Kansainvälinen laki ja ennaltaehkäisevät invaasiot

1. maailmansota alkoi v. 1914, kun Itävalta hyökkäsi Serbiaan. Siitä Saksa seurasi Itävallan vanavedessä hyökkäämällä Belgiaan.

Itävallalla ja Saksalla ei kummallakaan ollut mitään oikeutusta hyökätä toisiin maihin eikä kummankaan toimia voi pitää ennaltaehkäisevinä.

Vaikka Saksa ei olisikaan varsinaisesti hyökännyt, riittävän aggressiivinen toiminta olisi silti antanut Britannialle ja Ranskalle* oikeutuksen tehdä ennaltaehkäisevä invaasio Wilhelmin Saksaan.

Puolalla olisi ollut paljon oikeutetumpaa tehdä ennaltaehkäisevä invaasio Natsi-Saksaan vuonna 1933.

Amerikan olisi myös ollut perusteltua ottaa Japani hyökkäyksen kohteeksi ennen mitään pearlharboreita 1941 jo pelkästään sen takua mitä Japani teki Aasiassa. Pelkkä öljysaarto ei todellakaan olisi riittänyt.

Jos mennään jopa reippaasti eteenpäin 2. maailmansodan jälkeiseen aikaan, siitäkin voidaan keksiä esimerkkejä.

Vuonna 1972 Tanzanian (Julius Nyereren) tukemat syrjäytetyn ugandalaispresidentti Milton Oboten kapinallisjoukot käynnistivät hyökkäyksen vallan kaapanneen Idi Aminin hallintoa vastaan. Vaikka tämä hanke kärsi resurssipulasta jo heti alkuun eikä kansaa saatu toivotusti kääntymään Idi Aminia vastaan, Oboten gerillahyökkäys Ugandaan oli kuitenkin itsessään oikeutettu.

*Britannian ja Ranskan kolonialismi-porsastelut ovat täysin asia erikseen ja toinen keskustelu.

Entä oliko Paul Kagamen oikeutettua hyökätä Kongoon sen jälkeen, kun tutsien kansanmurhaan syyllistyneet äärihutut pakenivat sinne, muodostaen samalla todennäköisen potentiaalisen turvallisuusuhan Ruandalle?

Anonyymi00003 kirjoitti:

1. maailmansota alkoi v. 1914, kun Itävalta hyökkäsi Serbiaan. Siitä Saksa seurasi Itävallan vanavedessä hyökkäämällä Belgiaan.

Itävallalla ja Saksalla ei kummallakaan ollut mitään oikeutusta hyökätä toisiin maihin eikä kummankaan toimia voi pitää ennaltaehkäisevinä.

Vaikka Saksa ei olisikaan varsinaisesti hyökännyt, riittävän aggressiivinen toiminta olisi silti antanut Britannialle ja Ranskalle* oikeutuksen tehdä ennaltaehkäisevä invaasio Wilhelmin Saksaan.

Puolalla olisi ollut paljon oikeutetumpaa tehdä ennaltaehkäisevä invaasio Natsi-Saksaan vuonna 1933.

Amerikan olisi myös ollut perusteltua ottaa Japani hyökkäyksen kohteeksi ennen mitään pearlharboreita 1941 jo pelkästään sen takua mitä Japani teki Aasiassa. Pelkkä öljysaarto ei todellakaan olisi riittänyt.

Jos mennään jopa reippaasti eteenpäin 2. maailmansodan jälkeiseen aikaan, siitäkin voidaan keksiä esimerkkejä.

Vuonna 1972 Tanzanian (Julius Nyereren) tukemat syrjäytetyn ugandalaispresidentti Milton Oboten kapinallisjoukot käynnistivät hyökkäyksen vallan kaapanneen Idi Aminin hallintoa vastaan. Vaikka tämä hanke kärsi resurssipulasta jo heti alkuun eikä kansaa saatu toivotusti kääntymään Idi Aminia vastaan, Oboten gerillahyökkäys Ugandaan oli kuitenkin itsessään oikeutettu.

*Britannian ja Ranskan kolonialismi-porsastelut ovat täysin asia erikseen ja toinen keskustelu.

