Yritähän, punikki, kumota tämä:
"Ostaja siis ostaa oikeuden kaataa puita. Puun omistajan ei tarvitse laittaa tikkua ristiin asian eteen vaan hän vain ottaa rahat. Joten puuaineksella metsässä vielä kasvaessaan on taloudellinen arvo ja se arvo pysyy vaikka sitä kuinka jalostettaisiin joko mekaanisesti tai kemiallisesti. Joten osa kirvesvarren hinnasta on lähtöisin metsästä eikä se ole kenekään työn tulosta."
Ei taida onnistua, vai?
Siinä meni siis marxin arvoteoria nurin - sinä et ainakaan pysty esittämnään yhtäkään vasta-argumenttia.
.............
Marxin arvoteoria kaatuu näin helposti
213
251
Vastaukset 213
Nu, mikä siellä punikkilassa vielä maksaa??
Eikö Kallen väitteelle, joka kumoaa marxin arvoteorian, oikein tahdo löytyä vasta-argumenttia?
....................- KIVISEPPÄMESTARI!
HEI!
Mihin Teidän Toveri AP väitteessänne Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä kaatui? Onko Teille tullut mieleenne se asia, että Arvolakimalli perustuu Makroteorian osalta seuraaviin kaavoihin Rahapääoma R-R, Tavarapääoma T-T, Pankkipääoma R-R-R', Kauppapääoma R-T-R' ja Rengasteoria eli Tuotantopääoma R-T...P...T'-R', kun taas Mikroteoria1 on Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma sekä Lisäarvo ja Mikroteoria2 on Kiinteä ja Liikkuva Pääoma sekä Lisäarvo?
On olemassa vielä Liiketalousmielessä KÄYTTÖARVO siis se HYÖTY, jonka kuluttaja uskoo saavansa ostamastaan tavarasta tai palvelusta, ja VAIHTOARVO Rahayksikkö- ja Työtuntipohjalta. Nyt Yrittäjän VOITTO on Lisäarvo miinus Lainanhoitokulut. Liikemaailmassa on ollut olemassa vielä sellaiset ilmiöt kuin Kasaantuminen elinkeinoelämässä ja Keskittyminen Kunta- ja Kaupunkiympäristössä.
Nyt pitää vielä kertoa pähkinän kuoressa se, että mitä todella tarkoittaa LD eli Luonnon Dialektiikka:
LD:n lausepuun peruslause on A)AINE-MATERIA(MASSA) sekä B)Kolmiulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus, Euklidinen Geometria siis VIIVA, PINTA-ALA, TILAVUUS ja XYZ-avaruus.
LD:n kategoriat eli laatumuuttujat ovat Yksityinen, Erikoinen ja Yleinen, Kausaliteetti, Stokastisuus- ja Kuvauspostulaatti.
LD:n liikelaki on Määrälliset ja Laadulliset Muutokset, Vastakohtien Ykseyden ja Taistelun Laki, Kieltämisen Kieltäminen eli SOPIMUSLAKI.
Niin ja nyt toivon Hyvät SINIMUSTAT-yhteisön jäsenet vielä sitä, että jos Te haluatte yrittää kumota Marxismi rL:n, niin perusedellytys tämän kumoamistoimen onnistumiselle on se, että TE opiskelette kunnolla Marxilainen REVISIONISMI eli Marxilainen Filosofia ja Sosiologia, Marxilainen Arkeologia ja Politologia sekä Marxilainen Filosofia ja SEMOLOGIA rL:n. Voin kuitenkin sanoa sen, että TE ette pysty ainakaan Tietoteoriapohjalta löytämään mitään sellaista, joka romahduttaisi Luonnon Dialektiikka ja Materialistinen Historiakäsitys sekä Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä rp:n. Nyt LD:tä ja Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä on yritetty monta monituista kertaa romahduttaa Logiikka- ja Realismitestissä, mutta tähän päivään mennessä ei yksikään Positivismin Kannattaja ole onnistunut. Voin vain toivoa Teille Hyvät Toverit AP, Työkkäri, PSillanpää, Kyselijä X sekä Iso Hantu ja Kumppanit onnea ja menestystä. Haluan vielä korostaa sitä, että pelkkä USKO, TOIVO ja VAISTO ei riitä kuten ei myöskään mitkään Henkimaailmayritelmät.Niin, Kalle sanoi näin:
"Ostaja siis ostaa oikeuden kaataa puita. Puun omistajan ei tarvitse laittaa tikkua ristiin asian eteen vaan hän vain ottaa rahat. Joten puuaineksella metsässä vielä kasvaessaan on taloudellinen arvo ja se arvo pysyy vaikka sitä kuinka jalostettaisiin joko mekaanisesti tai kemiallisesti. Joten osa kirvesvarren hinnasta on lähtöisin metsästä eikä se ole kenekään työn tulosta."
Joten kirvesvarren arvossa on muutakin kuin vain ihmistyotä - puu, josta kirvesvarsi veistellään, ei ole ihmisen tekemä.
Kumoahan tuo - jos pystyt.
....................
- TELAKKAMESTARI!
HEI!
Nyt Toveri AP on hyvä muistaa Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä Makroteoria ja Mikroteoteoria 1 ja 2. On hyvä huomata vielä se, että on olemassa myös Käyttöarvo ja Vaihtoarvo. Kun me tutkimme Mikroteoria1 ja 2 ja Kauppapääoma R-T-R' rp:tä, niin ME huomaamme sen, että ei kaikki rahayksikköarvosta perustu suoraan työaikaan vaan sellaiseen asiaan kuin KYSYNTÄ ja TARJONTO siis siihen, mitä kuluttaja on valmis jostain maksamaan. Korostan vielä sitä, että kun Marxismi-Leninismin Yhteiskuntatiede ja Filosofia rp:n osalta pohjautuu puhtaasti Vaihtoarvoympyröissä pelkästään Työaikaan, vaikka Marxilainen Filosofia ja Sosiologia rL:n kohdalla pitää ottaa huomioon Työaika-arvon lisäksi myös Rahayksikköarvo. Nyt olisin kiinnostunut tietämään sen, että kun Te Toveri AP puhutte ja kirjoitatte Marxismi-asiasta, niin kumpaa TE tarkoitatte Oikeaoppinen Marxismi rL:ää vai Marxismi-Leninismi eli Anarkosyndikalismi rp:tä.Kirvesvarren arvossa on muutakin kuin vain ihmistyotä - puu, josta kirvesvarsi veistellään, ei ole ihmisen tekemä.
Kumoahan tuo - jos pystyt.
....................
- LUOLAMESTARI!
HEI!
Luepa nyt Arvoisa Toveri AP Kiviseppämestari ja Telakkamestari rp:n kirjoitukset. Jos Te nyt jotain ehkä ymmärrätte, niin TE tulette huomaamaan sen, että periaatteessa puun rahayksikkö- ja työtuntiarvo metsässä on NOLLA, mutta kun se metsässä oleva puuaines tulee ns. Hyötykäyttöön, niin tälle tulee suoraan myös rahayksikköarvoa, ja kun puuta jalostetaan Puutyöpajalla, niin tälle tulee myös Työtuntiarvo.
Mistähän Toveri AP me tiedämme sen, että mikä metsälöpuuaines voisi olla sellaista, joka sopii Teidän AP kirvesvarteenne? Onkohan sellaisella metsälöpuulla Rahallista arvoa, joka on sellaisessa paikasta, josta tätä puuta ei ole mahdollista saada kuljetettua pois? Olisiko nyt Toverit AP ja Työkkäri hyvä miettiä sitä asiaa, että mikä todella aikaansaa jollekin esinekohteelle rahallisen arvon?
Nyt on olemassa Kauppapääoman Kaava R-T-R', ja joka tarkoittaa sitä, että kyllä sellainen asia on mahdollinen, että KYLLÄ jokin luontoesine voi maksaa rahaa, vaikka tähän luontoesineeseen ei ole käytetty juuri ollenkaan työaikaa. Nyt kun Luontoesine saatetaan sellaiseen muotoon kuten esimerkiksi Kirveen varreksi, niin tällöin siihen on jo käytetty melkoisesti työaikaa, mutta tilanne voi olla se, että käytetystä työajasta huolimatta kirvesvarren tilanne voi olla selalinen, että sitä ei halua ostaa kukaan, joten se Rahayksikkäarvo ympyriäinen NOLLA. Onko yllä tarinoitua Teidän AP ja Työkkäri vaikkea tai jopa mahdoton tajuta ja ymmärtää?Kirvesvarren arvossa on muutakin kuin vain ihmistyotä - puu, josta kirvesvarsi veistellään, ei ole ihmisen tekemä.
Kumoahan tuo - jos pystyt.
...................- her2
antipunikki kirjoitti:
Kirvesvarren arvossa on muutakin kuin vain ihmistyotä - puu, josta kirvesvarsi veistellään, ei ole ihmisen tekemä.
Kumoahan tuo - jos pystyt.
...................Puulla sinänsä ei ole arvoa. Kirvesvarrella on taas arvoa; käyttöarvoa.
her2 kirjoitti:
Puulla sinänsä ei ole arvoa. Kirvesvarrella on taas arvoa; käyttöarvoa.
Niinkö?
Eikö metsässä vielä kasvavalla puulla ole mitään käyttöarvoa kommunistin käsityksen mukaan?
Kallen käsityksen mukaan metsässä kasvavaa puuta voidaan käyttää moneen tarkoistukseen kuten esimerkiksi kirvesvarren tekemiseen - tai paperin, laudan, puuhakkeen, saunapuihin, heinäseipääksi, jne, jne.
Vai ei kommunistille ole metsässä kasvavalle puulle mitään käyttöä - joo, ei voisi mies enään tyhmempi olla vai yrittääkö hän hämätä vähemmäntietoisia punikkeja luulemaan, ettei kasvavalla puulla ole mitään käyttöarvoa.
......................- polku myynti
antipunikki kirjoitti:
Niinkö?
Eikö metsässä vielä kasvavalla puulla ole mitään käyttöarvoa kommunistin käsityksen mukaan?
Kallen käsityksen mukaan metsässä kasvavaa puuta voidaan käyttää moneen tarkoistukseen kuten esimerkiksi kirvesvarren tekemiseen - tai paperin, laudan, puuhakkeen, saunapuihin, heinäseipääksi, jne, jne.
Vai ei kommunistille ole metsässä kasvavalle puulle mitään käyttöä - joo, ei voisi mies enään tyhmempi olla vai yrittääkö hän hämätä vähemmäntietoisia punikkeja luulemaan, ettei kasvavalla puulla ole mitään käyttöarvoa.
......................Ihminen ottaa luonnosta kaikki raaka-aineet. Muualta ne eivät tule. Tämä on todettu palstalla useita kertoja. Raaka-aineilla tai pelkästään maalla (rakennus- tai vilejelymaa) on potentiaalinen arvo sen käyttäarvon perusteella.
Kapitalistisessa taloudessa luonnonvarojen omistus tuottaa omistajalle maankorkoa. Marx esittää sen ylimääräisenä voittona ja se siirtyy tavaran arvoon.
Luonnon tuotteiden ottaminen hyötykäyttöön tarvitsee työtä ja työvoimaa ja siitä tulee tavaraan työn kulutuksen kulut sekä tuotantovälineinä että työvoimakuluina. polku myynti kirjoitti:
Ihminen ottaa luonnosta kaikki raaka-aineet. Muualta ne eivät tule. Tämä on todettu palstalla useita kertoja. Raaka-aineilla tai pelkästään maalla (rakennus- tai vilejelymaa) on potentiaalinen arvo sen käyttäarvon perusteella.
Kapitalistisessa taloudessa luonnonvarojen omistus tuottaa omistajalle maankorkoa. Marx esittää sen ylimääräisenä voittona ja se siirtyy tavaran arvoon.
Luonnon tuotteiden ottaminen hyötykäyttöön tarvitsee työtä ja työvoimaa ja siitä tulee tavaraan työn kulutuksen kulut sekä tuotantovälineinä että työvoimakuluina.Kerrohan, että onko metsässä kasvavalla puulla mitään käyttöarvoa?
Jos sillä ei ole mitään käyttöarvoa niin miksi se sitten kaadetaan ja raahataan sahalle tai muuhun puunjalostuslaitokseen?
Onko kaupan olevalla tavaralla mitään muuta kuin käyttöarvoa?
Jos on, niin mitä arvoa?
..................polku myynti kirjoitti:
Ihminen ottaa luonnosta kaikki raaka-aineet. Muualta ne eivät tule. Tämä on todettu palstalla useita kertoja. Raaka-aineilla tai pelkästään maalla (rakennus- tai vilejelymaa) on potentiaalinen arvo sen käyttäarvon perusteella.
Kapitalistisessa taloudessa luonnonvarojen omistus tuottaa omistajalle maankorkoa. Marx esittää sen ylimääräisenä voittona ja se siirtyy tavaran arvoon.
Luonnon tuotteiden ottaminen hyötykäyttöön tarvitsee työtä ja työvoimaa ja siitä tulee tavaraan työn kulutuksen kulut sekä tuotantovälineinä että työvoimakuluina."Kapitalistisessa taloudessa luonnonvarojen omistus tuottaa omistajalle maankorkoa. Marx esittää sen ylimääräisenä voittona ja se siirtyy tavaran arvoon."
Taas palstalle on ilmestynyt uusi punikki, joka luulee paljon marxin opeista mutta tietää niistä erittäin vähän - jos ylipäätään mitään.
Kas näin marx sanoo maankorosta:
"Lisäarvoa eli, tavaran kokonaisarvon sitä osaa, johon työläisen lisätyö eli maksamaton työ sisältyy, sanon voitoksi. Tuo voitto ei kuitenkaan joudu kokonaisuudessaan yrittäjäkapitalistin taskuun. Maamonopoli antaa maanomistajalle mahdollisuuden anastaa osan tästä lisäarvosta maankoron nimellä, jota paitsi samantekevää on, käytetäänkö maata viljelyä, rakennuksia, rautateitä tai jotain muuta tuotannollista tarkoitusta varten."
Siis maankorko on osa lisäarvoa eikä siis mikään ylimääräinen voitto, joka syntyy tyhjästä ja siirtyy tavaran arvoon.
Jotta asia selviäisi myös kaikkein hitaammin ymmärtävälle punikille marx sanoo myös näin:
"Maankorko, korko ja teollisuusvoitto ovat vain tavaran lisäarvon eli tavarassa olennoituneen maksamattoman työn eri osien nimiä ja ne kaikki ovat samassa määrin peräisin tästä lähteestä ja vain siitä."
Joten maankorko on marxin mukaan työläisen tekemää lisäarvoa eikä luonnonvarojen taloudellista arvoa niiden vielä ollessa vapaana luonnossa.
Joten maankorko ei marxin mukaan ole peräisin metsässä kasvavista tukkipuista.
Marx mitä ilmeisemmin katsoi metsässä kasvavalta puulta puuttuvan taloudellinen arvo kokonaan ja siinä hänen oppinsa ja arvoteoriansa meni - kirjaimellisesti - pahasti metsään.
.....................polku myynti kirjoitti:
Ihminen ottaa luonnosta kaikki raaka-aineet. Muualta ne eivät tule. Tämä on todettu palstalla useita kertoja. Raaka-aineilla tai pelkästään maalla (rakennus- tai vilejelymaa) on potentiaalinen arvo sen käyttäarvon perusteella.
Kapitalistisessa taloudessa luonnonvarojen omistus tuottaa omistajalle maankorkoa. Marx esittää sen ylimääräisenä voittona ja se siirtyy tavaran arvoon.
Luonnon tuotteiden ottaminen hyötykäyttöön tarvitsee työtä ja työvoimaa ja siitä tulee tavaraan työn kulutuksen kulut sekä tuotantovälineinä että työvoimakuluina.Kerrohan vielä, että mistä puunhankitayritys maksaa metsänomistajalle ostaessaan häneltä puita kantohintaan?
Tiedätkö yleensä, että mitä kantohinnalla tarkoitetaan?
.................- epäselvää
antipunikki kirjoitti:
Kerrohan vielä, että mistä puunhankitayritys maksaa metsänomistajalle ostaessaan häneltä puita kantohintaan?
Tiedätkö yleensä, että mitä kantohinnalla tarkoitetaan?
.................miten marxin arvolaki menee perseelleen? ai niinkö, ettei marx anna arvoa esim. luonnonvaraisille metsän puille? jos vaan tätä väität, kerro miten päädyit väitteeseesi?
epäselvää kirjoitti:
miten marxin arvolaki menee perseelleen? ai niinkö, ettei marx anna arvoa esim. luonnonvaraisille metsän puille? jos vaan tätä väität, kerro miten päädyit väitteeseesi?
Annahan lainaus siitä marxin opinkappaleesta, jossa hän kertoo luonnorikkauksilla olevan taloudellista arvoa. Mutta älä yritä maankorkoa koskevilla opinkappaleille sillä maankorko on marxin mukaan osa lisäarvoa eikä näin ollen luonnonrikkauksien taloudellista arvoa.
Kalle ei sitä opinkappaletta tunne - mahdatko sinäkään tuntea.
Mutta vboithjan pyytää apua vaikkapa palstan marx-tietäjältä s.partacus - hän kyllä pystyy varmasti valehtelemaan jotakin hä'mätäkseen vähemmäntietoisia tovereita.
..............- mikä tässä on väärin
antipunikki kirjoitti:
Annahan lainaus siitä marxin opinkappaleesta, jossa hän kertoo luonnorikkauksilla olevan taloudellista arvoa. Mutta älä yritä maankorkoa koskevilla opinkappaleille sillä maankorko on marxin mukaan osa lisäarvoa eikä näin ollen luonnonrikkauksien taloudellista arvoa.
Kalle ei sitä opinkappaletta tunne - mahdatko sinäkään tuntea.
Mutta vboithjan pyytää apua vaikkapa palstan marx-tietäjältä s.partacus - hän kyllä pystyy varmasti valehtelemaan jotakin hä'mätäkseen vähemmäntietoisia tovereita.
..............tälleen kirjoitti nimmari Gronow:
"Marxin tuotannon kaavassa, c v m, raaka-aineisiin sijoitettua pääomaa, kuten kirvesvarsien teossa puuraaka-ainetta, merkitään tunnuksella c. Väität, että näin ei ole, joten todista nyt oma väitteesi oikeaksi. "
mikä on väärin sun kielestä, jos jotain on väärin mikä tässä on väärin kirjoitti:
tälleen kirjoitti nimmari Gronow:
"Marxin tuotannon kaavassa, c v m, raaka-aineisiin sijoitettua pääomaa, kuten kirvesvarsien teossa puuraaka-ainetta, merkitään tunnuksella c. Väität, että näin ei ole, joten todista nyt oma väitteesi oikeaksi. "
mikä on väärin sun kielestä, jos jotain on väärinNiin, tietosi ja ymmärryksesi marxin opeista ovat kovin köykästä laatua.
c sisältää vain raaka-aineen hankintaan ja muokkaamiseen tarvitun työn arvon eikä raaka-aneen raaka-aineen arvoa luonnossa sellaisena kuin se siellä esiintyy.
c ei siis sisällä puun kantohintaa, ja miksi sisätäisikään sillä marxin mukaan materiaalilla ei ole taloudellista arvoa sellaisena kuin se luonnossa esiintyy.
Jos c sisältäisi myös puun kantohinnan niin silloin marxin tuotannon kaava ei sisältäisi vain tehdyn työn arvoa vaan myös materian arvon sellaisena kuin se luonnossa esiintyy.
Annahan lainaus siitä marxin opinkappaleesta, jossa hän kertoo luonnorikkauksilla olevan taloudellista arvoa. Mutta älä yritä maankorkoa koskevilla opinkappaleille sillä maankorko on marxin mukaan osa lisäarvoa eikä näin ollen luonnonrikkauksien taloudellista arvoa.
Et sinä asiaa pysty myöskään tovereiden virheellisillä viesteillä todistamaan vaan nyt tarvitaan lainaus marxin opinkappaleesta.
....................- just joo taas
antipunikki kirjoitti:
Niin, tietosi ja ymmärryksesi marxin opeista ovat kovin köykästä laatua.
c sisältää vain raaka-aineen hankintaan ja muokkaamiseen tarvitun työn arvon eikä raaka-aneen raaka-aineen arvoa luonnossa sellaisena kuin se siellä esiintyy.
c ei siis sisällä puun kantohintaa, ja miksi sisätäisikään sillä marxin mukaan materiaalilla ei ole taloudellista arvoa sellaisena kuin se luonnossa esiintyy.
Jos c sisältäisi myös puun kantohinnan niin silloin marxin tuotannon kaava ei sisältäisi vain tehdyn työn arvoa vaan myös materian arvon sellaisena kuin se luonnossa esiintyy.
Annahan lainaus siitä marxin opinkappaleesta, jossa hän kertoo luonnorikkauksilla olevan taloudellista arvoa. Mutta älä yritä maankorkoa koskevilla opinkappaleille sillä maankorko on marxin mukaan osa lisäarvoa eikä näin ollen luonnonrikkauksien taloudellista arvoa.
Et sinä asiaa pysty myöskään tovereiden virheellisillä viesteillä todistamaan vaan nyt tarvitaan lainaus marxin opinkappaleesta.
...................."c ei siis sisällä puun kantohintaa, ja miksi sisätäisikään sillä marxin mukaan materiaalilla ei ole taloudellista arvoa sellaisena kuin se luonnossa esiintyy."
vai marxin mukaan, mutta jos pystyt väitteesi todistamaan "marxin mukaan" uskon kyllä, mutta muuten taas jauhat paskaa kuten tapasi on. - luultavasti
antipunikki kirjoitti:
Kerrohan, että onko metsässä kasvavalla puulla mitään käyttöarvoa?
Jos sillä ei ole mitään käyttöarvoa niin miksi se sitten kaadetaan ja raahataan sahalle tai muuhun puunjalostuslaitokseen?
Onko kaupan olevalla tavaralla mitään muuta kuin käyttöarvoa?
Jos on, niin mitä arvoa?
.................."Ihminen ottaa luonnosta kaikki raaka-aineet. Muualta ne eivät tule"
"Onko kaupan olevalla tavaralla mitään muuta kuin käyttöarvoa?
Jos on, niin mitä arvoa?"
Luonnon raaka-aineista muokataan tavaroita myytäväksi. Niilä on työn arvo. Mahdollinen maankorko siirtyy tavaraan vain kerran. just joo taas kirjoitti:
"c ei siis sisällä puun kantohintaa, ja miksi sisätäisikään sillä marxin mukaan materiaalilla ei ole taloudellista arvoa sellaisena kuin se luonnossa esiintyy."
vai marxin mukaan, mutta jos pystyt väitteesi todistamaan "marxin mukaan" uskon kyllä, mutta muuten taas jauhat paskaa kuten tapasi on.Niin, c ei todellakaan sisällä puun kantohintaa sillä marxin arvo käsittää vain tehdytn työn arvos eikä materiaalin arvoa sellaisena, kun se luonnossa esiintyy.
Tässä kohtaan Kalle luottaa marx-tietäjän s.partacus sanaan hänen sanoessaan näin:
"Kynttilänjalkatuotanto kuvasi oikein tuotantoprosessia yksinkertaisen uusimisen kautta mutta johtopäätökset menivät metsään. Kynttilänjalkatuotantoesimerkki vahvistaa työn luovan kaikki arvot, tuotantovälineet, työvoiman arvon ja lisäarvon."
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12296687#comment-68259722
ja näin:
'Tavara on täysin työn tuote."
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12301507
ja näin:
"Karl Marx: Kansakunnan varallisuus on siinä tuotettujen tavaroiden määrä ja ne ovat syntyneet työvoiman työn kulutuksen tuloksena. "
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12286895#comment-68186566
Siinä siis marx kertoo meidän erikoisneromme mukaan kansakunnan varallisuuden riippuvan sen tuottamien tavaroiden määrästä eikä sen hallussa olevista luonnonrikkauksista.
Emmekö me tässäkään kohtaan voi luottaa meidän marx-tietäjäämme?
Valehteleeko hän marxin sanoneen kansakunnan varallisuuden riippuvan sen tuottamien tavaroiden määrästä?
......................luultavasti kirjoitti:
"Ihminen ottaa luonnosta kaikki raaka-aineet. Muualta ne eivät tule"
"Onko kaupan olevalla tavaralla mitään muuta kuin käyttöarvoa?
Jos on, niin mitä arvoa?"
Luonnon raaka-aineista muokataan tavaroita myytäväksi. Niilä on työn arvo. Mahdollinen maankorko siirtyy tavaraan vain kerran."Luonnon raaka-aineista muokataan tavaroita myytäväksi. Niilä on työn arvo. Mahdollinen maankorko siirtyy tavaraan vain kerran."
Pötyä. Maankorko ei siirry tavaraan koskaan eikä mitenkään. Maankorko onmarxin mukaan osa tehdystä lisäarvosta ja kapitalisti saa koko lisäarvon itselleen ja lisäarvon osalla hän maksaa maankorkoa maan omistajalle sekä korkoa pankille.
Maankorko ja pankkikorko ei kuitenkaan vaikuta tavaran arvoon vaan vaan vain kapitalistin saamaan voittoon.
Tavaroille ei ole vain työn arvo vaan myös niiden valmistukseen tarvittujen raaka-aineiden arvo sellaisena kuin ne luonnossa esiintyvät. Esimerkiksi kirvesvarren arvoon sisältyy puun kantohinnan mukainen osuus puun arvosta sen vielä kasvaessa metsässä.
.................- täytyy
antipunikki kirjoitti:
Niin, c ei todellakaan sisällä puun kantohintaa sillä marxin arvo käsittää vain tehdytn työn arvos eikä materiaalin arvoa sellaisena, kun se luonnossa esiintyy.
Tässä kohtaan Kalle luottaa marx-tietäjän s.partacus sanaan hänen sanoessaan näin:
"Kynttilänjalkatuotanto kuvasi oikein tuotantoprosessia yksinkertaisen uusimisen kautta mutta johtopäätökset menivät metsään. Kynttilänjalkatuotantoesimerkki vahvistaa työn luovan kaikki arvot, tuotantovälineet, työvoiman arvon ja lisäarvon."
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12296687#comment-68259722
ja näin:
'Tavara on täysin työn tuote."
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12301507
ja näin:
"Karl Marx: Kansakunnan varallisuus on siinä tuotettujen tavaroiden määrä ja ne ovat syntyneet työvoiman työn kulutuksen tuloksena. "
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12286895#comment-68186566
Siinä siis marx kertoo meidän erikoisneromme mukaan kansakunnan varallisuuden riippuvan sen tuottamien tavaroiden määrästä eikä sen hallussa olevista luonnonrikkauksista.
Emmekö me tässäkään kohtaan voi luottaa meidän marx-tietäjäämme?
Valehteleeko hän marxin sanoneen kansakunnan varallisuuden riippuvan sen tuottamien tavaroiden määrästä?
......................kysyä asiantuntijoilta,
- jopas
antipunikki kirjoitti:
"Luonnon raaka-aineista muokataan tavaroita myytäväksi. Niilä on työn arvo. Mahdollinen maankorko siirtyy tavaraan vain kerran."
Pötyä. Maankorko ei siirry tavaraan koskaan eikä mitenkään. Maankorko onmarxin mukaan osa tehdystä lisäarvosta ja kapitalisti saa koko lisäarvon itselleen ja lisäarvon osalla hän maksaa maankorkoa maan omistajalle sekä korkoa pankille.
Maankorko ja pankkikorko ei kuitenkaan vaikuta tavaran arvoon vaan vaan vain kapitalistin saamaan voittoon.
Tavaroille ei ole vain työn arvo vaan myös niiden valmistukseen tarvittujen raaka-aineiden arvo sellaisena kuin ne luonnossa esiintyvät. Esimerkiksi kirvesvarren arvoon sisältyy puun kantohinnan mukainen osuus puun arvosta sen vielä kasvaessa metsässä.
................."Tavaroille ei ole vain työn arvo vaan myös niiden valmistukseen tarvittujen raaka-aineiden arvo sellaisena kuin ne luonnossa esiintyvät. Esimerkiksi kirvesvarren arvoon sisältyy puun kantohinnan mukainen osuus puun arvosta sen vielä kasvaessa metsässä."
Siis maankorko ja työvoiman kulutuksen arvo, joka tuottaa kuluneet tuotantovälineet ja lisäarvon. Ellei raaka-aineita hyödynnetä, ei ole maankorkoa. jopas kirjoitti:
"Tavaroille ei ole vain työn arvo vaan myös niiden valmistukseen tarvittujen raaka-aineiden arvo sellaisena kuin ne luonnossa esiintyvät. Esimerkiksi kirvesvarren arvoon sisältyy puun kantohinnan mukainen osuus puun arvosta sen vielä kasvaessa metsässä."
Siis maankorko ja työvoiman kulutuksen arvo, joka tuottaa kuluneet tuotantovälineet ja lisäarvon. Ellei raaka-aineita hyödynnetä, ei ole maankorkoa.Niin, et sitten ymmärrä marxista mitään.
"Siis maankorko ja työvoiman kulutuksen arvo, joka tuottaa kuluneet tuotantovälineet ja lisäarvon. Ellei raaka-aineita hyödynnetä, ei ole maankorkoa."
Maankorko on osa lisäarvoa eikä sillä ole mitään tekemistä luonnonrikkauksien hyödyntämisen kanssa. Näin siis marxin oppien mukaan.
Muutenkin viestisi sisältö oli täyttä humpuukia ja marxin oppien vääristelyä. Esimerkiksi työläinen ei omalla työllään korvaa tuotannossa kuluvia työkaluja mutta sitähän sinun kommunismin hapattamat aivosi ei varmasti tule koskaan ymmärtämään.
................just joo taas kirjoitti:
"c ei siis sisällä puun kantohintaa, ja miksi sisätäisikään sillä marxin mukaan materiaalilla ei ole taloudellista arvoa sellaisena kuin se luonnossa esiintyy."
vai marxin mukaan, mutta jos pystyt väitteesi todistamaan "marxin mukaan" uskon kyllä, mutta muuten taas jauhat paskaa kuten tapasi on.Niin, juuri niin - siis marxin mukaan.
Marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Joten marxin mukaan tavaran arvo muodostuu pelkästään työstä eikä näin ollen materiaalilla sellaisena kuin se luonnossa esiintyy ole mitään taloudellista arvoa.
Tämä väite kumoutuu puukaupalla kantohintaan. Siinä puunhankitayritys ostaa puut pystyssä metsässä - siis sellaisena kuin puu luonnossa esiintyy.
Marxin arvolaki kaatui ryskyen.
......................- järjen anti
antipunikki kirjoitti:
Niin, et sitten ymmärrä marxista mitään.
"Siis maankorko ja työvoiman kulutuksen arvo, joka tuottaa kuluneet tuotantovälineet ja lisäarvon. Ellei raaka-aineita hyödynnetä, ei ole maankorkoa."
Maankorko on osa lisäarvoa eikä sillä ole mitään tekemistä luonnonrikkauksien hyödyntämisen kanssa. Näin siis marxin oppien mukaan.
Muutenkin viestisi sisältö oli täyttä humpuukia ja marxin oppien vääristelyä. Esimerkiksi työläinen ei omalla työllään korvaa tuotannossa kuluvia työkaluja mutta sitähän sinun kommunismin hapattamat aivosi ei varmasti tule koskaan ymmärtämään.
................"Niin, et sitten ymmärrä marxista mitään."
En ymmärräkään.
Puu, kaasu, rauta, sora, vesi, kasvi ollessaan luonnon tilassa eivät tuota äyriäkään yhteiskunnalle käyttöarvoa. Tuotetta ei synny puhumattakaan lisätuotteesta. Mutta kun ihminen kajoaa luontoon, syntyy työilmiö ja sen tuloksena tavaroita. Kaikkien tavaroiden alkuperä on luonnossa. Ilman työtä luonto ei anna mitään. - hjhjhjhjhj
antipunikki kirjoitti:
Niin, juuri niin - siis marxin mukaan.
Marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Joten marxin mukaan tavaran arvo muodostuu pelkästään työstä eikä näin ollen materiaalilla sellaisena kuin se luonnossa esiintyy ole mitään taloudellista arvoa.
Tämä väite kumoutuu puukaupalla kantohintaan. Siinä puunhankitayritys ostaa puut pystyssä metsässä - siis sellaisena kuin puu luonnossa esiintyy.
Marxin arvolaki kaatui ryskyen.
......................"Joten marxin mukaan tavaran arvo muodostuu pelkästään työstä eikä näin ollen materiaalilla sellaisena kuin se luonnossa esiintyy ole mitään taloudellista arvoa.
Tämä väite kumoutuu puukaupalla kantohintaan. Siinä puunhankitayritys ostaa puut pystyssä metsässä - siis sellaisena kuin puu luonnossa esiintyy.
Marxin arvolaki kaatui ryskyen."
Jos kerrot miten arvolaki kaatui, kerron että puun kantohinta tukee ja voidaan selittää Marxin arvolailla. järjen anti kirjoitti:
"Niin, et sitten ymmärrä marxista mitään."
En ymmärräkään.
Puu, kaasu, rauta, sora, vesi, kasvi ollessaan luonnon tilassa eivät tuota äyriäkään yhteiskunnalle käyttöarvoa. Tuotetta ei synny puhumattakaan lisätuotteesta. Mutta kun ihminen kajoaa luontoon, syntyy työilmiö ja sen tuloksena tavaroita. Kaikkien tavaroiden alkuperä on luonnossa. Ilman työtä luonto ei anna mitään.Niin, tavara ei synny luonnossa mutta tavaran raaka-aineen raaka-aine on luonnosta peräisin ja siellä syntynyt.
Tätä marx ei ymmärtänyt väittäessään tavaran arvon muodostuvan vain työstä sillä tavarassa on myös luonnossa syntynyttä raaka-ainetta.
Esimerkiksi puunhankinta yhtiö ostaa puut pystyssä metsässä maksaen niistä ns. kantohinnan. Puunhankitayrityksen sitten kaataessa pystyssä ostamaansa metsää kaatuu samalla myös marxin arvoteoria sillä metsässä kasvalla puulla on kiistatta taloudellista arvoa vielä kasvaessaankin. Sitä ei marx ymmärtänyt.
.....................- järjen anti
antipunikki kirjoitti:
Niin, tavara ei synny luonnossa mutta tavaran raaka-aineen raaka-aine on luonnosta peräisin ja siellä syntynyt.
Tätä marx ei ymmärtänyt väittäessään tavaran arvon muodostuvan vain työstä sillä tavarassa on myös luonnossa syntynyttä raaka-ainetta.
Esimerkiksi puunhankinta yhtiö ostaa puut pystyssä metsässä maksaen niistä ns. kantohinnan. Puunhankitayrityksen sitten kaataessa pystyssä ostamaansa metsää kaatuu samalla myös marxin arvoteoria sillä metsässä kasvalla puulla on kiistatta taloudellista arvoa vielä kasvaessaankin. Sitä ei marx ymmärtänyt.
....................."Esimerkiksi puunhankinta yhtiö ostaa puut pystyssä metsässä maksaen niistä ns. kantohinnan. "
Juu kyllä. Koskematonta metsää saa vaihtaa rahaan satoja kertoja ja silti ei yhtään tuotetta synny. Työ synnyttää tavaraa.
Jos Marx on sanonut tavaran alkuperäksi työn, hän on oikeassa. Vanhemmassa puussa on enemmän raaka-ainetta kuin nuoremmassa puussa luonnon toimesta mutta sen muuttuminen tavaraksi tarvitsee työtä.
"sillä tavarassa on myös luonnossa syntynyttä raaka-ainetta."
Kaikki tavaroiden raaka-aineet ovat luonnon synnyttämiä. Mistä ne muualta tulisivat?
Väittikö Marx niiden tulevan luonnon ulkopuolelta? hjhjhjhjhj kirjoitti:
"Joten marxin mukaan tavaran arvo muodostuu pelkästään työstä eikä näin ollen materiaalilla sellaisena kuin se luonnossa esiintyy ole mitään taloudellista arvoa.
Tämä väite kumoutuu puukaupalla kantohintaan. Siinä puunhankitayritys ostaa puut pystyssä metsässä - siis sellaisena kuin puu luonnossa esiintyy.
Marxin arvolaki kaatui ryskyen."
Jos kerrot miten arvolaki kaatui, kerron että puun kantohinta tukee ja voidaan selittää Marxin arvolailla.Marx väittää tavaran hinnan kesimäärin - miten se nyt sitten onkaan määritelty - vastaavan sen arvoa, joka muodostuu yksinomaan siihen kiteytyneestä työmäärästä.
