viemärit

Kyllä jää laajenee lämmetessään aivan kuin muutkin aineet, kuten tuossa edellä olevassa keskustelussa totesinkin. Tosin lämpölaajeneminen on vähäistä verrattuna veden jäätymisessä tapahtuvaan laajenemiseen, mutta suurempaa kuin vesijohtojen metallilla, mikä voi rikkoa johdot.

Tuota pakkasen ja jäätymisen etenemistä on käsitelty joka pakkaskauden jälkeen. Kyseessä on osin ilmiön inertia: kylmyyttä on varastoituneena materiaan (maahan tai rakenteisiin) ja se saa jäätymisen etenemään melko pitkään, vaikka ilma lauhtuisikin.

Toisaalta taas rakennusten ulkotermostaatin ohjaama lämmönsäätö pudottaa lämmityksen pois heti, kun ilma lauhtuu. Rakenteet ovat kuitenkin edelleen kylmiä, ja jäätyminen niissä jatkuu vielä tehostuneena, kun lämmitystä on vähennetty.

Nämä mainitut ilmiöt selittävät melkoisen osan kaupunkilegendasta, että pakkanen ryhtyy tosissaan etenemään, kun ilma lauhtuu.

vanha.jaara kirjoitti:

Kyllä jää laajenee lämmetessään aivan kuin muutkin aineet, kuten tuossa edellä olevassa keskustelussa totesinkin. Tosin lämpölaajeneminen on vähäistä verrattuna veden jäätymisessä tapahtuvaan laajenemiseen, mutta suurempaa kuin vesijohtojen metallilla, mikä voi rikkoa johdot.

Tuota pakkasen ja jäätymisen etenemistä on käsitelty joka pakkaskauden jälkeen. Kyseessä on osin ilmiön inertia: kylmyyttä on varastoituneena materiaan (maahan tai rakenteisiin) ja se saa jäätymisen etenemään melko pitkään, vaikka ilma lauhtuisikin.

Toisaalta taas rakennusten ulkotermostaatin ohjaama lämmönsäätö pudottaa lämmityksen pois heti, kun ilma lauhtuu. Rakenteet ovat kuitenkin edelleen kylmiä, ja jäätyminen niissä jatkuu vielä tehostuneena, kun lämmitystä on vähennetty.

Nämä mainitut ilmiöt selittävät melkoisen osan kaupunkilegendasta, että pakkanen ryhtyy tosissaan etenemään, kun ilma lauhtuu.

Yleensä putket halkeaa vasta kun sää lauhtuu. Se johtuu siitä että putken jäätyessä ei yleensä pääse muodostumaan niin suurta painetta että se halkaisisi putken(jäätyminen alkaa tietystä kohtaa ja etenee kumpaankin suuntaan putkea). Mutta sitten kun lämpötila nousee, niin putken sisällä oleva jää laajenee lämpötilan vaikutuksesta, ja nyt putken sisällä oleva jää toimii myös itsensä tulppana ja muodostaa niin suuren paineen että putki halkeaa.

Tosin vuodon/hlkeaman joka tapauksessa huomaa vasta putken sulettua. Mutta sillä on vaikutusta miten jäätyneen putken sulattaa jos haluaa että se ei hajoa. Voi se tietysti suoraan jäätymisestäkin haljeta, mutta yleensä.

>X< kirjoitti:

Yleensä putket halkeaa vasta kun sää lauhtuu. Se johtuu siitä että putken jäätyessä ei yleensä pääse muodostumaan niin suurta painetta että se halkaisisi putken(jäätyminen alkaa tietystä kohtaa ja etenee kumpaankin suuntaan putkea). Mutta sitten kun lämpötila nousee, niin putken sisällä oleva jää laajenee lämpötilan vaikutuksesta, ja nyt putken sisällä oleva jää toimii myös itsensä tulppana ja muodostaa niin suuren paineen että putki halkeaa.

Tosin vuodon/hlkeaman joka tapauksessa huomaa vasta putken sulettua. Mutta sillä on vaikutusta miten jäätyneen putken sulattaa jos haluaa että se ei hajoa. Voi se tietysti suoraan jäätymisestäkin haljeta, mutta yleensä.

Ja vielä kun huomioidaan, että jäähtyessään jää kutistuu ja putken ja jää tulpan väliin tunkeuuu putkesta lisää vettä, joka täyttää syntyneen tilan ja jäätyy sinne. Niinpä välittömästi kun jään lämpötila putkessa alkaa kasvamaan, syntyy paine putken seinämiä vasten.

