1995-2015 eläkkeiden kehitys karmea totuus

Perskekojen tilaama tutkimus. Niillä on tuo totuudessa pysyminen muutenkin ollut "ihan pikkuisen" hakusessa. Ja näkihän sen kaikki jo mitä ne haluaa.

Eläkeläisjärjestöjen pitäisi nyt tehdä eläkkeiden kehityksestä todellinen tutkimus, jossa kerrotaan ihmisille, miten eläkkeen todellinen ostovoima on kehittynyt 20 vuoden aikana vuodesta 1995 vuoteen 2015.

Kun ihminen jäi eläkkeelle 1995 ja sai työeläkettä jonkun määrän, paljonko häneltä kului silloin tuosta eläkkeestä vuokraan, ruokaan ja muihin välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin, vaatteisiin, sairaudenhoitokuluihin ja lääkkeisiin ja muihin elämisen välttämättömiin menoihin ja paljonko häneltä jäi sen jälkeen käteen tuosta työeläkkeestä. Paljonko jäi siis harrastuksiin, matkustamiseen, puhelinkuluihin ja säästöön.

Kun sitten saman ihmisen käteen jäävää eleketuloa katsotaan vuonna 2015 ja lasketaan paljonko nyt kului vuokraan, ruokaan ja muihin välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin, vaatteisiin, sairaudenhoitokuluihin ja lääkkeisiin ja muihin elämisen välttämättömiin menoihin ja paljonko häneltä jäi sen jälkeen käteen tuosta työeläkkeestä. Paljonko jäi siis harrastuksiin, matkustamiseen ja puhelinkuluihin ja säästöön.

Tuolla tavalla tehty tutkimus kertoisi todellisuuden eläkkeiden kehityksestä 20 vuoden aikana. Tuolla tavalla tehty tutkimus toisi esiin sen karmean todellisuuden, että eläkkeestä jää paljon vähemmän käteen pakollisten elämisen välttämättömien kulujen jälkeen kuin 20 vuotta sitten. Tuo tutkimus toisi esiin eläkeläisen todellisen eläketulojen kehityksen ja elämisen laadun kehityksen tai sanoisin elämisen tason romahtamisen.

Totuus on se, että jokainen eläkeläinen sai 20 vuotta sitten eläkkeellään paremman elämän tason, kuin hän saa nyt 20 vuotta myöhemmin. Nuo elämisen välttämättömät kulut ovat nousseet niin järkyttävästi tuona aikana, että monelle eläkeläiselle ei jää käteen mitään, vaan kaikki kuluu välttämättömiin elämisen kuluihin.

Tuota tutkimusta minä kaipaan, tuota eläkeläisen todellisen elämän kustannusten tutkimusta ja työeläkkeen käteen jäävän rahan riittävyyttä.

Eläketurvakeskuksen tutkimus ei siis kerro mitään eläkeläisten todellisuudesta! Tutkimus on siis aivan arvoton ja tehty ilmeisesti tilaustyönä tiettyä päämäärää varten. Eläkeläisen elämän laadun kehityksestä se ei kerro.

Meille syöteään valeuutisia päivittäin monta kertaa toistuen. Kun tarpeeksi valehtelee alkaa itsekin uskoa siihen valheeseen.

Hmm, nyt kuulostaa hieman erikoiselta. Ostovoima, joka siis tarkoittaa sitä, paljonko hyödykkeitä rahalla saa, ei ole noussut 21 prosenttia tutkimuksen mukaan. Sen sijaan tutkimuksen mukaan 21 prosenttia on noussut keskimääräinen kokonaiseläke niiden osalta, jotka olivat koko seurannan ajan mukana. Sitäkö sinä tarkoitit? Muuta 21 prosenttia noussutta en tutkimuksesta löydä. Jos ei rajata pelkästään tuohon ryhmään, niin yleisesti ottaen tutkimuksen mukaan tuo keskimääräinen kokonaiseläke on noussut 36 prosenttia.