Tämä ei pidä mitenkään paikkaansa vaan tavaran hintaan vaikuttaa myös sen valmistuksessa käytettyjen raaka- ja apuaineiden hinnat niiden vielä ollessa vapaana luonnossa.
Vertaa kantohinta, jossa puusta maksetaan tietty hinta sen vielä seistessä metsässä.
.......................järjen anti kirjoitti:
"Esimerkiksi puunhankinta yhtiö ostaa puut pystyssä metsässä maksaen niistä ns. kantohinnan. "
Juu kyllä. Koskematonta metsää saa vaihtaa rahaan satoja kertoja ja silti ei yhtään tuotetta synny. Työ synnyttää tavaraa.
Jos Marx on sanonut tavaran alkuperäksi työn, hän on oikeassa. Vanhemmassa puussa on enemmän raaka-ainetta kuin nuoremmassa puussa luonnon toimesta mutta sen muuttuminen tavaraksi tarvitsee työtä.
"sillä tavarassa on myös luonnossa syntynyttä raaka-ainetta."
Kaikki tavaroiden raaka-aineet ovat luonnon synnyttämiä. Mistä ne muualta tulisivat?
Väittikö Marx niiden tulevan luonnon ulkopuolelta?Niin, niinhän se on - mikään tavara ei synny kokonaan luonnnossa.
Mutta kaikkien tavaroiden raaka-aineet ja tuotannossa tarvittavat apuaineet tulevat luonnosta, jossa niillä on tietty taloudellinen arvo jo siellä ollessaan. Vertaa puun kantohintaa, joka maksetaan puusta sen vielä kasvaessa luonnossa.
"sillä tavarassa on myös luonnossa syntynyttä raaka-ainetta."
Niin, ei marx sentään niin tyhmä ollut, että olisi kiistänyt raaka-aineiden tulevan luonnosta. Muitta hän ei ymmärtänyt niillä olevan taloudellista arvoa jo luonnossa esiintyessään - siinä marxin teoriat menivät metsään, hän ei ymmärtänyt mitään puukaupasta kantohintaan.
................- SCOUT MASTER
antipunikki kirjoitti:
Niin, juuri niin - siis marxin mukaan.
Marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Joten marxin mukaan tavaran arvo muodostuu pelkästään työstä eikä näin ollen materiaalilla sellaisena kuin se luonnossa esiintyy ole mitään taloudellista arvoa.
Tämä väite kumoutuu puukaupalla kantohintaan. Siinä puunhankitayritys ostaa puut pystyssä metsässä - siis sellaisena kuin puu luonnossa esiintyy.
Marxin arvolaki kaatui ryskyen.
......................HEI!
Oletteko Te AP unohtanut sen, että Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä on olemassa Makroteoria siis Rahapääoma R-R, Tavarapääoma T-T, Pankkipääoma R-R-R', Kauppapääoma R-T-R', Tuotantopääoma R-T...P...T'-R' sekä Mikroteoria1 on Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma sekä Lisäarvo ja Mikroteoria2 on Kiinteä ja Liikkuva Pääoma sekä Lisäarvo?
Nyt on vielä olemassa KÄYTTÖARVO ja VAIHTOARVO. Käyttöarvo on se Hyöty, jonka kuluttaja uskoo saavansa ostamastaan Tavarasta tai Palvelusta. On vielä hyvä huomata se, että on olemassa Pääoman ENSIJAKO ja Pääoman UUSJAKO. Pääoman ensijako tapahtuu silloin, kun työläinen saa palkkansa teollisuudesta tai vastaavasta ja Pääoman uusjako tapahtuu esimerkiksi silloin, kun pakansaaja tai omistaja omia tulojaan käyttää kulutukseen kuten palveluin tai vastaaviin.
Onhan olemassa myös sellainen KUVIO tai ASIA kuin VAIHTOARVO työtunti- tai rahayksikkömääräisenä. Vaihtoarvon työtuntiosuus on kiinteä siis se työtuntiosuus, joka tarvitaan palvelun tuottamiseen tai tavaran valmistamiseen, kun taas Rahayksikköosuus on liikkuva siis periaatteessa KYSYNTÄ- ja TARJONTA-kuviosta riippuvainen.
Vaikka tavaran valmistamiseen on käytetty Työaikaa, niin tästä huolimatta Rahayksikköarvo voi olla puhdas NOLLA markkinoilla markkina-arvona, jos ei kukaan mahdollinen ostaja halua ostaa tavaraamme tai palveluamme. On vielä syytä pakko korostaa sitä asiaa, että aina työtuntimääränä Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma kuluu kuten myös Kiinteä ja Liikkuva Pääoma. Onhan yrittäjän myös valmistusajan palkka pakko maksaa.
Haluan vielä korostaa sitä asiaa, että ARVOLAKI ei perustu tai pohjaudu ALKUPAUKKU- ja SUHTEELLISUUSTEORIA rL:ään vaan LD:hen eli Luonnon Dialektiikka rp:hen.
LD:n eli Luonnon Dialektiikka rp:n lausepuun peruslause on A)AINE-MATERIA(MASSA) sekä B)Kolmiulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus, Euklidinen GEOMETRIA siis VIIVA, PINTA-ALA, TILAVUUS ja XYZ-avaruus.
LD:n kategoriat eli laatumuuttujat ovat Yksityinen, Erikoinen ja Yleinen, Kausaliteetti, Stokastisuus- ja Kuvauspostulaatti.
LD:n liikelaki on Määrälliset ja Laadulliset Muutokset, Vastakohtien Ykseyden ja Taistelun Laki, Kieltämisen Kieltäminen eli SOPIMUSLAKI.
Voimme vielä todeta sekin asia, että jos Tavaran tai Palvelun Hintataso vaihtelee markkinoilla, niin tämä tarkoittaa ainakin sitä, että YLEINEN TASAPAINOHINTA ei vallitse markkinoilla vaan vain ja ainoastaan TASAPAINOHINTA. Me voimme vielä todeta senkin asian olevan olemassa, että jos markkinakäyttäytymistä me voimme kuvata käsitteillä KYSYNTA ja TARJONTA tai Kysynnän ja Tarjonnan Laki rp:llä, niin tällöin ei ole looginen ja reaalinen talousteoria KLASSIKKOMALLI tai Uusklassinen Talousteoria eli Monetarismi vaan Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä tai Materialistinen Historiakäsitys LD:ssä. siis KM PÄÄOMAKIRJA ja FE LUONNON DIALEKTIIKKA eli DIALECTICA NATURALIS. - Outoa juttua taas
antipunikki kirjoitti:
Marx väittää tavaran hinnan kesimäärin - miten se nyt sitten onkaan määritelty - vastaavan sen arvoa, joka muodostuu yksinomaan siihen kiteytyneestä työmäärästä.
Tämä ei pidä mitenkään paikkaansa vaan tavaran hintaan vaikuttaa myös sen valmistuksessa käytettyjen raaka- ja apuaineiden hinnat niiden vielä ollessa vapaana luonnossa.
Vertaa kantohinta, jossa puusta maksetaan tietty hinta sen vielä seistessä metsässä.
.......................Marxin mukaan tavaran hinta vastaa äärettömän harvoin se arvoa ja totta kai raaka-aineet, kuten kantohinta, vaikuttavat jo arvolain mukaan tavaran hintaan. Mitä siis yrität väittää?
Outoa juttua taas kirjoitti:
Marxin mukaan tavaran hinta vastaa äärettömän harvoin se arvoa ja totta kai raaka-aineet, kuten kantohinta, vaikuttavat jo arvolain mukaan tavaran hintaan. Mitä siis yrität väittää?
"totta kai raaka-aineet, kuten kantohinta, vaikuttavat jo arvolain mukaan tavaran hintaan."
Nyt unohtui lainaus marxin opinkappaleesta, josta asia selviää.
Mutta voithan antaa lainauksen lähdetietoineen erikseenkin.
Marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Ja se tarkoittaa, että tavaran arvo muodostuu vain ja ainoastaan siihen kiteytyneen yhteiskunnallisesti välttämättömän työn määrästä eikä siis raaka-aineilla ole mitään arvoa luonnossa esiintyessään. Puukauppa kantontaan kumoaa siis marxin opit.
....................SCOUT MASTER kirjoitti:
HEI!
Oletteko Te AP unohtanut sen, että Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä on olemassa Makroteoria siis Rahapääoma R-R, Tavarapääoma T-T, Pankkipääoma R-R-R', Kauppapääoma R-T-R', Tuotantopääoma R-T...P...T'-R' sekä Mikroteoria1 on Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma sekä Lisäarvo ja Mikroteoria2 on Kiinteä ja Liikkuva Pääoma sekä Lisäarvo?
Nyt on vielä olemassa KÄYTTÖARVO ja VAIHTOARVO. Käyttöarvo on se Hyöty, jonka kuluttaja uskoo saavansa ostamastaan Tavarasta tai Palvelusta. On vielä hyvä huomata se, että on olemassa Pääoman ENSIJAKO ja Pääoman UUSJAKO. Pääoman ensijako tapahtuu silloin, kun työläinen saa palkkansa teollisuudesta tai vastaavasta ja Pääoman uusjako tapahtuu esimerkiksi silloin, kun pakansaaja tai omistaja omia tulojaan käyttää kulutukseen kuten palveluin tai vastaaviin.
Onhan olemassa myös sellainen KUVIO tai ASIA kuin VAIHTOARVO työtunti- tai rahayksikkömääräisenä. Vaihtoarvon työtuntiosuus on kiinteä siis se työtuntiosuus, joka tarvitaan palvelun tuottamiseen tai tavaran valmistamiseen, kun taas Rahayksikköosuus on liikkuva siis periaatteessa KYSYNTÄ- ja TARJONTA-kuviosta riippuvainen.
Vaikka tavaran valmistamiseen on käytetty Työaikaa, niin tästä huolimatta Rahayksikköarvo voi olla puhdas NOLLA markkinoilla markkina-arvona, jos ei kukaan mahdollinen ostaja halua ostaa tavaraamme tai palveluamme. On vielä syytä pakko korostaa sitä asiaa, että aina työtuntimääränä Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma kuluu kuten myös Kiinteä ja Liikkuva Pääoma. Onhan yrittäjän myös valmistusajan palkka pakko maksaa.
Haluan vielä korostaa sitä asiaa, että ARVOLAKI ei perustu tai pohjaudu ALKUPAUKKU- ja SUHTEELLISUUSTEORIA rL:ään vaan LD:hen eli Luonnon Dialektiikka rp:hen.
LD:n eli Luonnon Dialektiikka rp:n lausepuun peruslause on A)AINE-MATERIA(MASSA) sekä B)Kolmiulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus, Euklidinen GEOMETRIA siis VIIVA, PINTA-ALA, TILAVUUS ja XYZ-avaruus.
LD:n kategoriat eli laatumuuttujat ovat Yksityinen, Erikoinen ja Yleinen, Kausaliteetti, Stokastisuus- ja Kuvauspostulaatti.
LD:n liikelaki on Määrälliset ja Laadulliset Muutokset, Vastakohtien Ykseyden ja Taistelun Laki, Kieltämisen Kieltäminen eli SOPIMUSLAKI.
Voimme vielä todeta sekin asia, että jos Tavaran tai Palvelun Hintataso vaihtelee markkinoilla, niin tämä tarkoittaa ainakin sitä, että YLEINEN TASAPAINOHINTA ei vallitse markkinoilla vaan vain ja ainoastaan TASAPAINOHINTA. Me voimme vielä todeta senkin asian olevan olemassa, että jos markkinakäyttäytymistä me voimme kuvata käsitteillä KYSYNTA ja TARJONTA tai Kysynnän ja Tarjonnan Laki rp:llä, niin tällöin ei ole looginen ja reaalinen talousteoria KLASSIKKOMALLI tai Uusklassinen Talousteoria eli Monetarismi vaan Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä tai Materialistinen Historiakäsitys LD:ssä. siis KM PÄÄOMAKIRJA ja FE LUONNON DIALEKTIIKKA eli DIALECTICA NATURALIS.Mitä muuta arvoa kuin käyttöarvoa myynnissä olevalla tavaralla on?
.................- tyhmä
antipunikki kirjoitti:
"totta kai raaka-aineet, kuten kantohinta, vaikuttavat jo arvolain mukaan tavaran hintaan."
Nyt unohtui lainaus marxin opinkappaleesta, josta asia selviää.
Mutta voithan antaa lainauksen lähdetietoineen erikseenkin.
Marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Ja se tarkoittaa, että tavaran arvo muodostuu vain ja ainoastaan siihen kiteytyneen yhteiskunnallisesti välttämättömän työn määrästä eikä siis raaka-aineilla ole mitään arvoa luonnossa esiintyessään. Puukauppa kantontaan kumoaa siis marxin opit.
...................."Ja se tarkoittaa, että tavaran arvo muodostuu vain ja ainoastaan siihen kiteytyneen yhteiskunnallisesti välttämättömän työn määrästä eikä siis raaka-aineilla ole mitään arvoa luonnossa esiintyessään. "
ja se tarkoitaa, ettet ymmärrä marxismia, koska etkö tajua, ettei raaka-aineet ole vielä tavaroita, mutta niillä on silti arvo! - KOULUMESTARI!
antipunikki kirjoitti:
Mitä muuta arvoa kuin käyttöarvoa myynnissä olevalla tavaralla on?
.................HEI!
Nyt on olemassa kahdenlaista arvoa siis Käyttöarvo ja Vaihtoarvo. Me voimme todeta sen, että Vaihtoarvo on kaksijakoinen siis Rahayksikkö- ja Työtuntimääräinen. Onhan se totta, että KULUTTAJA ostaa jos ostaa Tavaran tai Palvelun pääsääntöisesti sen vuoksi, että mitä hyötyä hänelle tavarasta tai palvelusta on. Me emme voi unohtaa myöskään sitä, että mitä Tavara tai Palvelu maksaa, joten ihmettelen sitä asiaa myöskin, että mihin ihmelogiikkaan Tarjonnan Taloustieteen järkevyys voisi perustua, sillä ymmärtääkseni Me Kuluttajat emme saa kaupasta ei ainakaan yleensä laillisesti ilmaiseksi yhtään mitään siis aina pitää pääsääntöisesti käyttää laillisesti hyväksyttyä rahaa maksuna.
PS Haluan vielä korostaa sitä asiaa, että Pääomakirjan Arvolakimalli pitää sisällään Makroteoria, Mikroteoria1 ja Mikroteoria2 rp:n sekä vielä KÄYTTÖARVO ja VAIHTOARVO rp:n.
On hyvä vielä korostaa sitä asiaa, että Pääomakirjan Arvolakimalli perustuu Luonnon Dialektiikka eli LD rp:hen.
Nyt LD:n lausepuun peruslause on AINE-MATERIA(MASSA) sekä Kolmiulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus.
LD:n kategoriat eli Laatumuuttujat ovat Yksityinen, Erikoinen ja Yleinen, Kausaliteetti, Stokastisuus- ja Kuvauspostulaatti.
LD:n liikelaki on Määrälliset ja Laadulliset Muutokset, Vastakohtien Ykseyden ja Taistelun Laki siis KITKALAKI, Kieltämisen Kieltäminen siis SOPIMUSLAKI. - tiedä sitten
antipunikki kirjoitti:
Niin, niinhän se on - mikään tavara ei synny kokonaan luonnnossa.
Mutta kaikkien tavaroiden raaka-aineet ja tuotannossa tarvittavat apuaineet tulevat luonnosta, jossa niillä on tietty taloudellinen arvo jo siellä ollessaan. Vertaa puun kantohintaa, joka maksetaan puusta sen vielä kasvaessa luonnossa.
"sillä tavarassa on myös luonnossa syntynyttä raaka-ainetta."
Niin, ei marx sentään niin tyhmä ollut, että olisi kiistänyt raaka-aineiden tulevan luonnosta. Muitta hän ei ymmärtänyt niillä olevan taloudellista arvoa jo luonnossa esiintyessään - siinä marxin teoriat menivät metsään, hän ei ymmärtänyt mitään puukaupasta kantohintaan.
................"Mutta kaikkien tavaroiden raaka-aineet ja tuotannossa tarvittavat apuaineet tulevat luonnosta,..."
Väittikö Marx muuta? Jos väitti, puhui pehmosia.
Ovatko raaka-aineet luonnossa ollessaan tavaroita? Mänty reenjalaksena, kapustana, suksena tms. Väittkö Marx näin? Jos väitti, oli pahimmalaatuinen seko.
Maata voi ostaa, joka sisältää kaikenlaisia tuotannnon raaka-aineita. Väittikö Marx maan annit muuttuvan tavaroiksi ostotapahtumassa.? Väite olisi järjetön.
Joku sanoi edellä että maan annin tuotteeksi muuttunut olisi työn arvon osa maakorko. Sanoiko niin, että lisäarvo maankorko olisivat todellinen lisäarvo ja maankorko siten lisäarvon osa. Maankorko ylimääräinen lisäarvon osa tai vain osa lisäarvosta.
Maankoron voisi jättää pois ja todeta puhdas työn tuottama arvo, koska kait tavara syntyy työn tuloksena ja siinä maankorko on kiinteän pääoman kuluissa ja jonka työläinen työprosessin aikana korvaa kapitalistille. tiedä sitten kirjoitti:
"Mutta kaikkien tavaroiden raaka-aineet ja tuotannossa tarvittavat apuaineet tulevat luonnosta,..."
Väittikö Marx muuta? Jos väitti, puhui pehmosia.
Ovatko raaka-aineet luonnossa ollessaan tavaroita? Mänty reenjalaksena, kapustana, suksena tms. Väittkö Marx näin? Jos väitti, oli pahimmalaatuinen seko.
Maata voi ostaa, joka sisältää kaikenlaisia tuotannnon raaka-aineita. Väittikö Marx maan annit muuttuvan tavaroiksi ostotapahtumassa.? Väite olisi järjetön.
Joku sanoi edellä että maan annin tuotteeksi muuttunut olisi työn arvon osa maakorko. Sanoiko niin, että lisäarvo maankorko olisivat todellinen lisäarvo ja maankorko siten lisäarvon osa. Maankorko ylimääräinen lisäarvon osa tai vain osa lisäarvosta.
Maankoron voisi jättää pois ja todeta puhdas työn tuottama arvo, koska kait tavara syntyy työn tuloksena ja siinä maankorko on kiinteän pääoman kuluissa ja jonka työläinen työprosessin aikana korvaa kapitalistille.Niin, Kalle sanoi kyllä näin:
"Mutta kaikkien tavaroiden raaka-aineet ja tuotannossa tarvittavat apuaineet tulevat luonnosta, jossa niillä on tietty taloudellinen arvo jo siellä ollessaan. "
Ja lauseen loppuosaa " luonnosta, jossa niillä on tietty taloudellinen arvo jo siellä ollessaan" marx ei ymmärtänyt. Hän ei ymmärtänyt öljylähteellä olevan taloudellista arvoa tai metsässä vielä kasvavalla tukkipuulla.
Siinä kohtaan marxin arvoteoria meni pahasti lepikkoon. Puukauppa kantohintaan on hyvä todistus marxin arvoteorian menemisestä päin männikköä.
...............tyhmä kirjoitti:
"Ja se tarkoittaa, että tavaran arvo muodostuu vain ja ainoastaan siihen kiteytyneen yhteiskunnallisesti välttämättömän työn määrästä eikä siis raaka-aineilla ole mitään arvoa luonnossa esiintyessään. "
ja se tarkoitaa, ettet ymmärrä marxismia, koska etkö tajua, ettei raaka-aineet ole vielä tavaroita, mutta niillä on silti arvo!Niin, sinä et ymmärrä edes suomenkieltä.
Marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Ja se tarkoittaa suomenkielessä sitä, että tavaran arvo muodostuu vain työstä, sen tekemiseen tarvitusta työstä sensen raaka-aineiden valmistukseen tarvitusta työstä. Mutta kantohintaa ei makseta kenenkään tekemästä työstä vaan luonnonrikkauksesta joten se ei marxin mukaan sisälly tavaran arvoon.
Näin siis marx ei ymmärtänyt luonnonvaroilla olevan taloudellista arvoa jo niiden ollessa luonnossa siten kun ne siellä normaalisti esiintyvät - puu kasvamassa metsässä ja vesivoima vetenä padon yläpuolella
................KOULUMESTARI! kirjoitti:
HEI!
Nyt on olemassa kahdenlaista arvoa siis Käyttöarvo ja Vaihtoarvo. Me voimme todeta sen, että Vaihtoarvo on kaksijakoinen siis Rahayksikkö- ja Työtuntimääräinen. Onhan se totta, että KULUTTAJA ostaa jos ostaa Tavaran tai Palvelun pääsääntöisesti sen vuoksi, että mitä hyötyä hänelle tavarasta tai palvelusta on. Me emme voi unohtaa myöskään sitä, että mitä Tavara tai Palvelu maksaa, joten ihmettelen sitä asiaa myöskin, että mihin ihmelogiikkaan Tarjonnan Taloustieteen järkevyys voisi perustua, sillä ymmärtääkseni Me Kuluttajat emme saa kaupasta ei ainakaan yleensä laillisesti ilmaiseksi yhtään mitään siis aina pitää pääsääntöisesti käyttää laillisesti hyväksyttyä rahaa maksuna.
PS Haluan vielä korostaa sitä asiaa, että Pääomakirjan Arvolakimalli pitää sisällään Makroteoria, Mikroteoria1 ja Mikroteoria2 rp:n sekä vielä KÄYTTÖARVO ja VAIHTOARVO rp:n.
On hyvä vielä korostaa sitä asiaa, että Pääomakirjan Arvolakimalli perustuu Luonnon Dialektiikka eli LD rp:hen.
Nyt LD:n lausepuun peruslause on AINE-MATERIA(MASSA) sekä Kolmiulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus.
LD:n kategoriat eli Laatumuuttujat ovat Yksityinen, Erikoinen ja Yleinen, Kausaliteetti, Stokastisuus- ja Kuvauspostulaatti.
LD:n liikelaki on Määrälliset ja Laadulliset Muutokset, Vastakohtien Ykseyden ja Taistelun Laki siis KITKALAKI, Kieltämisen Kieltäminen siis SOPIMUSLAKI."Nyt on olemassa kahdenlaista arvoa siis Käyttöarvo ja Vaihtoarvo."
Milloin ole viimeksi ostanut jotakin sen vaihtoarvon takia?
Mikä tavara se oli?
Kalle ostaa tavaroita vain niiden käyttöarvon johdosta. Ja kauppoja ei synny jos Kalle katsoo käyttöarvon olevan sen hintaa pienemmän.
Kerrohan, miten sinä toimit tavaroita ostaessasi.
..................- marx linjoilla
antipunikki kirjoitti:
Niin, Kalle sanoi kyllä näin:
"Mutta kaikkien tavaroiden raaka-aineet ja tuotannossa tarvittavat apuaineet tulevat luonnosta, jossa niillä on tietty taloudellinen arvo jo siellä ollessaan. "
Ja lauseen loppuosaa " luonnosta, jossa niillä on tietty taloudellinen arvo jo siellä ollessaan" marx ei ymmärtänyt. Hän ei ymmärtänyt öljylähteellä olevan taloudellista arvoa tai metsässä vielä kasvavalla tukkipuulla.
Siinä kohtaan marxin arvoteoria meni pahasti lepikkoon. Puukauppa kantohintaan on hyvä todistus marxin arvoteorian menemisestä päin männikköä.
..............."Siinä kohtaan marxin arvoteoria meni pahasti lepikkoon. Puukauppa kantohintaan on hyvä todistus marxin arvoteorian menemisestä päin männikköä"
Karl Marxilla on pitkä pätkä Pääoma III:ssa "Ylimääräisen voiton muuttuminen maankoroksi"., ss. 605 - 801.
Siellä on luvut differentiaalikoroista, absoluuttisesta maankorosta ja kapitalistisen maankoron alkuperästä.
Kerro otteiden tai viitteiden kera, missä Marx kumoaa työnarvoteorian tai miten maakorko (=lisäarvon osa) kumoaa työnarvoteorian.
Marx: "Maanomistuksen eritteleminen sen eri historiallisissa muodoissa ei kuulu tämän teoksen puitteisiin. Käsittelemme sitä ainoastaan sikäli kuin osa pääoman luomasta lisäarvosta tulee maanomistajan osaksi. Lähdemme siis siitä edellytyksestä, että maanviljelystä (tai myös malmin ym. tuotanto/nimimerkki), aivan kuten manufaktuuriakin, hallitsee kapitalistinen tuotantotapa, ts.maanviljelystä harjoittavat kapitalistit, jotka erottaa muista kapitalisteista ennen muuta vain se elementti, mihin heidän pääomansa ja tämän pääoman liikkeeseen panema palkkatyö on sijoitettu."
Pääoma III s. 605.
Kävin kirjastossa ja siellä oli teossarja.
Peruste sopii maanviljelykseen, kaivostoimintaan, rakennusmaahan tai metsiin ym. marx linjoilla kirjoitti:
"Siinä kohtaan marxin arvoteoria meni pahasti lepikkoon. Puukauppa kantohintaan on hyvä todistus marxin arvoteorian menemisestä päin männikköä"
Karl Marxilla on pitkä pätkä Pääoma III:ssa "Ylimääräisen voiton muuttuminen maankoroksi"., ss. 605 - 801.
Siellä on luvut differentiaalikoroista, absoluuttisesta maankorosta ja kapitalistisen maankoron alkuperästä.
Kerro otteiden tai viitteiden kera, missä Marx kumoaa työnarvoteorian tai miten maakorko (=lisäarvon osa) kumoaa työnarvoteorian.
Marx: "Maanomistuksen eritteleminen sen eri historiallisissa muodoissa ei kuulu tämän teoksen puitteisiin. Käsittelemme sitä ainoastaan sikäli kuin osa pääoman luomasta lisäarvosta tulee maanomistajan osaksi. Lähdemme siis siitä edellytyksestä, että maanviljelystä (tai myös malmin ym. tuotanto/nimimerkki), aivan kuten manufaktuuriakin, hallitsee kapitalistinen tuotantotapa, ts.maanviljelystä harjoittavat kapitalistit, jotka erottaa muista kapitalisteista ennen muuta vain se elementti, mihin heidän pääomansa ja tämän pääoman liikkeeseen panema palkkatyö on sijoitettu."
Pääoma III s. 605.
Kävin kirjastossa ja siellä oli teossarja.
Peruste sopii maanviljelykseen, kaivostoimintaan, rakennusmaahan tai metsiin ym.Tiesitkö, että maankorko marxin oppien mukaan on vain osa tehdystä lisäarvosta?
Et?
Niin, asian ymmärtäminen vaatii marxin peruskäsitteiden ymmärtämistä.
Ja yksi peruskäsite on:
"Maankorko, korko ja teollisuusvoitto ovat vain tavaran lisäarvon eli tavarassa olennoituneen maksamattoman työn eri osien nimiä ja ne kaikki ovat samassa määrin peräisin tästä lähteestä ja vain siitä."
Siis tukkipuusta maksettu kantohinta ei ole maankorkoa.
Onko vaikea ymmärtää?
Opettele ensin perusteet kunnolla ennenkuin syvennyt asioihin.
Marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Ja se tarkoittaa suomenkielessä sitä, että tavaran arvo muodostuu vain työstä, sen tekemiseen tarvitusta työstä ja sen raaka-aineiden valmistukseen tarvitusta työstä. Mutta kantohintaa ei makseta kenenkään tekemästä työstä vaan luonnonrikkauksesta joten se ei marxin mukaan sisälly tavaran arvoon.
Näin siis marx ei ymmärtänyt luonnonvaroilla olevan taloudellista arvoa jo niiden ollessa luonnossa siten kun ne siellä normaalisti esiintyvät - puu kasvamassa metsässä ja vesivoima vetenä padon yläpuolella
................- rondoxa
antipunikki kirjoitti:
Niin, sinä et ymmärrä edes suomenkieltä.
Marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Ja se tarkoittaa suomenkielessä sitä, että tavaran arvo muodostuu vain työstä, sen tekemiseen tarvitusta työstä sensen raaka-aineiden valmistukseen tarvitusta työstä. Mutta kantohintaa ei makseta kenenkään tekemästä työstä vaan luonnonrikkauksesta joten se ei marxin mukaan sisälly tavaran arvoon.
Näin siis marx ei ymmärtänyt luonnonvaroilla olevan taloudellista arvoa jo niiden ollessa luonnossa siten kun ne siellä normaalisti esiintyvät - puu kasvamassa metsässä ja vesivoima vetenä padon yläpuolella
................"Mutta kantohintaa ei makseta kenenkään tekemästä työstä vaan luonnonrikkauksesta joten se ei marxin mukaan sisälly tavaran arvoon."
voitko perustella, nyt sun täytyy, koska tämä väitteesi on tärkeä, siis osoittaa kuinka väärässä olet. rondoxa kirjoitti:
"Mutta kantohintaa ei makseta kenenkään tekemästä työstä vaan luonnonrikkauksesta joten se ei marxin mukaan sisälly tavaran arvoon."
voitko perustella, nyt sun täytyy, koska tämä väitteesi on tärkeä, siis osoittaa kuinka väärässä olet.Niin, mikähän väite sinulle vielä pitäisi perustella?
Lainauksessa Kalle väittää kahta asiaa:
"kantohintaa ei makseta kenenkään tekemästä työstä"
ja
"se ei marxin mukaan sisälly tavaran arvoon"
Kumpaanko väitteeseen tarvitset lisäperusteluja - vai onko molemmat sinulle epäselviä.
Kerrohan vain reippaasti ja Kalle perustelee tarkemmin niin että hitaamminkin ymmärtävät pystyvät seuraamaan opetusta.
.................- KIVISEPPÄMESTARI!
antipunikki kirjoitti:
"Nyt on olemassa kahdenlaista arvoa siis Käyttöarvo ja Vaihtoarvo."
Milloin ole viimeksi ostanut jotakin sen vaihtoarvon takia?
Mikä tavara se oli?
Kalle ostaa tavaroita vain niiden käyttöarvon johdosta. Ja kauppoja ei synny jos Kalle katsoo käyttöarvon olevan sen hintaa pienemmän.
Kerrohan, miten sinä toimit tavaroita ostaessasi.
..................HEI!
Arvoisa Toveri AP!
Me voimme sanoa sen, että tavara tai palvelu pitää sisällään Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä rp:n sekä vielä Käyttöarvo eli sen hyödyn, jonka KULUTTAJA uskoo saavansa ostoksestaan sekä vielä VAIHTOARVO siis valmistamisen tai tuottamisen tarvitsemat Työtunnit ja Valmistamisen tai Tuottamisen tarvitseman Rahayksikkömäärän. Nyt varmaankin Te Toveri AP tiedätte sen, että Omistajan tai Yrittäjän pitää hoitaa Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma sekä Kiinteä ja Liikkuva Pääoma rL:n, mutta kuitenkin LISÄARVO tulee yrittäjälle tai omistajalle mahdollisesti vasta silloin, kun on tapahtunut MYYNTI, siis on löydetty TASAPAINOHINTA siis se HINTA, jolla omistaja tai yrittäjä haluaa myydä ja ostaja eli KULUTTAJA on valmis maksamaan. Me voimme vielä todeta sen asian, että koska ei ole markkinoilla voimassa YLEINEN TASAPAINOHINTA Klassikkomallin eli Uusklassinen Talousteoria rp:n määräämällä tavalla vaan yksittäistä Kauppatapahtumaa koskeva TASAPAINOHINTA, niin tämä tarkoittaa ainakin sitä, että tavaroiden ja palvelusten osta- tai myyntihinta markkinoilla voi vaihdella melkoisesti jopa päivittäin joten se siitä asiasta. KIVISEPPÄMESTARI! kirjoitti:
HEI!
Arvoisa Toveri AP!
Me voimme sanoa sen, että tavara tai palvelu pitää sisällään Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä rp:n sekä vielä Käyttöarvo eli sen hyödyn, jonka KULUTTAJA uskoo saavansa ostoksestaan sekä vielä VAIHTOARVO siis valmistamisen tai tuottamisen tarvitsemat Työtunnit ja Valmistamisen tai Tuottamisen tarvitseman Rahayksikkömäärän. Nyt varmaankin Te Toveri AP tiedätte sen, että Omistajan tai Yrittäjän pitää hoitaa Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma sekä Kiinteä ja Liikkuva Pääoma rL:n, mutta kuitenkin LISÄARVO tulee yrittäjälle tai omistajalle mahdollisesti vasta silloin, kun on tapahtunut MYYNTI, siis on löydetty TASAPAINOHINTA siis se HINTA, jolla omistaja tai yrittäjä haluaa myydä ja ostaja eli KULUTTAJA on valmis maksamaan. Me voimme vielä todeta sen asian, että koska ei ole markkinoilla voimassa YLEINEN TASAPAINOHINTA Klassikkomallin eli Uusklassinen Talousteoria rp:n määräämällä tavalla vaan yksittäistä Kauppatapahtumaa koskeva TASAPAINOHINTA, niin tämä tarkoittaa ainakin sitä, että tavaroiden ja palvelusten osta- tai myyntihinta markkinoilla voi vaihdella melkoisesti jopa päivittäin joten se siitä asiasta.Niin, ja milloin olet viimeksi ostanut jotakin sen vaihtoarvon takia?
Mikä tavara se oli?
Milloin olet viimeksi ostanut tavaran, jonka käyttöarvon katsot olevan pienemmän kuin sen vaihtoarvon?
Kalle ostaa tavaroita vain niiden käyttöarvon johdosta. Ja kauppoja ei synny jos Kalle katsoo käyttöarvon olevan sen hintaa pienemmän.
Kerrohan, miten sinä toimit tavaroita ostaessasi.
..................- VASKISEPPÄMESTARI!
antipunikki kirjoitti:
Niin, ja milloin olet viimeksi ostanut jotakin sen vaihtoarvon takia?
Mikä tavara se oli?
Milloin olet viimeksi ostanut tavaran, jonka käyttöarvon katsot olevan pienemmän kuin sen vaihtoarvon?
Kalle ostaa tavaroita vain niiden käyttöarvon johdosta. Ja kauppoja ei synny jos Kalle katsoo käyttöarvon olevan sen hintaa pienemmän.
Kerrohan, miten sinä toimit tavaroita ostaessasi.
..................HEI!
Nyt me voimme sanoa sen, että Käyttöarvo ja Vaihtoarvo ei ole sillä tavalla verrattavissa, että ME voisimme sanoa sen, että myyntihetkellä Käyttöarvo on pienempi tai suurempi kuin Vaihtoarvo. Jos ME tarvitsemme jotain siis tavaraa tai palvelua, niin me voimme yrittää etsiä laadullisesti Käyttöarvoltaan mahdollisimman hyvän mutta kuitenkin Vaihtoarvoltaan Rahayksikkömäärän osalta halvimman mahdollisen, mutta jos ME emme tähän pysty, niin meidän pakko ostaa se, mikä on saatavilla. Oletettavasti Te Toveri KALLE kylläkin kiinnitätte huomiota myös Tavaran tai Palvelun Hintatasoon, sillä se mitä Kuluttaja joutuu käyttämään OSTOMYYNTI-tapahtumassa, on RAHA siis jonkinlainen LEHVÄKASA. Jos Te Toveri KALLE ette arvioi ostotapahtuman yhteydessä haluamme tavaran tai palvelun Käyttöarvon lisäksi myös sen hintatasoa, niin TE olette ilmeisesti kovan tason Uusmaalainen Kokkarekapojen TOIVO- ja KORVA-remmi rp:n Kunta-aktiivi sekä vielä Tosivarakas PRO KARELIA ja PRO PATRIA rp:n Vapaustaistelija ja Oikeistolainen Iskuporvari.
ätte VASKISEPPÄMESTARI! kirjoitti:
HEI!
