EU-jäsenyyden konkreettinen hyöty!

Suomen talous oli YYA-aikana täysin riippuvainen idänkaupasta. Valtava työttömyys paikattiin muutolla Ruotsiin ja perustamalla tietyömaita, joilla lapioitiin lunta kinoksesta toiseen.

Kun NL hajosi, "vapaan ja itsenäisen" Suomen talous romahti historiamme suurimpaan lamaan.

EU:ssa kaikki on toisin, kuten avauksen luvut todistavat.

Miksi sinä muslimipiru riehut täällä? Onko ongelmia?

Viennin hyöty on suuri työllistäminen. On jopa pulaa tiettyjen alojen työvoimasta.
Tietysti yritykset saavat tuottoa.

Suomen raha on euro, onneksemme.

"EU-bisnes kuivattaa Suomea, kun sen päälle rakennetaan euromarkkinoita."

Hölynpölyä. Juuri EU:n vapaat markkinat ovat suurin hyötymme. On vain oltava kilpailukykyä, minkä tuleva vasemmistohallitus kyllä tuhoaa.

EU-vihaaja: "Mitä lisäarvoa nykyinen Euroopan unioni tuo aikaisemapaan Euroopan talousyhteisöön nähden ?(Vuonna 1973 Suomi solmi EEC-vapaakauppasopimuksen)."

Mitä lisäarvoa on lypsylehmällä vasikkaan verrattuna?

EU on yksinkertaisesti kehityksestään kaukana edellä yhdestä välivaiheestaan EEC:stä.

Sitä haikailevien on syytä muistaa, että peruuttamalla ei edetä.

Älä sekoita kritiikkiä vihaaan. Kaikki eivät ole samaa mieltä kanssasi ,vaikka sitä näytät edellyttävänkin. Tuollainen leimaava asennen on pikemminki sitä vihaa jota itse karsastat .Suo samainen mielipiteen vapaus muille kuin itsellesikin ,kiitos.

Vihan voimalla taphtuva valehtelu ei ole kritiikkiä.Siihen tarvitaan tietoa, ei valemediasta poimittua hölynpölyä.

En tietenkään vaadi samanmielisyyttä, vaan rehellisyyttä. Ota selvää,mitä käsitteellä tarkoitetaan,

"Mitä lisäarvoa nykyinen Euroopan unioni tuo aikaisemapaan Euroopan talousyhteisöön nähden ?(Vuonna 1973 Suomi solmi EEC-vapaakauppasopimuksen)."

EEC oli EU:n siemen. Rooman sopimuksessa (siis EEC:n perustamissopimuksessa) tavoitteeksi määriteltiin yhä tiivistyvä eurooppalaisten ihmisoikeuksia ja demokratiaa noudattavien valtioiden liitto. EEC oli alusta lähtien talousliiton lisäksi poliittinen liitto, jonka tavoite on ollut selvä kaikille. Tavoite oli poliittinen unioni, joka takaa rauhan ja hyvinvoinnin Euroopassa. Koska tuollaista ei voi kertalaakista vääntää, kehitys on edennyt hitaasti. EU on EEC:n looginen jatko, jossa alkuperäinen tavoite on ottanut jälleen askelen eteenpäin.

"Aiemin itsenäisillä valtioilla oli oma valuutta jolla kyettiin hillitsemään mm.inflaatiota.nykyisin ei tuo ole mahdollista ,joten palkkatasoissa on pyritty alaspäin ja saamaan aikaan sisäinen devalvaatio ,jonka maksajaksi joutuvat kansalaiset ostovoiman katoamisen myötä joka lisää toimeentulovaikeuksia."

EKP on pitänyt inflaation 2 prosentin tasolla, jota pidetään optimaalisena. Kiky on todellakin sisäinen devalvaatio. Devalvaatio syö aina kuluttajien ostvoimaa laskemalla rahan reaalista arvoa, nostamalla hintoja ja leikkaamalla säästäjen arvoa.

"Eu:ta on perusteltu työvoiman liikkuvuutta helpottvana instanssina,muta Suomella on ollut Pohjoismainen työnliikkuvuuden salliva sopimus ratifioituna pohjoismaiden kesken jo yli puolivuosisataa."