Kulutusmenojen osalta kyse oli eläkeläiskotitalouksista, joten vertailua halutessa myös tuloja katsotaan eläkeläiskotitalouksian osalta. Lainaus tutkimuksesta:

"Eläkeläiskotitalouksien, samoin kuin töissä olevien, kulutusmenot ja tulot ovat
nousseet vuosien 1995 ja 2012 välillä. Vuonna 2012 eläkeläistalouksien keskimääräinen
kulutus oli henkeä kohden laskettuna 16 500 euroa ja käytettävissä
olevat tulot 20 700 euroa vuodessa. Vuoteen 1995 verrattuna kulutusmenot
ovat nousseet reilulla viidellä tuhannella (45 %) ja tulot vajalla kuudella tuhannella
(39 %) eurolla"

Eläkeläiskotitalouksien kulutusmenot ovat koko tarkastelujakson ajan olleet osimoilleen sen vajaa 80 prosenttia tuloista. Työssä käyvien kotitalouksissa vastaavasti vähintään 85 prosenttia. Työelämän ulkopuolella olevissa muissa kuin eläkeläisistalouksissa kulutusmenot ylittivät tulot. Tarkastelujakson aikana eläkeläisten tulot olivat noin 70 prosenttia työssäkäyvien tuloista eikä tässä tapahtunut mainittavia muutoksia. Muiden työelämän ulkopuolella olevien talouksien asema sen sijaan heikkeni entisestään.

Kyllä minä hieman ihmettelisin, jos uutisointi olisi hoidettu noilla sinun kertomillasi lukemilla. Silloin olisin minäkin sitä mieltä, että nyt vääristellään ja pahasti.

Tutkimuksessa ei tarkastella eläkkeen kehitystä 20 vuoden aikana, vaan eläkeläisten keskimääräistä tulotason kehitystä ja keskimääräistä kulutuksen kehitystä.

Nuo vertailut eivät siis kerro mitään siitä todellisuudesta, miten työeläkkeen määrä on kehittynyt 20 vuoden aikana ja paljonko sen ostovoima on kehittynyt tai romahtanut 20 vuoden aikana.

Tutkimus antaa siis aivan väärän kuvan todellisuudesta. Eläkkeiden kehitys ja palkkavertailu antaisivat myös aivan toisenlaisen kuvan todellisuudesta. Täyden eläkkeen määrä verrattuna palkkaan vuonna 1995, jolloin eläke määräytyi vielä ns. viimeisen palkan mukaan ja jos sitä verrataan nykyiseen eläkkeeseen, jossa eläke määräytyy koko työhistorian mukaan antaa todella kylmää kyytiä työeläkkeiden kehityksestä. Juuri kukaan ei saa enää sen kaltaista työeläkettä, jota ihmiset saivat silloin, kun eläke määriteltiin viimeisten työvuosien palkasta, joka oli monella se elämän paras. Nykyiset eläkkeet eivät edes seuraa palkkakehitystä, koska eläke ei enää ole sidottu palkkojen kehitykseen - sen ovat hallitukset leikanneet pois.

Joten tuollainen tutkimus antaa täysin harhaanjohtavaa tietoa todellisuudesta. Mitä arvoa tuollaisilla tutkimuksilla silloin on?

Eläkeläisjärjestöt tuokaa esiin todelliset tiedot eläkeläisten eläkkeiden kehityksestä ja palkkojen kehityksestä ja eläkkeen todellisen ostovoiman romahtamisesta verrattuna vuoteen 1995.

Tutkimus antaa siis todella valheellisen ja väärän kuvan työeläkeläisten elämäntilanteen kehityksestä ajateltuna työeläkkeen ostovoiman kehitystä ja elämän välttämättömien kustannusten kehityksestä ja eläkkeiden kehityksestä suhteessa palkkojen kehitykseen.