Nyt me voimme sanoa sen, että Käyttöarvo ja Vaihtoarvo ei ole sillä tavalla verrattavissa, että ME voisimme sanoa sen, että myyntihetkellä Käyttöarvo on pienempi tai suurempi kuin Vaihtoarvo. Jos ME tarvitsemme jotain siis tavaraa tai palvelua, niin me voimme yrittää etsiä laadullisesti Käyttöarvoltaan mahdollisimman hyvän mutta kuitenkin Vaihtoarvoltaan Rahayksikkömäärän osalta halvimman mahdollisen, mutta jos ME emme tähän pysty, niin meidän pakko ostaa se, mikä on saatavilla. Oletettavasti Te Toveri KALLE kylläkin kiinnitätte huomiota myös Tavaran tai Palvelun Hintatasoon, sillä se mitä Kuluttaja joutuu käyttämään OSTOMYYNTI-tapahtumassa, on RAHA siis jonkinlainen LEHVÄKASA. Jos Te Toveri KALLE ette arvioi ostotapahtuman yhteydessä haluamme tavaran tai palvelun Käyttöarvon lisäksi myös sen hintatasoa, niin TE olette ilmeisesti kovan tason Uusmaalainen Kokkarekapojen TOIVO- ja KORVA-remmi rp:n Kunta-aktiivi sekä vielä Tosivarakas PRO KARELIA ja PRO PATRIA rp:n Vapaustaistelija ja Oikeistolainen Iskuporvari.
ätteMilloin olet viimeksi ostanut jotakin sen vaihtoarvon takia?
Mikä tavara se oli?
Kalle ostaa tavaroita vain niiden käyttöarvon johdosta. Ja kauppoja ei synny jos Kalle katsoo käyttöarvon olevan sen hintaa pienemmän.
Kerrohan, miten sinä toimit tavaroita ostaessasi.
" Jos Te Toveri KALLE ette arvioi ostotapahtuman yhteydessä haluamme tavaran tai palvelun Käyttöarvon lisäksi myös sen hintatasoa, niin TE olette ilmeisesti kovan tason Uusmaalainen Kokkarekapojen TOIVO- ja KORVA-remmi rp:n Kunta-aktiivi sekä vielä Tosivarakas PRO KARELIA ja PRO PATRIA rp:n Vapaustaistelija ja Oikeistolainen Iskuporvari."
Kallehan sanoi juuri arvioivansa tavaran hinnan sen käyttöarvoon nähden ostotapahtumassa. Mutta Kalle ei koskaan arvio tavaran arvoa sen hintaan nähden sillä tavaran arvolla - ja siis siihen kiteytyneellä työmäärällä - ei Kallelle ole mitään merkitystä. Vain käyttöarvo lasketaan ja sitä verrataan hintaan ja jos suhde on oikea voi kaupat syntyä.
Kerrohan, miten sinä toimit tavaroita ostaessasi.
Vertaatko tavaran hintaa sen arvoon vai käyttöarvoon?
..................
- LAIVAMESTARI!
HEI!
Te Toveri AP kirjoititte siten, että Kirvesvarren arvossa on muutakin kuin vain ihmistyötä siis PUU, josta kirvesvarsi veistetään, ei ole ihmisen tekemä.
Niin ja sitten Te AP pyydätte: Kumoahan Tuo, jos pystyt.
Voin sanoa siten, että ei minun Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä rp:n kannattajana tarvitse Teidän väitettänne kumota.
Nyt on kuitenkin ongelmana se, että mitä Te AP tarkoitatte, kun käytätte sanaa ARVO siis mitä on ARVO. Ymmärtääkseni nyt ARVO on täysin eri asia kuin KÄYTTÖARVO tai VAIHTOARVO. Olisiko se liikaa pyydetty, että Te Toveri AP kertoisitte meille kulkureille ja katunarreille sen, että mitä Te todella ARVO-käsitteellä tarkoitatte. Onko nyt Toveri AP kyseessä ns. Moraalinen ARVO vai mikä todellakin? Kun Te AP olette kysymyksiimme edes jotenkin vastannut, niin tämän jälkeen voin yrittää vastata Teidän tiedusteluunne edes joten. Jos minulla ei ole harmaintakaan aavistusta siitä asiasta, että mitä Te AP ARVO-käsitteellä tarkoitatte, niin on kai minun mahdotonta vastata Teidän AP asettamaanne kysymykseenkään.Niin, Kalle kirjoitti vähän huolimattomasti.
Sanoessaan "kirvesvarren arvossa" hän oikeastaan tarkoittaa "kirvesvarren hinnassa" ja näin kirvesvarren hinta ei vastaa siihen kiteytyneen työn määrää vaan hinnassa on mukana myös kantahinnasta johtuva kirvesvarren aineen kustannukset.
Näin ollen tavaran hinta ei siis vastaakaan sen arvoa vaan tavaran hinta on sen arvo - siis marxin oppien mukainen arvo - lisättynä raaka-aineen hinnalla, siis kantohinnalla..
Näin marxin arvoteoria tuli kumottua ja tavaran hinta ei olekaan siihen kiteytyneen työn arvo vaan siihen kiteytyneen työn arvo lisättynä raaka-aineen hinnalla sellaisena kuin se esiintyy luonnossa.
..................
- PUUTARHAMESTARI!
HEI!
Muista nyt Toveri AP se, että kyllä Kirvesvarsi hintansa puolesta pitää ymmärtää sekä Käyttöarvo että Vaihtoarvo rp:n pohjalta. Oletteko Te AP tajunnut sitä, että Marxilainen Filosofia ja Sosiologia on varmasti täysin eri asia kuin Marxismi-Leninismi eli ANARKOSYNDIKALISMI? Miten Te AP pystytte erottamaan Kirvesvarren hinnassa KYSYNTÄTARJONTA-arvon ja Kirvesvarren valmistamisessa käytetyn Työtuntiarvon?
Ymmärrättekö Te AP sen, että mitä tarkoittaa Pääomakirjan Arvolakimalli LD;ssä Mikroteoria ja Makroteoria sekä Pankkipääoma, Kauppapääoma ja Tuotantopääoma sekä Tavara- ja Rahapääoma ja siis vielä Luonnon Dialektiikka eli LD?Niin, ehkä Kalle kirjoittikin aivan oikein.
Ehkä marx on sittenkin oikeassa ja kirvesvarsi myydään arvostaan. Silloin metsässä kasvaneelle puulla on myös arvoa - ei ainoastaan taloudellista arvoa.Lehtivihreä yhteyttämällä saa puun kasvamaan joten ehkä lehtivihreän tekemä työ on mukana marxin arvokäsitteessä marxin sitä itse ymmärtämättä.
Mitä luulet punikki - myydäänkö kirvesvarsi arvostaan jolloin lehtivihreän tekemä työ sisältyy marxin arvokäsitteeseen vai eikö kirvesvarta myydäkään arvostaan jolloin jolloin lehtivihreän tekemä työ ei sisälly marxin arvokäsitteeseen vaan vain myyntihintaan?
Mikä on käsityksesi asiasta - olipa asia miten päin tahansa niin aina marxin arvoteoria kaatuu rytisten.
...................
Onko teillä siihen varteen edes terää, takokaa se nyt ensin.
- PUUSEPPÄMESTARI5
HEI!
Mitähän Toverit tarkoittaa Raaka- ja Apuaineet kuten nyt metsässä oleva Kirvesvarren raaka-aine? Miten Toveri AP Kirvesvarren raaka-aineesta voi syntyä ilman ihmistyötä toimiva ja käytännöllinen Kirveen varsi? Miten kulkurin nyt pitää vielä perustella sitä asiaa, että ei yleensä ilman ihmistyötä voi kehittyä toimivaa tarvekalua jopa pelkkä puukeppi tarvitsee ihmistyötä ollakseen edes jonkinlainen tarvekalu? Oletteko Te Työn Sankarit nyt tajunneet jotain jossakin asiassa kuten KIRVESVARSI tai pelkkä Puupala -asiassamme?" Miten Toveri AP Kirvesvarren raaka-aineesta voi syntyä ilman ihmistyötä toimiva ja käytännöllinen Kirveen varsi?"
Kalle ei ole väittänyt, että kirvesvarren raaka-aineesta tulee ilman ihmistyötä kirvesvarsi.
Kalle vain sanoi, että ehkä marx on sittenkin oikeassa ja kirvesvarsi myydään arvostaan. Silloin metsässä kasvaneelle puulla on myös arvoa - ei ainoastaan taloudellista arvoa.Lehtivihreä yhteyttämällä saa puun kasvamaan joten ehkä lehtivihreän tekemä työ on mukana marxin arvokäsitteessä marxin sitä itse ymmärtämättä.
Mitä luulet punikki - myydäänkö kirvesvarsi arvostaan jolloin lehtivihreän tekemä työ sisältyy marxin arvokäsitteeseen vai eikö kirvesvarta myydäkään arvostaan jolloin jolloin lehtivihreän tekemä työ ei sisälly marxin arvokäsitteeseen vaan vain ja ainoastaan myyntihintaan?
Mikä on käsityksesi asiasta - olipa asia miten päin tahansa niin aina marxin arvoteoria kaatuu rytisten.
...................
- PUUTARHAMESTARI!
Mitä Te AP tarkoitatte silloin, kun käytätte sanaa ARVO?
Nyt on olemassa ainakin KÄYTTÖARVO ja VAIHTOARVO.
Materialistinen Historiakäsitys eli MH perustuu Luonnon Dialektiikka eli LD:hen ja nyt MH:n makroteoria on Tavara- ja Rahapääoma eli T-T ja R-R sekä Pankkipääoma R-R-R', Kauppapääoma R-T-R' ja Tuotantopääoma R-T...P...T'-R'.
Nyt Mikroteoria1 on Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma sekä Lisäarvo. Nyt Pysyvä Pääoma on Maapohja, Tuotantorakennukset, Koneet ja Laitteet sekä Raaka- ja Apuaineet (siis kuten Kirvesvarren raaka-aine eli puun palanen) ja Vaihteleva Pääoma on Työvoimakustannukset sekä Lisäarvo. Lisäarvo on Myyntihinta miinus Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma.
Mikroteoria2 on Kiinteä ja Liikkuva Pääoma sekä Lisäarvo. Nyt Kiinteä Pääoma on Maapohja, Tuotantorakennukset sekä Koneet ja Laitteet. Liikkuva Pääoma on Raaka- ja Apuaineet sekä Työvoimakustannukset. Lisäarvo on Myyntihinta miinus Kiinteä ja Liikkuva Pääoma.
Nyt Yrittäjän VOITTO on Lisäarvo miinus Lainanhoitokulut.
Onhan vielä olemassa sellaiset Elinkeinoelämän ilmiöt kuten Kasaantuminen Yritystasolla ja Keskittyminen Kunta- ja Kaupunkitasolla.
Onko edellä tarinoitua Hyvät Toverit AP ja Työkkäri todella vaikeata ymmärtää ja tajuta?Kun Kalle käyttää sanaa "arvo" ilman lisämääreitä niin hän pyrkii tarkoittamaan marxin arvokäsitettä. Joskus tässä kohtaan hän on lipsunut ja pyytää anteeksi virhettään.
Jos taas kysymyksessä ei ole marxin määritelmien mukainen arvo vaan jokin muu arvo niin silloin Kalle pyrkii kertomaan lisämäärein, että mistä arvosta on kysymys - esimerkiksi taloudellinen arvo.
Tässä ei Kalle ole lipsunut vaan yllä oleva on voimassa koskien kirvesvarren hintaa. Hintaan sisälyy tietenkin tukkipuun kantohinnan mukainen raaka-ainehinta mutta sisältyykö se kirvesvarren arvoon vai myydäänkö kirvesvarsi arvostaan poikkeavaan hintaan? Kas siinäpä punikeille miettimistä:
"Kalle vain sanoi, että ehkä marx on sittenkin oikeassa ja kirvesvarsi myydään arvostaan. Silloin metsässä kasvaneella puulla on myös arvoa - ei ainoastaan taloudellista arvoa.Lehtivihreä yhteyttämällä saa puun kasvamaan joten ehkä lehtivihreän tekemä työ on mukana marxin arvokäsitteessä marxin sitä itse ymmärtämättä.
Mitä luulet punikki - myydäänkö kirvesvarsi arvostaan jolloin lehtivihreän tekemä työ sisältyy marxin arvokäsitteeseen vai eikö kirvesvarta myydäkään arvostaan jolloin jolloin lehtivihreän tekemä työ ei sisälly marxin arvokäsitteeseen vaan vain ja ainoastaan myyntihintaan?"
Mikä on käsityksesi asiasta - olipa asia miten päin tahansa niin aina marxin arvoteoria kaatuu rytisten.
...................
- CAVE MASTER
HEI!
Nyt on hyvä huomata se, että Kirvesvartta ei myydä jostain epämääräisestä arvosta vaan Markkina-arvosta siis siten, jonka määräävät Mikroteoria1 ja Mikroteoria2 sekä Makroteoria. Voimme kai todeta siten, että MORALITEETTI eli moraaliset arvot eivät ole loogisia eikä myöskään reaalisia, sillä moraalisia arvoja ei voi yleistää kaikkiin mahdollisiin maailmoihin. On nyt hyvä huomata vielä se, että me emme voi tutkia moraalisia arvoja Logiikkatestin Realismitestin pohjalta, jos ei mistään muusta syystä, niin siitä, kun Moraalisia arvoja ei voi määritellä yksikäsitteisesti siis täsmällisesti. - rokus
"Silloin metsässä kasvaneella puulla on myös arvoa - ei ainoastaan taloudellista arvoa."
Väite on esiintynyt usein. Se on väärä.
Marx esittää tuotteen valmistamisen tavaraksi ja taloudelliseksi arvoksi ja josta seuraa sen hintamuoto. Käyttöarvo on erillinen taloudellisen arvon suhteen. Erilaiset käyttöarvot vaihdetaan keskenään ja ne vaihtuvat toisiinsa taloudellisen arvon lyhyesti sanottuna arvon perusteella.
Arvon perusta on tavaraan kulutettu työn määrä. Tekijän, tuottajan arvo on sen välttämättömien elämisentarvikkeiden arvo kunakin aikakautena vaadituilla ehdoilla.
Raaka-aineella luonnossa ei sinänsä ole taloudellista arvoa ellei sitä hyödynnetä. Ei edes maaperällä. Kun maa muuttuu rakennusmaaksi, viljelymaaksi tai malmien hyödyntämisen kohteeksi, sille tulee maankoron arvo ja se perustuu työn arvoon.
Marxilla on aiheesta Pääoma kolmosessa pitkä selostus. Maankorko on ylimääräisen voiton osa kapitalistisessa tuotannossa ja menee maanomistajalle.
Kun metsää myydään, kaivetaan malmeja tai rakennetaan asumuksia, työn arvoon tulee maakoron arvo ja se muodostuu erinäisten seikkojen perusteella.
Keskellä Saharaa hiekkaerämaalla on potentiaalinen maakoron arvo ja se realisoituu, mikäli erämaata ryhdytään hyödyntämään.
Viljelymaan (metsät, elintarvikkeet) maakorko muodostuu sen tuottavuuden mukaan.
Tuottavuus on aina sidoksissa työhön. Täysikasvuinen kangasmetsä omaa enemmän maankorkoa metsälle kuin puuton suo.
Marx: Ylimääräinen voitto muuttuu maankoroksi. Voitto ei synny ilman työläisten työtä. Kapitalisti joutuu kuluttamaan työtä raaka-aineen muuttamisessa tavaraksi olipa se puuta tai malmia.
Puulla ei ole muuta kuin taloudellista arvoa tuotannollisessa mielessä. Puulla on luontoarvo ihmiselle hänen ihaillessaan luontoa."Täysikasvuinen kangasmetsä omaa enemmän maankorkoa metsälle kuin puuton suo. "
Höpöjä, punikki, et ymmärrä marxin opeista mitään mutta luulet sitäkin enemmän.
Näin on marx sanonut maankorosta:
"Maankorko, korko ja teollisuusvoitto ovat vain tavaran lisäarvon eli tavarassa olennoituneen maksamattoman työn eri osien nimiä ja ne kaikki ovat samassa määrin peräisin tästä lähteestä ja vain siitä."
Joten marxin mukaan täysikasvuinen kangasmetsä eikä puuton suo omaa yhtään maankorkoa - ei yhtään.
Jos olet erimieltä asiasta niin anna lainaus lähdetietoineen marxin opinkappaleesta, josta ilmenee täyskasvuisen kangasmetsän omaavan maankorkoa, ja Kalle osoittaa sinulle opinkappaleen, jossa marx puhuu itse itseään vastaan.
........................"Maankorko on ylimääräisen voiton osa kapitalistisessa tuotannossa ja menee maanomistajalle."
Väärin.
Marx sanoo näin:
"Maankorko, korko ja teollisuusvoitto ovat vain tavaran lisäarvon eli tavarassa olennoituneen maksamattoman työn eri osien nimiä ja ne kaikki ovat samassa määrin peräisin tästä lähteestä ja vain siitä."
Joten kysymyksessä ei ole osa ylimääräisestä voitosta vaan osa "tavallista" lisäarvoa.
Tiedätkö, mikä tämä marxin mainitsema "ylimääräinen voitto" on?
Et?
Niin, se on se ylimääräinen voitto, jonka kapitalisti tekee hyvinä aikoina myydessään valmistamansa tavarat niiden arvoa korkeampaan hintaan. Ylimääräinen voitto on se osa voitosta, mikä tulee tavaran arvon ylittävästä myyntihinnan osasta.
Mutta maankorkoa kapitalisti maksaa myös huonoina aikoina, jolloin ei ylimääräistä voittoa tule. Katso maankoron määritelmä tuossa yläpuolella - se ei ole sidoksissa hyviin aikoihin vaan sitä maksetaan aina.
Kas näin marx sanoo ylimääräisestä voitosta:
"Ellei työläinen taistelisi kukoistuskautena, jolloin kapitalistit saavat ylimääräistä voittoa, palkankorotuksen puolesta, hän ei saisi teollisuuden koko kehitysjakson ajalta keskimäärin edes keskipalkkaansa eli työnsä arvoa."
Ja vähän pdempi lainaus, josta - toivottavasti - sinullekin selviää kokonaiskuva asiasta. Vai oletko sinäkin yksi näistä monista palstaänkyröistä, jotka ymmärtävät marxia korkeintaan yhden lauseen pätkissä.
"Te kaikki tiedätte, että syistä, joita minun ei tässä tarvitse selittää, kapitalistinen tuotanto käy tiettyjen kausittaisten jaksojen läpi. Se käy läpi hiljaiskauden, kasvavan elpymisen, kukoistuksen, liikatuotannon, pulan ja lamakauden. Tavaroiden hinnat ja voiton suhdeluku määräytyvät markkinoilla näiden kausien mukaisesti, milloin laskien keskitason alapuolelle, milloin nousten sitä korkeammalle. Tarkastellessanne koko kehitysjaksoa huomaatte, että markkinahintojen poikkeamiset tasaavat toisensa ja että keskimäärin koko kehitysjakson puitteissa tavaroiden markkinahintoja sääntelee tavaroiden arvo. Markkinahintojen alenemiskausina sekä pula- ja lamakausina työläinen saa olla varma palkanalennuksesta, ellei hän ylipäänsä joudu heitetyksi pois työstä. Jottei tulisi petetyksi, työläisen täytyy markkinahintojen alentuessakin taistella kapitalistia vastaan, ettei tämä alentaisi ylänmäärin työpalkkoja. Ellei työläinen taistelisi kukoistuskautena, jolloin kapitalistit saavat ylimääräistä voittoa, palkankorotuksen puolesta, hän ei saisi teollisuuden koko kehitysjakson ajalta keskimäärin edes keskipalkkaansa eli työnsä arvoa."
..................
Vastaus toverin rondoxa viestiin:
Niin, mikähän väite sinulle vielä pitäisi perustella?
Lainauksessa Kalle väittää kahta asiaa:
"kantohintaa ei makseta kenenkään tekemästä työstä"
ja
"se ei marxin mukaan sisälly tavaran arvoon"
Kumpaanko väitteeseen tarvitset lisäperusteluja - vai onko molemmat sinulle epäselviä.
Kerrohan vain reippaasti ja Kalle perustelee tarkemmin niin että hitaamminkin ymmärtävät pystyvät seuraamaan opetusta.
.................- rondoxa
"kantohintaa ei makseta kenenkään tekemästä työstä"
ja
"se ei marxin mukaan sisälly tavaran arvoon"
perustelut näille. rondoxa kirjoitti:
"kantohintaa ei makseta kenenkään tekemästä työstä"
ja
"se ei marxin mukaan sisälly tavaran arvoon"
perustelut näille.Jaha, vai tällä yleissivistyksen tasolla kuljetaan.
"kantohintaa ei makseta kenenkään tekemästä työstä"
Kantohinta maksetaan vielä metsässä kasvavasta puusta ja ostaja saa omin kustannuksin kaataa ja kuljettaa puun pois. Tämä on puukauppaa kantohintaan.
Oletko nähnyt työläisten kiskovan puita ylös metsämaasta?
Niin, ei Kallekaan. Joten metsässä pystyssä seisova tukkipuu ei ole yhdenkään ihmisen työn tulosta vaan sen on tehnyt sinne metsään luonto itse.
Yllätyitkö?
Etkö todellakaan tiennyt, etteivät metsurit kisko puita ylös maasta kaataakseen ne sitten?
No, ei ole koskaan liian myöhäistä oppia uusia asioita.
Koska tukkipuu ei ole ihmistyön tulosta seistessään metsässä niin silloin sen taloudellinen arvo ei myöskään sisälly marxin tavaran arvokäsitteeseen sillä marxin mukaan tavaran arvo riippuu vain siihen kiteytyneen yhteiskunnallisen työn määrästä.
Ja perustelu asialle on tämä marxin lausunto asiasta:
Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Noin, siinä kaatui marxin arvoteoria ryskyen.
............................- haahhaaaa
antipunikki kirjoitti:
Jaha, vai tällä yleissivistyksen tasolla kuljetaan.
"kantohintaa ei makseta kenenkään tekemästä työstä"
Kantohinta maksetaan vielä metsässä kasvavasta puusta ja ostaja saa omin kustannuksin kaataa ja kuljettaa puun pois. Tämä on puukauppaa kantohintaan.
Oletko nähnyt työläisten kiskovan puita ylös metsämaasta?
Niin, ei Kallekaan. Joten metsässä pystyssä seisova tukkipuu ei ole yhdenkään ihmisen työn tulosta vaan sen on tehnyt sinne metsään luonto itse.
Yllätyitkö?
Etkö todellakaan tiennyt, etteivät metsurit kisko puita ylös maasta kaataakseen ne sitten?
No, ei ole koskaan liian myöhäistä oppia uusia asioita.
Koska tukkipuu ei ole ihmistyön tulosta seistessään metsässä niin silloin sen taloudellinen arvo ei myöskään sisälly marxin tavaran arvokäsitteeseen sillä marxin mukaan tavaran arvo riippuu vain siihen kiteytyneen yhteiskunnallisen työn määrästä.
Ja perustelu asialle on tämä marxin lausunto asiasta:
Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Noin, siinä kaatui marxin arvoteoria ryskyen.
............................ok tätä kerjäsit, elikä menit just miinaan poika, Teen ehtoolla aloituksen ja naulaan valheesi uudessa aloituksessa.
laitanko otsikoksi, vaikka eikö marxin arvoteoria kaatunutkaan. semmonen kiltti otsikko. on sua kiva kiusata, kun et tiä mitään. haahhaaaa kirjoitti:
ok tätä kerjäsit, elikä menit just miinaan poika, Teen ehtoolla aloituksen ja naulaan valheesi uudessa aloituksessa.
laitanko otsikoksi, vaikka eikö marxin arvoteoria kaatunutkaan. semmonen kiltti otsikko. on sua kiva kiusata, kun et tiä mitään.Kiva.
Kalle saa taas virtuaalisesta liiskata yhden punikin tiedot ja ymmärryksen marxin opeista kuin paskokärpäsen huusin seinään - rukkanen kädessä tietenkin.
Illalla jatketaan sinun uudessa aloituksessasi.
.................- tehdään niin
antipunikki kirjoitti:
Kiva.
Kalle saa taas virtuaalisesta liiskata yhden punikin tiedot ja ymmärryksen marxin opeista kuin paskokärpäsen huusin seinään - rukkanen kädessä tietenkin.
Illalla jatketaan sinun uudessa aloituksessasi.
.................olet tullut jo tässä aloituksessa liiskattua, mutta teen sen vielä uudestaan. muuten pelkästä uteliaisuudesta kysyn, miksi et ota selvää Marxin opeista, vaan tyydyt jauhamaan paskaa? mieti tätä ennen kuin nappaan sinut, virtuaallisesti totta kai. täähän on hauskaa peliä hahhaaa
tehdään niin kirjoitti:
olet tullut jo tässä aloituksessa liiskattua, mutta teen sen vielä uudestaan. muuten pelkästä uteliaisuudesta kysyn, miksi et ota selvää Marxin opeista, vaan tyydyt jauhamaan paskaa? mieti tätä ennen kuin nappaan sinut, virtuaallisesti totta kai. täähän on hauskaa peliä hahhaaa
"miksi et ota selvää Marxin opeista, vaan tyydyt jauhamaan paskaa?"
Niin, Kallea syytetään usein palstalla marxin oppien vääristelystä ja niiden sisällöstä valehtelemisesta. Mutta toistaiseksi ei yksikään palstaänkyrä ole pystynyt todistamaan asiaa marxin oppeihin vetoamalla. Muutama on yrittänyt mutta ressukat eivät itse ymmärrä marxia kuin korkeintaan yhden lauseen mittaisissa palasissa niin eihän siitä mitään tullut - änkyrät eivät olleet ymmärtäneet kokonaisuutta ja näin luulivat Kallen olevan väärässä vaikka olivatkin itse ulkona kuin lumiukot.
Joten onnea yrityksellesi - ja älä ota liian raskaasti vaikka epäonnistutkin sillä kaikki muutkin punikit ovat asiaa yritettyään epäonnistuneet. Se niinkuin on punikin osa tällä palstalla.
................- rumaa ku valehtelee
antipunikki kirjoitti:
"miksi et ota selvää Marxin opeista, vaan tyydyt jauhamaan paskaa?"
Niin, Kallea syytetään usein palstalla marxin oppien vääristelystä ja niiden sisällöstä valehtelemisesta. Mutta toistaiseksi ei yksikään palstaänkyrä ole pystynyt todistamaan asiaa marxin oppeihin vetoamalla. Muutama on yrittänyt mutta ressukat eivät itse ymmärrä marxia kuin korkeintaan yhden lauseen mittaisissa palasissa niin eihän siitä mitään tullut - änkyrät eivät olleet ymmärtäneet kokonaisuutta ja näin luulivat Kallen olevan väärässä vaikka olivatkin itse ulkona kuin lumiukot.
Joten onnea yrityksellesi - ja älä ota liian raskaasti vaikka epäonnistutkin sillä kaikki muutkin punikit ovat asiaa yritettyään epäonnistuneet. Se niinkuin on punikin osa tällä palstalla.
................täällä sinut esim. liiskataan:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12175831 - ja täälläää
rumaa ku valehtelee kirjoitti:
täällä sinut esim. liiskataan:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12175831antipunikki liiskataan seinään oikeen kunnolla:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12301507 haahhaaaa kirjoitti:
ok tätä kerjäsit, elikä menit just miinaan poika, Teen ehtoolla aloituksen ja naulaan valheesi uudessa aloituksessa.
laitanko otsikoksi, vaikka eikö marxin arvoteoria kaatunutkaan. semmonen kiltti otsikko. on sua kiva kiusata, kun et tiä mitään.Mikä unohtui, punikki?
Vai menikö pojulla pupu pöksyyn?
..................ja täälläää kirjoitti:
antipunikki liiskataan seinään oikeen kunnolla:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12301507Haluatteko punikit "rumaa ku valehtelee" ja "ja täälläää", että erikoisneron s.partcus ja Änkyrän OmaanPesäänPaskojan sairaan virheelliset väitteet otetaan taas käsittelyyn?
Kalle on jo molemmat väitteet aikanaan kumonnut naurettavina marx-vääristelyinä mutta jos haluatte asiasta vielä keskustella niin mikä ettei.
Ehkä keskustelu tulee tapahtumaan uudessa viestiketjussa sillä tästä ei kohta löydä mitään.
........
Vastaus toverin VASKISEPPÄMESTARI! viestiin 26.6.2014 01:59!
Milloin olet viimeksi ostanut jotakin sen vaihtoarvon takia?
Mikä tavara se oli?
Kalle ostaa tavaroita vain niiden käyttöarvon johdosta. Ja kauppoja ei synny jos Kalle katsoo käyttöarvon olevan sen hintaa pienemmän.
Kerrohan, miten sinä toimit tavaroita ostaessasi.
" Jos Te Toveri KALLE ette arvioi ostotapahtuman yhteydessä haluamme tavaran tai palvelun Käyttöarvon lisäksi myös sen hintatasoa, niin TE olette ilmeisesti kovan tason Uusmaalainen Kokkarekapojen TOIVO- ja KORVA-remmi rp:n Kunta-aktiivi sekä vielä Tosivarakas PRO KARELIA ja PRO PATRIA rp:n Vapaustaistelija ja Oikeistolainen Iskuporvari."
Kallehan sanoi juuri arvioivansa tavaran hinnan sen käyttöarvoon nähden ostotapahtumassa. Mutta Kalle ei koskaan arvio tavaran arvoa sen hintaan nähden sillä tavaran arvolla - ja siis siihen kiteytyneellä työmäärällä - ei Kallelle ole mitään merkitystä. Vain käyttöarvo lasketaan ja sitä verrataan hintaan ja jos suhde on oikea voi kaupat syntyä.
Kerrohan, miten sinä toimit tavaroita ostaessasi.
Vertaatko tavaran hintaa sen arvoon vai käyttöarvoon?
..................- Arvo ja hinta
>> Vertaatko tavaran hintaa sen arvoon vai käyttöarvoon?
Arvo ja hinta kirjoitti:
>> Vertaatko tavaran hintaa sen arvoon vai käyttöarvoon?
Niin, sinulle ehkä 100'000€ auto on käyttöarvoltaan sama kuin 10'000€ auto.
Kalllelle ei asia ole näin.Auton ainoa ominaisuus ei ole kuljettaa Kallea paikasta A paikkaan B. Auton käyttöarvoon vaikuttaa myös sen luotettavuus tehtävässään. Vanha auto ei ole yhtä luotettava kuin uusi.
Lisäksi vanha auto käyttää vanhaa tekniikkaa ja kuluttaa enemmän polttoainetta ja näin sen käyttökustannukset tulevat korkeimmiksi. Lisäksi uudella autolla on kaikki takuut eikä näin tarvita yhtä kallita vakuutuksia.
Turvallisuus - uusi auto uudella tekniikalla on myös turvallisempi.
Joten Kallen arvioidessa auton käyttöarvoa on vaakakupeissa monia tekijöitä, jotka vaikuttavat auton käyttökustannuksiin, turvallisuuteen ja käyttövarmuuteen.
Mutta sinulle ehkä vanha Simca 1000 on käyttöarvoltaan samanarvoinen kuin uusi Volvo CX90.
Kalle katsoo näillä autoilla olevan erilaiset käyttöarvot vaikka niillä ajettaisiinkin samat matkat.
Kukin arvostaa ja arvioi asioita omalla tavallaan ja siksi liikenteessä näkyy monen tasoisia autoja.
"Mutta ei voi verrata hintaa käyttöarvoon, jos molempien käyttöarvo on yhtä iso."
Miksi ei voisi?
Ei käyttöarvon ja hinnan tarvitse olla yhtäsuuret - periaatteessa riittää, että käyttöarvo on suurempi kuin hinta. Ja tavaran käyttöarvo on erilainen jokaiselle yksilölle - yhdelle voi kontrabassolla olla paljonkin käyttöarvoa kuin taas jollekin toiselle sen käyttöarvo on sama kuin sylyllinen saunapuita.
....................
- KIVISEPPÄMESTARI
HEI!
Haluan sanoa sen asian, että KYLLÄ ainakin minä pyrin miettimään tavaraa tai palvelua ostaessani sitä, että tarvitsenko todella näitä vai en. Miten Te Toveri AP uskotte pystyvänne arvioimaan sen asian, että milloin Käyttöarvo on korkeampi kuin HINTA ja milloin taas Käyttöarvo on matalampi kuin HINTA? Olisin nyt halukas saamaan selville Teidän Toveri AP arviointiperusteenne. Jos KLASSIKKOMALLI talousteoriana olisi reaalinen ja looginen, niin tällöin kai me voisimme edes jonkinlaisella tarkkuudella arvioida sitä, että milloin kannattaa ostaa ja milloin taas ei. Onhan myös HYVÄ tuoda kehiin se, että KYLLÄ kai kuluttajan käytössä olevat Rahavarat ratkaisevat sen, että mitä kuluttaja pystyy ostamaan ja mitä taas ei. Nyt sitten kysyisin Teiltä Toveri AP sitä, että koska KÄYTTÖARVO käsitteenä kuuluu Moraalifilosofian ympäristöön enemmän tai vähemmän, niin miten ihmeessä Te Toveri AP pystytte arvioimaan sen, että milloin Teidän mielestänne Tavaran tai Palvelun Hintataso on korkeampi kuin Käyttöarvo ja milloin taas Käyttöarvo on korkeampi kuin Hintataso? Minulle ostotapahtumassa on ratkaisevaa se asia, että tarvitsenko jotain palvelua kuten tukanleikkuu tai tavaraa kuten jäätelö vai en, sillä voinhan ostaa tarvitsemani jostain liikkeestä tai en ja mennä halutessani johonkin toiseen yritysryppääseen.- marx linjoilla
Aloitus väärässä. Aloittaja myös vääristelee viesteissään toistuvasti Marxin työnarvoteoriaa johtopäätöksillään.
"Maankorko, korko ja teollisuusvoitto ovat vain tavaran lisäarvon eli tavarassa olennoituneen maksamattoman työn eri osien nimiä ja ne kaikki ovat samassa määrin peräisin tästä lähteestä ja vain siitä."
Siteerauksen teksti on selkeä ja ymmärrettävä. Maankorko on osa lisäarvoa eri nimikkeellä.
"Siis tukkipuusta maksettu kantohinta ei ole maankorkoa."
Kaikki luonnon raaka-aineista maksettu korko on ylimääräisen lisäarvon osa ja "kokonaiskapitalisti" antaa maankoron osuuden maanomistajalle.
"Näin siis marx ei ymmärtänyt luonnonvaroilla olevan taloudellista arvoa jo niiden ollessa luonnossa siten kun ne siellä normaalisti esiintyvät - puu kasvamassa metsässä ja vesivoima vetenä padon yläpuolella"
Kyllä ymmärsi.
Kirjaston Pääoma I, Absoluuttisen lisäarvon tuotanto, työprosessi s. 169:
"Maa (myös vesi), joka alkuaan turvaa ihmisen ruokatavaroilla, valmiilla elinhyödykkeillä, on ilman hänen puoleltaan tapahtuvaa vaikutusta olemassa ihmistyön yleisenä esineenä. Kaikki ne oliot, jotka työ vain irrottaa niiden välittömästä yhteydestä maahan, ovat jo luonnossa valmiina tavattavia työn esineitä.
Niitä ovat kala....puu...malmi. ....Työn esine on raaka-ainetta ainoastaan silloin kun siinä on jo tapahtunut työn aiheuttama muutos."
Selkeää tekstiä. Luonnon esine siihen koskematta ei omaa mitään taloudellista arvoa. Niitä mm. metsiä voidaan ostaa ja myydä satoja kertoja, silti niihin ei tule vaihdossa uutta arvoa. Mihinkään tavaraan ei tule uutta arvoa vaihtotapahtumassa.
Kun luonnon esineeseen kosketaan mm. ottamalla syötävä maasta, se on työtä ja työn arvo ilmestyy kuvioon. Kapitalistinen maanomistus tuo kuvioon ylimääräisen voiton maankoron muodossa kun mm. metsästä ryhdytään ottamaan puuta hyötykäyttöön.
Siteeraaja ei taida tuntea marxia nän pienenkin otoksen perusteella arvioituna.
Pääomakirjan takasivuilla on sanaluettelo, joka helpottaa tiettyjen termien etsintää aloittelijallekin.
Marxin työnarvoteoria näyttää pitävän tältä osalta. marx linjoilla kirjoitti:
Aloitus väärässä. Aloittaja myös vääristelee viesteissään toistuvasti Marxin työnarvoteoriaa johtopäätöksillään.
"Maankorko, korko ja teollisuusvoitto ovat vain tavaran lisäarvon eli tavarassa olennoituneen maksamattoman työn eri osien nimiä ja ne kaikki ovat samassa määrin peräisin tästä lähteestä ja vain siitä."
Siteerauksen teksti on selkeä ja ymmärrettävä. Maankorko on osa lisäarvoa eri nimikkeellä.
"Siis tukkipuusta maksettu kantohinta ei ole maankorkoa."
