Zyskowicz jyrisee: Trump on "keskenkasvuinen narsisti"

Varmasti näin mutta mitä kuuluu tälle saitille.

USA on plutokratia johonkin rajaan saakka, mutta se ei ole yleisen äänioikeuden maassa kuitenkaan yksi totuus. Kaikki äänet eivät ole ostettavissa, koska rahamiehillä ei edes sellaista ostohalua ole. USA on myös ns. kulttuurisotien repimä maa. Trump-fani Markku Ruotsila on tuonut tätä esiin ja se on sinällään totta, vaikka Ruotsilan johtopäätökset muutoin ovat kaikkea muuta kuin poliittisesti sitoutumattoman tutkijan mielipiteitä. USAssa valtaan on noussut nyt kansallismielinen äärikristittyjen ja konservatiivien klikki. Trump ei oikein luontevasti istu tähän joukkoon, mutta hän liikkuu sen aallonharjalla. Trump yrittää näytellä konservatiivikristittyä ja nämä puolestaan sietävät härskejäkin välillä puhuvaa rahamies Trumpia, koska heille on siitä hyötyä. Tämä on siis symbioosi -niminen loissuhde eli molemmat hyötyvät, vaikka ovat muuten ihan eri lajia. Trumpin vastustajat yrittävät rikkoa tätä kuvaa ja siksi Epstein -kohu on tärkeä. Trumpin kristityille kannattajille lapsiin sekaantuminen voi olla liian kova pala purtavaksi edes Trumpin kohdalla ja Epsteinin avulla yritetään vihjata siihen suuntaan ja luoda mielikuvaa Trumpista perserssinä maskuliinisen vallan käyttäjänä.

Ben Z. voi ymmärtää kyllä tilanteen oikein, mutta hän korostaa autokratian mahdollisuutta eikä minusta syyttä. Trump on liuttanut USAta siihen suuntaan. Tässä Trump ja hänen läheiset alt-right -tukijansa näyttävät olevan aidosti samalla puolen jakolinjaa. Tämä porukka ei ole kuitenkaan rahamiesten mieleen, koska näiden talouspoliittisena ihanteena on protektionismi, joka on alkanut kovasti muistuttaa jopa natsi-Saksan vastaanvantyyppistä protektionismia. Kummalliselta tuntuukin se, että jotkut suuret talousmiehet ovat asettuneet tukemaan Trumpia, vaikka tämän tullipolitiikka ja vapaakaupan vastaisuus sotii heidän etujaan vastaan. Ennen valtaannousuaan Trumpin talouspolitiikka olisi saanut näiden piirissä kauhistuneen vastaanoton ja se olisi tyrmätty järjettömyyden huippuna. Nyt leikitään sitten, että oltaisiin muka samassa rintamassa. Hupaisin esimerkki Trumpin ajattelusta on se, että hän nappaa liittovaltiolle 25 % siitä, että salliin Nvidian ja AMD:n vievän Kiinaan joitain sirumallejaan ikään kuin ne eivät silloin olisikaan USAlle turvallisuuspolittinen uhka. Samanlaisilla hullutuksilla Trump yrittää lopettaa Venäjän hyökkäyssodan. Hän tekee rauhaa talouspoliiittisilla diileillä ymmärtämättä, että putler tavoittelee ihan muuta eli Venäjän aseman kohentamista NL:n aikaisiin mittoihin suurvaltana.

NL:n kaatuminen oli onnekas tapahtuma Suomen kannalta. Se antoi Suomelle tilaisuuden liukua pois naapurimaan käskyvallasta. Nato-jäsenyys on osa tätä poisujuttautumista. Nato on Trumpin ja hänen hallintonsa (erityisesti äärityperän Vancen) vuoksi epävarmoissa kantamissa. Luultavasti olemme kovaa vauhtia siirtymässä siihen eurooppalaisempaan Natoon, mistä presidentti Niinistö aikoinaan puhui. Euroopan maat kantavat itse vastuun omasta turvallisuudestaan ja USA on siinä lähinnä ydinasepelotteen vuoksi. Veikkaisin, että kehitys voi johtaa Euroopan maidenkin paremman ydinasepelotteen hankkimiseen, mikä voisi tarkoittaa Saksan uudelleen militarisointia suuressa mittakaavassa. Saksassa tämä kehitys on pantu liikkeelle ja ehkä siinä otetaan jalka jarrulta kokonaan, jos Venäjän uhittelu ja uhka voimistuvat.

mielipidepankki kirjoitti:

USA on plutokratia johonkin rajaan saakka, mutta se ei ole yleisen äänioikeuden maassa kuitenkaan yksi totuus. Kaikki äänet eivät ole ostettavissa, koska rahamiehillä ei edes sellaista ostohalua ole. USA on myös ns. kulttuurisotien repimä maa. Trump-fani Markku Ruotsila on tuonut tätä esiin ja se on sinällään totta, vaikka Ruotsilan johtopäätökset muutoin ovat kaikkea muuta kuin poliittisesti sitoutumattoman tutkijan mielipiteitä. USAssa valtaan on noussut nyt kansallismielinen äärikristittyjen ja konservatiivien klikki. Trump ei oikein luontevasti istu tähän joukkoon, mutta hän liikkuu sen aallonharjalla. Trump yrittää näytellä konservatiivikristittyä ja nämä puolestaan sietävät härskejäkin välillä puhuvaa rahamies Trumpia, koska heille on siitä hyötyä. Tämä on siis symbioosi -niminen loissuhde eli molemmat hyötyvät, vaikka ovat muuten ihan eri lajia. Trumpin vastustajat yrittävät rikkoa tätä kuvaa ja siksi Epstein -kohu on tärkeä. Trumpin kristityille kannattajille lapsiin sekaantuminen voi olla liian kova pala purtavaksi edes Trumpin kohdalla ja Epsteinin avulla yritetään vihjata siihen suuntaan ja luoda mielikuvaa Trumpista perserssinä maskuliinisen vallan käyttäjänä.