Lue lisää

Venäjä ja Serbia hyökkäsivät 1914 terrori-iskuin ja murhaamalla arkkiherttuan vaimoineen. Eennen Saksan hyökkäystä Belgiaan olivat Venäjä ja Ranska hyökänneet Saksan kimppuun mobilisoimalla. Mobilisointi oli jatkunut ensin salaisena päiväkausia, ennen kuin Saksa reagoi. Mobilisointi merkitsi hyökkäystä tuohon aikaan, sillä niitä ei voitu peruuttaa

Anonyymi00019 kirjoitti:

Venäjä ja Serbia hyökkäsivät 1914 terrori-iskuin ja murhaamalla arkkiherttuan vaimoineen. Eennen Saksan hyökkäystä Belgiaan olivat Venäjä ja Ranska hyökänneet Saksan kimppuun mobilisoimalla. Mobilisointi oli jatkunut ensin salaisena päiväkausia, ennen kuin Saksa reagoi. Mobilisointi merkitsi hyökkäystä tuohon aikaan, sillä niitä ei voitu peruuttaa

Lue lisää

"Venäjä ja Ranska hyökänneet Saksan kimppuun mobilisoimalla."

Kun sinulla on noin löysä käsite hyökkäämisestä, sittenhän Natsi-Saksakin oli jo valmiiksi hyökännyt kaikkien naapuriensa kimppuun mobilisoimalla. :)

-Vertigo

Anonyymi00020 kirjoitti:

"Venäjä ja Ranska hyökänneet Saksan kimppuun mobilisoimalla."

Kun sinulla on noin löysä käsite hyökkäämisestä, sittenhän Natsi-Saksakin oli jo valmiiksi hyökännyt kaikkien naapuriensa kimppuun mobilisoimalla. :)

-Vertigo

Lue lisää

Puola todellakin mobilisoi armeijaansa koko kesän 1940 vastoin sopimuksia ja sen armeija oli täysin mobilisoitu 1.9.1939. samoin toimi Ranska

Anonyymi00021 kirjoitti:

Puola todellakin mobilisoi armeijaansa koko kesän 1940 vastoin sopimuksia ja sen armeija oli täysin mobilisoitu 1.9.1939. samoin toimi Ranska

Miten Puola ja Ranska pystyivät tuollaiseen aika-avaruudellisuuteen velhouteen? :)

-Vertigo

Anonyymi00023 kirjoitti:

Miten Puola ja Ranska pystyivät tuollaiseen aika-avaruudellisuuteen velhouteen? :)

-Vertigo

1.9. Saksa kohtasi täydellisesti mobilisoidun Puolan armeijan ja tämä on vain faktaa

Anonyymi00024 kirjoitti:

1.9. Saksa kohtasi täydellisesti mobilisoidun Puolan armeijan ja tämä on vain faktaa

Miten Puola ja Ranska valmistautuivat vuoteen 1939 vuodesta 1940 käsin? Mistä ne sellaisen aikakoneen saivat värkättyä? :)

-Vertigo

Tuossa varmaan tarkoitetaan, että muillakin kuin aggression suoralla kohteella on oikeus vastatoimiin.
Jo Itävallan hyökkääminen Serbiaan antoi Venäjälle oikeuden ryhtyä sotatoimiin Itävaltaa vastaan. Saksan hyökkääminen Belgiaan antoi Britannialle ja Ranskalle oikeuden ryhtyä sotatoimiin Saksaa vastaan.

Entä myöhemmin -30-40-luvuilla? Olisiko Amerikalla ollut oikeus tehdä aseellinen hyökkäys Japania kohtaan Japanin hyökättyä Kiinaan?

Anonyymi00005 kirjoitti:

Tuossa varmaan tarkoitetaan, että muillakin kuin aggression suoralla kohteella on oikeus vastatoimiin.
Jo Itävallan hyökkääminen Serbiaan antoi Venäjälle oikeuden ryhtyä sotatoimiin Itävaltaa vastaan. Saksan hyökkääminen Belgiaan antoi Britannialle ja Ranskalle oikeuden ryhtyä sotatoimiin Saksaa vastaan.

Entä myöhemmin -30-40-luvuilla? Olisiko Amerikalla ollut oikeus tehdä aseellinen hyökkäys Japania kohtaan Japanin hyökättyä Kiinaan?

Lue lisää

Kollektiivinen itsepuolustus tarkoittaa kansainvälisessä oikeudessa tilannetta, jossa toisen valtion aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutunut valtio saa pyynnöstään sotilaallista apua muilta valtioilta. Oikeus tähän perustuu YK:n peruskirjan 51. artiklaan, ja se edellyttää aina hyökkäyksen kohteeksi joutuneen valtion nimenomaista avunpyyntöä.Käsite liittyy vahvasti seuraaviin ulottuvuuksiin:

Sotilasliitot: Kollektiivinen itsepuolustus toimii perustana mm. puolustusliitto Naton 5. artiklalle, jossa liittolaiset sitoutuvat auttamaan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata.