Kaikki luonnon raaka-aineista maksettu korko on ylimääräisen lisäarvon osa ja "kokonaiskapitalisti" antaa maankoron osuuden maanomistajalle.
"Näin siis marx ei ymmärtänyt luonnonvaroilla olevan taloudellista arvoa jo niiden ollessa luonnossa siten kun ne siellä normaalisti esiintyvät - puu kasvamassa metsässä ja vesivoima vetenä padon yläpuolella"
Kyllä ymmärsi.
Kirjaston Pääoma I, Absoluuttisen lisäarvon tuotanto, työprosessi s. 169:
"Maa (myös vesi), joka alkuaan turvaa ihmisen ruokatavaroilla, valmiilla elinhyödykkeillä, on ilman hänen puoleltaan tapahtuvaa vaikutusta olemassa ihmistyön yleisenä esineenä. Kaikki ne oliot, jotka työ vain irrottaa niiden välittömästä yhteydestä maahan, ovat jo luonnossa valmiina tavattavia työn esineitä.
Niitä ovat kala....puu...malmi. ....Työn esine on raaka-ainetta ainoastaan silloin kun siinä on jo tapahtunut työn aiheuttama muutos."
Selkeää tekstiä. Luonnon esine siihen koskematta ei omaa mitään taloudellista arvoa. Niitä mm. metsiä voidaan ostaa ja myydä satoja kertoja, silti niihin ei tule vaihdossa uutta arvoa. Mihinkään tavaraan ei tule uutta arvoa vaihtotapahtumassa.
Kun luonnon esineeseen kosketaan mm. ottamalla syötävä maasta, se on työtä ja työn arvo ilmestyy kuvioon. Kapitalistinen maanomistus tuo kuvioon ylimääräisen voiton maankoron muodossa kun mm. metsästä ryhdytään ottamaan puuta hyötykäyttöön.
Siteeraaja ei taida tuntea marxia nän pienenkin otoksen perusteella arvioituna.
Pääomakirjan takasivuilla on sanaluettelo, joka helpottaa tiettyjen termien etsintää aloittelijallekin.
Marxin työnarvoteoria näyttää pitävän tältä osalta."Selkeää tekstiä. Luonnon esine siihen koskematta ei omaa mitään taloudellista arvoa."
Höpöjä. Puukauppa kantohintaan todistaa marxin olevan väärässä.
...................- et ole vielä kertonu
antipunikki kirjoitti:
"Selkeää tekstiä. Luonnon esine siihen koskematta ei omaa mitään taloudellista arvoa."
Höpöjä. Puukauppa kantohintaan todistaa marxin olevan väärässä.
...................että miten "Puukauppa kantohintaan todistaa marxin olevan väärässä."?
joku perustelun pätkä, edes pieni. et ole vielä kertonu kirjoitti:
että miten "Puukauppa kantohintaan todistaa marxin olevan väärässä."?
joku perustelun pätkä, edes pieni.Jaha, et siis tiedä, että miten puukauppa kantohintaan tarkoittaa.
Se tarkoittaa, että ostaja ostaa puut pystyssä metsässä ja itse omalla kustannuksellaan hoitaa puiden kaadon ja niiden poiskuljetuksen.
Toisin sanoen kukaan ei ole puuhun koskenutkaan mutta silti siitä maksetaan verenkarvaisia hintoja ja metsänomistajan ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin kääriä seteliniput liiveihinsä.
Siis puukauppa kantohinnoin osoittaa marxin arvolain olevan päin mäntyä.
Samoin Norjalaiset myivät öljynporausoikeuksia rannikoltaan löydettyään sieltä öljyä. Kukaan ei ollut siihen öljyyn vielä koskenut sen ollessa syvällä maanalla mutta sillä käytiin kuitenkin kauppaa.
Joten luonnonrikkauksista maksetaan huimia summia ennenkuin ne edes ovat ihmisten kosketeltavissakaan. Riittää, että pystyy osoittamaan niiden olemassaolon ja kauppa luonnonrikkauksilla voi alkaa.
.....................- Mutta mutta
antipunikki kirjoitti:
Jaha, et siis tiedä, että miten puukauppa kantohintaan tarkoittaa.
Se tarkoittaa, että ostaja ostaa puut pystyssä metsässä ja itse omalla kustannuksellaan hoitaa puiden kaadon ja niiden poiskuljetuksen.
Toisin sanoen kukaan ei ole puuhun koskenutkaan mutta silti siitä maksetaan verenkarvaisia hintoja ja metsänomistajan ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin kääriä seteliniput liiveihinsä.
Siis puukauppa kantohinnoin osoittaa marxin arvolain olevan päin mäntyä.
Samoin Norjalaiset myivät öljynporausoikeuksia rannikoltaan löydettyään sieltä öljyä. Kukaan ei ollut siihen öljyyn vielä koskenut sen ollessa syvällä maanalla mutta sillä käytiin kuitenkin kauppaa.
Joten luonnonrikkauksista maksetaan huimia summia ennenkuin ne edes ovat ihmisten kosketeltavissakaan. Riittää, että pystyy osoittamaan niiden olemassaolon ja kauppa luonnonrikkauksilla voi alkaa.
.....................eihän tuo vielä Marxin näkemyksiä kumoa, koska Marx huomioi raaka-aineet teorioissaan, esim: tuotannon arvo on c v m. Siinä raaka-aineet ovat c:ssä.
Mutta mutta kirjoitti:
eihän tuo vielä Marxin näkemyksiä kumoa, koska Marx huomioi raaka-aineet teorioissaan, esim: tuotannon arvo on c v m. Siinä raaka-aineet ovat c:ssä.
Höpöjä.
Jos tämä "Luonnon esine siihen koskematta ei omaa mitään taloudellista arvoa." on marxin käsitys luonnonrikkauksista niin silloin arvolaki meni pahasti päin puuta sillä puukaupassa kantohinnoin puu myydään pystyssä ja ostaja omin kustannuksin hoitaa puun kaatamisen ja sen poiskuljetuksen.
Siinä metsänomistaja myy hallussaan olevia luonnonrikkauksia tekemättä itse mitään muuta kuin käärii seteliniput liiveihinsä. Joten luonnon esineelle - tässä tapauksessa tukkipuulla - on paljonkin arvoa sen vielä kasvaessa koskemattomana metsässä.
Kumoa tukkipuun taloudellinen arvo sen vielä kasvaessa metsässä - miten perustelet sen olevan taloudellisesti arvoton ja mistä silloin puunhankintayhtiö maksaa maksaessaan puusta kantohinnan?
..................."Miten Te Toveri AP uskotte pystyvänne arvioimaan sen asian, että milloin Käyttöarvo on korkeampi kuin HINTA ja milloin taas Käyttöarvo on matalampi kuin HINTA?"
Tämä on hyvin yksinkertaista.
Jos tavaran hinta on sellainen, että Kalle on sen siitä valmis maksamaan, niin silloin käyttöarvo/hinta-suhde on oikein. Ostopäätökseen vaikuttaa tietenkin myös käytettävissä olevat rahat. Miten vähemmän on käytössä olevaa rahaa niin sitä suurempi pitää käyttöarvo/hinta-suhteen olla. Mutta olipa rahaa miten paljon vaan niin sen suhteen pitäisi olla aina vähintäänkin yksi.
Tavaran arvolla - siis tavaraan kiteytyneellä yhteiskunnallisella työllä - ei ole mitään merkitystä ostopäätökseen sillä eihän tavaran arvoa voi edes tietää. Sitä ei tiedä kukaan yhdellekään tavaralle maailmassa.
...............- ei mitään outoa
antipunikki kirjoitti:
Höpöjä.
Jos tämä "Luonnon esine siihen koskematta ei omaa mitään taloudellista arvoa." on marxin käsitys luonnonrikkauksista niin silloin arvolaki meni pahasti päin puuta sillä puukaupassa kantohinnoin puu myydään pystyssä ja ostaja omin kustannuksin hoitaa puun kaatamisen ja sen poiskuljetuksen.
Siinä metsänomistaja myy hallussaan olevia luonnonrikkauksia tekemättä itse mitään muuta kuin käärii seteliniput liiveihinsä. Joten luonnon esineelle - tässä tapauksessa tukkipuulla - on paljonkin arvoa sen vielä kasvaessa koskemattomana metsässä.
Kumoa tukkipuun taloudellinen arvo sen vielä kasvaessa metsässä - miten perustelet sen olevan taloudellisesti arvoton ja mistä silloin puunhankintayhtiö maksaa maksaessaan puusta kantohinnan?
..................."Kumoa tukkipuun taloudellinen arvo sen vielä kasvaessa metsässä - miten perustelet sen olevan taloudellisesti arvoton ja mistä silloin puunhankintayhtiö maksaa maksaessaan puusta kantohinnan?"
Miksi pitäisi kumota, koska Marxkin antaa teollisuuden tarvitsemille raaka-aineille arvon työnarvoteoriansa mukaisesti. Kantohinta noudattaa siis työnarvoteoriaa. ei mitään outoa kirjoitti:
"Kumoa tukkipuun taloudellinen arvo sen vielä kasvaessa metsässä - miten perustelet sen olevan taloudellisesti arvoton ja mistä silloin puunhankintayhtiö maksaa maksaessaan puusta kantohinnan?"
Miksi pitäisi kumota, koska Marxkin antaa teollisuuden tarvitsemille raaka-aineille arvon työnarvoteoriansa mukaisesti. Kantohinta noudattaa siis työnarvoteoriaa.Niin, et kai sinä ihan ilman erikoisominaisuuksia ole kommunistiksi ryhtynytkään.
Työnarvoteoria käsittelee tehdystä työstä syntynyttä arvoa ja kiteytymistä valmistettuun tavaraan.
Mutta metsänomistajan myydessä tukkipuun kantohinnalla niin hän ei myy kenenkään työn tuloksia vaan luonnonvaroja, jotka ovat syntyneet ja kehittyneet luonnossa luonnon omilla menetelmillä.
Joten arvoteoria ei koske puun myyntiä kantohintaan.
Jos katsot arvoteorian sitä käsittelevän niin kerrohan kenen tekemästä työstä siinä on kysymys, ketkä kiskovat puut maasta sekä miten se tapahtuu. Oletko muuten nähnyt puiden valmistajia metsissä?
...............- KULTASEPPÄMESTARI
antipunikki kirjoitti:
Niin, et kai sinä ihan ilman erikoisominaisuuksia ole kommunistiksi ryhtynytkään.
Työnarvoteoria käsittelee tehdystä työstä syntynyttä arvoa ja kiteytymistä valmistettuun tavaraan.
Mutta metsänomistajan myydessä tukkipuun kantohinnalla niin hän ei myy kenenkään työn tuloksia vaan luonnonvaroja, jotka ovat syntyneet ja kehittyneet luonnossa luonnon omilla menetelmillä.
Joten arvoteoria ei koske puun myyntiä kantohintaan.
Jos katsot arvoteorian sitä käsittelevän niin kerrohan kenen tekemästä työstä siinä on kysymys, ketkä kiskovat puut maasta sekä miten se tapahtuu. Oletko muuten nähnyt puiden valmistajia metsissä?
...............HEI!
Toivon Toveri AP sitä, että Te muistaisitte sen, että Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä pitää sisällään Makroteoria rp:n siis Rahapääoma R-R, Tavarapääoma T-T, Pankkipääoma R-R-R', Kauppapääoma R-T-R' ja Tuotantopääoma R-T...P...T'-R'.
Nyt sitten on olemassa vielä Mikroteoria1 siis Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma sekä LISÄARVO kuten myös Mikroteoria2 siis Kiinteä ja Liikkuva Pääoma sekä LISÄARVO.
Niin ja nyt on olemassa vielä KÄYTTÖARVO siis se HYÖTY, jonka Kuluttaja uskoo saavansa ostamastaan Tavarasta tai Palvelusta ja on vielä olemassa VAIHTOARVO rahayksikkö- ja Työtuntimääräisenä.
Jos me nyt tutkimme elinkeinoelämää ja sen historiaa laajemmin, niin huomaamme sen, että silloin kun Adam Smith kirjoitti kirjansa Kansakuntain Varallisuus, niin Elinkeinoelämä oli suurin piirtein sellainen kuin kertoo KLASSIKKOMALLI rp:n Identtisyysoletus C:n ja Q:n suhteen, mutta kun tultiin 1900-luvulle, niin alkoi Elinkeinoelämässä velloa Kasaantumiskehitys ja Yhteiskuntarintamalla Keskittymissuuntaus.
Me voimme nyt todeta sen asian, että sillä Filosofiaryhmällä, joka vaikutti Karl Marx -Loosi rl:ssä, oli olemassa erittäin kovan tason päättely- ja huomiotieto olemassa, kun He pystyivat jo Pääomakirja rp:tä kirjoittaessaan huomaan sen kehityssuuntauksen, johon Yritystalous Elinkeinoelämässä muotoutuu. On siis Talouselämässä olemassa Kioskitason yritykset. Pientason, Keskisuuri, Suuri ja Jättisuuri tason yritykset sekä vielä Monikansalliset Jättisuuret Yritysyhtymät.
Tiedättekö Te Toveri AP sen, että Henkimaailmakuvion pohjalta me emme voi tehdä todellakaan yhtään, joten tarvitaan aineperusteiset raaka-aineet kuten Kirveen Varren tapauksessa se puuaines, josta me voimme työstää halutessamme tämän AP:n himoitseman Kirveen Varren. Onhan mahdollista saada esimerkiksi Puuraaka-aine jopa ilmaiseksi, mutta kuitenkin tarvitaan kaikissa tapauksissa sen verran työaikaa jopa palkollista, että Puuraaka-aine voidaan viedä PUUTYÖPAJA rp:hen. Nyt pitää kuitenkin muistaa se, että todennäköisemmin me saamme laillisesti tarvitsemme puutyöraaka-aineen Kauppapääoman viitoittamalla tavalla siis Kaavan R-T-R' mukaan siis jos maksamme vähän LEHVÄ rl:ää. Me voimme vielä todeta sen, että Arvopaperisijoitusta kuvaa hyvin Pankkipääoman Kaava R-R-R', ja josta huomaamme sen asian myös, että Liiketoimissa ei välttämättä tarvita aineperusteista osiota. Nyt riittää ihan hyvin se, että joku tai jokin on valmis maksamaan jostain Uskomusasiasta jotain LEHVÄKASA rp:n muodossa.
Kun me nyt omasta mielestämme pyörimme Marxilainen Filosofia ja Sosiologia, Marxilainen Arkeologia ja Politologia sekä Marxilainen Filosofia ja SEMOLOGIA rL.ssä, niin meidän täytyy kaikki Teoria-, Malli- ja Kaavakehitelmät perustaa ja pohjata Luonnon Dialektiikka eli LD:n lausepuun peruslauseeseen A)AINE-MATERIA(MASSA) sekä B)Kolmiulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus, Euklidinen Geometria siis VIIVA, PINTA-ALA, TILAVUUS ja XYZ-avaruus.
Nyt on HYVÄ huomata vielä se, että Materialistinen Filosofia rp:n perustaksi loogisessa ja reaalisessa mielessä ei käy ALKUPAUKKU- ja SUHTEELLISUUSTEORIA, sillä edellä mainittujen teorioiden lausepuun peruslause on aina muotoa A)HENKI-KÄSITE sekä B)N-ulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus.
LD:n kategoriat eli laatumuuttujat ovat Yksityinen, Erikoinen ja Yleinen, Kausaliteetti, Stokastisuus- ja Kuvauspostulaatti.
LD:n liikelaki on Määrälliset ja Laadulliset Muutokset, Vastakohtien Ykseyden ja Taistelun Laki siis KITKALAKI, Kieltämisen Kieltäminen siis SOPIMUSLAKI.
Me voimme nyt todeta sen, että Kirveen Varren valmistustapahtumaa kuvaa hyvin erikoisesti Tuotantopääoman Kaava R-T...P...T'-R'. KULTASEPPÄMESTARI kirjoitti:
HEI!
Toivon Toveri AP sitä, että Te muistaisitte sen, että Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä pitää sisällään Makroteoria rp:n siis Rahapääoma R-R, Tavarapääoma T-T, Pankkipääoma R-R-R', Kauppapääoma R-T-R' ja Tuotantopääoma R-T...P...T'-R'.
Nyt sitten on olemassa vielä Mikroteoria1 siis Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma sekä LISÄARVO kuten myös Mikroteoria2 siis Kiinteä ja Liikkuva Pääoma sekä LISÄARVO.
Niin ja nyt on olemassa vielä KÄYTTÖARVO siis se HYÖTY, jonka Kuluttaja uskoo saavansa ostamastaan Tavarasta tai Palvelusta ja on vielä olemassa VAIHTOARVO rahayksikkö- ja Työtuntimääräisenä.
Jos me nyt tutkimme elinkeinoelämää ja sen historiaa laajemmin, niin huomaamme sen, että silloin kun Adam Smith kirjoitti kirjansa Kansakuntain Varallisuus, niin Elinkeinoelämä oli suurin piirtein sellainen kuin kertoo KLASSIKKOMALLI rp:n Identtisyysoletus C:n ja Q:n suhteen, mutta kun tultiin 1900-luvulle, niin alkoi Elinkeinoelämässä velloa Kasaantumiskehitys ja Yhteiskuntarintamalla Keskittymissuuntaus.
Me voimme nyt todeta sen asian, että sillä Filosofiaryhmällä, joka vaikutti Karl Marx -Loosi rl:ssä, oli olemassa erittäin kovan tason päättely- ja huomiotieto olemassa, kun He pystyivat jo Pääomakirja rp:tä kirjoittaessaan huomaan sen kehityssuuntauksen, johon Yritystalous Elinkeinoelämässä muotoutuu. On siis Talouselämässä olemassa Kioskitason yritykset. Pientason, Keskisuuri, Suuri ja Jättisuuri tason yritykset sekä vielä Monikansalliset Jättisuuret Yritysyhtymät.
Tiedättekö Te Toveri AP sen, että Henkimaailmakuvion pohjalta me emme voi tehdä todellakaan yhtään, joten tarvitaan aineperusteiset raaka-aineet kuten Kirveen Varren tapauksessa se puuaines, josta me voimme työstää halutessamme tämän AP:n himoitseman Kirveen Varren. Onhan mahdollista saada esimerkiksi Puuraaka-aine jopa ilmaiseksi, mutta kuitenkin tarvitaan kaikissa tapauksissa sen verran työaikaa jopa palkollista, että Puuraaka-aine voidaan viedä PUUTYÖPAJA rp:hen. Nyt pitää kuitenkin muistaa se, että todennäköisemmin me saamme laillisesti tarvitsemme puutyöraaka-aineen Kauppapääoman viitoittamalla tavalla siis Kaavan R-T-R' mukaan siis jos maksamme vähän LEHVÄ rl:ää. Me voimme vielä todeta sen, että Arvopaperisijoitusta kuvaa hyvin Pankkipääoman Kaava R-R-R', ja josta huomaamme sen asian myös, että Liiketoimissa ei välttämättä tarvita aineperusteista osiota. Nyt riittää ihan hyvin se, että joku tai jokin on valmis maksamaan jostain Uskomusasiasta jotain LEHVÄKASA rp:n muodossa.
Kun me nyt omasta mielestämme pyörimme Marxilainen Filosofia ja Sosiologia, Marxilainen Arkeologia ja Politologia sekä Marxilainen Filosofia ja SEMOLOGIA rL.ssä, niin meidän täytyy kaikki Teoria-, Malli- ja Kaavakehitelmät perustaa ja pohjata Luonnon Dialektiikka eli LD:n lausepuun peruslauseeseen A)AINE-MATERIA(MASSA) sekä B)Kolmiulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus, Euklidinen Geometria siis VIIVA, PINTA-ALA, TILAVUUS ja XYZ-avaruus.
Nyt on HYVÄ huomata vielä se, että Materialistinen Filosofia rp:n perustaksi loogisessa ja reaalisessa mielessä ei käy ALKUPAUKKU- ja SUHTEELLISUUSTEORIA, sillä edellä mainittujen teorioiden lausepuun peruslause on aina muotoa A)HENKI-KÄSITE sekä B)N-ulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus.
LD:n kategoriat eli laatumuuttujat ovat Yksityinen, Erikoinen ja Yleinen, Kausaliteetti, Stokastisuus- ja Kuvauspostulaatti.
LD:n liikelaki on Määrälliset ja Laadulliset Muutokset, Vastakohtien Ykseyden ja Taistelun Laki siis KITKALAKI, Kieltämisen Kieltäminen siis SOPIMUSLAKI.
Me voimme nyt todeta sen, että Kirveen Varren valmistustapahtumaa kuvaa hyvin erikoisesti Tuotantopääoman Kaava R-T...P...T'-R'.Kerrohan vielä, että mistä puunhankintayritys maksaa ostaessaan tukkipuun kantohintaan.
Maksaako se tehdystä työstä vai luonnonvarasta?
Mistä kaivosyhtiö maksaa ostaessaan louhintaoikeudet alueelta, jossa on jo tehty malmilöytö?
Maksaako se tehdystä työstä vai luonnonvarasta?
..............
- järkevä marx
"Se tarkoittaa, että ostaja ostaa puut pystyssä metsässä ja itse omalla kustannuksellaan hoitaa puiden kaadon ja niiden poiskuljetuksen."
Tässä kuvataan pintailmiötä. Siten kuin se aisteilla havaitaan. Kuvaus on oikea.
Aloittaja ei vain kykene näkemään ilmiön sisälle vaikka kuvaakin täsmällistä työnarvoteoriaa tai ei halua nähdä lukijoille tuntemattomista syistä.
1. Puun arvo alkaa muodostua kun puu otetaan käyttöarvona raaka-aineeksi ja josta on aikomus tehdä erilaisia käyttöarvoja.
Miljoonia neliökilometrejä metsää syntyy kasvaa ja kuoleutuu maapallolla vuosittain ja joilla ei ole taloudellista arvoa siksi, koska niitä ei oteta hyötykäyttöön. Näillä metsillä saa olla omistaja ja niitä voidaan myydä kymmeniä kertoja eteenpäin mutta jos niihin ei ihmiskäsi koske, niiden arvo on nolla.
2. Kun teollisuuskapitalisti ostaa metsänomistajakapitalistilta puuta pystykaupalla ja laittaa työmiehensä hakkaamaan puutavaran ja viemään sen puunjalostustehtaalle työnarvo määrittää raaka-ainepuun arvon.
Raaka-aineen arvoksi muodostuu työn arvo metsämaankorko. Maankorko on ylimääräinen voiton osa, jonka teollisuuskapitalisti luovuttaa toiselle kapitalistille.
Kasvava metsä (malmikko tms.) ei ole kapitalistin eikä työläisen luomus vaan luonnon tuote. Luonto itse tuottaessaan raaka-aineita ei omaa työn arvoa.
3. Kaikki tavarat mitä ihminen ikinä valmistaa niiden alkuperä on luonnossa ja ovat luonnon tuotteita eikä niissä voi olla muuta kuin työn arvo. Mikään luonnon esine ei muutu tavaraksi ilman työtä.
Mikäli teollisuuskapitalisti omistaa itse metsämaan, hän laittaa siihenkin maankoron arvon ts. kantohinnan kun on hakkauttanut puut raaka-aineeksi.
4. Maankorko, metsämaan, viljelymaan ym. korko ovat Marxin määritelmän mukaan
ylimääräisstä voittoa. Ylimääräinen voitto muuttuu maankoroksi.
5. Marxin Pääoma kolmosessa näyttää olevan esiteltynä yleisiä maankoron muodostumisperusteita.
Marx itse ei näe syytä kumota työnarvoteoriaa. Luonnon esineet näet eivät muutu raaka-aineeksi ilman työtä. Jos joku haluaa väittää toista, hänen täytyy tuoda esimerkki, jossa luonto muuttuu itsekseen tavaraksi.Kerrohan vielä, että mistä puunhankintayritys maksaa ostaessaan tukkipuun kantohintaan.
Maksaako se tehdystä työstä vai luonnonvarasta?
Mistä kaivosyhtiö maksaa ostaessaan louhintaoikeudet alueelta, jossa on jo tehty malmilöytö?
Maksaako se tehdystä työstä vai luonnonvarasta?
.............."Luonnon esineet näet eivät muutu raaka-aineeksi ilman työtä. Jos joku haluaa väittää toista, hänen täytyy tuoda esimerkki, jossa luonto muuttuu itsekseen tavaraksi."
Väärin. Metsässä seisova tukkipuu on kaadetun puun raaka-ainetta. Joten näyttää siis siltä, että kaadetun puun raaka-ainetta kasvaa luonnossa. Ja pienenä puuna siitä ei ole kuin hakkeeksi tai massapuuksi mutta kasvettuaan useita vuosikymmeniä luonnossa puusta on tullut tukkipuu, joka kelpaa sahatavaraksi ja silloin sen arvo kuutiometriä kohden on myös noussut.
Samoin vesipisara, joka sateella tippuu voimalaitoksen patoaltaaseen, on energian raaka-ainetta sillä virratessaan turbiinien läpi mereen vesitipasta on saatu sähköä. Patoaltaassa oleva vesi ei todellakaan ole kenenkään sinne kantamaa vaan veden kiertokulun seurausta luonnossa.
...............
- metsänomistaja
"Kaikki ne oliot, jotka työ vain irrottaa niiden välittömästä yhteydestä maahan, ovat jo luonnossa valmiina tavattavia työn esineitä.
Niitä ovat kala....puu...malmi. ....Työn esine on raaka-ainetta ainoastaan silloin kun siinä on jo tapahtunut työn aiheuttama muutos."
Huom. Työn esine (luonnon olio) muuttuu raaka-aineeksi ainoastaan työn kautta, olipa raaka-ainelähde missä muodossa tahansa (harvapuinen tai tiheäpuinen metsä, nuori tai kolmen tukin puuksi kasvanut metsä).
Metsä, viljelymaaksi sopiva läntti, veden kala eivät tuota mitään arvoa kun siihen ei ihmiskäsi koske. Ne uinuvat luonnon tilassa miljoonia vuosiakin, eivätkä muutu raaka-aineeksi eikä niihin tule arvoa ja vielä vähemmän arvon ilmausta hintana/rahana.
Kutakin raaka-ainelähdettä tarkastellaan potentiaalisina käyttöarvojen lähteinä ja laskelmissa niiden hyödyntämisessä tulevat esiin samat teemat kuin minkä tahansa tuotannon suunnittelussa ja tuotanto on yhtä kuin työprosessi.
Aloituksen jankuttaminen koskemattomasta luonnosta tavaran arvon muodossa on ällistyttävää.
Mielestäni Marxin työnarvoteoria kestää myös raaka-aineiden hankinnassa.Kerrohan vielä, että puunhankintayritys maksaa ostaessaan tukkipuun kantohintaan.
Maksaako se tehdystä työstä vai luonnonvarasta?
Mistä kaivosyhtiö maksaa ostaessaan louhintaoikeudet alueelta, jossa on jo tehty malmilöytö?
Maksaako se tehdystä työstä vai luonnonvarasta?
..............Marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Marxin arvoteoria käsittää vain tavaran valmistukseen tarvitun työmäärän - siis marxin mukaan.
Koska tukkipuuta ei ole kukaan tehnyt metsään eikä vetänyt sitä ylös maasta niin silloin metsässä vielä kasvalla puulla ei ole mitään arvoa marxin mukaan.
Tästä seuraa auttamatta, että puun taloudellinen arvo metsässä ei sisälly marxin arvokäsitteeseen eikä siis myöskään sisälly tavaran hintaan.
Yritäkäähän nyt punikit löytää se marxin opinkappale, jonka mukaantukkipuulla on taloudellista arvoa vielä metsässä kasvaessaan ja Kalle osoittaa teille opinkappaleen, jossa marx puhuu omia oppejaan vastaan.
..................
- kantohinta
Älä viitsi jauhaa. Luonnon esine ei omaa taloudellista arvoa. Työ sen arvon luo. Maankorko on lisäarvon osa jossa ylimääräinen voitto muuttuu maankoroksi ja tuotantokapitalisti luovuttaa sen maanomistajakapitalistille.
"Kaikki ne oliot, jotka työ vain irrottaa niiden välittömästä yhteydestä maahan, ovat jo luonnossa valmiina tavattavia työn esineitä.
Niitä ovat kala....puu...malmi. ....Työn esine on raaka-ainetta ainoastaan silloin kun siinä on jo tapahtunut työn aiheuttama muutos."
Täysin ymmärrettävä näkemys.Marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Marxin arvoteoria käsittää vain tavaran valmistukseen tarvitun työmäärän - siis marxin mukaan.
Koska tukkipuuta ei ole kukaan tehnyt metsään eikä vetänyt sitä ylös maasta niin silloin metsässä vielä kasvalla puulla ei ole mitään arvoa marxin mukaan.
Tästä seuraa auttamatta, että puun taloudellinen arvo metsässä ei sisälly marxin arvokäsitteeseen eikä siis myöskään sisälly tavaran hintaan.
Yritäkäähän nyt punikit löytää se marxin opinkappale, jonka mukaantukkipuulla on taloudellista arvoa vielä metsässä kasvaessaan ja Kalle osoittaa teille opinkappaleen, jossa marx puhuu omia oppejaan vastaan.
..................- koita pysyä pelissä
antipunikki kirjoitti:
Marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Marxin arvoteoria käsittää vain tavaran valmistukseen tarvitun työmäärän - siis marxin mukaan.
Koska tukkipuuta ei ole kukaan tehnyt metsään eikä vetänyt sitä ylös maasta niin silloin metsässä vielä kasvalla puulla ei ole mitään arvoa marxin mukaan.
Tästä seuraa auttamatta, että puun taloudellinen arvo metsässä ei sisälly marxin arvokäsitteeseen eikä siis myöskään sisälly tavaran hintaan.
Yritäkäähän nyt punikit löytää se marxin opinkappale, jonka mukaantukkipuulla on taloudellista arvoa vielä metsässä kasvaessaan ja Kalle osoittaa teille opinkappaleen, jossa marx puhuu omia oppejaan vastaan.
.................."Marxin arvoteoria käsittää vain tavaran valmistukseen tarvitun työmäärän - siis marxin mukaan."
höpö höpö, vaan Marxin arvoteoria käsittää kapitalistisen tuotantotavan koko logiikan. Myös luonnonvaraisten raaka-aineiden arvon määrittämisen, eihän muuten tuotanto pyörisi. koita pysyä pelissä kirjoitti:
"Marxin arvoteoria käsittää vain tavaran valmistukseen tarvitun työmäärän - siis marxin mukaan."
höpö höpö, vaan Marxin arvoteoria käsittää kapitalistisen tuotantotavan koko logiikan. Myös luonnonvaraisten raaka-aineiden arvon määrittämisen, eihän muuten tuotanto pyörisi.Marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Yritähän nyt, punikki, löytää se marxin opinkappale, jonka mukaan tukkipuulla on taloudellista arvoa vielä metsässä kasvaessaan, ja Kalle osoittaa teille opinkappaleen, jossa marx puhuu omia oppejaan vastaan.
.................."Työn esine on raaka-ainetta ainoastaan silloin kun siinä on jo tapahtunut työn aiheuttama muutos."
Täysin väärä näkemys.
Puupinon raaka-aine on karsitut ja katkotut puut.
Karsittujen ja katkottujen puiden raaka-aine on kaadettu puu.
Kaadetun puun raaka-aine on metsässä vielä seisova ja kasvava puu.
Joten marx on aivan ilmeisesti väärässä väittäessään esineen voivan olla raaka-ainetta ainoastaan silloin kun siinä on jo tapahtunut työn aiheuttama muutos.
Kaadetun puun raaka-aineeseen - metsässä vielä seisovaan puuhun - ei ole tapahtunut työn aiheuttamaa muutosta.
Marxin näkemyksen mukaan metsässä kasvava puu ei siis voi olla minkään tavaran raaka-aine - ei edes kaadetun ja vielä karsimattoman ja katkomattoman puun raaka-aine.
Mistähän marx arveli kaadettujen mutta karsimattomien ja katkomattomien puiden tulevan??
Osaako yksikään punikki kertoa sitä? Jos kerran pystyssä seisova puu ei ole niiden raaka-aine niin mistä ihmeestä ne tulevat ja mihin häivyy puu kaadettaessa?
Kyllä marx vaan oli viisas mies - mutta Kalle vielä viisaampana vie kuitenkin marxin opit tunkiollle kuoriämpärissä. Kalle nimittäin ymmärtää pystyssä seisovan puun olevan raaka-ainetta kaadetulle ja vielä karsimattomattomalla ja katkomattomalle puulle. No, miten marx olisikaan tätä tiennyt sillä hänhän ei koskaan tehnyt yhtään työtä vaan antoi muiden elättää itsensä. Yhteiskunnan parasiitti.
...................- se opinkappale
antipunikki kirjoitti:
Marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Yritähän nyt, punikki, löytää se marxin opinkappale, jonka mukaan tukkipuulla on taloudellista arvoa vielä metsässä kasvaessaan, ja Kalle osoittaa teille opinkappaleen, jossa marx puhuu omia oppejaan vastaan.
..................on jo tässäkin ketjussa esitetty, joten koita sinä persuporvari hakeutua.... hahhaa hyvää kesää kuitenkin .
se opinkappale kirjoitti:
on jo tässäkin ketjussa esitetty, joten koita sinä persuporvari hakeutua.... hahhaa hyvää kesää kuitenkin .
Marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Yritähän nyt, punikki, löytää se marxin opinkappale, jonka mukaan tukkipuulla on taloudellista arvoa vielä metsässä kasvaessaan, sekä antaa lainaus siitä lähdetietoineen ja Kalle osoittaa teille opinkappaleen, jossa marx puhuu omia oppejaan vastaan.
..................
- petu kroisos
"Koska tukkipuuta ei ole kukaan tehnyt metsään eikä vetänyt sitä ylös maasta niin silloin metsässä vielä kasvalla puulla ei ole mitään arvoa marxin mukaan.
Tästä seuraa auttamatta, että puun taloudellinen arvo metsässä ei sisälly marxin arvokäsitteeseen eikä siis myöskään sisälly tavaran hintaan."
"Kyllä marx vaan oli viisas mies - mutta Kalle vielä viisaampana vie kuitenkin marxin opit tunkiollle kuoriämpärissä."
Kalle on tyhmä kuin saapas ja makaa kuoriämpärissä korvat luimussa.
Kaikkien tavaroiden alkuperä on luonnon esineissä (olioissa).
Mikäli luonnon esineillä on ihmistä varten käyttöarvoan ne otetaan käytttöön ja tuotantoprosessi (=työprosessi) tekee niistä tavaroita. Tavaroiden materiaalinen alkuperä on luonnontilaisissa olioissa.
Marxin Pääoman kolmosen luku "Ylimääräisen voiton muuttuminen maankoroksi" kertoo maankoron syntymisen ja muovautumisen perusteita. Differentiaalikokorko, absl. maankorko, työmaankorko, rahamaankorko, viljelymaankorko ym.
Kaikki ne käsittelevät luonnon esineiden hyödyntämistä kaavan "c v m" perusteella.
Marx käy siis läpi sitä mikä on olennaista. Työnarvo ja siihen kuuluva lisäarvo/voitto ja kuinka maankorko heijastaa erilaisten luonnon esineiden arvoa. Tarpeelliset raaka-ainelähteet ja niiden hyödyntämisen helppous/vaikeus. Suuret ja helpot lähteet antavat enemmän samalla työmäärällä. Aikaisemmin käyttöpuu otettiin asumusten läheltä tai rannikolta tai jokien varsilta vientiin, myöhemmin niistä maista puuta, joista vähimmillä kustannuksilla maailmanmarkkinoille koneellisen puunhakkuun tuloksena. Kapitalismi loi maailmanmarkkinat ja ne säätelevät raaka-ainekustannuksia ja luo raakapuulle vaihtoarvon maailmanmitassa. Kokonaiskapitalisti luovuttaa osan voitostaan maanomistajalle saadun puutavaramäärän perusteella maankorkona. Maankorko muodostuu hehtaaria kohtia korkeammaksi silloin kun siinä on enemmän puuta.
Tämä linja pätee luovasti kaikissa raaka-aineissa. Raaka-ainelähteen "työn tuottavuus" (paljous, helposti hyödynnettävä, matka maailmanmarkkinoille) suhteessa markkinahintaan ja olemme kaavassa "C=c v m" jossa yksilöllisten yritysten voittojen suhdeluvut vaihtelevat yli tai alle arvon.
Maankorko on kuin onkin, kuten marx sanoi: Ylimääräisen voiton osa.