Totta. EU on avannut yli 500 miljoonan ihmisen avoimet sisämarkkinat, poistanut kaupan esteitä, helpottanut tavaroiden, palveluiden, valuutan ja työntekijöiden liikkumista sisämarkkinoilla. Yrityksille se on valtava etu. Kasvavat yritykset työllistävät enemmän, tyläiset kuluttavat enemmän ja luovat kysyntää muille palveluille sekä kasvattavat valtion verokertymää, jolla maksetaan sosiaalisten palveluiden ohella suuri osa infrastruktuurista, puolustusvoimista jne. Oleellista on myös se, että ulkomaisten toimijoiden on helpompi investoida Suomeen. Uudenkaupungin autotehdas, Meyerin telakat jne. eivät toimisi Suomessa, jos Suomi ei olisi EU:ssa. Tavaroiden tuotantoketjujen on toimittava saumattomasti. Eurooppalaiset investoinnit Suomeen lisäävät työtä ja verokertymää.




"Samaa olisi sinällään kyetty soveltamaan Eu:n sisällä välttäen integraatio suunnitelmat ja talous vastuu kysymykset toisista valtioista joihin lhteminen oli Eu:n omien perussopimusten vastainen. Eu: hankaluus on se että Eu:ssa ei oel kyetty pysymään omissa sopimuksissa joka tekee allianssista epävkaan ja epäluotettavan jolloin liitto menettää uskottavuutensa joka on jokaiselle liitolle oleellista jotta se voi toimia ttarkoituksensa mukaisesti."

EU on avoin liittovaltio. Se on uusi konsepti ja siksi EU edellyttää poliittisia ja juridisia korjaustoimia. Britannian lähdön jälkeenkin EU on melkein 500 miljoonan ihmisen ja 27 valtion valtioliitto. EU sairastaa yhä lapsentauteja. Ei se ole täydellinen, mutta se kehittyy koko ajan. Myös demokraattiset kansallisvaltiot muuttuvat erilaisten poliittisten suhdanteiden mukana. Oliko Suomi täydellinen, itsenäisempi tai parempi ennen EU-jäsenyyttä. Minun mielestäni ei.

"Koska Eu-:ssa on toimittu miten on toimittu on se johtanut siihen että Eu:hun on otettu eritasoisia talouksia josta on seurannut se että Eu:ssa on liiaksi heikkoja talouksia ,jotka rasittvat Eu: n talouspohjaa."

Neuvostoliiton ja itäblokin romahtaminen johti Jugoslavian hajoamissotaan. Entisten itäblokin maiden ottaminen osaksi Eurooppalaista yhtenäistymiskehitystä oli poliittinen päätös, jolla haluttiin turvata näiden valtioiden rauha ja demokraattinen kehitys. Siinä on onnistuttu valtavan hyvin. Tulonsiirroilla tietenkin tasoitetaan rikkaiden ja köyhempien maiden välisiä eroja, mutta toisaalta talouskasvu entisissä itäblokin maissa on ollut erittäin nopeaa. Sitä mukaa kun köyhempien maiden talous kasvaa, niiden tukemisen tarve vähenee.

"Eu ei ole onnistunut luomaan kiinteää vakaata talousaluetta ja jos joku muuta väittää pyytäisin esuittämään eksaksiksi millaisia rahavirtoja kaupan kautta Eu on kyennyt Suomen taloutta vakauttamaan luomaan ,joita ei olisi syntynyt ilman Eu:ta ? Eli mitkä on ne kaupalliset tulonlähteet jotka voidaan suoraan lukea Eu:n luomaksi ja ansioksi, jotka tuovat Suomelle vakaata tuloa pitkällä aikavälillä ja edistävät vientitulojamme?"

Yksittäisten tekijöiden analyyttinen ja kattava selvittäminen olisi varmasti vuosien työrupeama kokeneellekin taloustieteilijälle. Talouden ja ostovoiman kasvun voit tarkistaa vaikka rahamuseoseon verkkosivuilta.