Rajoitukset: Aseellisen voiman käytön tulee aina täyttää suhteellisuusperiaate, eli vastatoimet saavat olla vain sen verran mittavia, kuin hyökkäyksen torjumiseksi on välttämätöntä

Anonyymi00007 kirjoitti:

Kollektiivinen itsepuolustus tarkoittaa kansainvälisessä oikeudessa tilannetta, jossa toisen valtion aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutunut valtio saa pyynnöstään sotilaallista apua muilta valtioilta. Oikeus tähän perustuu YK:n peruskirjan 51. artiklaan, ja se edellyttää aina hyökkäyksen kohteeksi joutuneen valtion nimenomaista avunpyyntöä.Käsite liittyy vahvasti seuraaviin ulottuvuuksiin:

Sotilasliitot: Kollektiivinen itsepuolustus toimii perustana mm. puolustusliitto Naton 5. artiklalle, jossa liittolaiset sitoutuvat auttamaan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata.

Rajoitukset: Aseellisen voiman käytön tulee aina täyttää suhteellisuusperiaate, eli vastatoimet saavat olla vain sen verran mittavia, kuin hyökkäyksen torjumiseksi on välttämätöntä

Lue lisää

"Kollektiivinen itsepuolustus toimii perustana mm. puolustusliitto Naton 5. artiklalle"

Itse asiassa jo Puolan nimikkohahmoksi nostetun Jozef Pilsudskin ajatusta Intermarium-liittoumasta on pidetty jälkikäteen eräänlaisena NATO:n esiasteena, samaisin periaattein. Valitettavasti tämä kyseinen Pilsudskin unelmoima Intermarium-liittouma ei päässyt toteutumaan, mihin oli monta syytä, ml. (mutta ei pelkästään) Liettuan diplomatiavälien jäädyttäminen Puolaan aseleposopimusten päälle räikeästi sylkevän Zeligovski-kaappaa-Vilna-juonen junailun takia, kiusallista kyllä.

Intermarium-liittouman puuttuminen on esitetty syyksi miksi Euroopan valtiot kohtasivat sen kohtalon kuin kohtasivat.

-Vertigo

"Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan, erityisesti 2 artiklan 4 kohdan) nojalla kaikkia jäsenvaltioita kielletään käyttämästä voimaa minkä tahansa valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan. Ainoa poikkeus tästä kiellosta löytyy 51 artiklasta, jossa .... korostetaan selvästi, että oikeus itsepuolustukseen syntyy vasta varsinaisen aseellisen hyökkäyksen jälkeen."

Eli toisin sanoen jos Pilsudski olisikin käynnistänyt ennaltaehkäisevän invaasion Natsi-Saksaan, Britannialla ja Ranskalla olisi ollut velvoite paperilla hyökätä puolestaan Puolaa vastaan. Se olisivatko toteuttaneet velvoitteensa paperilla tai pystyneet toteuttamaan onkin toinen juttu.

Mihin pohjaat tuon väitteesi? :)

Anonyymi00006 kirjoitti:

Mihin pohjaat tuon väitteesi? :)

Olematonta ei tarvitse todistaa olemattomaksi. Jos itse voit todistaa kyseisen lain tai lakien olemassaolon, niin siitä vaan. Mutta älä hämmästy yrityksesi lopputulosta.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Olematonta ei tarvitse todistaa olemattomaksi. Jos itse voit todistaa kyseisen lain tai lakien olemassaolon, niin siitä vaan. Mutta älä hämmästy yrityksesi lopputulosta.

"Olematonta ei tarvitse todistaa olemattomaksi. "

Sinä se väitit, että ei olisi kansainvälistä lakia vaan ainoastaan kansainvälisiä sopimuksia, joten todistamistaakka on edelleenkin sinulla. Mutta älä hämmästy yrityksesi lopputulosta.

Anonyymi00010 kirjoitti:

"Olematonta ei tarvitse todistaa olemattomaksi. "

Sinä se väitit, että ei olisi kansainvälistä lakia vaan ainoastaan kansainvälisiä sopimuksia, joten todistamistaakka on edelleenkin sinulla. Mutta älä hämmästy yrityksesi lopputulosta.

Lue lisää

Minä voin todistaa kansainvälisten sopimusten olemassaolon, jos sinulla ei ole tietoa yhdestäkään. Mutta esittelepä itse se kansainvälinen laki.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Minä voin todistaa kansainvälisten sopimusten olemassaolon, jos sinulla ei ole tietoa yhdestäkään. Mutta esittelepä itse se kansainvälinen laki.

Sinä selvästikin vain trollaat etkä edes yritä edistää koko keskustelua. Ei ole syytä tuhlata aikaa sinun kanssa vääntämiseen. Hyvää päivänjatkoa.