Toiseksi. Marx käsitteli maankorkojutussa perinjuurin luonnon esineiden arvoa ennen niiden hyödyntämistä. Samoin raaka-ainetta hyödyntävä kapitalisti arvioi niiden hankkimisen kustannuksia. Aloitus ei ilmeisesti ole lukenut marxia kun väittää tämän olleen tietämätön tavaroiden materiaalisesta alkuperästä arvoineen. Näin tyhmää vastaväittäjää en ole ennen tavannut.Marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Yritähän nyt, punikki, löytää se marxin opinkappale, jonka mukaan tukkipuulla on taloudellista arvoa vielä metsässä kasvaessaan, sekä antaa lainaus siitä lähdetietoineen ja Kalle osoittaa teille opinkappaleen, jossa marx puhuu omia oppejaan vastaan.
.................."Maankorko on kuin onkin, kuten marx sanoi: Ylimääräisen voiton osa.
Toiseksi. Marx käsitteli maankorkojutussa perinjuurin luonnon esineiden arvoa ennen niiden hyödyntämistä. Samoin raaka-ainetta hyödyntävä kapitalisti arvioi niiden hankkimisen kustannuksia. Aloitus ei ilmeisesti ole lukenut marxia kun väittää tämän olleen tietämätön tavaroiden materiaalisesta alkuperästä arvoineen. Näin tyhmää vastaväittäjää en ole ennen tavannut."
Höpöjä. Marx on sanonut näin maankorosta:
"Maankorko, korko ja teollisuusvoitto ovat vain tavaran lisäarvon eli tavarassa olennoituneen maksamattoman työn eri osien nimiä ja ne kaikki ovat samassa määrin peräisin tästä lähteestä ja vain siitä."
Joten annahan lainaus marxin opinkappaleesta, missä hän sanoo jotakin siihen suuntaan, että luonnonvarojen arvo ilmenee maankorossa, ja Kalle osoittaa sinulle marxin opinkappaleen, jossa marx puhuu itse itseään vastaan.
Muista siis antaa sekä lainaus että lähdetiedot.
Muuten marx ei ole sanonut maankoron olevan ylimääräisen voiton osan vaan lisäarvon osa - eikä siis ylimääräisen lisäarvon osa. Yritähän nyt pitää marxin oppien käsitteen hanskassa.
.........................
................
- hohoi avaaja
"Siis puukauppa kantohinnoin osoittaa marxin arvolain olevan päin mäntyä."
vielä ei ole tätä väitettä perusteltu?Marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Yritähän nyt, punikki, löytää se marxin opinkappale, jonka mukaan tukkipuulla on taloudellista arvoa vielä metsässä kasvaessaan, sekä antaa lainaus siitä lähdetietoineen ja Kalle osoittaa teille opinkappaleen, jossa marx puhuu omia oppejaan vastaan.
..................- ei perusteluja
antipunikki kirjoitti:
Marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Yritähän nyt, punikki, löytää se marxin opinkappale, jonka mukaan tukkipuulla on taloudellista arvoa vielä metsässä kasvaessaan, sekä antaa lainaus siitä lähdetietoineen ja Kalle osoittaa teille opinkappaleen, jossa marx puhuu omia oppejaan vastaan.
..................vieläkään-
- KOULUSEPPÄMESTARI!
antipunikki kirjoitti:
Marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Yritähän nyt, punikki, löytää se marxin opinkappale, jonka mukaan tukkipuulla on taloudellista arvoa vielä metsässä kasvaessaan, sekä antaa lainaus siitä lähdetietoineen ja Kalle osoittaa teille opinkappaleen, jossa marx puhuu omia oppejaan vastaan.
..................HEI!
Onhan metsässä kasvavalla puulla taloudellista arvoa oletuskohtaisesti silloin, jos uskotaan tämä asianomainen Tukkipuu sellaiseksi, että se sopii sahapuuksi siis laudoiksi, kakkosnelosiksi ja jopa kirveen varsiksi. Miksi Te AP höpötätte jotain sellaista, että Marxilainen Filosofia ja Sosiologia, Marxilainen Arkeologia ja Politologia sekä Marxilainen Filosofia ja SEMOLOGIA on vain puhdasta sekoilua?
Nyt sitten Marxismi-Leninismi eli Anarkosyndikalismi ja Teräsmiesaate ovat sellaisia, jotka romahtavat jo heti kättelyssä Materialistinen Filosofia LD:ssä -ympäristössä. Miksi on näin näreet ja aidan seipäät?
Keskeinen syy siihen, että Marxismi-Leninismi eli Anarkosyndikalismi ei voi olla osana Materialistinen Filosofia LD:ssä, on se, koska Marxismi-Leninismi perustuu Suhteellisuusteoria ja Alkupaukkuoppi rL:ään ja samalla Professori Zöllnerin Neliulotteinen Geometria rp:hen. Kun nyt taas Materialistinen Filosofia LD:ssä perustuu Luonnon Dialektiikka eli LD rp:hen ja samalla LD:n lausepuun peruslauseeseen AINE-MATERIA(MASSA) sekä Kolmiulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus, Euklidinen Geometria siis VIIVA, PINTA-ALA, TILAVUUS ja XYZ-avaruus.
Nyt sitten Marxismi-Leninismi eli Anarkosyndikalismi ja Objektiivinen Idealismi rp:llä on sama lausepuun peruslause HENKI-KÄSITE sekä N-ulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus. Mehän nyt huomaamme sen asian, että Materialistinen Filosofia luontoavaruuksien osalta on aina Kolmiulotteinen siis ei suurempi määrältään eikä pienempi, kun taas Objektiivinen Idealismi luontoavaruuksien osalta on aina Neliulotteinen tai suurempi.
PS Minä ainakin ihmettelen sitä asiaa, että miksi MarxilaisLeniniläinen Filosofia ja Yhteiskuntatiede ei pidä kunniassa Logiikka- ja Realismiasioita.
PS Toivoisin sitä, että Te Toveri AP ja Te Toveri Työkkäri ja Kumppanit miettisitte esimerkiksi yllä olevan tarinan sisältöä, loogisuutta ja realismi-ilmentymää. Onkohan niin, että Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä on sellainen, joka ainoana kestää romahtamatta Logiikka- ja Realismitestin? Onko Teidän Porvarikapojen TOIVO- ja KORVA-remmi rp:n talousteoria siis Klassikkomalli ja Uusklassinen Talousoppi sellainen, joka todella kestää filosofisen Totuustarkastelun Realismi- ja Logiikkarintamalla? ei perusteluja kirjoitti:
vieläkään-
Niin, mitä et ymmärtänyt?
Ymmärsitkö tämän marxin opinkappaleen:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Tarkastuskysymys:
Mistä muusta kuin tavaraan kiteytyneestä työstä tavaran arvo muodostuu?
...............KOULUSEPPÄMESTARI! kirjoitti:
HEI!
Onhan metsässä kasvavalla puulla taloudellista arvoa oletuskohtaisesti silloin, jos uskotaan tämä asianomainen Tukkipuu sellaiseksi, että se sopii sahapuuksi siis laudoiksi, kakkosnelosiksi ja jopa kirveen varsiksi. Miksi Te AP höpötätte jotain sellaista, että Marxilainen Filosofia ja Sosiologia, Marxilainen Arkeologia ja Politologia sekä Marxilainen Filosofia ja SEMOLOGIA on vain puhdasta sekoilua?
Nyt sitten Marxismi-Leninismi eli Anarkosyndikalismi ja Teräsmiesaate ovat sellaisia, jotka romahtavat jo heti kättelyssä Materialistinen Filosofia LD:ssä -ympäristössä. Miksi on näin näreet ja aidan seipäät?
Keskeinen syy siihen, että Marxismi-Leninismi eli Anarkosyndikalismi ei voi olla osana Materialistinen Filosofia LD:ssä, on se, koska Marxismi-Leninismi perustuu Suhteellisuusteoria ja Alkupaukkuoppi rL:ään ja samalla Professori Zöllnerin Neliulotteinen Geometria rp:hen. Kun nyt taas Materialistinen Filosofia LD:ssä perustuu Luonnon Dialektiikka eli LD rp:hen ja samalla LD:n lausepuun peruslauseeseen AINE-MATERIA(MASSA) sekä Kolmiulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus, Euklidinen Geometria siis VIIVA, PINTA-ALA, TILAVUUS ja XYZ-avaruus.
Nyt sitten Marxismi-Leninismi eli Anarkosyndikalismi ja Objektiivinen Idealismi rp:llä on sama lausepuun peruslause HENKI-KÄSITE sekä N-ulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus. Mehän nyt huomaamme sen asian, että Materialistinen Filosofia luontoavaruuksien osalta on aina Kolmiulotteinen siis ei suurempi määrältään eikä pienempi, kun taas Objektiivinen Idealismi luontoavaruuksien osalta on aina Neliulotteinen tai suurempi.
PS Minä ainakin ihmettelen sitä asiaa, että miksi MarxilaisLeniniläinen Filosofia ja Yhteiskuntatiede ei pidä kunniassa Logiikka- ja Realismiasioita.
PS Toivoisin sitä, että Te Toveri AP ja Te Toveri Työkkäri ja Kumppanit miettisitte esimerkiksi yllä olevan tarinan sisältöä, loogisuutta ja realismi-ilmentymää. Onkohan niin, että Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä on sellainen, joka ainoana kestää romahtamatta Logiikka- ja Realismitestin? Onko Teidän Porvarikapojen TOIVO- ja KORVA-remmi rp:n talousteoria siis Klassikkomalli ja Uusklassinen Talousoppi sellainen, joka todella kestää filosofisen Totuustarkastelun Realismi- ja Logiikkarintamalla?"Onhan metsässä kasvavalla puulla taloudellista arvoa oletuskohtaisesti silloin, jos uskotaan tämä asianomainen Tukkipuu sellaiseksi, että se sopii sahapuuksi siis laudoiksi, kakkosnelosiksi ja jopa kirveen varsiksi. "
Aivan, juuri näin se on.
Mutta marx ei sitä ymmärtänyt sillä hän väitti tavaran arvon moudostuvan vain sen valmistukseen tarvitusta työstä. Kas näin marx sanoi:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Jos löydät marxin opinkappaleen, jossa hän kertoo tavaran taloudellisen arvon riippuvan myös sen luonnosta löytyvän alkuraaka-aineen taloudellisesta arvosta niin Kalle osoittaa sinulle marxin opinkappaleen, missä hän itse sanoo itseään vastaan.
....................
- LUKKOSEPPÄMESTARI!
HEI!
Muistakaa nyt Arvoisa Toveri AP, että ei Karl Marx Loosi rp:n filosofit ja Etsivät väittäneet mitään sellaista vain ja ainoastaan, että KAIKKI taloudellinen ARVO muodostuu pelkästään työstä, sillä onhan TAVARA sellainen, että SE vaatii valmistuakseen Raaka- ja Apuainetta. KYLLÄ Teidän AP on pakko myöntää se, että ei esimerkiksi Kirvesvarsi muotoudu Kirveen Varreksi pelkästään Henkimaailmakuviona, vaan Puuseppämestari rL:n työn ja aherrukseen Tuloksena.
Ymmärtääkseni Te AP tiedätte sen, että on olemassa Pääomakirjan MAKROTEORIA siis Tavarapääoma T-T, Rahapääoma R-R, Pankkipääoma R-R-R', Kauppapääoma R-T-R', Tuotantopääoma R-T...P...T'-R' ts. Rengasteoria.
Onhan olemassa myös MIKROTEORIA1 siis Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma sekä LISÄARVO.
Nyt on vielä olemassa MIKROTEORIA2 siis Kiinteä ja Liikkuva Pääoma sekä LISÄARVO.
Me voimme vielä todeta sen, että on olemassa myös KÄYTTÖARVO siis se HYÖTY, jonka kuluttaja uskoo saavansa ostamastaan Tavarasta tai Palvelusta. Niin ja on nyt vielä olemassa VAIHTOARVO rahayksikkö- ja työtuntimääräisenä.
Me joudumme vielä kertomaan sen, että silloin kun Adam Smith kirjoitti kirjansa KANSAKUNTAIN VARALLISUUS, niin Elinkeinoelämä oli suurin piirtein sellainen kuin KLASSIKKOMALLI ja UUSKLASSINEN TALOUSOPPI rp:n Identtisyysoletus C:n ja Q:n ja vastaavien suhteen määräävät, mutta kun ME tulimme 1900-luvulle, niin Elinkeinoelämän ympäristössä Yritystalouden piirissä alkoi kova Kasaantumiskehitys ja Yhteiskuntatalouden piirissä kova Keskittymissuuntaus. Nyt Keskittyminen tarkoittaa sitä, että alkaa olla Kioskiyritysten lisäksi myös Pientason, Keskitason, Suuryritystason ja Monikansallisten Jättisuurten Yritysryppäinen muodostama ELINKEINOELÄMÄ.
PS Onko Teillä Arvoisat AP ja Työkkäri sekä SINIMUSTAT selvillä sen, että mitä tarkoittaa käytännössä se, kun ei enää ole voimassa Klassikkomallin oletukset? Nyt siis Klassikkomallin oletukset ovat Identtisyysoletus C:n ja Q:n suhteen, Vallitsee Täydellinen Informaatio, Yritykset ovat pieniä kuin pisara meressä, joten ne ottavat markkinahinnan annettuna, Alalle ja sieltä pois pääsee täysin kitkatta, Eri alojen yritysten valmistamat tuotteet ovat alakohtaisesti keskenään homogeenisia, Vallitsee Täystyöllisyystasapaino, joten kaikki, jotka haluavat tehdä työtä, niin saavat sitä.
PS Nyt kysyisin Teiltä AP ja Kumppanit sitä, että johtuuko Teidän mielestänne TYÖTTÖMYYS täysin siitä asiasta, että ihmiset ovat laiskoja, joten halutessaan ihmiset saisivat aina haluamaansa Työtä.Marx on sanonut aivan yksiselitteisesti, että paljonko tavaran arvosta on luonnonrikkauksista johtuvaa.
Ymmärrätkö tämän marxin opinkappaleen:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Tarkastuskysymys:
Mistä muusta kuin tavaraan kiteytyneestä työstä tavaran arvo muodostuu?
Paljonko tavaran arvosto tulee sen valmistukseen tarvittavan luonnosta löytyvän raaka-aineen arvoa sellaisena kuin se luonnossa esiinttyy?
...............
- VENESEPPÄMESTARI!
HEI!
Nyt toivon sitä, että Te Toveri AP muistatte Pääomakirjan Mikroteoria1 ja Mikroteoria2 sekä Makroteoria rp:een. Te Toveri AP varmaan tiedätte sen, että jotta voidaan valmistaa hyödyllinen tavara eli KÄYTTÖESINE, niin tarvitaan varmasti myös sopivat Raaka- ja Apuaineet, joten tämä jo osoittaa sen, että Teidän Toveri AP väitteenne ovat kummallisia. Minä ainakin olen sitä mieltä, että ei ole HYVÄ korostaa jonkun tapahtuman tai ilmiökentän yhtä puolta ja unohtaa muuta. Olisiko se asia liikaa pyydetty, että jos Te Toveri AP ette pysty rehellisin keinoin todistamaan Materialistinen Filosofia LD:ssä ja Pääomakirjan Arvolakimalli ja Materialistinen Historiakäsitys LD:ssä erheeksi ja valeeksi, niin olisi kai HYVÄ myöntää se asia todeksi, että Marxilainen Filosofia ja Sosiologia, Marxilainen Arkeologia ja Politologia sekä Marxilainen Filosofia ja SEMOLOGIA eli Karl Marx Lodge rL:n kehitelmän ja tutkimustulokset kestävät romahtamatta Logiikka- ja Realismitestin?
PS Nyt kysyisin sitä, että miten ovat asiat Teidän AP:n yhteistoimintajärjestön SINIMUSTAT-yhteisön oppikehitelmien kanssa. Onko Suhteellisuusteoria ja Alkupaukkuoppi sekä Klassikkomalli sekä Uusklassinen Talousoppi sellainen asia, joka kestää ja kestää ainakin Logiikkatestin ja jopa vielä jotenkin Realismitestin?Marx on sanonut aivan yksiselitteisesti, että paljonko tavaran arvosta on luonnonrikkauksista johtuvaa.
Ymmärrätkö tämän marxin opinkappaleen:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Tarkastuskysymys:
Mistä muusta kuin tavaraan kiteytyneestä työstä tavaran arvo muodostuu?
Paljonko tavaran arvosto tulee sen valmistukseen tarvittavan luonnosta löytyvän raaka-aineen arvoa sellaisena kuin se luonnossa esiinttyy?
...............
- LUKKOSEPPÄMESTARI!
HEI!
On olemassa Kysynnän ja Tarjonnan Laki sekä Kauppapääoman Kaava R-T-R' sekä Tuotantopääoman Kaava R-T...P...T'-R'. Nyt Tuotantopääoman kaavassa R-T... P... T'-R' sen ensimmäinen osa R-T... tarkoittaa sitä, että rahalla R ostetaan tarvittavat tuotannon tekijät Maapohja siis Maan Korko, Tuotantorakennusten osuus koron muodossa, Raaka- ja Apuaineet sekä Tarvittavan Työvoiman Kustannukset. Nyt ...P... tarkoittaa valmistuksen tarvitsemaa työaikaa ja lopussa olevat ...T'-R' tarkoittaa lopputuetteen eli tavaran osuutta mahdollisen Lisäarvon kanssa.
Nyt sitten ongelmana Teidän Toveri AP on ns. Raaka- ja Apuaineiden osuus. Onko nyt mahdollista saada ainakin Raaka-aineosuus täysin ilmaiseksi vai pitääkö maksaa Maan Korkoon viittaava osuus kuten esimerkiksi Kantohintaosuus Kirvesvarsitapauksessa?
PS Onko tajuttu ja ymmärretty edes jotain Pääomakirjan Arvolaki ja Materialistinen Historiakäsitys LD:ssä rp_n tapauksessa. Tehän Hyvät Toverit varmaankin tiedätte sen, että LD tarkoittaa Luonnon Dialektiikka eli Dialectica Nauralis.
PS Nyt minä ainakin haluaisin tietää sen, että Mitä Lähteitä Te AP käytitte. Vedittekö Te AP väitteen hatusta vai mistä todella?"Nyt sitten ongelmana Teidän Toveri AP on ns. Raaka- ja Apuaineiden osuus. Onko nyt mahdollista saada ainakin Raaka-aineosuus täysin ilmaiseksi vai pitääkö maksaa Maan Korkoon viittaava osuus kuten esimerkiksi Kantohintaosuus Kirvesvarsitapauksessa?"
Kerrohan marxin oppeihin perustuen ja niitä lähdetiedoin lainaten, että miksi puunhankintayhtiö maksaa sievoisia summia pystyssä olevista ja siis taloudellisesti arvottomista tukkipuista metsänomistajalle?
Miksi metsänomistajalle maksettaisiin osa lisäarvosta maankorkona tämän pystyssä seisovista mutta täysin arvottomista tukkipuista.
Miksi?
Oletko miettinyt sitä?
Nyt olisi aika miettiä - miksi täysin arvottomista tukkipuista maksetaan vuosittain satoja miljoonia - ellei peräti miljardeja?
Vai olisiko niin, että tukkipuu vielä kasvaessaan metsässä ei olekaan taloudelliseti täysin arvoton ja marxin arvoteoria meni täysin lepikkoon?
Marx on sanonut aivan yksiselitteisesti, että paljonko tavaran arvosta on luonnonrikkauksista johtuvaa.
Ymmärrätkö tämän marxin opinkappaleen:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Lähdetiedot:
www.marxists.org/suomi/marx/1865/1865_tyopalkka_hinta_ja_voitto.htm
Tarkastuskysymys:
Mistä muusta kuin tavaraan kiteytyneestä työstä tavaran arvo muodostuu?
Paljonko tavaran arvosto tulee sen valmistukseen tarvittavan luonnosta löytyvän raaka-aineen arvoa sellaisena kuin se luonnossa esiinttyy?
...............
- KIVIMESTARI
HEI
Nyt sen takia raaka- ja apuaineista maksetaan maankorkoon verrattava summa, koska muuten ei saataisi sitä, mitä halutaan siis raaka-aineita ja vastaavia.
Onhan olemassa KYSYNTÄ ja TARJONTA sekä Kauppapääoman Kaava R-T-R'.
Muista myös Toveri AP se, että kaikki tuotantoasiaan liittyvä näkyy Tuotantopääoman Kaavassa R-T...P...T'-R'.Kerrohan marxin oppeihin perustuen ja niitä lähdetiedoin lainaten, että miksi puunhankintayhtiö maksaa sievoisia summia pystyssä olevista ja siis taloudellisesti arvottomista tukkipuista metsänomistajalle?
Miksi metsänomistajalle maksettaisiin osa lisäarvosta maankorkona tämän pystyssä seisovista mutta täysin arvottomista tukkipuista.
Miksi?
Oletko miettinyt sitä?
Nyt olisi aika miettiä - miksi täysin arvottomista tukkipuista maksetaan vuosittain satoja miljoonia - ellei peräti miljardeja?
Vai olisiko niin, että tukkipuu vielä kasvaessaan metsässä ei olekaan taloudelliseti täysin arvoton ja marxin arvoteoria meni täysin lepikkoon?
......................
- VENESEPPÄMESTARI
HEI!
Nyt ns. ASIAKAS haluaa nämä Tukkipuut ja vastaavat. Millähän tavalla Asiakas voisi saada nämä haluamansa puut hallintaansa? Onko olemassa keskimäärin mitään muuta keinoa kuin Lehvän eli Rahan käyttö? Onhan olemassa ainakin Varastaminen vai kuinka?
Mitä Toveri AP haluaa vastata erään kulkurin uteluihin? Onko Teille Toveri AP jo selvinnyt se, että LIIKENNELAITOS nimeltään Elinkeinoelämä on JÄRJESTELMÄ?Kallelle on hyvinkin selvää se, että metsässä kasvavalla tukkipuulla on taluodellista arvoa ja se arvo mitataan kantohintana.
Mutta ymmärsikö marx asian väittäessään tavaran arvon muodostuvan vain ja ainoastaan työstä?
Annahan lainaus lähdetietoineen siitä marxin opinkappaleesta, josta selviää vielä metsässä kasvavalla tukkipuulla olevan arvoa , ja Kalle osoittaa sinulle opinkappaleen, jossa marx puhuu itse itseään vastaan.
........................
- LAIVASEPPÄMESTARI!
HEI!
Onhan olemassa Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä ja tässä Makroteoria ja Mikroteoria1 sekä Makroteoria2. Nyt on myös olemassa Käyttöarvo ja Vaihtoarvo Rahayksikkö- ja Työtuntimääräisenä.
Makroteoria pitää sisällään Rahapääoma R-R, Tavarapääoma T-T, Pankkipääoma R-R-R', Kauppapääoma R-T-R' ja Tuotantopääoma R-T...P...T'-R' rl:n.
Nyt Mikroteoria1 on yhtä kuin Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma sekä Lisäarvo. Pysyvä Pääoma pitää sisällään Maapohja, Tuotantorakennukset, Koneet ja Laitteet sekä RAAKA- ja APUAINEET. Vaihteleva Pääoma on sama asia kuin Työvoimakustannukset. Lisäarvo on MYYNTIHINTA miinus Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma.
On olemassa myös Mikroteoria2 siis Kiinteä ja Liikkuva Pääoma sekä Lisäarvo. Nyt Kiinteä Pääoma on Maapohja, Tuotantorakennukset, Koneet ja Laitteet ja Liikkuva Pääoma on RAAKA- ja APUAINEET sekä Työvoimakustannukset.
Lisäarvo on MYYNTIHINTA miinus Kiinteä ja Liikkuva Pääoma.
Yrittäjän VOITTO on Lisäarvo miinus Lainanhoitokulut.
Nyt on Mikroteoria1 ja Mikroteoria2 rp:ssä määritelty se, että mitä tarkoittaa Raaka- ja Apuaineet kuten Makroteoria rl:n kaavojen yhteydessä.
PS Metsässä kasvava PUU on myös Raaka-aine SAHA- ja Puutyöpajaosioon, joten se siitä asiasta. Onko nyt Toveri AP tarinoitu siten, että Kovinkin SINIMUSTAT-yhteisön jäsen edes jotenkin tajuaa ja ymmärtää asiamme? Olisiko se asia liikaa pyydetty, että pidettäisiin täysin erossa FILOSOFIA eli TIEDE sekä vielä AATE ja USKONTO toinen toisestaan?Kalle puhuu vain marxin opeista juuri niinkuin ne on kirjoitettu eikä tulkitse mitään minkään aatteen tai uskonnon mukaan.
Annahan lainaus lähdetietoineen siitä marxin opinkappaleesta, josta selviää vielä metsässä kasvavalla tukkipuulla olevan arvoa, ja Kalle osoittaa sinulle marxin opinkappaleen, jossa marx puhuu itse itseään vastaan.
........................- VASKISEPPÄMESTARI!
antipunikki kirjoitti:
Kalle puhuu vain marxin opeista juuri niinkuin ne on kirjoitettu eikä tulkitse mitään minkään aatteen tai uskonnon mukaan.
Annahan lainaus lähdetietoineen siitä marxin opinkappaleesta, josta selviää vielä metsässä kasvavalla tukkipuulla olevan arvoa, ja Kalle osoittaa sinulle marxin opinkappaleen, jossa marx puhuu itse itseään vastaan.
........................HEI!
Kerro nyt Arvoisa AP ne Pääomakirjan kohdat, jossa ei ole kerrottu sitä, että VAIHTOARVO on kaksijakoinen siis Rahayksikkö- ja Työtuntimääräinen. Onhan olemassa käsitepari KYSYNTÄ ja TARJONTA, ja joka myös tarkoittaa sitä asiaa, että Tavaran tai Palvelun Hintatason määrää Markkinavoima eli Kysyntä, ja jos omistajat kuten raaka-ainetapauksessamme ovat sitä mieltä, että HINTA on sopiva, niin tulee kuvioihin mukaan TARJONTA siis omistajat ovat halukkaita myymään. Onko nyt SINIMUSTAT todella vaikeata tajuta Liikemaailman perusasioita?
Meidän pitää vielä huomata se, että Taloushistoria ja Materialistinen historiakäsitys LD:ssä ei tunne kuin KAKSI varsinaista talousjärjestelmätapausta siis LUONTAISTALOUS ja Työnjakoon perustuva PÄÄOMATALOUS eli VAIHDANTATALOUS eli KAPITALISMI rL:n.
Nyt on HYVÄ huomata vielä se, että on parasta antaa Elinkeinoelämän Taloudellisten ja Teknisten liikelakien ja liikevoimien määrätä ja säätää Talous- ja Yhteiskuntajärjestelmämme. Me voimme vielä todeta sen asian, että EI todellakaan mikään Yhteiskunnan Liikelaki ja Liikevoima johdata meitä sen paremmin Sosialistiseen kuin ei myöskään Kommunistiseen Talous- ja Yhteiskuntajärjestelmään varsinkin, kun EI vielä yksikään Filosofian harrastaja ja Historian Tutkija ole pystynyt meille kertomaan sitä, että minkälainen on todella Sosialistinen Talous- ja Yhteiskuntajärjestelmä. Tähän mennessä On Sosialismi- ja Kommunisminimissä toteutettu vain täysin Itsevaltaiseen Puoluejohtajuuteen perustuvia Valtiososialismikokeiluja. - hii hoo
antipunikki kirjoitti:
Kalle puhuu vain marxin opeista juuri niinkuin ne on kirjoitettu eikä tulkitse mitään minkään aatteen tai uskonnon mukaan.
Annahan lainaus lähdetietoineen siitä marxin opinkappaleesta, josta selviää vielä metsässä kasvavalla tukkipuulla olevan arvoa, ja Kalle osoittaa sinulle marxin opinkappaleen, jossa marx puhuu itse itseään vastaan.
........................"Kalle osoittaa sinulle marxin opinkappaleen, jossa marx puhuu itse itseään vastaan."
et ole vielä osoittanut, siksi olet edelleen väitteiden varassa. hii hoo kirjoitti:
"Kalle osoittaa sinulle marxin opinkappaleen, jossa marx puhuu itse itseään vastaan."
et ole vielä osoittanut, siksi olet edelleen väitteiden varassa.Ei, Kalle ei ole sitä esittänyt. Mutta jos sinä esität martxin opinkappaleen, jossa hän sanoo tukkipuulla kasvamassa metsässä olevan jotakin taloudellista arvoa niin sitten Kalle osoittaa marxin puhuvan itse itseään vastaan.
............VASKISEPPÄMESTARI! kirjoitti:
HEI!
Kerro nyt Arvoisa AP ne Pääomakirjan kohdat, jossa ei ole kerrottu sitä, että VAIHTOARVO on kaksijakoinen siis Rahayksikkö- ja Työtuntimääräinen. Onhan olemassa käsitepari KYSYNTÄ ja TARJONTA, ja joka myös tarkoittaa sitä asiaa, että Tavaran tai Palvelun Hintatason määrää Markkinavoima eli Kysyntä, ja jos omistajat kuten raaka-ainetapauksessamme ovat sitä mieltä, että HINTA on sopiva, niin tulee kuvioihin mukaan TARJONTA siis omistajat ovat halukkaita myymään. Onko nyt SINIMUSTAT todella vaikeata tajuta Liikemaailman perusasioita?
Meidän pitää vielä huomata se, että Taloushistoria ja Materialistinen historiakäsitys LD:ssä ei tunne kuin KAKSI varsinaista talousjärjestelmätapausta siis LUONTAISTALOUS ja Työnjakoon perustuva PÄÄOMATALOUS eli VAIHDANTATALOUS eli KAPITALISMI rL:n.
Nyt on HYVÄ huomata vielä se, että on parasta antaa Elinkeinoelämän Taloudellisten ja Teknisten liikelakien ja liikevoimien määrätä ja säätää Talous- ja Yhteiskuntajärjestelmämme. Me voimme vielä todeta sen asian, että EI todellakaan mikään Yhteiskunnan Liikelaki ja Liikevoima johdata meitä sen paremmin Sosialistiseen kuin ei myöskään Kommunistiseen Talous- ja Yhteiskuntajärjestelmään varsinkin, kun EI vielä yksikään Filosofian harrastaja ja Historian Tutkija ole pystynyt meille kertomaan sitä, että minkälainen on todella Sosialistinen Talous- ja Yhteiskuntajärjestelmä. Tähän mennessä On Sosialismi- ja Kommunisminimissä toteutettu vain täysin Itsevaltaiseen Puoluejohtajuuteen perustuvia Valtiososialismikokeiluja.Kerrohan marxin oppeihin perustuen ja niitä lähdetiedoin lainaten, että miksi puunhankintayhtiö maksaa sievoisia summia pystyssä olevista ja siis taloudellisesti arvottomista tukkipuista metsänomistajalle?
Tästä on kysymys:
Miksi metsänomistajalle maksettaisiin osa lisäarvosta maankorkona tämän pystyssä seisovista mutta täysin arvottomista tukkipuista.
Miksi?
Oletko miettinyt sitä?
Nyt olisi aika miettiä - miksi täysin arvottomista tukkipuista maksetaan vuosittain satoja miljoonia - ellei peräti miljardeja?
Vai olisiko niin, että tukkipuu vielä kasvaessaan metsässä ei olekaan taloudelliseti täysin arvoton ja marxin arvoteoria meni täysin lepikkoon?
......................- näin kävi
antipunikki kirjoitti:
Ei, Kalle ei ole sitä esittänyt. Mutta jos sinä esität martxin opinkappaleen, jossa hän sanoo tukkipuulla kasvamassa metsässä olevan jotakin taloudellista arvoa niin sitten Kalle osoittaa marxin puhuvan itse itseään vastaan.
............"Kalle osoittaa sinulle marxin opinkappaleen, jossa marx puhuu itse itseään vastaan."
"Ei, Kalle ei ole sitä esittänyt. "
etkä pystykään esittämään. olet jumissa.
avauksesi on silloin pohjaa vailla ja turha. näin kävi kirjoitti:
"Kalle osoittaa sinulle marxin opinkappaleen, jossa marx puhuu itse itseään vastaan."
"Ei, Kalle ei ole sitä esittänyt. "
etkä pystykään esittämään. olet jumissa.
avauksesi on silloin pohjaa vailla ja turha.Vituttaako?
Miks sinua ei vituttaisi?
.................- pallo on sulla
antipunikki kirjoitti:
Vituttaako?
Miks sinua ei vituttaisi?
.................olet tehnyt avauksen jota et pysty perustelemaan.
joten miten mua voi vituttaa, koska en ole mitään väittänytkään.
seuraan vaan mielenkiinnolla kun nolaat taas ittes.
seurailen edelleen pallo on sulla kirjoitti:
olet tehnyt avauksen jota et pysty perustelemaan.
joten miten mua voi vituttaa, koska en ole mitään väittänytkään.
seuraan vaan mielenkiinnolla kun nolaat taas ittes.
seurailen edelleenMarx sanoo näin tavaran arvosta:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Marxin mukaan siis luonnossa esiintyvät perusraaka-aineet, kuten esim. tukkipuu, ei sisällä mitään taloudellista arvoa ennenkuin ihminen on siihen koskenut.
Joko marx on väärässä tai sitten puukauppa kantohinnoin on selitettävissä marxin oppien pohjalta. Kalle ei sitä selitystä tunne sillä puuhinta kantohinnoin sotii aivan selvästi marxin oppeja vastaan sillä marxin mukaan millään muulla kuin kuin työllä ei ole tavaran arvoon vaikuttuvia ominaisuuksia.
Kerrohan siis marxin oppeihin perustuen ja niitä lähdetiedoin lainaten, että miksi puunhankintayhtiö maksaa sievoisia summia pystyssä olevista ja siis taloudellisesti arvottomista tukkipuista metsänomistajalle?
Tästä on kysymys:
Miksi metsänomistajalle maksettaisiin osa lisäarvosta maankorkona tämän pystyssä seisovista mutta marxin mukaan täysin arvottomista tukkipuista.
Miksi?
Oletko miettinyt sitä?
Nyt olisi aika miettiä - miksi täysin arvottomista tukkipuista maksetaan vuosittain satoja miljoonia - ellei peräti miljardeja?
Vai olisiko niin, että tukkipuu vielä kasvaessaan metsässä ei olekaan taloudelliseti täysin arvoton ja marxin arvoteoria meni täysin lepikkoon?
Siltä asia näyttää kunnes se on marxia lainaten ja lähdetiedot mainiten voitu selittää.
......................
- VASKISEPPÄMESTARI!
HEI!
On nyt HYVÄ tajuta Arvoisa Toveri AP se asia, että VAIHTOARVO on kaksijakoinen siis Työtunti- ja Rahayksikkömääräinen sekä tietysti on vielä olemassa KÄYTTÖARVO. Nyt tässä esimerkissämme Kirveenvarsitapauksessa Raaka-aineosio ensi alkuun näkyy vain Rahamääräisenä ja Työtuntiosio voi olla lähellä nollaa, mutta tässä ei ole kuitenkaan kaikki. On kuitenkin hyvä huomata se, että pelkkä Raaka-aine ei ole vielä hyödyllinen tavara, vaan tarvitaan työvoiman kulutusta siis työtunteja, jotta saadaan aikaiseksi hyödyllinen tarvekalu. Arvoasia voi näkyä ensi alkuun vain Rahamääräisenä eli Hintana, mutta kuitenkin pitää tajuta se, että Ihmiselle hyödyllinen Tavara vaatii aina enemmän tai vähemmän työaikaa eli työvoiman kulutusta, jotta raaka-aineesta tulee todellakin hyödyllinen käyttöesine.Kerrohan marxin oppeihin perustuen ja niitä lähdetiedoin lainaten, että miksi puunhankintayhtiö maksaa sievoisia summia pystyssä olevista ja siis taloudellisesti arvottomista tukkipuista metsänomistajalle?
Tästä on kysymys:
Miksi metsänomistajalle maksettaisiin osa lisäarvosta maankorkona tämän pystyssä seisovista mutta täysin arvottomista tukkipuista.
Miksi?
Oletko miettinyt sitä?
Nyt olisi aika miettiä - miksi täysin arvottomista tukkipuista maksetaan vuosittain satoja miljoonia - ellei peräti miljardeja?
Vai olisiko niin, että tukkipuu vielä kasvaessaan metsässä ei olekaan taloudelliseti täysin arvoton ja marxin arvoteoria meni täysin lepikkoon?
......................
- TELAKKAMESTARI!