Valhetta siis kerrotaan - tutkimus ei anna tietoa todellisuudesta, jossa eläkeläiset elävät!

Suuret ikäluokat nostelivat vuosikymmeniä omia palkkojaan ja sitten vielä eläkkeitään.

Viimeisenä temppuna nostivat nuorempien ikäluokkien eläköitymisikää.

Suuret ikäluokat omistavat 400.000.000.000 euron arvoisen kiinteistöomaisuuden.

Suuret pätkätyöläis-, työttömät ja väliinputoajaikäluokat eivät omista yhtään mitään, eivätkä tule omistamsaa, koska Suuret ikäluokat raiskasivat myös työmarkkinat ja palkat avaamalla ovet 2:- euron halpatyövoimalle.

Ensi valehdeltiin, että talous on lähtenyt nousuun vaikka jokainen tietää, ettei se ole.
Nyt eläkeläiset on kohdanneet äkkirikastumisen vaikka kaikki kulut ovat nousseet paljon enemmän kuin eläke.
Ainoa. mikä on totta niin valtion palkat ovat kasvaneet tuplasti yksityissektoriin nähden.

Tämäkin sumutustutkimus ajaa omaa päämääräänsä. Etteivät vain eläkeläiset voisi väittää, että hallitus kurittaa heitä, kun on tehty ihan "tutkimus", miten hyvin KAIKILLA eläkeläisillä menee. Silti sivulauseessa annettiin ymmärtää, että on 300 000 eläkeläistä, jotka ovat köyhyysrajan alapuolella! Siis 300 000! Sama kuin työttömiä muut vähäosaiset päälle, joten ei mene kyllä kovinkaan hyvin noin yleensä ottaen.

Mutta hyvä, että kalliin vuokratason Helsinkiin mamu-perheitä haalitaan yhteiskunnan tuilla asumaan. Siihen saa monelta köyhältä nyysiä tukia, että yhdenkin perehen asuntokulut saadaan katettua! Miksei heitä voi asuttaa syrjäkylien tyhjillään oleviin rivi- ym. taloihin? Yhden hesakämpän hinnalla saisi muutamalle kymmenelle asunnot. Vaan liian halvaksihan se tulisi veronmaksajille eivätkä asuntopohatat rikastuisi...

Vastakkainasettelupropagandaa, jonka on havaittu toimivan loistavasti politiikan aseena ja poliittisena generaattorina.

Eläkkeiden kehitys on tapetilla, koska SDP haluaa huijata eläkeläisiltä ääniä Kiljusen johdolla.
Varsinainen tuloloukku on kolmikannan perusturvan varaan syrjäyttämillä työttömillä ikään katsomatta. Päättäjiä ja mediaa ei kiinnosta ollenkaan, miten kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevat pärjäävät nyt ja aikanaan eläkkeellä.

Ei eläkkeiden ostovoima laske, koska niihin tehdään vuosittain inflaatiotarkastus. Sama koskee myös muita yhteiskunnan etuisuuksia.

Työeläkeindeksillä tarkistetun eläkkeen reaaliarvo on noussut, mutta sen suhteellinen ostovoima verrattuna keskimääräiseen palkansaajaan on laskenut. Jos eläke vuonna 1995 oli 60 prosenttia palkansaajien keskiansiosta, vuonna 2015 osuus oli 46,2 prosenttia.
http://www.etk.fi/wp-content/uploads/eläke-keskipalkasta.png

Aloituksen kaksi ensimmäistä lausetta ovat suoraan eläketurvakeskuksen tutkimuksesta lainattuja lauseita, mutta ne koskevat keskimääräisen eläkkeen tilannetta.

Keskimääräinen eläke ei kerro oikeasti yhtään mitään eläketulojen kehityksestä.