Oikea termi on kansainvälinen oikeus, mikä perustuu sopimuksiin

AI-yhteenveto
Kansainvälinen oikeus on oikeusjärjestelmä, joka säätelee itsenäisten valtioiden ja muiden kansainvälisten toimijoiden (kuten YK:n) keskinäisiä suhteita. Se perustuu valtioiden välisiin sopimuksiin ja kansainväliseen tapaoikeuteen, ja se ohjaa muun muassa ihmisoikeuksien toteutumista, sodankäyntiä ja ympäristönsuojelua.Kansainvälinen oikeus jakautuu useisiin eri osa-alueisiin, joista keskeisimpiä ovat:

Valtiosopimusoikeus: Määrittää, miten kansainvälisiä sopimuksia tehdään ja tulkitaan.

Ihmisoikeudet: Turvaavat yksilöiden perusoikeudet yli valtionrajojen.

Humanitaarinen oikeus: Sisältää sodan oikeussäännöt, jotka rajoittavat sodankäyntiä ja suojelevat siviilejä

.Kansainvälinen rikosoikeus: Käsittelee vakavimpia kansainvälisiä rikoksia, kuten joukkotuhontaa ja sotarikoksia.

Ympäristöoikeus: Säätelee esimerkiksi valtioiden välistä yhteistyötä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Oikea termi on kansainvälinen oikeus, mikä perustuu sopimuksiin

AI-yhteenveto
Kansainvälinen oikeus on oikeusjärjestelmä, joka säätelee itsenäisten valtioiden ja muiden kansainvälisten toimijoiden (kuten YK:n) keskinäisiä suhteita. Se perustuu valtioiden välisiin sopimuksiin ja kansainväliseen tapaoikeuteen, ja se ohjaa muun muassa ihmisoikeuksien toteutumista, sodankäyntiä ja ympäristönsuojelua.Kansainvälinen oikeus jakautuu useisiin eri osa-alueisiin, joista keskeisimpiä ovat:

Valtiosopimusoikeus: Määrittää, miten kansainvälisiä sopimuksia tehdään ja tulkitaan.

Ihmisoikeudet: Turvaavat yksilöiden perusoikeudet yli valtionrajojen.

Humanitaarinen oikeus: Sisältää sodan oikeussäännöt, jotka rajoittavat sodankäyntiä ja suojelevat siviilejä

.Kansainvälinen rikosoikeus: Käsittelee vakavimpia kansainvälisiä rikoksia, kuten joukkotuhontaa ja sotarikoksia.

Ympäristöoikeus: Säätelee esimerkiksi valtioiden välistä yhteistyötä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Lue lisää

Ja mihin tietoteoksiin tarkkaan ottaen tämä sinun chatgpt tai mikälie tekoälyapulaisesi nojaakaan? Muutenhan tuo tekoäly-yhteenveto on yhtä tyhjän kanssa.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Ja mihin tietoteoksiin tarkkaan ottaen tämä sinun chatgpt tai mikälie tekoälyapulaisesi nojaakaan? Muutenhan tuo tekoäly-yhteenveto on yhtä tyhjän kanssa.

Saapa nähdä, pysyykö tämä postaus...

Se perustuu näihin:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainvälinen_oikeus

https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kansainvalinen-oikeus

https://finlandabroad.fi/web/un/ihmisoikeudet-ja-kansainvalinen-oikeus

https://finlandabroad.fi/web/un/ihmisoikeudet-ja-kansainvalinen-oikeus

https://unric.org/fi/kansainvaelinen-oikeus/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainvälinen_rikostuomioistuin

Anonyymi00015 kirjoitti:

Saapa nähdä, pysyykö tämä postaus...

Se perustuu näihin:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainvälinen_oikeus

https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kansainvalinen-oikeus

https://finlandabroad.fi/web/un/ihmisoikeudet-ja-kansainvalinen-oikeus

https://finlandabroad.fi/web/un/ihmisoikeudet-ja-kansainvalinen-oikeus

https://unric.org/fi/kansainvaelinen-oikeus/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainvälinen_rikostuomioistuin

Lue lisää

Kiitos, eihän se ollut vaikeaa. Olisit vain postannut ne aiemmassa kommentissasi eikä vain pelkkää tekoäly-yhteenvetoa, jollainen saa jo automaattisesti aiheesta riippumatta nostamaan kulmakarvaa.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Sinä selvästikin vain trollaat etkä edes yritä edistää koko keskustelua. Ei ole syytä tuhlata aikaa sinun kanssa vääntämiseen. Hyvää päivänjatkoa.

Kuin myös! Ikävää, ettet pystynyt esittelemään sitä "kansainvälistä lakia", mutta sehän oli odotettavissakin.

Täysin irrelevanttia keskustelun aiheen kannalta.