HEI!
Minulle on jonkinlaisena ongelmana se, että mitä Te Toveri AP tarkoitatte silloin, kun kysytte: Miksi metsänomistajalle maksettaisiin lisäarvosta maankorkona tämän pystyssä seisovista mutta täysin arvottomista tukkipuista? Mitä tarkoitatte todella? Voin sanoa sen, että ei yhtään mitään makseta Lisäarvosta, sillä Raaka-aineosio kuuluu Mikroteoria1 tai Mikroteoria2 rL:ssä Pysyvä Pääoma rl:ään ja myös esimerkiksi Tuotantopääoma rLään Makroteoria rP:ssä. Niin ja nyt ei yhtään mitään makseta sellaisesta raaka- ja apuaineesta rahayksikkömääräisenä, jolla ei ole kysyntää ts Täysin Arvottomasta.
PS Olenko oikeassa, jos väitän, että Te AP ja Te Työkkäri ette tunne sen paremmin Uusklassinen Talousoppi ja KLASSIKKOMALLI rp:tä mutta kaikkein vähiten sitä, että mitä PÄÄOMAKIRJAMALLI tarkoittaa?
PS Olisiko se asia liikaa pyydetty, että kun haluaa arvostella jotain jotenkin, niin yritettäisiin ensin selvittää Arvosteltavan kohteen tai teorian, mallin ja kaavojen päälinjat? Voin sanoa sen, että ns. USKONTOTODISTUS ei ratkaise ja vakuuta yhtään mitään. Jos uskot, että on totta, niin on totta, ja jos uskot, että ei ole totta, niin on ERHE eli VALE.
PS Minua ei vakuuta Uskontotodistus yhtään millään tavalla vaan haluan sitä, että TODISTUS perustuu ja pohjautuu TIETOTEORIA rp:hen. Tiedättekö Te SINIMUSTAT sitä, että mitä tarkoittaa Tietoteoriatodistus? Nyt Todistuksemme täytyy Tietoteoria-ympäristössä olla sellainen, että se kestää romahtamatta Logiikkatestin ja Realismitestin.
PS Nyt Teidän AP ja Työkkäri pitää muistaa ja huomata se, että jos Uusklassinen Talousoppi ja Klassikkomalli olisi totta, niin elinkeinoelämän täytyisi olla Klassikkomallin Oletusten mukainen siis ainakin sellainen kuin Identtisyysoletus C:n ja Q:n suhteen määrää sekä pitää vielä olla voimassa Täydellinen Informaatio.Marx sanoo näin tavaran arvosta:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Marxin mukaan siis luonnossa esiintyvät perusraaka-aineet, kuten esim. tukkipuu, ei sisällä mitään taloudellista arvoa ennenkuin ihminen on siihen koskenut.
Joko marx on väärässä tai sitten puukauppa kantohinnoin on selitettävissä marxin oppien pohjalta. Kalle ei sitä selitystä tunne sillä puuhinta kantohinnoin sotii aivan selvästi marxin oppeja vastaan sillä marxin mukaan millään muulla kuin kuin työllä ei ole tavaran arvoon vaikuttuvia ominaisuuksia.
Kerrohan siis marxin oppeihin perustuen ja niitä lähdetiedoin lainaten, että miksi puunhankintayhtiö maksaa sievoisia summia pystyssä olevista ja siis taloudellisesti arvottomista tukkipuista metsänomistajalle?
Tästä on kysymys:
Miksi metsänomistajalle maksettaisiin osa lisäarvosta maankorkona tämän pystyssä seisovista mutta marxin mukaan täysin arvottomista tukkipuista.
Miksi?
Oletko miettinyt sitä?
Nyt olisi aika miettiä - miksi täysin arvottomista tukkipuista maksetaan vuosittain satoja miljoonia - ellei peräti miljardeja?
Vai olisiko niin, että tukkipuu vielä kasvaessaan metsässä ei olekaan taloudelliseti täysin arvoton ja marxin arvoteoria meni täysin lepikkoon?
Siltä asia näyttää kunnes se on marxia lainaten ja lähdetiedot mainiten voitu selittää.
......................
- LUOLAMESTARI!
HEI!
On HYVÄ tehdä selvän eron Rahayksikkömäärän ja Työtuntimäärän avulla. Nyt on Rahalla mahdollista saada Työn esineitä eli Raaka-apuaineitä, ja kun Raaka-aineeseen liitetään työtä ja jos työ on teknisesti järkevästi suunniteltu, niin saadaan aikaiseksi jotain hyödyllistä esimerkiksi Hyvä ja Toimiva Kirveen Varsi. Haluan vielä erikoisesti korostaa sitä asiaa, että Rahan eli LEHVÄ rl:n avulla voidaan myös hankkia jalokiviä, kultaa taidetta, postimerkkejä ja vastaavia.
PS Nyt Tukkipuulla on ainakin sellainen arvo ja hyötykuvio, että siitä on mahdollista tehdä halutessamme työn avulla jotain todella hyödyllistä. Onko Tämä Todennäköinen Hyötykuvio täysin Mahdotonta Teidän tajuta ja Hyväksyä Elinkeinoelämän osatekijänä?Marx sanoo näin tavaran arvosta:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Marxin mukaan siis luonnossa esiintyvät perusraaka-aineet, kuten esim. tukkipuu, ei sisällä mitään taloudellista arvoa ennenkuin ihminen on siihen koskenut.
Joko marx on väärässä tai sitten puukauppa kantohinnoin on selitettävissä marxin oppien pohjalta. Kalle ei sitä selitystä tunne sillä puuhinta kantohinnoin sotii aivan selvästi marxin oppeja vastaan sillä marxin mukaan millään muulla kuin kuin työllä ei ole tavaran arvoon vaikuttuvia ominaisuuksia.
Kerrohan siis marxin oppeihin perustuen ja niitä lähdetiedoin lainaten, että miksi puunhankintayhtiö maksaa sievoisia summia pystyssä olevista ja siis taloudellisesti arvottomista tukkipuista metsänomistajalle?
Tästä on kysymys:
Miksi metsänomistajalle maksettaisiin osa lisäarvosta maankorkona tämän pystyssä seisovista mutta marxin mukaan täysin arvottomista tukkipuista.
Miksi?
Oletko miettinyt sitä?
Nyt olisi aika miettiä - miksi täysin arvottomista tukkipuista maksetaan vuosittain satoja miljoonia - ellei peräti miljardeja?
Vai olisiko niin, että tukkipuu vielä kasvaessaan metsässä ei olekaan taloudelliseti täysin arvoton ja marxin arvoteoria meni täysin lepikkoon?
Siltä asia näyttää kunnes se on marxia lainaten ja lähdetiedot mainiten voitu selittää.
......................- sorry vaan
antipunikki kirjoitti:
Marx sanoo näin tavaran arvosta:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Marxin mukaan siis luonnossa esiintyvät perusraaka-aineet, kuten esim. tukkipuu, ei sisällä mitään taloudellista arvoa ennenkuin ihminen on siihen koskenut.
Joko marx on väärässä tai sitten puukauppa kantohinnoin on selitettävissä marxin oppien pohjalta. Kalle ei sitä selitystä tunne sillä puuhinta kantohinnoin sotii aivan selvästi marxin oppeja vastaan sillä marxin mukaan millään muulla kuin kuin työllä ei ole tavaran arvoon vaikuttuvia ominaisuuksia.
Kerrohan siis marxin oppeihin perustuen ja niitä lähdetiedoin lainaten, että miksi puunhankintayhtiö maksaa sievoisia summia pystyssä olevista ja siis taloudellisesti arvottomista tukkipuista metsänomistajalle?
Tästä on kysymys:
Miksi metsänomistajalle maksettaisiin osa lisäarvosta maankorkona tämän pystyssä seisovista mutta marxin mukaan täysin arvottomista tukkipuista.
Miksi?
Oletko miettinyt sitä?
Nyt olisi aika miettiä - miksi täysin arvottomista tukkipuista maksetaan vuosittain satoja miljoonia - ellei peräti miljardeja?
Vai olisiko niin, että tukkipuu vielä kasvaessaan metsässä ei olekaan taloudelliseti täysin arvoton ja marxin arvoteoria meni täysin lepikkoon?
Siltä asia näyttää kunnes se on marxia lainaten ja lähdetiedot mainiten voitu selittää.
......................"puuhinta kantohinnoin sotii aivan selvästi marxin oppeja vastaan sillä marxin mukaan millään muulla kuin kuin työllä ei ole tavaran arvoon vaikuttuvia ominaisuuksia."
Mutta kun raaka-aine, kuten pystystä ostettu puu, ei ole tavara. sorry vaan kirjoitti:
"puuhinta kantohinnoin sotii aivan selvästi marxin oppeja vastaan sillä marxin mukaan millään muulla kuin kuin työllä ei ole tavaran arvoon vaikuttuvia ominaisuuksia."
Mutta kun raaka-aine, kuten pystystä ostettu puu, ei ole tavara."Mutta kun raaka-aine, kuten pystystä ostettu puu, ei ole tavara."
Niin, olipa se mitä tahansa niin sillä om kuitenkin taloudellista arvoa, jota marx ei tyhmyyksissään ymmärtänyt.
..................sorry vaan kirjoitti:
"puuhinta kantohinnoin sotii aivan selvästi marxin oppeja vastaan sillä marxin mukaan millään muulla kuin kuin työllä ei ole tavaran arvoon vaikuttuvia ominaisuuksia."
Mutta kun raaka-aine, kuten pystystä ostettu puu, ei ole tavara.Kiistätäkö muuten metsässä kasvavan tukkipuun taloudellisen arvon?
Siitä todistena on tukkipuusta maksettava kantohinta. Marx ei ymmärtänyt puukauppaa käytävän kantohintaan joten hänen teoriansa meni pahasti männikköön - männyllä on metsässä kasvaessaan taloudellista arvoa, jota marx ei tyhmyyksissään ymmärtänyt.
.....................- Päinvasoin
antipunikki kirjoitti:
"Mutta kun raaka-aine, kuten pystystä ostettu puu, ei ole tavara."
Niin, olipa se mitä tahansa niin sillä om kuitenkin taloudellista arvoa, jota marx ei tyhmyyksissään ymmärtänyt.
.................."Niin, olipa se mitä tahansa niin sillä om kuitenkin taloudellista arvoa, jota marx ei tyhmyyksissään ymmärtänyt."
Marxin mukaan raaka-aineella on arvo. - toistetaan
antipunikki kirjoitti:
Kiistätäkö muuten metsässä kasvavan tukkipuun taloudellisen arvon?
Siitä todistena on tukkipuusta maksettava kantohinta. Marx ei ymmärtänyt puukauppaa käytävän kantohintaan joten hänen teoriansa meni pahasti männikköön - männyllä on metsässä kasvaessaan taloudellista arvoa, jota marx ei tyhmyyksissään ymmärtänyt.
.....................Marxin mukaan raaka-aineella on arvo., taloudellinen arvo.
toistetaan kirjoitti:
Marxin mukaan raaka-aineella on arvo., taloudellinen arvo.
Niinkö?
Mutta marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Joten tämä'n mukaan metsässä vielä kasvavalla tukkipuulla eu ole mitään sillä se on luonnonvara eikä työn tulos.
Annahan vielä lainaus lähdetietoineen siitä marxin opinkappaleesta, jonka mukaan vielä kasvavalla tukkipuulla olisi taloudellista arvoa , ja Kalle antaa sinulle marxin opinkappaleen, jossa hän puhuu itse itseään vastaan.
...................Päinvasoin kirjoitti:
"Niin, olipa se mitä tahansa niin sillä om kuitenkin taloudellista arvoa, jota marx ei tyhmyyksissään ymmärtänyt."
Marxin mukaan raaka-aineella on arvo.Niinkö?
Mutta marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Joten tämä'n mukaan metsässä vielä kasvavalla tukkipuulla eu ole mitään sillä se on luonnonvara eikä työn tulos.
Annahan vielä lainaus lähdetietoineen siitä marxin opinkappaleesta, jonka mukaan vielä kasvavalla tukkipuulla olisi taloudellista arvoa , ja Kalle antaa sinulle marxin opinkappaleen, jossa hän puhuu itse itseään vastaan.
...................- niinpä niin
antipunikki kirjoitti:
Niinkö?
Mutta marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Joten tämä'n mukaan metsässä vielä kasvavalla tukkipuulla eu ole mitään sillä se on luonnonvara eikä työn tulos.
Annahan vielä lainaus lähdetietoineen siitä marxin opinkappaleesta, jonka mukaan vielä kasvavalla tukkipuulla olisi taloudellista arvoa , ja Kalle antaa sinulle marxin opinkappaleen, jossa hän puhuu itse itseään vastaan.
...................Faktat: Raaka-aine ei ole tavara. Mutta silti puun hinta kantohinta maksetaan Marxin arvolain mukaisesti.
Sinulla tässä on todistusvelvollisuus, koska olet avauksen tehnyt ja väitteesi esittänyt. Mutta e kuitenkaant ole vielä esittänyt mitään, joka em. faktat. - valitan
niinpä niin kirjoitti:
Faktat: Raaka-aine ei ole tavara. Mutta silti puun hinta kantohinta maksetaan Marxin arvolain mukaisesti.
Sinulla tässä on todistusvelvollisuus, koska olet avauksen tehnyt ja väitteesi esittänyt. Mutta e kuitenkaant ole vielä esittänyt mitään, joka em. faktat.teksti huonoa kun nämä nykyajan älyvapaat kännykät ei aina toimi kuten pitäisi. Mutta idea: esitän kaikenlaista perustelua, jos itse perustelet omiasi.
niinpä niin kirjoitti:
Faktat: Raaka-aine ei ole tavara. Mutta silti puun hinta kantohinta maksetaan Marxin arvolain mukaisesti.
Sinulla tässä on todistusvelvollisuus, koska olet avauksen tehnyt ja väitteesi esittänyt. Mutta e kuitenkaant ole vielä esittänyt mitään, joka em. faktat.Todistetaan marxia lainaten:
Mutta marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Marxin mukaan tavaran arvo riippuu vain ja ainoastaan sen valmistamiseen tarvitun yhteiskunnallisen työn määrästä - ja vain siitä.
Joten tämän mukaan metsässä vielä kasvavalla tukkipuulla ei ole mitään arvoa sillä se on luonnonvara eikä työn tulos. Samoin malmi maaperässä on marxin mukaan täysin arvotonta mutta kuitenkin kaivosyhtiöt maksavat miljardeja saadakseen luohia tätä taloudellisesti täysin arvonta usein vieläpä haurasta kiveä..
Annahan vielä lainaus lähdetietoineen siitä marxin opinkappaleesta, jonka mukaan vielä kasvavalla tukkipuulla olisi taloudellista arvoa , ja Kalle antaa sinulle marxin opinkappaleen, jossa hän puhuu itse itseään vastaan.
...................- ole hyvä ja toimi
antipunikki kirjoitti:
Todistetaan marxia lainaten:
Mutta marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Marxin mukaan tavaran arvo riippuu vain ja ainoastaan sen valmistamiseen tarvitun yhteiskunnallisen työn määrästä - ja vain siitä.
Joten tämän mukaan metsässä vielä kasvavalla tukkipuulla ei ole mitään arvoa sillä se on luonnonvara eikä työn tulos. Samoin malmi maaperässä on marxin mukaan täysin arvotonta mutta kuitenkin kaivosyhtiöt maksavat miljardeja saadakseen luohia tätä taloudellisesti täysin arvonta usein vieläpä haurasta kiveä..
Annahan vielä lainaus lähdetietoineen siitä marxin opinkappaleesta, jonka mukaan vielä kasvavalla tukkipuulla olisi taloudellista arvoa , ja Kalle antaa sinulle marxin opinkappaleen, jossa hän puhuu itse itseään vastaan.
..................."Marxin mukaan tavaran arvo riippuu vain ja ainoastaan sen valmistamiseen tarvitun yhteiskunnallisen työn määrästä - ja vain siitä.
Joten tämän mukaan metsässä vielä kasvavalla tukkipuulla ei ole mitään arvoa sillä se on luonnonvara eikä työn tulos."
tämä sun pitäisi jotenkin perustella. Niin perustelen tämän:
puun hinta kantohinta maksetaan Marxin arvolain mukaisesti. ole hyvä ja toimi kirjoitti:
"Marxin mukaan tavaran arvo riippuu vain ja ainoastaan sen valmistamiseen tarvitun yhteiskunnallisen työn määrästä - ja vain siitä.
Joten tämän mukaan metsässä vielä kasvavalla tukkipuulla ei ole mitään arvoa sillä se on luonnonvara eikä työn tulos."
tämä sun pitäisi jotenkin perustella. Niin perustelen tämän:
puun hinta kantohinta maksetaan Marxin arvolain mukaisesti.Niin, lukemisen ymmärtäminen on taitolaji.
Todistetaan marxia lainaten:
Mutta marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Kerrohan nyt ihan omin sanoin, että mistä muusta kuin kiteytyneestä yhteiskunnallisesta työstä tavaran arvo marxin mukaan muodostuu.
Paljonko siinä on perusraaka-aineiden taloudellista arvoa sellaisena kuin ne luonnossa esiintyy?
Osoitahan nyt, että olet fiksu ja filmaattinen kommunisti, joka ymmärtää lukemaannsa.
..................
...................- Etkö uskalla?
antipunikki kirjoitti:
Niin, lukemisen ymmärtäminen on taitolaji.
Todistetaan marxia lainaten:
Mutta marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Kerrohan nyt ihan omin sanoin, että mistä muusta kuin kiteytyneestä yhteiskunnallisesta työstä tavaran arvo marxin mukaan muodostuu.
Paljonko siinä on perusraaka-aineiden taloudellista arvoa sellaisena kuin ne luonnossa esiintyy?
Osoitahan nyt, että olet fiksu ja filmaattinen kommunisti, joka ymmärtää lukemaannsa.
..................
...................Lähteä tasavertaiseen keskusteluun?
Esitä sinä perusteesi, niin täältä tulee minun perusteeni.
Vai, eikö sinulla ole perusteita väitteillesi? Etkö uskalla? kirjoitti:
Lähteä tasavertaiseen keskusteluun?
Esitä sinä perusteesi, niin täältä tulee minun perusteeni.
Vai, eikö sinulla ole perusteita väitteillesi?Niin, lukemisen ymmärtäminen on taitolaji.
Todistetaan marxia lainaten:
Mutta marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Kerrohan nyt ihan omin sanoin, että mistä muusta kuin kiteytyneestä yhteiskunnallisesta työstä tavaran arvo marxin mukaan muodostuu.
Paljonko siinä on perusraaka-aineiden taloudellista arvoa sellaisena kuin ne luonnossa esiintyy?
Osoitahan nyt, että olet fiksu ja filmaattinen kommunisti, joka ymmärtää lukemaannsa.
...................- ohoooh
antipunikki kirjoitti:
Niin, lukemisen ymmärtäminen on taitolaji.
Todistetaan marxia lainaten:
Mutta marx sanoo näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Kerrohan nyt ihan omin sanoin, että mistä muusta kuin kiteytyneestä yhteiskunnallisesta työstä tavaran arvo marxin mukaan muodostuu.
Paljonko siinä on perusraaka-aineiden taloudellista arvoa sellaisena kuin ne luonnossa esiintyy?
Osoitahan nyt, että olet fiksu ja filmaattinen kommunisti, joka ymmärtää lukemaannsa.
...................Aika yllättävää, laitat viesteistäsi toistoja. Sulla ei siis tosiaankaan ole perusteita. Ajat tyhjillä rattailla.
ohoooh kirjoitti:
Aika yllättävää, laitat viesteistäsi toistoja. Sulla ei siis tosiaankaan ole perusteita. Ajat tyhjillä rattailla.
Niin, Kalle tietää kommunistien joskus tarvitsevan kertausta - eikä sekään aina auta asian ymmärtämiseen.
Marx sanoi näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Tämä on tosin kahden lauseen mittainen opinkappale, jossa molemmat lauseet pitää ymmärtää kokonaisuutena ennenkuin tieto menee perille.
Katsotko ymmärtäneesi marxin sanomisen?
Tarkastuskysymys:
Mitkä asiat tavaraan kiteytyneen yhteiskunnlisen työn lisäksi vaikuttavan sen arvoon?
Noin, vastaahan nyt ihan omin sanoin niin päästään asiassa eteenpäin.
......................- ei tartte
antipunikki kirjoitti:
Niin, Kalle tietää kommunistien joskus tarvitsevan kertausta - eikä sekään aina auta asian ymmärtämiseen.
Marx sanoi näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Tämä on tosin kahden lauseen mittainen opinkappale, jossa molemmat lauseet pitää ymmärtää kokonaisuutena ennenkuin tieto menee perille.
Katsotko ymmärtäneesi marxin sanomisen?
Tarkastuskysymys:
Mitkä asiat tavaraan kiteytyneen yhteiskunnlisen työn lisäksi vaikuttavan sen arvoon?
Noin, vastaahan nyt ihan omin sanoin niin päästään asiassa eteenpäin.
......................nimimerkki käyttö ja arvo liiskaa sinut tuossa alhaalla. näitä marxtietäjiä löytyy...
hyvää yötä ei tartte kirjoitti:
nimimerkki käyttö ja arvo liiskaa sinut tuossa alhaalla. näitä marxtietäjiä löytyy...
hyvää yötäEyt siis selviytynyt tarkastyskysymyksestä.
Onko kahden lauseen mittainen marxin opinkappale sinulle liian pitkä ymmärrettäväksi?
Niin, et kai sentään ole ryhtynyt kommunistiksi ihan ilman erityisominaisuuksia.
........................
- KIRJASEPPÄMESTARI!
HEI!
Onko vaikeata tajuta se asia, että Teknologia määrää sen, että miten on kunkin tavaran valmistuksen kohdalla parasta toimia? Nyt haluan vielä sanoa sen, että toimin Marxilainen Filosofia ja Sosiologia, Marxilainen Arkeologia ja Politologia, Marxilainen Filosofia ja SEMOLOGIA rL:n pohjalta kuten myös Materialistinen Historiakäsitys LD:ssä ja myös Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä sekä vielä Luonnon Dialektiikka eli LD rp:n pohjalta. Nyt Teidän Hyvät Toverit on syytä huomata se, että on Materialistinen Filosofia LD:ssä rp:n lisäksi olemassa myös MarxilaisLeniniläinen Yhteiskuntatiede ja Filosofia. Kysyisin nyt vielä kerran sitä, että mitkä ovat Teidän Toveri AP käyttämänne Lähdeaineistot. Onko se asia liikaa pyydetty, että on HYVÄ käyttää Lähdeaineistona ns. Alkuperäislähteitä siis Luonnon Dialektiikka eli LD ja PÄÄOMAKIRJA 1,2,3? - TUOTANTOMESTARI!
HEI!
Kyllä varmaankin Marxin Arvoteoria kaatuu helposti jos ei muusta syystä niin esimerkiksi siitä, että en minä eikä varmaan kukaan muukaan, joka on lukenut PÄÄOMAKIRJA1,2,3 läpi ainakin pariin kolmeen kertaan, niin ei tiedä, mitä se tarkoittaa. Haluan vielä kerran sanoa sen, että onhan LENINISMI- eli Vallankumousryhmän piirissä korostettu sitä, että kaiken arvon muodostuksen perusta on TYÖ ja Työaika ja samalla unohdettu se, että VAIHTOARVO on aina Kaksijakoinen siis koostuen Rahayksikkö- ja Työtuntiosiosta. Kun nyt Vaihtoarvo on Kaksijakoinen, niin pitää muistaa se, että raaka-aine voi talousilmiönä näkyä ensi alkuun pelkästään Rahayksikköpohjalla, mutta kuitenkin, jotta raaka-aineesta voi kehkeytyä käyttöesine, niin tarvitaan Teknologiaa ja joka arkimaailmailmiönä näkyy vain ja ainoastaan Työvoiman eli Työajan kulutuksena.
PS Voimmehan nyt kysyä Teiltä Toveri AP ja Toveri Työkkäri sitä, että onko esimerkiksi NUPPINEULA tai Työkirves sitä arvokkaampi, mitä enemmän siihen on suoraviivaisesti käytetty työtä ja työaikaa. Nyt sitten voimme ihmetellä ja kysyä sitä, että mitä tarkoittaa se asia, että jos on olemassa Lapinleukku-puukkoja ja vielä siten, että näiden valmistusprosessi teknisesti kaikilta osiltaan aina raaka-aineesta lähtien on täsmälleen sama, mutta kuitenkin yhteen osaan on käytetty kaksin-kolminkertainen määrä työaikaa eli työtä kuin muihin, mutta rahallisesti sen valmistuserän markkinahinta, johon on käytetty kaksin-kolminkertainen määrä työaikaa kuin muihin, on euroissa laskien puolet siitä, mitä muut maksavat. Nyt sitten kysyn Teiltä Toverit: KUMPI valmistuserä se, johon on käytetty kaksin-kolminkertainen määrä työaikaa kuin muihin, mutta ne ovat markkinahinnaltaan puolet siitä, mitä muut maksavat, niin on arvokkaampi?
PS Jos me toimimme Arvoteoria-asiassa Pääomakirjan määräämällä tavalla, niin ei ole ongelmia, sillä markkinaympäristössä Tavaran tai Palvelun HINTA eli rahallinen perusta ratkaisee sen, että kumpi on arvokkaampi. Kun nyt taas sitä Lapinleukun valmistajaa, joka käyttää oman tuotteensa valmistamiseen kaksin-kolminkertaisen määrän työaikaa kuin muut ja Markkinahinta on vielä kaksi kertaa koreampi kuin muilla, niin pidetään varmasti melkoisena poropeukalona. Kuinka kauan poropeukalo pystyy myymään omaa tuotettaan, niin on ainakin Hyvä Kysymys.- käyttö ja arvo
"Kokonaiskapitalisti luovuttaa osan voitostaan maanomistajalle saadun puutavaramäärän perusteella maankorkona. Maankorko muodostuu hehtaaria kohtia korkeammaksi silloin kun siinä on enemmän puuta.
Tämä linja pätee luovasti kaikissa raaka-aineissa. Raaka-ainelähteen "työn tuottavuus" (paljous, helposti hyödynnettävä, matka maailmanmarkkinoille ym) suhteessa markkinahintaan ja olemme kaavassa "C=c v m" jossa yksilöllisten yritysten voittojen suhdeluvut vaihtelevat yli tai alle arvon.
Maankorko on kuin onkin, kuten marx sanoi: Ylimääräisen voiton osa."
Siteerauksessa on oleellinen sanottu.
Luonnossa saa olla mitä tahansa mutta ellei niiltä hyödynnetä, niillä ei ole taloudellista arvoa. Norjan valtion talousvesialueilla oli valtavasti öljyä satoja tuhansia vuosia jotka uinuivat meren pohjassa, eivätkä vaikuttaneet talouteen millään lailla. Sitten öljylähteistä tuli tietoa, niitä otettiin käyttöön työprosessin kautta ja öljylle tuli arvo valmiiksi annettuna maailmanmarkkinhahintana.
Luonnontilaisesta öljystä tuli tavaraa tuotantoprosessiin kautta. Puun kohdalla tilanne on sama.
Arvoa ei ole ilman käyttöarvoa. Käyttöarvo merkitsee luonnon tilasta otettavan materiaalin hyödyntämisen perusteen. Hyödyntämisen tuotantoprosessi luo tavaralle arvon työn arvona.
Marx:
"Maankorko, korko ja teollisuusvoitto ovat vain tavaran lisäarvon eli tavarassa olennoituneen maksamattoman työn eri osien nimiä ja ne kaikki ovat samassa määrin peräisin tästä lähteestä ja vain siitä."
Hyvin selkeä määritelmä ja josta ei tarvitse väitellä.
Maankorko ei synny irrallaan työprosessista. Mitään taloudellista arvoa ei synny luonnon esineiden ollessa luonnontilassa. Luonto tuottaa erilaisia olioita helpommin tai vaikeammin hyödynnettävässä muodossa ja raaka-ainelähteiden hyödynnettävyydessä se näkyy työn tuotantovoiman suhteena eikä siinä muuta mittaria voi olla.
Jos luonnontilassa oleva ja siihen jätettävä antaisi ruokaa, vaatteita, asumuksia niin hokkusta......ihmiskunta lopettaisi oitis työnteon ja ostaisi luontoa ja luonnon esineet muuttuisivat ilman työtä tavaroiksi.
Olisiko ihmiskunta niin tyhmä, että turhaan tekee työtä puun muuttamiseksi sukseksi, ohranjyvän puuroksi ja öljyn polttoaineeksi eli käyttöarvoiksi.!! Miksi ei jaettaisi suoraan luonto ihmisten omistukseen, jos omistus muuttaa luonnon esineet tavaroiksi.
Tavaratuotanto on siksi, että luonnon esineet muuttuvat käyttöarvoiksi ja arvoiksi ja vain työtoiminnan kautta.
Karl Marxin työnarvoteoria heijastaa sataprosenttisesti luonnon esineen muuttumista tavaraksi.
Maankorko perustuu yksityisomistukseen ja on ylimääräinen lisäarvon osa tavaran arvossa ja sinänsä tarpeeton. Luonnon hyödyntämisen vipusimena on ilman sitäkin ohjenuorana työn paljouden vähentämisen logiikka kuten tuotannossa.
Luonto ei luo uutta taloudellista arvoa. Se ei ole arvonlisäysprosessin lähde. Arvonlisäys tapahtuu ainoastaan työtoiminnon avulla. Luonto antaa erilaisia edellytyksiä (taloudellisia) hankkia raakainetavaroita tai raaka-aineita tavaroiden valmistamiseksi.
Aloitus on pihalla arvonmuodostuksen suhteen. käyttö ja arvo kirjoitti:
"Kokonaiskapitalisti luovuttaa osan voitostaan maanomistajalle saadun puutavaramäärän perusteella maankorkona. Maankorko muodostuu hehtaaria kohtia korkeammaksi silloin kun siinä on enemmän puuta.
Tämä linja pätee luovasti kaikissa raaka-aineissa. Raaka-ainelähteen "työn tuottavuus" (paljous, helposti hyödynnettävä, matka maailmanmarkkinoille ym) suhteessa markkinahintaan ja olemme kaavassa "C=c v m" jossa yksilöllisten yritysten voittojen suhdeluvut vaihtelevat yli tai alle arvon.
Maankorko on kuin onkin, kuten marx sanoi: Ylimääräisen voiton osa."
Siteerauksessa on oleellinen sanottu.
Luonnossa saa olla mitä tahansa mutta ellei niiltä hyödynnetä, niillä ei ole taloudellista arvoa. Norjan valtion talousvesialueilla oli valtavasti öljyä satoja tuhansia vuosia jotka uinuivat meren pohjassa, eivätkä vaikuttaneet talouteen millään lailla. Sitten öljylähteistä tuli tietoa, niitä otettiin käyttöön työprosessin kautta ja öljylle tuli arvo valmiiksi annettuna maailmanmarkkinhahintana.
Luonnontilaisesta öljystä tuli tavaraa tuotantoprosessiin kautta. Puun kohdalla tilanne on sama.
Arvoa ei ole ilman käyttöarvoa. Käyttöarvo merkitsee luonnon tilasta otettavan materiaalin hyödyntämisen perusteen. Hyödyntämisen tuotantoprosessi luo tavaralle arvon työn arvona.
Marx:
"Maankorko, korko ja teollisuusvoitto ovat vain tavaran lisäarvon eli tavarassa olennoituneen maksamattoman työn eri osien nimiä ja ne kaikki ovat samassa määrin peräisin tästä lähteestä ja vain siitä."
Hyvin selkeä määritelmä ja josta ei tarvitse väitellä.
Maankorko ei synny irrallaan työprosessista. Mitään taloudellista arvoa ei synny luonnon esineiden ollessa luonnontilassa. Luonto tuottaa erilaisia olioita helpommin tai vaikeammin hyödynnettävässä muodossa ja raaka-ainelähteiden hyödynnettävyydessä se näkyy työn tuotantovoiman suhteena eikä siinä muuta mittaria voi olla.
Jos luonnontilassa oleva ja siihen jätettävä antaisi ruokaa, vaatteita, asumuksia niin hokkusta......ihmiskunta lopettaisi oitis työnteon ja ostaisi luontoa ja luonnon esineet muuttuisivat ilman työtä tavaroiksi.
Olisiko ihmiskunta niin tyhmä, että turhaan tekee työtä puun muuttamiseksi sukseksi, ohranjyvän puuroksi ja öljyn polttoaineeksi eli käyttöarvoiksi.!! Miksi ei jaettaisi suoraan luonto ihmisten omistukseen, jos omistus muuttaa luonnon esineet tavaroiksi.
Tavaratuotanto on siksi, että luonnon esineet muuttuvat käyttöarvoiksi ja arvoiksi ja vain työtoiminnan kautta.
Karl Marxin työnarvoteoria heijastaa sataprosenttisesti luonnon esineen muuttumista tavaraksi.
Maankorko perustuu yksityisomistukseen ja on ylimääräinen lisäarvon osa tavaran arvossa ja sinänsä tarpeeton. Luonnon hyödyntämisen vipusimena on ilman sitäkin ohjenuorana työn paljouden vähentämisen logiikka kuten tuotannossa.
Luonto ei luo uutta taloudellista arvoa. Se ei ole arvonlisäysprosessin lähde. Arvonlisäys tapahtuu ainoastaan työtoiminnon avulla. Luonto antaa erilaisia edellytyksiä (taloudellisia) hankkia raakainetavaroita tai raaka-aineita tavaroiden valmistamiseksi.
Aloitus on pihalla arvonmuodostuksen suhteen.Maksaako siis kokonaiskapitalisti metsänomistajalle jotakin vielä kasvavista tukkipuista?
Onko niillä jotakin arvoa vai miksi niistä maksetaan?
Marxin mukaan arvoa on vain tehdyllä yhteiskunnallisella työllä, kas näin marx sanoo suuressa viisaudessaan:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Siis esimerkiksi kirvesvarressa ei ole yhtään tukkipuun arvoa vaan sen koko arvo muodostuu yhteiskunnallisesta työstä.
Miksi siis kapitalisti maksaisi metsänomistajalle arvottomista vielä kasvavista tukkipuista? Mikä marxin opinkappale tukee väitettä?
Jos vielä kasvava tukkipuu ei ole täysin arvoton niin mihin sen arvo häviää siitä tehtäessä kirvesvarsi? Tyhjäänkö se häviää? Eikö arvo voi sitten tulla myös tyhjästä jos se sinne voi kadotakin?
Ja vastaukset pitää perustua lainauksiin lahdetietoineen marxin opeista.
Kalle on edelleenkin vakuuttunut siitä, että marxin opit menevät täysin metsään puukaupaa käytäessä kantohinnoin. Sitä kaupankäyntiä ei voida marxin opein selittää.
.....................
- KUPARISEPPÄMESTARI!
HEI!
Toivon nyt sitä. että Te Toveri AP ja Te Toveri Työkkäri luette tarvittaessa moneen kertaan yllä olevan kirjoituksen KÄYTTÖ ja ARVO, sillä siinä on Pääomakirjan ARVOLAKIMALLI LD:ssä Puun Kantohinta-asian osalta kuvattu hyvin. Onhan Kantohinta puulle laskettavissa aina Maankorkoasiana, koska puu ja puutavarat ovat luontoperusteisia. Meidän on HYVÄ huomata myös se, että Maankorko ei ole riippuvainen Työstä ja Työajan käytöstä muuta kuin Metsurityön ja Kuljetustoimen osalta.
PS Nyt tämä yllä oleva tarinointi on varmasti selvä asia ainakin Heille, jotka ovat todella pyörineet alkuperäisillä lähteillä kuten PÄÄOMAKIRJA ja Luonnon Dialektiikka eli DIALECTICA NATURALIS siis (LD).
PS Onko yllä oleva tarinointi kuten KÄYTTÖ- ja ARVO-kirjoitus Teille SINIMUSTAT-yhteisön uskovaiset todella niin kova pähkinä kuin esimerkiksi Toveri AP:n kirjoittelu osoittaa? Onhan olemassa Uskontotodistus kuten myös TIETOTEORIATODISTUS. Uskontotodistus on aina muotoa: Jos uskot, että on totta, niin on totta, mutta jos et usko, että on totta, niin on ERHE eli VALE.Marx sanoi näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Tämä on tosin kahden lauseen mittainen opinkappale, jossa molemmat lauseet pitää ymmärtää kokonaisuutena ennenkuin tieto menee perille.