Paremmin kertova tilasto löytyy eläketurvakeskuksen tilastosta 31.12.2015

BruttoEläke e/ kk ..............Omaeläkettä saavien luku
0- 499.........................................35 746 henkeä
500 - 749 ..................................93 305
750 - 999 .................................172 695
1000 - 1249 ..............................219 279
1250 - 1499 .............................168 326

tämä tilasto kertoo jotain siitä valtavasta pienten eläkkeiden saajien määrästä. Edellä olevassa tilastossa olevat ihmiset eivät pääse suurilla eläkkeillään kerskumaan.

Edellä olevassa tilastossa on siis 689 351 eläkkeen saajaa, joiden eläke ei päätä huimaa.

Vieläkö kerskut.

Nuo sais kaikki olla verottomia...Silti ei paljon juhlita. Eli kyllä sen huomaa, mistä korkea keskieläke löytyy, jos tuota tilastoa olisi jatkettu korkeampiin eläkkeisiin.

VVO jakaa lähes 67 miljoonan lisäosingon omistajille - Yle: Ammattiliitot saavat jättisiivun

VVO jakaa omistajilleen lisäosinkoja 66,6 miljoonaa euroa.

Suuren siivun saavat ammattiliitot.

Lisäosinkopäätös tehdään parin viikon kuluttua

Rahat osingonjakoon VVO sai, kun se myi yli 8 000 sääntelyn alaista Ara-asuntoa Y-Säätiölle.

- Näihin myytyihin kohteisiin vuosikymmenten aikana sitoutuneet pääomat on tarkoitus nyt palauttaa omistajille, VVO:n tiedotteessa todetaan.

Luovutuskorvaus oli yhteensä 68 miljoonaa euroa ja osinkoesitys on pääomanpalautuksena yhteensä 66,6 miljoonaa euroa.

Tiedotteen mukaan VVO:n omavaraisuustavoitetta on nostettu 40 prosenttiin. Yhtiön tarkoitus on jatkossa maksaa puolet markkinaehtoisen toiminnan tuloksesta, jos omavaraisuustavoite täyttyy, kuten nyt on käynyt.

Kahdeksan ammattiliittoa

Ylen mukaan VVO:n kolmanneksi suurin omistaja Metalliliitto saa lisäosinkoja 6,5 miljoonaa euroa. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL puolestaan 5,8 miljoonaa euroa.

Osingonsaajia ovat myös yksityisen sektorin toimihenkilöiden Ammattiliitto Pro, Palvelualojen PAM, Rakennusliitto, Teollisuusalojen Team ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ. Pienen osan saa myös sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto Tehy.

Rahoja ei käytetä esimerkiksi asuntojen vuokrien alentamiseen.

- Kyse on myytyihin kohteisiin vuosikymmeniksi sitoutuneen pääoman palautuksesta omistajille, sanoo VVO:n hallituksen varapuheenjohtaja Mikko Mursula Ylelle.

VVO muuttui markkinaehtoiseksi asuntosijoitusyhtiöksi vastikään. Se pitää parin viikon kuluttua ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa lisäosinkopäätös tehdään.

VVO:n asunnoista 90 prosenttia on markkinaehtoista. Tämä tarkoittaa sitä, että vuokrat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan.

On säädettävä uusi torpparilaki, jolla vuokralaiset voivat alkaa lunastaa asuntoja omikseen pitkillä maksuajoilla.

Eli vuokralainen maksaa vaan ikäänkuin omistajana hoitovastikkeen ja muut kulut ja sen lisäksi maksaa pikkihiljaa vuokra-asunnon omistajalle ostohintaa.

Tämä uusi torpparilaki säästäisi valtavasti valtion asumistukimenoja.

Ei ole oikein, että riistetään korkeilla vuokrilla sisaria ja veljiä tässä maassa.

annetaan asumis tukea jotta vuokra hinnat voi vapaasti nousta.

Mistäköhän ne nuo luvut repivät, sillä olen ollut eläkkeellä juurikin tuonajan ja eläkkeeni oli vuonna -95 euroissa noin 980€ brutto, kun nyt 2017 vuonna se on 1287€ brutto