Ben Z. voi ymmärtää kyllä tilanteen oikein, mutta hän korostaa autokratian mahdollisuutta eikä minusta syyttä. Trump on liuttanut USAta siihen suuntaan. Tässä Trump ja hänen läheiset alt-right -tukijansa näyttävät olevan aidosti samalla puolen jakolinjaa. Tämä porukka ei ole kuitenkaan rahamiesten mieleen, koska näiden talouspoliittisena ihanteena on protektionismi, joka on alkanut kovasti muistuttaa jopa natsi-Saksan vastaanvantyyppistä protektionismia. Kummalliselta tuntuukin se, että jotkut suuret talousmiehet ovat asettuneet tukemaan Trumpia, vaikka tämän tullipolitiikka ja vapaakaupan vastaisuus sotii heidän etujaan vastaan. Ennen valtaannousuaan Trumpin talouspolitiikka olisi saanut näiden piirissä kauhistuneen vastaanoton ja se olisi tyrmätty järjettömyyden huippuna. Nyt leikitään sitten, että oltaisiin muka samassa rintamassa. Hupaisin esimerkki Trumpin ajattelusta on se, että hän nappaa liittovaltiolle 25 % siitä, että salliin Nvidian ja AMD:n vievän Kiinaan joitain sirumallejaan ikään kuin ne eivät silloin olisikaan USAlle turvallisuuspolittinen uhka. Samanlaisilla hullutuksilla Trump yrittää lopettaa Venäjän hyökkäyssodan. Hän tekee rauhaa talouspoliiittisilla diileillä ymmärtämättä, että putler tavoittelee ihan muuta eli Venäjän aseman kohentamista NL:n aikaisiin mittoihin suurvaltana.

NL:n kaatuminen oli onnekas tapahtuma Suomen kannalta. Se antoi Suomelle tilaisuuden liukua pois naapurimaan käskyvallasta. Nato-jäsenyys on osa tätä poisujuttautumista. Nato on Trumpin ja hänen hallintonsa (erityisesti äärityperän Vancen) vuoksi epävarmoissa kantamissa. Luultavasti olemme kovaa vauhtia siirtymässä siihen eurooppalaisempaan Natoon, mistä presidentti Niinistö aikoinaan puhui. Euroopan maat kantavat itse vastuun omasta turvallisuudestaan ja USA on siinä lähinnä ydinasepelotteen vuoksi. Veikkaisin, että kehitys voi johtaa Euroopan maidenkin paremman ydinasepelotteen hankkimiseen, mikä voisi tarkoittaa Saksan uudelleen militarisointia suuressa mittakaavassa. Saksassa tämä kehitys on pantu liikkeelle ja ehkä siinä otetaan jalka jarrulta kokonaan, jos Venäjän uhittelu ja uhka voimistuvat.

Lue lisää

Trump on aika lailla lastu lainehilla. Tuskin hän on Venäjän valitsema, vaikka niin väitetään.

Ennen Bill Clinton presidentti kausia demokraatit oli valkoisen työväen luokan puolue. Bill Clintonin kausista alkaen demokraatit on ollut pätevöityneimmän 10 prosentin puolue. Samanaikaisesti republikaanit on ollut rikkaimman 1 prosentin puolue.

Poliittiset esitykset, joissa tavallisen kansan näkemys poikkeaa talouseliitin näkemyksestä, on vuosina 1981 - 2002 on päätetty aina talouseliitin hyväksi. Asiaa on siis tutkittu.

Nämä seikat viittaavat vahvasti plutokratiaan. Palatakseni Zyskowiczin lausumaan Trumpista tuon esille erään tutkimuksessa esille tulleen seikan:

"Alhainen koettu hyvinvointi on tehokas mittari tyytymättömyydelle. Se korreloi voimakkaasti vakiintunattomien poliittisten ehdokkaiden äänestämisen kanssa."

En toki ole näitä väittämiä keksinyt itse. Olen lueskellut ja yrittänyt omaksua vuonna 2023 julkaistua (suomeksi vuonna 2024) kirjaa Lopun ajat. Sen on kirjoittanut Peter Turchin.

https://www.terracognita.fi/tuote/lopun-ajat/

Zyskowicz ei käsitä tuollaisia asioita. Ymmärrän hyvin, että joskus palkansaajien asemaa joutuu heikentämään. Käsittämätöntä on se, että heikennetään samanaikaisesti monesta suunnasta.

Kokoomuksen mielestä Suomen tilanne on sitä parempi mitä enemmän meillä on rikkaita. On kiistatonta, että eliittiä pitää olla. Se ei kuitenkaan voi anhehtia liikaa kansantalouden tuottamasta vauraudesta itselleen.