Katsotko ymmärtäneesi marxin sanomisen?
Tarkastuskysymys:
Mitkä asiat tavaraan kiteytyneen yhteiskunnallisen työn lisäksi vaikuttavat sen arvoon?
Noin, vastaahan nyt ihan omin sanoin niin päästään asiassa eteenpäin.
Kalle voi sinua auttaa sen verran, että vastaus löytyy lainatusta marxin tekstistä.
......................
- LUKKOSEPPÄMESTARI!
HEI!
Tiedättekö Te Toveri AP sitä, että mitä tarkoittaa Käyttöarvo ja Vaihtoarvo kuten myös MAKROTEORIA, MIKROTEORIA1 ja MIKROTEORIA2? Onko Teille AP selvillä se asia, että VAIHTOARVO on Kaksijakoinen ei siis vain Yksijakoinen, kuten Te AP haluette meille kulkureille uskotella? Vaihtoarvo tarkoittaa Rahayksikkö- ja Työtuntimäärää? Onko Teille AP se asia selvillä, että mitä Käsite RAHA tarkoittaa kuten myös Käsitteet TYÖ ja TYÖTUNNIT? Onko kysymykseni Toveri AP sellaisia, että SINIMUSTAT-asiamiehet eivät voi millään tavalla tajuta sitä, että mitä utelen.
PS Onko Teille Hyvät Toverit selvillä se asia, että Mitä tarkoittaa YLIOPISTOTALOUSTIEDE ja sen Talousteoriat kuten Monetarismi, Uusklassinen Talousteoria, Rationaalisten Odotusten Koulukunta sekä Keynessismi ja KLASSIKKOMALLI?
PS Niin ja mitä Te Hyvät Toverit Tiedätte sellaisista NATUROLOGIA rp:n ympäristöön kuuluvista Luontoteorioista kuten Suhteellisuusteoria ja Alkupaukkuoppi?
PS Mitä Te Toverit haluatte kertoa meille Materialistinen Historiakäsitys LD:stä ja Pääomakirjan Arvolakimalli LD:stä sekä vielä Luonnon Dialektiikka eli DIALECTICA NATURALIS rp:stä?Tiedätkö sionä, että käyttöarvo ja rahallinen arvot ovat täysin eri asiat. Käyttöarvo on yksilöllinen mutta rahallinen arvo on sama kaikille.
Etkö ymmärrä sitä yksinkertaista totuutta ja eroa rahallisen arvon ja käyttöarvon välillä vai miksi jankutat koko ajan käyttöarvosta vaikka tässä viestiketjussa keskustellaan - tai ainakin yritetään keskustella - tavaran arvosta??
Etkö pysty keskustelemaan tavaran arvosta - onko siinä sinusta jotakin salattavaa ja yrität kääntää puheet muuksi.
Palataan siis viestiketjun aiheeseen.
Marx sanoi näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Tämä on tosin kahden lauseen mittainen opinkappale, jossa molemmat lauseet pitää ymmärtää kokonaisuutena ennenkuin tieto menee perille.
Katsotko ymmärtäneesi marxin sanomisen?
Tarkastuskysymys:
Mitkä asiat tavaraan kiteytyneen yhteiskunnallisen työn lisäksi vaikuttavat sen arvoon?
Noin, vastaahan nyt ihan omin sanoin niin päästään asiassa eteenpäin.
Kalle voi sinua auttaa sen verran, että vastaus löytyy lainatusta marxin tekstistä.
......................
- käyttö ja arvo
KUPARISEPPÄMESTRILLE
"Onhan Kantohinta puulle laskettavissa aina Maankorkoasiana, koska puu ja puutavarat ovat luontoperusteisia. Meidän on HYVÄ huomata myös se, että Maankorko ei ole riippuvainen Työstä ja Työajan käytöstä muuta kuin Metsurityön ja Kuljetustoimen osalta."
Edellä oleva on tärkeä huomio. Maankoron määrällinen olemus ei välttämättä suoraan yhdy työaikaan luonnon hyödyntämisessä mutta alkaa toimia vasta sitten kun luonnosta otetaan sen synnyttämiä esineitä. Maankorkoon vaikuttavat kymmenet seikat ja joista oleellisimpia tulee esille Pääomassa.
Kuvitelma:
Aloitus hankkii velkarahan turvin kaiken viljelys- metsä- ja joutomaan Suomesta ja maksaa siitä reaalisen voimassa oleva hinnan (maankoron). Sitten hän lopettaa maillaan metsien hoitamisen ja hakkuun, kaivostoiminnan ja maanviljelyksen pelloilla.
Hän omistaa valtavasti maata, jossa ei tapahdu minkäänlaista tuotannollista toimintaa. Ei ole ketään joka maksaisi vuokraa, maankorkoa.
Aloituksen mukaan omistaminen ilman työtä luo arvoa ja aloituksen aiheessa luonto luo olemassaolollaan tuloa.
Luonto luo tavaroiden ainesosat. Työ luo niille arvon. Tätä ei voi kiertää.
Siksipä Marxin määritelmä maankorosta ylimääräisenä voittona on oikea.
Tähän liittyy työnarvoteoriasta se, että koneet eivät luo uutta arvoa. Ne ovat välineitä uuden arvon syntymisessä. Työvoiman kulutus luo tai on luomatta arvoa (uutta arvoa).
Maankorko on ikäänkuin hintojen nostaminen muiden ehtojen ollessa muuttumattomat ja toimiikin osittain sellaisena. Metsämaan, kaivosteollisuuden ja rakennusmaan osalla markkinat sääntelevät pitkälle maankoron.
Maankorko ei kumoa Marxin työnarvoteoriaa. Työnarvoteoriaa ei mikään voi kumota, koska se on oikea."ja maksaa siitä reaalisen voimassa oleva hinnan (maankoron). Sitten hän lopettaa maillaan metsien hoitamisen ja hakkuun, kaivostoiminnan ja maanviljelyksen pelloilla.
Hän omistaa valtavasti maata, jossa ei tapahdu minkäänlaista tuotannollista toimintaa. Ei ole ketään joka maksaisi vuokraa, maankorkoa.
Aloituksen mukaan omistaminen ilman työtä luo arvoa ja aloituksen aiheessa luonto luo olemassaolollaan tuloa. "
Niin, Kallen ei todellakaan tarvitse kuin odottaa, että metsä kasvaa ja leviää jopa hoitamattomille pelloille. Eikä mene aikaakaan kun puunhankitayritykset ovat kilpaa maksamassa Kalle todella suuria summia oikeudesta kaataa puita ja kuljettaa ne pois Kallen mailta.
Samoin kaivosyhtiöt kilpailevat oikedesta kaivostoimintaan Kallen omistamilla malmilöydöksillä.
Myös voimayhtiö ostaa Kallelta oikeudet Kallen suureen koskeen rakentaakseen siihen vesivoimalaitoksen. Tiesitkö, että vesivoimalaitoksessa vesi tekee työtä?¨
Ja Kalle voi vain todeta miten rahaa tulee ikkunoista ja ovista hänen tarvitsematta tehdä yhtään mitään.
"Luonto luo tavaroiden ainesosat. Työ luo niille arvon."
Kaikki arvo ei tule työstä vaan osa tulee luonnonvaroista kuten, kasvavasta puusta, vedestä voimalaitoksen patoaltaassa ja malmiesiintymisistä.
..................
- KIVISEPPÄMESTARI!
HEI!
Mitä Teidän Toveri AP mielestänne tarkoittaa ARVO? Miksi Te AP sanoitte, että Teille ARVO on yhtä kuin KÄYTTÖARVO? Mitä Teidän mielestänne tarkoittaa VAIHTO varsinkin, kun Teille ARVO sama asia kuin KÄYTTÖARVO? Miten Teidän Hyvät Toverit pitää suhtautua siihen, kun Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä mukaan pitää huomioida se, että Vaihtoarvo on kaksisuuntainen ei siis yksisuuntainen. Nyt VAIHTOARVO on Rahayksikkö- ja Työtuntimääräinen siis sisältää jonkintasoisen Lehväkasan kuten myös jonkinlaisen Työtuntitason kellotunneissa laskien.
PS Nyt ARVO sanana ja käsitteenä on tärkeä asia siitä syystä, kun Käytännöllinen Filosofia rp:ssä on sellainen osio kuin Moraalifilosofia ja tämän alaosastot Etikka, Estetiikka, Axiologia ja Teologia.
PS Koulufilosofia rL:ssä on myös sellainen alaosasto kuin Teoreettinen Filosofia siis ONTOLOGIA, Muodollinen ONTOLOGIA, KOSMOLOGIA ja TIETOTEORIA.
PS Käytännöllinen Filosofia pitää sisällään ainakin seuraavat alaosastot Systeemiteoria Peliteoria, Yhteiskuntafilosofia siis Yhteiskuntateoria, Talousteoria, Peliteoria ja Systeemiteoria, Kielitiede, Moraalifilosofia siis Etiikka, Estetiikka, Aksiologia,ja Teologia, KIRJALLISUUS ja TILASTOTIEDE.
PS Nyt kysyisin vielä sitä asiaa, että miten Te AP ja Te Työkkäri suhtaudutte Yliopistofilosofia rl:hen kuten myös KOULUFILOFIA rp:hen.
PS Oletteko Te nyt meidän komujen ja sossujen kanssa samaa mieltä siinä, että kaikenlaisen tieteellisen tutkimuksen perusta ja lähtökohta pitää olla aina ja kaikkialla ainakin KOULUFILOSOFIA kuten myös Yliopistofilosofia."Mitä Teidän Toveri AP mielestänne tarkoittaa ARVO? Miksi Te AP sanoitte, että Teille ARVO on yhtä kuin KÄYTTÖARVO? Mitä Teidän mielestänne tarkoittaa VAIHTO varsinkin, kun Teille ARVO sama asia kuin KÄYTTÖARVO? "
Niin, luetun ymmärtäminen on taitolaji. Kalle sanoi näin:
"Tiedätkö sionä, että käyttöarvo ja rahallinen arvot ovat täysin eri asiat. Käyttöarvo on yksilöllinen mutta rahallinen arvo on sama kaikille."
Etkö todellakaan pysty keskustelemaan marxin arvoteoriasta marxin oppien pohjalta?
Palataan siis viestiketjun aiheeseen.
Marx sanoi näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Tämä on tosin kahden lauseen mittainen opinkappale, jossa molemmat lauseet pitää ymmärtää kokonaisuutena ennenkuin tieto menee perille.
Katsotko ymmärtäneesi marxin sanomisen?
Tarkastuskysymys:
Mitkä asiat tavaraan kiteytyneen yhteiskunnallisen työn lisäksi vaikuttavat sen arvoon?
Noin, vastaahan nyt ihan omin sanoin niin päästään asiassa eteenpäin.
Kalle voi sinua auttaa sen verran, että vastaus löytyy lainatusta marxin tekstistä.
......................
- käyttö ja arvo
Marxin työnarvoteoria ja arvolaki on tullut viestiketjussa kahlattua ja todettu voimassa olevaksi taloudelliseksi laiksi.
Aloitus on toistanut monta kymmentä kertaa pitkin viestiketjua, että kaikkien tavaroiden alkuperä on luonnossa luonnon esineinä. Hän siteerannut myös Marxia todeten, että luonnon esineet eivät ole tavaroita. Vasta työprosessi muuttaa ne tavaroiksi.
Mukaan tuli kapitalistinen maaperän yksityisomistus ja maankorko ylimääräisenä voittona. Aloitus siteerasi aivan oikein Marxia mutta väittää vastoin selvää tietoa Marxin työnarvoteoria kumotuksi.
Väittelyn jatkaminen näin ollen on turhaa. Puupölkky kaivaa toukkaa sisuksista mutta ei saa sitä irti. Antaa hänen kaivaa. Maailma, luonto, työprosessi ja Marx porskuttavat eteenpäin.
Aloitus ostaa seuraavaksi maailman kaikki maat, häätää asukkaat mailtaan kuuhun ja laittaa maat kesannolle. Hän ryhtyy elämään omistamisella, ei tee itsekään työtä koska omistaminen luo hänelle kaiken.
Toivotamme onnea onnettomalle nyhverölle."Aloitus ostaa seuraavaksi maailman kaikki maat, häätää asukkaat mailtaan kuuhun ja laittaa maat kesannolle. Hän ryhtyy elämään omistamisella, ei tee itsekään työtä koska omistaminen luo hänelle kaiken.
Toivotamme onnea onnettomalle nyhverölle."
Tämäkö on se keskustelutaso, johon sinä pystyt kosklien marxin arvoteoriaa?
Etkö todellakaan pysty keskustelemaan marxin arvoteoriasta marxin oppien pohjalta?
Palataan siis viestiketjun aiheeseen.
Marx sanoi näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Tämä on tosin kahden lauseen mittainen opinkappale, jossa molemmat lauseet pitää ymmärtää kokonaisuutena ennenkuin tieto menee perille.
Katsotko ymmärtäneesi marxin sanomisen?
Tarkastuskysymys:
Mitkä asiat tavaraan kiteytyneen yhteiskunnallisen työn lisäksi vaikuttavat sen arvoon?
Noin, vastaahan nyt ihan omin sanoin niin päästään asiassa eteenpäin.
Kalle voi sinua auttaa sen verran, että vastaus löytyy lainatusta marxin tekstistä.
......................- Todellisuudessa
antipunikki kirjoitti:
"Aloitus ostaa seuraavaksi maailman kaikki maat, häätää asukkaat mailtaan kuuhun ja laittaa maat kesannolle. Hän ryhtyy elämään omistamisella, ei tee itsekään työtä koska omistaminen luo hänelle kaiken.
Toivotamme onnea onnettomalle nyhverölle."
Tämäkö on se keskustelutaso, johon sinä pystyt kosklien marxin arvoteoriaa?
Etkö todellakaan pysty keskustelemaan marxin arvoteoriasta marxin oppien pohjalta?
Palataan siis viestiketjun aiheeseen.
Marx sanoi näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Tämä on tosin kahden lauseen mittainen opinkappale, jossa molemmat lauseet pitää ymmärtää kokonaisuutena ennenkuin tieto menee perille.
Katsotko ymmärtäneesi marxin sanomisen?
Tarkastuskysymys:
Mitkä asiat tavaraan kiteytyneen yhteiskunnallisen työn lisäksi vaikuttavat sen arvoon?
Noin, vastaahan nyt ihan omin sanoin niin päästään asiassa eteenpäin.
Kalle voi sinua auttaa sen verran, että vastaus löytyy lainatusta marxin tekstistä.
......................olet saanut tässä avauksessa turpiisi aika monta kertaa.
ota opiksesi. no ethän ota, mutta tää on nyt näin - turpiin sait. Todellisuudessa kirjoitti:
olet saanut tässä avauksessa turpiisi aika monta kertaa.
ota opiksesi. no ethän ota, mutta tää on nyt näin - turpiin sait.Miksi et pysty osallistumaan keskusteluun marxin arvoteoriasta ja sen soveltamisesta puukauppaan?
Onko sinulla siinä jotakin salattavaa vai etkö ymmärrä asiasta yhtään mitään?
Vai miksi et pysty asiasta keskustelemaan?
Yritetäänpä vielä - kyllä siitä sinullekin totuus aukenee.
Marx sanoi näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Tämä on tosin kahden lauseen mittainen opinkappale, jossa molemmat lauseet pitää ymmärtää kokonaisuutena ennenkuin tieto menee perille.
Katsotko ymmärtäneesi marxin sanomisen?
Tarkastuskysymys:
Mitkä asiat tavaraan kiteytyneen yhteiskunnallisen työn lisäksi vaikuttavat sen arvoon?
Noin, vastaahan nyt ihan omin sanoin niin päästään asiassa eteenpäin.
Kalle voi sinua auttaa sen verran, että vastaus löytyy lainatusta marxin tekstistä.
......................- LAIVASEPPÄMESTARI!
antipunikki kirjoitti:
Miksi et pysty osallistumaan keskusteluun marxin arvoteoriasta ja sen soveltamisesta puukauppaan?
Onko sinulla siinä jotakin salattavaa vai etkö ymmärrä asiasta yhtään mitään?
Vai miksi et pysty asiasta keskustelemaan?
Yritetäänpä vielä - kyllä siitä sinullekin totuus aukenee.
Marx sanoi näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Tämä on tosin kahden lauseen mittainen opinkappale, jossa molemmat lauseet pitää ymmärtää kokonaisuutena ennenkuin tieto menee perille.
Katsotko ymmärtäneesi marxin sanomisen?
Tarkastuskysymys:
Mitkä asiat tavaraan kiteytyneen yhteiskunnallisen työn lisäksi vaikuttavat sen arvoon?
Noin, vastaahan nyt ihan omin sanoin niin päästään asiassa eteenpäin.
Kalle voi sinua auttaa sen verran, että vastaus löytyy lainatusta marxin tekstistä.
......................HEI!
Onko Teille Toveri AP todella se asia, että Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä ja Luonnon Dialektiikka eli LD ovat loogisia ja reaalisia, siis kestävät romahtamatta Logiikkatestin ja Realismitestin, täysin mahdoton asia hyväksyä?
PS Niin ja mitä Teidän Toveri AP ja Te Toveri Työkkäri mielestänne voisi tarkoittaa Käsite ARVO? On Hyvä huomata myös se, että ARVO voi tarkoittaa myös Moraliteettiympäristöä Moraalifilosofia rl:ssä.
PS Me voimme sanoa ainakin sen, että Moraalifilosofia pitää sisällään Etiikka, Estetiikka, Aksiologia eli Arvo-oppi ja TEOLOGIA rp:n.
PS Voisitteko Te AP kertoa sen, että mitä muuta ARVO-käsite voisi pitää sisällään kuin Arvo-oppi, Teologia, Estetiikka ja Etiikka rp:t? LAIVASEPPÄMESTARI! kirjoitti:
HEI!
Onko Teille Toveri AP todella se asia, että Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä ja Luonnon Dialektiikka eli LD ovat loogisia ja reaalisia, siis kestävät romahtamatta Logiikkatestin ja Realismitestin, täysin mahdoton asia hyväksyä?
PS Niin ja mitä Teidän Toveri AP ja Te Toveri Työkkäri mielestänne voisi tarkoittaa Käsite ARVO? On Hyvä huomata myös se, että ARVO voi tarkoittaa myös Moraliteettiympäristöä Moraalifilosofia rl:ssä.
PS Me voimme sanoa ainakin sen, että Moraalifilosofia pitää sisällään Etiikka, Estetiikka, Aksiologia eli Arvo-oppi ja TEOLOGIA rp:n.
PS Voisitteko Te AP kertoa sen, että mitä muuta ARVO-käsite voisi pitää sisällään kuin Arvo-oppi, Teologia, Estetiikka ja Etiikka rp:t?"Onko Teille Toveri AP todella se asia, että Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä ja Luonnon Dialektiikka eli LD ovat loogisia ja reaalisia, siis kestävät romahtamatta Logiikkatestin ja Realismitestin, täysin mahdoton asia hyväksyä? "
On, sillä arvolaki ei selitä sitä, että miksi kapitalisti maksaa mahdottomia summia vuosittain arvolain mukaan täysin arvottomista vielä kasvavista puista.
Nyt me yritämme selvittää asian joten vastaahan jo vihdoin ja ota osaa keskusteluun aikuisten oikeasti - jos sinusta on siihen.
Marx sanoi näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Tämä on tosin kahden lauseen mittainen opinkappale, jossa molemmat lauseet pitää ymmärtää kokonaisuutena ennenkuin tieto menee perille.
Katsotko ymmärtäneesi marxin sanomisen?
Tarkastuskysymys:
Mitkä asiat tavaraan kiteytyneen yhteiskunnallisen työn lisäksi vaikuttavat sen arvoon?
Noin, vastaahan nyt ihan omin sanoin niin päästään asiassa eteenpäin.
Kalle voi sinua auttaa sen verran, että vastaus löytyy lainatusta marxin tekstistä.
......................- prevuar
antipunikki kirjoitti:
"Onko Teille Toveri AP todella se asia, että Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä ja Luonnon Dialektiikka eli LD ovat loogisia ja reaalisia, siis kestävät romahtamatta Logiikkatestin ja Realismitestin, täysin mahdoton asia hyväksyä? "
On, sillä arvolaki ei selitä sitä, että miksi kapitalisti maksaa mahdottomia summia vuosittain arvolain mukaan täysin arvottomista vielä kasvavista puista.
Nyt me yritämme selvittää asian joten vastaahan jo vihdoin ja ota osaa keskusteluun aikuisten oikeasti - jos sinusta on siihen.
Marx sanoi näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Tämä on tosin kahden lauseen mittainen opinkappale, jossa molemmat lauseet pitää ymmärtää kokonaisuutena ennenkuin tieto menee perille.
Katsotko ymmärtäneesi marxin sanomisen?
Tarkastuskysymys:
Mitkä asiat tavaraan kiteytyneen yhteiskunnallisen työn lisäksi vaikuttavat sen arvoon?
Noin, vastaahan nyt ihan omin sanoin niin päästään asiassa eteenpäin.
Kalle voi sinua auttaa sen verran, että vastaus löytyy lainatusta marxin tekstistä.
......................Älä viitsi enää toistaa samoja homehtuneita kliseitä. Katso tästä.
"Aloituksen väite, että omistaminen synnyttäisi arvoa, on kumottu.
Marxin väite, että työ synnyttää arvoa, on todistettu." - VENESEPPÄMESTARI!
antipunikki kirjoitti:
"Onko Teille Toveri AP todella se asia, että Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä ja Luonnon Dialektiikka eli LD ovat loogisia ja reaalisia, siis kestävät romahtamatta Logiikkatestin ja Realismitestin, täysin mahdoton asia hyväksyä? "
On, sillä arvolaki ei selitä sitä, että miksi kapitalisti maksaa mahdottomia summia vuosittain arvolain mukaan täysin arvottomista vielä kasvavista puista.
Nyt me yritämme selvittää asian joten vastaahan jo vihdoin ja ota osaa keskusteluun aikuisten oikeasti - jos sinusta on siihen.
Marx sanoi näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Tämä on tosin kahden lauseen mittainen opinkappale, jossa molemmat lauseet pitää ymmärtää kokonaisuutena ennenkuin tieto menee perille.
Katsotko ymmärtäneesi marxin sanomisen?
Tarkastuskysymys:
Mitkä asiat tavaraan kiteytyneen yhteiskunnallisen työn lisäksi vaikuttavat sen arvoon?
Noin, vastaahan nyt ihan omin sanoin niin päästään asiassa eteenpäin.
Kalle voi sinua auttaa sen verran, että vastaus löytyy lainatusta marxin tekstistä.
......................HEI!
Miten Teidän kyselyihinne voi todella vastata, kun Te ette suostu edes määrittelemään yksikäsitteisesti sitä, että mitä tarkoittaa ARVO ja vielä se, että mitä pitää sisällään Tuotantopääoman Kaava kuten myös Kauppapääoman Kaava?
Onkohan Suhteellisuusteoria Looginen ja Reaalinen kuten myös Uusklassinen Talousoppi?
Mitä epäloogisuutta ja epärealistisuutta voisi olla Luonnon Dialektiikka eli LD ja Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä?
Onhan Konepaja- ja Tehdasyrittäjän pakko hankkia käyttöönsä tavalla tai toisella tarvitsemansa Raaka- ja Apuaineet kuten Kirves Varren Tapauksessa sopivan puuaineksen tai vastaavasti Saha- ja Paperi- sekä Sellutehdasosiossa. Onkohan nyt metsän omistaja halukas antamaan yrittäjäkaartin käyttöön omaa varallisuuttaan täysin ilmaiseksi? Miten Te AP saisitte pelkät Omistajat kuten Metsän Omistajat antamaan omaisuuttaan Tehdasyrittäjien hallintaan täysin korvauksetta?
Olisiko se asia liikaa pyydetty, että Te AP ja myös Te SINIMUSTAT-yhteisön jäsenet vastaisitte erään kulkurin kysymyksiin kieroilematta? VENESEPPÄMESTARI! kirjoitti:
HEI!
Miten Teidän kyselyihinne voi todella vastata, kun Te ette suostu edes määrittelemään yksikäsitteisesti sitä, että mitä tarkoittaa ARVO ja vielä se, että mitä pitää sisällään Tuotantopääoman Kaava kuten myös Kauppapääoman Kaava?
Onkohan Suhteellisuusteoria Looginen ja Reaalinen kuten myös Uusklassinen Talousoppi?
Mitä epäloogisuutta ja epärealistisuutta voisi olla Luonnon Dialektiikka eli LD ja Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä?
Onhan Konepaja- ja Tehdasyrittäjän pakko hankkia käyttöönsä tavalla tai toisella tarvitsemansa Raaka- ja Apuaineet kuten Kirves Varren Tapauksessa sopivan puuaineksen tai vastaavasti Saha- ja Paperi- sekä Sellutehdasosiossa. Onkohan nyt metsän omistaja halukas antamaan yrittäjäkaartin käyttöön omaa varallisuuttaan täysin ilmaiseksi? Miten Te AP saisitte pelkät Omistajat kuten Metsän Omistajat antamaan omaisuuttaan Tehdasyrittäjien hallintaan täysin korvauksetta?
Olisiko se asia liikaa pyydetty, että Te AP ja myös Te SINIMUSTAT-yhteisön jäsenet vastaisitte erään kulkurin kysymyksiin kieroilematta?Kalle käsittää arvolla juuri sitä, mitä marx tarkoittaa sillä sanoessaan näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Joten katsotko ymmärtäneesi marxin sanomisen?
Tarkastuskysymys:
Mitkä asiat tavaraan kiteytyneen yhteiskunnallisen työn lisäksi vaikuttavat sen arvoon?
Noin, vastaahan nyt ihan omin sanoin niin päästään asiassa eteenpäin.
Kalle voi sinua auttaa sen verran, että vastaus löytyy lainatusta marxin tekstistä.
......................prevuar kirjoitti:
Älä viitsi enää toistaa samoja homehtuneita kliseitä. Katso tästä.
"Aloituksen väite, että omistaminen synnyttäisi arvoa, on kumottu.
Marxin väite, että työ synnyttää arvoa, on todistettu."Eihän aloituksessa moista väitetä!
Väitteesi on törkeää valehtelua.
Jos olet erimieltä asiasta niin annahan aloituksesta lainaus, jonka olet ymmärtänyt näin väärin, ja Kalle kertoo sinulle, että mitä siinä aikuisten oikeasti lukee.
Nyt me olemme ilmeisesti saavuttaneet sen punikkilan vitutustason, että valehtelu ja Kallen viestien vääristely alkaa. Erikoisnerolta s.partacus ei olisi mennyt näin kauaa sen tason saavuttaminen.
....................- KIVIMESTARI!
antipunikki kirjoitti:
Kalle käsittää arvolla juuri sitä, mitä marx tarkoittaa sillä sanoessaan näin:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Joten katsotko ymmärtäneesi marxin sanomisen?
Tarkastuskysymys:
Mitkä asiat tavaraan kiteytyneen yhteiskunnallisen työn lisäksi vaikuttavat sen arvoon?
Noin, vastaahan nyt ihan omin sanoin niin päästään asiassa eteenpäin.
Kalle voi sinua auttaa sen verran, että vastaus löytyy lainatusta marxin tekstistä.
......................HEI!
Oletteko Te AP varma, että ymmärrätte jotain Luonnon Dialektiikka eli LD ja Pääomakirjan Arvolakimalli LD:stä? Miksi Teille AP on todella vaikeata tajuta se, että Käyttöarvo ja Vaihtoarvo ovat täysin eri asioita? Nyt tavallaan Käyttöarvo edustaa Moraliteettiympäristöä, kun taas Vaihtoarvo kuuluu Talouselämän Ympäristöön, sillä VAIHTOARVO on aina Kaksijakoinen siis Rahayksikkö- ja Työtuntimääreinen. Pitää vielä muistaa se, että Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä pitää sisällään Makroteoria, Mikroteoria1 ja Makroteoria2 rL:t. Haluan vielä kerran korostaa sitä, että Pääomakirjan Arvolakimalli perustuu Luonnon Dialektiikka eli LD rp:hen.
LD:n lausepuun Peruslause on A)AINE-MATERIA(MASSA) sekä B)Kolmiulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus, Euklidinen Geometria siis VIIVA, PINTA-ALA, TILAVUUS ja XYZ-avaruus.
LD:n kategoriat eli laatumuuttujat ovat Yksityinen, Erikoinen ja Yleinen, Kausaliteetti, Stokastisuus- ja Kuvauspostulaatti.
LD:n liikelaki on Määrälliset ja Laadulliset Muutokset, Vastakohtien Ykseyden ja Taistelun Laki eli KITKALAKI, Kieltämisen Kieltäminen eli SOPIMUSLAKI.
PS Kysyisin vielä sitä asiaa erikoisesti Vallankumousiskureilta, että miten ihmeessä Suhteellisuusteoria ja Alkupaukkuoppi sekä Professori Zöllnerin Neliulotteinen Geometria sopii Materialistinen Filosofia rp:n yhteyteen.
PS Onko Teidän AP mielestänne Klassikkomalli ja Uusklassinen Talousoppi sekä Suhteellisuusteoria sellaisia, että NE kestävät romahtamatta Logiikkatestin ja Realismitestin?
PS Haluan vielä kertoa sen asian, että Uskontotodistus on sellainen apuväline, että Monetaristi ja myös Positivisti pystyy todistamaan kaiken haluamansa valheeksi ja myös kaiken haluamansa todeksi.
PS Nyt Uskontotodistus on aina muotoa: Jos uskot, että on totta, niin on totta, ja jos uskot, että ei ole totta, niin on VALE eli ERHE. KIVIMESTARI! kirjoitti:
HEI!
Oletteko Te AP varma, että ymmärrätte jotain Luonnon Dialektiikka eli LD ja Pääomakirjan Arvolakimalli LD:stä? Miksi Teille AP on todella vaikeata tajuta se, että Käyttöarvo ja Vaihtoarvo ovat täysin eri asioita? Nyt tavallaan Käyttöarvo edustaa Moraliteettiympäristöä, kun taas Vaihtoarvo kuuluu Talouselämän Ympäristöön, sillä VAIHTOARVO on aina Kaksijakoinen siis Rahayksikkö- ja Työtuntimääreinen. Pitää vielä muistaa se, että Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä pitää sisällään Makroteoria, Mikroteoria1 ja Makroteoria2 rL:t. Haluan vielä kerran korostaa sitä, että Pääomakirjan Arvolakimalli perustuu Luonnon Dialektiikka eli LD rp:hen.
LD:n lausepuun Peruslause on A)AINE-MATERIA(MASSA) sekä B)Kolmiulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus, Euklidinen Geometria siis VIIVA, PINTA-ALA, TILAVUUS ja XYZ-avaruus.
LD:n kategoriat eli laatumuuttujat ovat Yksityinen, Erikoinen ja Yleinen, Kausaliteetti, Stokastisuus- ja Kuvauspostulaatti.
LD:n liikelaki on Määrälliset ja Laadulliset Muutokset, Vastakohtien Ykseyden ja Taistelun Laki eli KITKALAKI, Kieltämisen Kieltäminen eli SOPIMUSLAKI.
PS Kysyisin vielä sitä asiaa erikoisesti Vallankumousiskureilta, että miten ihmeessä Suhteellisuusteoria ja Alkupaukkuoppi sekä Professori Zöllnerin Neliulotteinen Geometria sopii Materialistinen Filosofia rp:n yhteyteen.
PS Onko Teidän AP mielestänne Klassikkomalli ja Uusklassinen Talousoppi sekä Suhteellisuusteoria sellaisia, että NE kestävät romahtamatta Logiikkatestin ja Realismitestin?
PS Haluan vielä kertoa sen asian, että Uskontotodistus on sellainen apuväline, että Monetaristi ja myös Positivisti pystyy todistamaan kaiken haluamansa valheeksi ja myös kaiken haluamansa todeksi.
PS Nyt Uskontotodistus on aina muotoa: Jos uskot, että on totta, niin on totta, ja jos uskot, että ei ole totta, niin on VALE eli ERHE."Miksi Teille AP on todella vaikeata tajuta se, että Käyttöarvo ja Vaihtoarvo ovat täysin eri asioita? "
Miksi sinun pitää valehdella Kallen viestien sisällöstä - vai etkö ymmärrä lukemaasi?
Onko tilanteesi jo niin paha ja selkäsauna marxin arvolaista niin merkittävä, että sinun täytyy jo turvautua valheisiin ja toisen keskustelijan panetteluun?
Onko valehtelu jotakin, mikä kuuluu kommunistien kulttuuriin ja elämäntapaan?
Minkä Kallen viestin olet ymmärtänyt noin väärin?
Linkki viestiin ja lainaus kohdasta, jonka olet ymmä'rtänyt noin väärin.
Vai valehteletko todellakin tuskissasi näin paljon?
Kalle on sanonut tässä viestiketjussa mm. näin:
"Ei käyttöarvon ja hinnan tarvitse olla yhtäsuuret - periaatteessa riittää, että käyttöarvo on suurempi kuin hinta. Ja tavaran käyttöarvo on erilainen jokaiselle yksilölle - yhdelle voi kontrabassolla olla paljonkin käyttöarvoa kuin taas jollekin toiselle sen käyttöarvo on sama kuin sylyllinen saunapuita."
Tämänkö ymmärsit niin, että Kallen mielestä käyttöarvo ja vaihtoarvot olisivat yksi ja sama asia?
Miten on - ymmärrätkö sinä marxin opeista yhtään mitään?
Marx sanoo:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Katsotko ymmärtäneesi marxin sanomisen?
Tarkastuskysymys:
Mitkä asiat tavaraan kiteytyneen yhteiskunnallisen työn lisäksi vaikuttavat sen arvoon?
Noin, vastaahan nyt ihan omin sanoin niin päästään asiassa eteenpäin.
Kalle voi sinua auttaa sen verran, että vastaus löytyy lainatusta marxin tekstistä.
...............- VASKISEPPÄMESTARI!
antipunikki kirjoitti:
"Miksi Teille AP on todella vaikeata tajuta se, että Käyttöarvo ja Vaihtoarvo ovat täysin eri asioita? "
Miksi sinun pitää valehdella Kallen viestien sisällöstä - vai etkö ymmärrä lukemaasi?
Onko tilanteesi jo niin paha ja selkäsauna marxin arvolaista niin merkittävä, että sinun täytyy jo turvautua valheisiin ja toisen keskustelijan panetteluun?
Onko valehtelu jotakin, mikä kuuluu kommunistien kulttuuriin ja elämäntapaan?
Minkä Kallen viestin olet ymmärtänyt noin väärin?
Linkki viestiin ja lainaus kohdasta, jonka olet ymmä'rtänyt noin väärin.
Vai valehteletko todellakin tuskissasi näin paljon?
Kalle on sanonut tässä viestiketjussa mm. näin:
"Ei käyttöarvon ja hinnan tarvitse olla yhtäsuuret - periaatteessa riittää, että käyttöarvo on suurempi kuin hinta. Ja tavaran käyttöarvo on erilainen jokaiselle yksilölle - yhdelle voi kontrabassolla olla paljonkin käyttöarvoa kuin taas jollekin toiselle sen käyttöarvo on sama kuin sylyllinen saunapuita."
Tämänkö ymmärsit niin, että Kallen mielestä käyttöarvo ja vaihtoarvot olisivat yksi ja sama asia?
Miten on - ymmärrätkö sinä marxin opeista yhtään mitään?
Marx sanoo:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Katsotko ymmärtäneesi marxin sanomisen?
Tarkastuskysymys:
Mitkä asiat tavaraan kiteytyneen yhteiskunnallisen työn lisäksi vaikuttavat sen arvoon?
Noin, vastaahan nyt ihan omin sanoin niin päästään asiassa eteenpäin.
Kalle voi sinua auttaa sen verran, että vastaus löytyy lainatusta marxin tekstistä.
...............HEI!
Nyt Toveri AP on syytä huomata se, että on olemassa Marxilainen Revisionismi siis Marxilainen Filosofia ja Sosiologia, Marxilainen Arkeologia ja Politologia sekä Marxilainen Filosofia ja SEMOLOGIA kuten myös Luonnon Dialektiikka eli LD ja vielä Pääomakirjan Arvolakimalli sekä Materialistinen Historiakäsitys LD:ssä.
Me voimme nyt todeta sen, että MarxilaisLeniniläinen Yhteiskuntatiede ja Filosofia on varmasti täysin eri asia kuin Marxilainen REVISIONISMI siis Luonnon Dialektiikka eli LD ja Pääomakirjan Arvolakimalli sekä Materialistinen Historiakäsitys LD:ssä.
Nyt Yliopistofilosofia rp:ssä väitetään jotain sellaista, että Subjektiivinen Idealismi on sellaista, että sitä ei voi yleistää kaikkiin maailmoihin, kun taas Objektiivinen Idealismi voidaan. Kun jotain teoriakehikkoa ei voida yleistää kaikkiin mahdollisiin maailmoihin, niin tämä tarkoittaa ainakin sitä, että me emme voi kehitellä loogisia ja reaalisia Kaavoja ja Malleja siis ns. Matemaattinen Ohjelmointi Havaintomatriisien avulla ei ole käytännössä mahdollista logiikkasyistä.
Nyt sitten Käyttöarvo kuuluu ryhmään Subjektiivinen Idealismi siis kaikki ovat yksittäistapauksia, kun taas Vaihtoarvo ei edusta PÄÄOMAKIRJA rp:n yhteydessä Objektiivinen Idealismi rL:ää vaan Materialistinen Filosofia LD:ssä rp:tä.
Me voimme nyt kuitenkin kysyä sitä, että Minkälainen Materialistinen Filosofia on sellainen, jonka Tietoteoriaperusta on Suhteellisuusteoria ja Alkupaukkuoppi sekä Professori Zöllnerin Neliulotteinen Geometria.
Me voimme myös kysyä sitä, että voiko olla materialistisessa mielessä mahdollinen sellainen asia, että Materialistinen Filosofia ja Objektiivinen Idealismi rp:llä on sama Lausepuun peruslause siis A)HENKI-KÄSITE sekä B)N-ulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus.
Mehän uskoakseni tiedämme sen, että Luonnon Dialektiikka eli LD eli DIALECTICA NATURALIS rp:n lausepuun peruslause on aina muotoa AINE-MATERIA(MASSA) sekä Kolmiulotteinen Geometria eli Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus, Euklidinen Geometria siis VIIVA, PINTA-ALA, TILAVUUS ja XYZ-avaruus.
Mehän huomaamme nyt sen, että LD edellyttää ehdoitta sitä, että LUONTOYMPÄRISTÖ määritellään aina ja kaikkialla Kolmeulotteiseksi XYZ-avaruus rp:ksi, kun taas Marxismi-Leninismi rp:n avaruuskäsitys on vähintään XYZW eli Neliulotteinen Aika-Aikaruus ja jopa aina N-ulotteiseen asti. - KULTASEPPÄMESTARI!
VASKISEPPÄMESTARI! kirjoitti:
HEI!
Nyt Toveri AP on syytä huomata se, että on olemassa Marxilainen Revisionismi siis Marxilainen Filosofia ja Sosiologia, Marxilainen Arkeologia ja Politologia sekä Marxilainen Filosofia ja SEMOLOGIA kuten myös Luonnon Dialektiikka eli LD ja vielä Pääomakirjan Arvolakimalli sekä Materialistinen Historiakäsitys LD:ssä.
Me voimme nyt todeta sen, että MarxilaisLeniniläinen Yhteiskuntatiede ja Filosofia on varmasti täysin eri asia kuin Marxilainen REVISIONISMI siis Luonnon Dialektiikka eli LD ja Pääomakirjan Arvolakimalli sekä Materialistinen Historiakäsitys LD:ssä.
Nyt Yliopistofilosofia rp:ssä väitetään jotain sellaista, että Subjektiivinen Idealismi on sellaista, että sitä ei voi yleistää kaikkiin maailmoihin, kun taas Objektiivinen Idealismi voidaan. Kun jotain teoriakehikkoa ei voida yleistää kaikkiin mahdollisiin maailmoihin, niin tämä tarkoittaa ainakin sitä, että me emme voi kehitellä loogisia ja reaalisia Kaavoja ja Malleja siis ns. Matemaattinen Ohjelmointi Havaintomatriisien avulla ei ole käytännössä mahdollista logiikkasyistä.
Nyt sitten Käyttöarvo kuuluu ryhmään Subjektiivinen Idealismi siis kaikki ovat yksittäistapauksia, kun taas Vaihtoarvo ei edusta PÄÄOMAKIRJA rp:n yhteydessä Objektiivinen Idealismi rL:ää vaan Materialistinen Filosofia LD:ssä rp:tä.
Me voimme nyt kuitenkin kysyä sitä, että Minkälainen Materialistinen Filosofia on sellainen, jonka Tietoteoriaperusta on Suhteellisuusteoria ja Alkupaukkuoppi sekä Professori Zöllnerin Neliulotteinen Geometria.
Me voimme myös kysyä sitä, että voiko olla materialistisessa mielessä mahdollinen sellainen asia, että Materialistinen Filosofia ja Objektiivinen Idealismi rp:llä on sama Lausepuun peruslause siis A)HENKI-KÄSITE sekä B)N-ulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus.
Mehän uskoakseni tiedämme sen, että Luonnon Dialektiikka eli LD eli DIALECTICA NATURALIS rp:n lausepuun peruslause on aina muotoa AINE-MATERIA(MASSA) sekä Kolmiulotteinen Geometria eli Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus, Euklidinen Geometria siis VIIVA, PINTA-ALA, TILAVUUS ja XYZ-avaruus.
Mehän huomaamme nyt sen, että LD edellyttää ehdoitta sitä, että LUONTOYMPÄRISTÖ määritellään aina ja kaikkialla Kolmeulotteiseksi XYZ-avaruus rp:ksi, kun taas Marxismi-Leninismi rp:n avaruuskäsitys on vähintään XYZW eli Neliulotteinen Aika-Aikaruus ja jopa aina N-ulotteiseen asti.HEI!
Ei ole Aika-Aikaruus vaan AIKA-AVARUUS. VASKISEPPÄMESTARI! kirjoitti:
HEI!
Nyt Toveri AP on syytä huomata se, että on olemassa Marxilainen Revisionismi siis Marxilainen Filosofia ja Sosiologia, Marxilainen Arkeologia ja Politologia sekä Marxilainen Filosofia ja SEMOLOGIA kuten myös Luonnon Dialektiikka eli LD ja vielä Pääomakirjan Arvolakimalli sekä Materialistinen Historiakäsitys LD:ssä.
Me voimme nyt todeta sen, että MarxilaisLeniniläinen Yhteiskuntatiede ja Filosofia on varmasti täysin eri asia kuin Marxilainen REVISIONISMI siis Luonnon Dialektiikka eli LD ja Pääomakirjan Arvolakimalli sekä Materialistinen Historiakäsitys LD:ssä.
Nyt Yliopistofilosofia rp:ssä väitetään jotain sellaista, että Subjektiivinen Idealismi on sellaista, että sitä ei voi yleistää kaikkiin maailmoihin, kun taas Objektiivinen Idealismi voidaan. Kun jotain teoriakehikkoa ei voida yleistää kaikkiin mahdollisiin maailmoihin, niin tämä tarkoittaa ainakin sitä, että me emme voi kehitellä loogisia ja reaalisia Kaavoja ja Malleja siis ns. Matemaattinen Ohjelmointi Havaintomatriisien avulla ei ole käytännössä mahdollista logiikkasyistä.
Nyt sitten Käyttöarvo kuuluu ryhmään Subjektiivinen Idealismi siis kaikki ovat yksittäistapauksia, kun taas Vaihtoarvo ei edusta PÄÄOMAKIRJA rp:n yhteydessä Objektiivinen Idealismi rL:ää vaan Materialistinen Filosofia LD:ssä rp:tä.
Me voimme nyt kuitenkin kysyä sitä, että Minkälainen Materialistinen Filosofia on sellainen, jonka Tietoteoriaperusta on Suhteellisuusteoria ja Alkupaukkuoppi sekä Professori Zöllnerin Neliulotteinen Geometria.
Me voimme myös kysyä sitä, että voiko olla materialistisessa mielessä mahdollinen sellainen asia, että Materialistinen Filosofia ja Objektiivinen Idealismi rp:llä on sama Lausepuun peruslause siis A)HENKI-KÄSITE sekä B)N-ulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus.
Mehän uskoakseni tiedämme sen, että Luonnon Dialektiikka eli LD eli DIALECTICA NATURALIS rp:n lausepuun peruslause on aina muotoa AINE-MATERIA(MASSA) sekä Kolmiulotteinen Geometria eli Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus, Euklidinen Geometria siis VIIVA, PINTA-ALA, TILAVUUS ja XYZ-avaruus.
Mehän huomaamme nyt sen, että LD edellyttää ehdoitta sitä, että LUONTOYMPÄRISTÖ määritellään aina ja kaikkialla Kolmeulotteiseksi XYZ-avaruus rp:ksi, kun taas Marxismi-Leninismi rp:n avaruuskäsitys on vähintään XYZW eli Neliulotteinen Aika-Aikaruus ja jopa aina N-ulotteiseen asti.Miten on - ymmärrätkö sinä marxin opeista yhtään mitään?
Marx sanoo:
"Tarkastellessamme tavaroita arvoina tarkastelemme niitä yksinomaan olennoituneena, kiinteänä, tai jos haluatte, kiteytyneenä yhteiskunnallisena työnä. Tässä suhteessa ne voivat erota toisistaan vain siten, että edustavat suurempaa tai pienempää työmäärää."
Katsotko ymmärtäneesi marxin sanomisen?
Tarkastuskysymys:
Mitkä asiat tavaraan kiteytyneen yhteiskunnallisen työn lisäksi vaikuttavat sen arvoon?
Noin, vastaahan nyt ihan omin sanoin niin päästään asiassa eteenpäin.
Kalle voi sinua auttaa sen verran, että vastaus löytyy lainatusta marxin tekstistä.
...............
- loma kutsuu
Aloituksen väite, että omistaminen synnyttäisi arvoa, on kumottu.
Marxin väite, että työ synnyttää arvoa, on todistettu.Missä kohtaan aöloitusta luet väitteen, että omistus synnyttäisi arvoa?
Koska sellaista ei aloituksessa väitetä niin sitä silloin ole myöskään kumottu - yksinkertaista, eikö vaan.
Marxin väite, että työ synnyttäisi arvoa, ei ainakaan Kallen toimesta ole kyseenalaistettu. Mutta Kallen todistukselle, että se ei ole ainoa arvon lähde, ei ole löytynyt pitäviä vasta-argumentteja. Eikä löydykään sillä fakta puhuu puolestaan ja puukauppaa käydäänkantohinnoin päivittäin.
Vielä ei kukaan ole pystynyt marxin oppien avulla selittämään syytä sille, että kapitalistit maksaisivat suuria summia täysin arvottomista tukkipuista niiden vielä kasvaessa metsässä.
Etkä siihen pysty sinäkään joten ei sinun auta kuin myöntää asia.
..................
- akelo
Monimonistus on turhaa. Asia ei muutu
"Aloituksen väite, että omistaminen synnyttäisi arvoa, on kumottu.
Marxin väite, että työ synnyttää arvoa, on todistettu. "Eihän aloituksessa moista väitetä!
Väitteesi on törkeää valehtelua.
Jos olet erimieltä asiasta niin annahan aloituksesta lainaus, jonka olet ymmärtänyt näin väärin, ja Kalle kertoo sinulle, että mitä siinä aikuisten oikeasti lukee.
Nyt me olemme ilmeisesti saavuttaneet sen punikkilan vitutustason, että valehtelu ja Kallen viestien vääristely alkaa. Erikoisnerolta s.partacus ei olisi mennyt näin kauaa sen tason saavuttaminen.
....................- muista ap:
antipunikki kirjoitti:
Eihän aloituksessa moista väitetä!
Väitteesi on törkeää valehtelua.
Jos olet erimieltä asiasta niin annahan aloituksesta lainaus, jonka olet ymmärtänyt näin väärin, ja Kalle kertoo sinulle, että mitä siinä aikuisten oikeasti lukee.
Nyt me olemme ilmeisesti saavuttaneet sen punikkilan vitutustason, että valehtelu ja Kallen viestien vääristely alkaa. Erikoisnerolta s.partacus ei olisi mennyt näin kauaa sen tason saavuttaminen.
....................vaikka et muuta marxismista käsittäisi, muista että käyttöarvo ja vaihtoarvo ovat eri asioita. antaa sinusta aika nolon kuvan. jos väität, ettet niitä samaista, tässä todiste sekoilustasi:
"Ei käyttöarvon ja hinnan tarvitse olla yhtäsuuret - periaatteessa riittää, että käyttöarvo on suurempi kuin hinta. "
tämä sekoilusi todistaa senkin, että setäkertoo oli sitten oikeassa, sanoessaan sinusta:
"hän ei tietysti ymmärrä tavaratuotannon, kuten kapitalismin, kaksoisluonnettakaan. Eli sekoittaa konkreettisen ja abstraktin työn keskenään. Näin hän sekoittaa myös työ- ja arvonlisäysprosessin keskenään. "
annan hyvän neuvon. opettele marxismin perusjutut, silloin et mokaa näin surkeesti. - Eikä ole eka kerta
muista ap: kirjoitti:
vaikka et muuta marxismista käsittäisi, muista että käyttöarvo ja vaihtoarvo ovat eri asioita. antaa sinusta aika nolon kuvan. jos väität, ettet niitä samaista, tässä todiste sekoilustasi:
"Ei käyttöarvon ja hinnan tarvitse olla yhtäsuuret - periaatteessa riittää, että käyttöarvo on suurempi kuin hinta. "
tämä sekoilusi todistaa senkin, että setäkertoo oli sitten oikeassa, sanoessaan sinusta:
"hän ei tietysti ymmärrä tavaratuotannon, kuten kapitalismin, kaksoisluonnettakaan. Eli sekoittaa konkreettisen ja abstraktin työn keskenään. Näin hän sekoittaa myös työ- ja arvonlisäysprosessin keskenään. "
annan hyvän neuvon. opettele marxismin perusjutut, silloin et mokaa näin surkeesti.Antipunikki on samaistanut myös konkreettisen materialismin ja abstraktin materialismin.
muista ap: kirjoitti:
vaikka et muuta marxismista käsittäisi, muista että käyttöarvo ja vaihtoarvo ovat eri asioita. antaa sinusta aika nolon kuvan. jos väität, ettet niitä samaista, tässä todiste sekoilustasi:
"Ei käyttöarvon ja hinnan tarvitse olla yhtäsuuret - periaatteessa riittää, että käyttöarvo on suurempi kuin hinta. "
tämä sekoilusi todistaa senkin, että setäkertoo oli sitten oikeassa, sanoessaan sinusta:
"hän ei tietysti ymmärrä tavaratuotannon, kuten kapitalismin, kaksoisluonnettakaan. Eli sekoittaa konkreettisen ja abstraktin työn keskenään. Näin hän sekoittaa myös työ- ja arvonlisäysprosessin keskenään. "
annan hyvän neuvon. opettele marxismin perusjutut, silloin et mokaa näin surkeesti.Niin, kerrohan mikä tässä
"Ei käyttöarvon ja hinnan tarvitse olla yhtäsuuret - periaatteessa riittää, että käyttöarvo on suurempi kuin hinta."
on marxin oppien vastaista ja miten se ilmenee. Äläkä unohda lainauksia lähdetietoineen marxin opeista.
Kalle sitten kertoo sinulle, että minkä asian marx on ymmärtänyt väärin.
...................- tää on väärin
antipunikki kirjoitti:
Niin, kerrohan mikä tässä
"Ei käyttöarvon ja hinnan tarvitse olla yhtäsuuret - periaatteessa riittää, että käyttöarvo on suurempi kuin hinta."
on marxin oppien vastaista ja miten se ilmenee. Äläkä unohda lainauksia lähdetietoineen marxin opeista.
Kalle sitten kertoo sinulle, että minkä asian marx on ymmärtänyt väärin.
...................samaistat käyttöarvon ja vaihtoarvon. kylä mää perustelen marxilla jos sääkin, mutta marx-perustelujasi ei näy missää?
tää on väärin kirjoitti:
samaistat käyttöarvon ja vaihtoarvon. kylä mää perustelen marxilla jos sääkin, mutta marx-perustelujasi ei näy missää?
Mikä unohtui?
Lainaukset lähdetietoineen marxin opeista tietenkin.
Yritätkö vielä vai annatko periksi?
...............- ole hyvä
antipunikki kirjoitti:
Mikä unohtui?
Lainaukset lähdetietoineen marxin opeista tietenkin.
Yritätkö vielä vai annatko periksi?
...............Samat sanat sulle:
"Lainaukset lähdetietoineen marxin opeista tietenkin.
Yritätkö vielä vai annatko periksi?"
esitä lainaus Marxilta, jossa hän samaistaa käyttöarvon ja vaihtoarvon.
toisaalta välii, koska sinähän olet jo luovuttanut. ole hyvä kirjoitti:
Samat sanat sulle:
"Lainaukset lähdetietoineen marxin opeista tietenkin.
Yritätkö vielä vai annatko periksi?"
esitä lainaus Marxilta, jossa hän samaistaa käyttöarvon ja vaihtoarvon.
toisaalta välii, koska sinähän olet jo luovuttanut.Annahan sinä lainaukset lähdetietoineen Kallen opeista, joissa hän samaistaa käyttöarvon ja vaihtoarvon.
...................- juu taas juuu
antipunikki kirjoitti:
Annahan sinä lainaukset lähdetietoineen Kallen opeista, joissa hän samaistaa käyttöarvon ja vaihtoarvon.
..................."Kallen opeista", sinun opeistasi vai? mitä vitun oppeja sullakin olisi hehhee, mutta tässä samaistat käyttöarvon ja vaihtoarvon:
"Kalle on sanonut tässä viestiketjussa mm. näin:
"Ei käyttöarvon ja hinnan tarvitse olla yhtäsuuret - periaatteessa riittää, että käyttöarvo on suurempi kuin hinta. Ja tavaran käyttöarvo on erilainen jokaiselle yksilölle - yhdelle voi kontrabassolla olla paljonkin käyttöarvoa kuin taas jollekin toiselle sen käyttöarvo on sama kuin sylyllinen saunapuita."
hahhaaaaa, kerro nyt missä marx samaistaa käyttöarvon ja vaihtoarvon, et pysty , se tiedetään. kunhan taas pyörittelen sinua. juu taas juuu kirjoitti:
"Kallen opeista", sinun opeistasi vai? mitä vitun oppeja sullakin olisi hehhee, mutta tässä samaistat käyttöarvon ja vaihtoarvon:
"Kalle on sanonut tässä viestiketjussa mm. näin:
"Ei käyttöarvon ja hinnan tarvitse olla yhtäsuuret - periaatteessa riittää, että käyttöarvo on suurempi kuin hinta. Ja tavaran käyttöarvo on erilainen jokaiselle yksilölle - yhdelle voi kontrabassolla olla paljonkin käyttöarvoa kuin taas jollekin toiselle sen käyttöarvo on sama kuin sylyllinen saunapuita."
hahhaaaaa, kerro nyt missä marx samaistaa käyttöarvon ja vaihtoarvon, et pysty , se tiedetään. kunhan taas pyörittelen sinua.Sotiiko tämä marxin oppeja vastaan:
"Ei käyttöarvon ja hinnan tarvitse olla yhtäsuuret - periaatteessa riittää, että käyttöarvo on suurempi kuin hinta. Ja tavaran käyttöarvo on erilainen jokaiselle yksilölle - yhdelle voi kontrabassolla olla paljonkin käyttöarvoa kuin taas jollekin toiselle sen käyttöarvo on sama kuin sylyllinen saunapuita."
Jos sotii niin anna lainaus marxin opista lähdetietoineen.
...................- no voi voi
antipunikki kirjoitti:
Sotiiko tämä marxin oppeja vastaan:
"Ei käyttöarvon ja hinnan tarvitse olla yhtäsuuret - periaatteessa riittää, että käyttöarvo on suurempi kuin hinta. Ja tavaran käyttöarvo on erilainen jokaiselle yksilölle - yhdelle voi kontrabassolla olla paljonkin käyttöarvoa kuin taas jollekin toiselle sen käyttöarvo on sama kuin sylyllinen saunapuita."
Jos sotii niin anna lainaus marxin opista lähdetietoineen.
...................myönnät ettet pysty perustelemaan hölmöilyäsi. Ja nyt minunko pitäisi sinun mokiasi korjailla. Jos et ymmärrä marxismin perusasioista mitään, se on sun asias.
Mutta se on edistystä, että myönnät tietämättömyytesi. no voi voi kirjoitti:
myönnät ettet pysty perustelemaan hölmöilyäsi. Ja nyt minunko pitäisi sinun mokiasi korjailla. Jos et ymmärrä marxismin perusasioista mitään, se on sun asias.
Mutta se on edistystä, että myönnät tietämättömyytesi.Siis Kallen lausunto ei sodi marxin oppeja vastaan - marx ei siis ollut täysin tyhmä jätkä vaan ymmärsi hyvän kaupan edellytyksenä olevan tavaran hintaa korkeampi käyttöarvo.
.................- juu sillai
antipunikki kirjoitti:
Siis Kallen lausunto ei sodi marxin oppeja vastaan - marx ei siis ollut täysin tyhmä jätkä vaan ymmärsi hyvän kaupan edellytyksenä olevan tavaran hintaa korkeampi käyttöarvo.
................."Siis Kallen lausunto ei sodi marxin oppeja vastaan "
kunhan löydät Marxin lausuman, jossa hän samaistaa käyttö- ja vaihtoarvon. juu sillai kirjoitti:
"Siis Kallen lausunto ei sodi marxin oppeja vastaan "
kunhan löydät Marxin lausuman, jossa hän samaistaa käyttö- ja vaihtoarvon.Onko joku samaistanut käyttä- ja vaihtoarvon?
Marx?
Mutta eihän tavaran käyttöarvo, joka on todella henkilökohtainen jokaiselle ihmiseele, voi olla sama kuin sen vaihtoarvo.
Kerrohan miten sinä teet ostopäätöksesi?
Kalle vertaa tavaran hintaa sen hänelle mahdollisesti antamaan käyttöarvoon. Jos käyttöarvo on pienempi kuin tavaran hinta niin Kalle ei tavaraa siihen hintaan osta.
......................- sie tai kalle
antipunikki kirjoitti:
Onko joku samaistanut käyttä- ja vaihtoarvon?
Marx?
Mutta eihän tavaran käyttöarvo, joka on todella henkilökohtainen jokaiselle ihmiseele, voi olla sama kuin sen vaihtoarvo.
Kerrohan miten sinä teet ostopäätöksesi?
Kalle vertaa tavaran hintaa sen hänelle mahdollisesti antamaan käyttöarvoon. Jos käyttöarvo on pienempi kuin tavaran hinta niin Kalle ei tavaraa siihen hintaan osta.
......................"Mutta eihän tavaran käyttöarvo, joka on todella henkilökohtainen jokaiselle ihmiseele, voi olla sama kuin sen vaihtoarvo."
ei voikkaan, mutta jompi kumpi, sinä tai kalle, sen samaistaa tälleen:
"Ei käyttöarvon ja hinnan tarvitse olla yhtäsuuret - periaatteessa riittää, että käyttöarvo on suurempi kuin hinta. " sie tai kalle kirjoitti:
"Mutta eihän tavaran käyttöarvo, joka on todella henkilökohtainen jokaiselle ihmiseele, voi olla sama kuin sen vaihtoarvo."
ei voikkaan, mutta jompi kumpi, sinä tai kalle, sen samaistaa tälleen:
"Ei käyttöarvon ja hinnan tarvitse olla yhtäsuuret - periaatteessa riittää, että käyttöarvo on suurempi kuin hinta. "Niin, sinä et taida ymmärtää, että ostaessasi jotakin kaupasta niin silloin teet vaihtokaupan - annat rahaa ja saat vastineeksi tavaran.
Tavaralla on sinulle tietty käyttöarvo. Mutta niin on myös rahalla - rahasi voit käyttää monella tapaa joko viisaasti tyai vähemmän viisaasti. Mutta joka tapauksessa rahalla on käyttöarvo.
Ja ostaessasi tavaran vaihdat rahasi käyttöarvon tavaran käyttöarvoon ja vaihtaessasi rahasi johonkin, minkä käyttöarvoarvo sinulle on suurempi kuin siitä maksamasi rahakasan käyttöarvo niin silloin katsot tehneesi hyvät kaupat.
Mikä meni väärin - mikä on marxin oppien vastaista? Ja lainaus mukaan marxin opista.
................- se on väärin,
antipunikki kirjoitti:
Niin, sinä et taida ymmärtää, että ostaessasi jotakin kaupasta niin silloin teet vaihtokaupan - annat rahaa ja saat vastineeksi tavaran.
Tavaralla on sinulle tietty käyttöarvo. Mutta niin on myös rahalla - rahasi voit käyttää monella tapaa joko viisaasti tyai vähemmän viisaasti. Mutta joka tapauksessa rahalla on käyttöarvo.
Ja ostaessasi tavaran vaihdat rahasi käyttöarvon tavaran käyttöarvoon ja vaihtaessasi rahasi johonkin, minkä käyttöarvoarvo sinulle on suurempi kuin siitä maksamasi rahakasan käyttöarvo niin silloin katsot tehneesi hyvät kaupat.
Mikä meni väärin - mikä on marxin oppien vastaista? Ja lainaus mukaan marxin opista.
................että käyttöarvo ja vaihtoarvo eivät ole sama asia, jota taas yrität kaupata. Kannattais opiskella ne marxismin perusasiat, vaikka et pidä sitä tärkeänä. Mutta muuten et pysy keskustelussa mukana. ei siis millään pahalla, mutta vinkiksi.
se on väärin, kirjoitti:
että käyttöarvo ja vaihtoarvo eivät ole sama asia, jota taas yrität kaupata. Kannattais opiskella ne marxismin perusasiat, vaikka et pidä sitä tärkeänä. Mutta muuten et pysy keskustelussa mukana. ei siis millään pahalla, mutta vinkiksi.
Onko joku sanonut vaihtoarvon ja käyttöarvon olevan sama asia?
Jos, niin kuka?
Mutta rahalla on myös käyttöarvoa ja näin ostaessasijotakin vaihdat tietyn määrän rahasi käyttöarvosta ostamasi tavaran käyttöarvoon.
Mikä meni väärin - mikä on marxin oppien vastaista? Ja lainaus mukaan marxin opista.
................- niiden aika on tullu
antipunikki kirjoitti:
Onko joku sanonut vaihtoarvon ja käyttöarvon olevan sama asia?
Jos, niin kuka?
Mutta rahalla on myös käyttöarvoa ja näin ostaessasijotakin vaihdat tietyn määrän rahasi käyttöarvosta ostamasi tavaran käyttöarvoon.
Mikä meni väärin - mikä on marxin oppien vastaista? Ja lainaus mukaan marxin opista.
................"Onko joku sanonut vaihtoarvon ja käyttöarvon olevan sama asia?
Jos, niin kuka?"
Sinä itse, esim. täällä:
"Ei käyttöarvon ja hinnan tarvitse olla yhtäsuuret - periaatteessa riittää, että käyttöarvo on suurempi kuin hinta. "
Marxin oppien vastaista on se, että marxismissa ei samaisteta käyttöarvoa ja vaihtoarvoa. Tämä on marxismin perusasia, jonka voit varmentaa mistä tahansa marxismin oppikirjasta.
Kun sinulla ei ole marxismin perusasiat hallussa, opettele ne. Sitten sulle ei satu näitä lapsuksia. niiden aika on tullu kirjoitti:
"Onko joku sanonut vaihtoarvon ja käyttöarvon olevan sama asia?
Jos, niin kuka?"
Sinä itse, esim. täällä:
"Ei käyttöarvon ja hinnan tarvitse olla yhtäsuuret - periaatteessa riittää, että käyttöarvo on suurempi kuin hinta. "
Marxin oppien vastaista on se, että marxismissa ei samaisteta käyttöarvoa ja vaihtoarvoa. Tämä on marxismin perusasia, jonka voit varmentaa mistä tahansa marxismin oppikirjasta.
Kun sinulla ei ole marxismin perusasiat hallussa, opettele ne. Sitten sulle ei satu näitä lapsuksia.Niin, hintahan annetaan yleensä rahamäärässä. Ja rahamäärällä on tietty käyttöarvo.
Hinnan ilmoittaman rahamäärän käyttöarvon ei tarvitse olla yhtäsuuret - riittää kun tavaran käyttöarvo on suurempi kuin siitä maksettavan rahamäärän käyttäarvo.
Ja muistathan vielä, että käyttöarvo on yksilöllinen.
...............- taas mokasit?
antipunikki kirjoitti:
Niin, hintahan annetaan yleensä rahamäärässä. Ja rahamäärällä on tietty käyttöarvo.
Hinnan ilmoittaman rahamäärän käyttöarvon ei tarvitse olla yhtäsuuret - riittää kun tavaran käyttöarvo on suurempi kuin siitä maksettavan rahamäärän käyttäarvo.
Ja muistathan vielä, että käyttöarvo on yksilöllinen.
..............."Niin, hintahan annetaan yleensä rahamäärässä. Ja rahamäärällä on tietty käyttöarvo."
Taas samaistat käyttöarvon ja vaihtoarvon. Opettele jo ihmeessä marxismin perusteet. taas mokasit? kirjoitti:
"Niin, hintahan annetaan yleensä rahamäärässä. Ja rahamäärällä on tietty käyttöarvo."
Taas samaistat käyttöarvon ja vaihtoarvon. Opettele jo ihmeessä marxismin perusteet.Miten sinä teet ostopäätöksesi?
.............
- kalikka
"Ei käyttöarvon ja hinnan tarvitse olla yhtäsuuret - periaatteessa riittää, että käyttöarvo on suurempi kuin hinta."
Normaali tapaus. Lääketieteessä tilannetta kutsuttaisiin kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi.
Väite on kauempana kansantaloustieteestä kuin kissa sian röhkinästä.
Luulen: Siteerauksen opin alkuperä on Perussuomalaisen Puoleen talousopeista.Kuulehan puupala eli kalikka.
Sotiiko tämä marxin oppeja vastaan:
"Ei käyttöarvon ja hinnan tarvitse olla yhtäsuuret - periaatteessa riittää, että käyttöarvo on suurempi kuin hinta. Ja tavaran käyttöarvo on erilainen jokaiselle yksilölle - yhdelle voi kontrabassolla olla paljonkin käyttöarvoa kuin taas jollekin toiselle sen käyttöarvo on sama kuin sylyllinen saunapuita."
Jos sotii niin anna lainaus marxin opista lähdetietoineen.
...................
- kabare
-kuulepa tusinamonistaja.
- laita lähdetieto tästä "Ei käyttöarvon ja hinnan tarvitse olla yhtäsuuret - periaatteessa riittää, että käyttöarvo on suurempi kuin hinta."
Kuka sanoi missä, milloin ja miten perusteli käyttöarvon olevan rahallisesti mitattava suure. Tai oma perusteluKalle sanoi sen tuossa yläpuolella suuressa viisaudessaan.
Jos se on ristiriidassa marxin oppien kanssa niin anna lainaus opinkappaleesta, joka sotii ko. Kallen puheita vastaan, sekä lähdetiedot. Nauretaan sitten yhdessä marxin lapsellisuudelle.
Miten sinä päätät, että onko tavara kannattava ostos?
Kallen mielestä ostos on kannattava jos tavaran käyttöarvo on suurempi kuin sen hinta - siis tavaran saa havalla ja sille on järkevää käyttöä.
Sotiiko tuo marxin oppeja vastaan?
Mitä opinkappaletta? Vastaukseksi tarvitaan lainaus lähdetietoineen.
................
- TUOTANTOMESTARI!
HEI!
Miten me voimme arvioida sellaisen asian, joka on täysin yksityinen, siis vain ja ainoastaan yksittäisen henkilön mielipiteestä kiinni? Meillehän Tavaran tai Palvelun Käyttötaso vaihtelee, ja joka tarkoittaa sitä, että YKSI pitää Tavarasta tai Palvelusta 2A ja joku toinen 3P sekä kolmas taas 5K, mutta nyt on HYVÄ KYSYMYS se, että miten me voimme loogisesti ja reaalisesti sekä yleisesti arvioida omat mieltymyksemme. Nyt voi tilanne olla se, että minä ja kaverini olemme erittäin nälkäisiä, joten PIZZA tai vastaava on kovassa kurssissa, kun taas erittäin kylläinen korkeintaan maistaa jos sitäkään. Kun me nyt yllä olevaa tarinaa mietimme lähemmin, niin tulemme varmaankin siihen tulokseen, että KÄYTTÖARVO on vain ja ainoastaan puhdas ARVO ja vielä sellainen, että ei mitään yleispätevää eli yleistettävää arvoa voida esittää, siis KAIKKI on korkeintaan yksittäisen katsojan silmissä tai mielessä.
PS Oletteko Te Hyvät Toverit AP ja Työkkäri samaa vai eri mieltä? Jos samaa, niin MIKSI, ja jos erimieltä, niin MIKSI? Onko KYSYMYS sellainen, jonka sisältöä Positivistin ja Idealistin sekä SINIMUSTAT-yhteisön jäsenen on vaikea tai suorastaan mahdoton ymmärtää ja tajuta?Niin, niinhän se. Käyttöarvo riippuu käyttäjästä ja näin samalla tavaralla on periaatteessa yhtämonta käyttöarvoa kuin on ihmisiäkin.
Otetaan esimerkki.
Kalle ei osaa soittaa viulua eikä hän juuri välitä edes kuunnella viulun soittoa.
Joten viulun käyttöarvo Kallelle ei ole kovinkaan suuri. Hän voi käyttää viulua ainoastaan saunanpesän sytykkeenä.
Koska viulu on hyvin arvokas - aivan tavalliset viulutkin maksavat satoja, ehkä tuhansia, euroja kappale - niin Kalle ei osta viulua saunanpesän sytykkeeksi vaan käyttää puupinosta löytyvää tuohta siihen tarkoitukseen. Tuohen käyttäarvo on korkeampi siihen tarkoitukseen ja hinta huomattavasti alempi.
Näin asiat toimivat käytännössä eikä Kalle osta uusia viulunkieliä vaikka niitä saisi 99% alennuksella. Niiden käyttöarvoa Kallelle on todella pieni.
Näin maailma toimii käytännössä ja jos tämä on vastoin marxin oppeja niin silloin marx on metsässä oppeineen.
Milloin sinä olet tyytyväinen tekemääsi kauppaan?
Kallen mielestä kauppa on ollut hyvä kun ostohinta on tavaran käyttöarvoa pienempi. Näin Kalle on vaihtanut rahansa käyttöarvoon, jota hän saa enemmän kuin mitä siitä maksaa. Ostettuaan yhden tavaran niin toisen samanlaisen käyttöarvo laskee huomattavasti sllä Kallella ei ole käyttöä kahdelle samanlaiselle tavaralle ja näin hän ei osta kahta.
Miten sinä teet ostopäätöksesi?
....................
Vastaus toverille "niiden aika on tullu"
Niin, hintahan annetaan yleensä rahamäärässä. Ja rahamäärällä on tietty käyttöarvo.
Hinnan ilmoittaman rahamäärän käyttöarvon ei tarvitse olla yhtäsuuret - riittää kun tavaran käyttöarvo on suurempi kuin siitä maksettavan rahamäärän käyttäarvo.
Ja muistathan vielä, että käyttöarvo on yksilöllinen.
...............
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1871638
- 851382
- 1041068
- 48919
Leski ja Volvomies
Mitä se Volvomies kulkee sen nuoren lesken luona.. joko leski surunsa surrut ja uusi jo katottu..15895Suhde sinuun on ollut yhtä draamaa
ilman draamaa ja suhdetta. 😅 Oikeasti ei naurata. Nainen, olet pitänyt minut pihdeissäsi. Tunne on välillä vahva ja su40793Haluatko, että kierrän sinut kauempaa
Kun näyttää, ettet minusta innostu. Voisit edes täällä kertoa selvät sävelet.83666Joko seuraava hallitus uskaltaa puuttua 7,5 viikon vuosilomiin
Onhan se törkeää eriarvoisuutta ja verovarojen törkeää tuhlausta.113661Yritit nainen sammuttaa kiinnostukseni
mutta se tehtävä epäonnistui. Se oli sitä bitch -mode vaihetta silloin. Lopputulos on nyt se, että rakastan sinua tällä30651Kyllä mä tiedän et me kuulutaan yhteen ja se on tähtiin kirjoitettu!!
En vain halua satuttaa sua. Olen aivan perseestä epävakaan ja ADHD oireiluin vuoksi. Ja kun olisi aika "vapauttaa" ne su45597