Jussi 45 kirjoitti:

Ja vielä kun huomioidaan, että jäähtyessään jää kutistuu ja putken ja jää tulpan väliin tunkeuuu putkesta lisää vettä, joka täyttää syntyneen tilan ja jäätyy sinne. Niinpä välittömästi kun jään lämpötila putkessa alkaa kasvamaan, syntyy paine putken seinämiä vasten.

Tiede(2000)-lehdessä oli putken halkeaminen selitetty juuri noin. Pitänee paikkaansa.

Ilman lämmetessä roudan syvyys pienenee. Tällöin roudassa oleva jäätynyt vesi sulaa. Veden sulaminen sitoo lämpöä, joka otetaan ympäristöstä, kuten juuri viemäristä. Koska roudan sulaminen suurelta alueelta kuluttaa paljon lämpöä, viemäri jäätyy. Routaisessa maassa olevan jään sulaminen kuluttaa energiaa 350 kJ/m3 maata, kun taas viemäri tuottaa lämpöä 270 kJ/m3 vettä. Koska ainakin kiinteistöjen viemäriputket ovat suhteellisen ohuita ja niissä kulkee vettä vain ajoittain, jää todellinen viemärin tuottama lämpömäärä noin 120 kJ/m3. Erotuksesta 350-120=230kJ nähdään että viemäri jäätyy. Tosin viemärin jäätymisessä vapautuu energiaa 160 kJ, mutta silti jäätymisen puolelle jää vielä riittävästi energiavajetta, 70kJ. N.O.T

kaupunkilaisakka kirjoitti:

Ilman lämmetessä roudan syvyys pienenee. Tällöin roudassa oleva jäätynyt vesi sulaa. Veden sulaminen sitoo lämpöä, joka otetaan ympäristöstä, kuten juuri viemäristä. Koska roudan sulaminen suurelta alueelta kuluttaa paljon lämpöä, viemäri jäätyy. Routaisessa maassa olevan jään sulaminen kuluttaa energiaa 350 kJ/m3 maata, kun taas viemäri tuottaa lämpöä 270 kJ/m3 vettä. Koska ainakin kiinteistöjen viemäriputket ovat suhteellisen ohuita ja niissä kulkee vettä vain ajoittain, jää todellinen viemärin tuottama lämpömäärä noin 120 kJ/m3. Erotuksesta 350-120=230kJ nähdään että viemäri jäätyy. Tosin viemärin jäätymisessä vapautuu energiaa 160 kJ, mutta silti jäätymisen puolelle jää vielä riittävästi energiavajetta, 70kJ. N.O.T

Koska jää sulaa nollassa celsiusasteessa ja lämpö virtaa vain korkeammasta lämpötilasta matalampaan, niin sulavan roudan lämpötilan on oltava täten nolla astetta ja lämpöä luovuttavan viemärin tätä lämpimämpi. Nyt olisin kiinnostunut tietämään, miten plusasteinen viemäri voi mennä jäähän, mikäli siellä virtaa pääasiassa vettä.

utelias kirjoitti:

Koska jää sulaa nollassa celsiusasteessa ja lämpö virtaa vain korkeammasta lämpötilasta matalampaan, niin sulavan roudan lämpötilan on oltava täten nolla astetta ja lämpöä luovuttavan viemärin tätä lämpimämpi. Nyt olisin kiinnostunut tietämään, miten plusasteinen viemäri voi mennä jäähän, mikäli siellä virtaa pääasiassa vettä.

En nyt jaksa keksiä enempää hassuja juttuja, sori. Tuostahan voisi kehitellä jotain esim. jää-suola-hauteen pohjalta. N.O.T

kaupunkilaisakka kirjoitti:

Ilman lämmetessä roudan syvyys pienenee. Tällöin roudassa oleva jäätynyt vesi sulaa. Veden sulaminen sitoo lämpöä, joka otetaan ympäristöstä, kuten juuri viemäristä. Koska roudan sulaminen suurelta alueelta kuluttaa paljon lämpöä, viemäri jäätyy. Routaisessa maassa olevan jään sulaminen kuluttaa energiaa 350 kJ/m3 maata, kun taas viemäri tuottaa lämpöä 270 kJ/m3 vettä. Koska ainakin kiinteistöjen viemäriputket ovat suhteellisen ohuita ja niissä kulkee vettä vain ajoittain, jää todellinen viemärin tuottama lämpömäärä noin 120 kJ/m3. Erotuksesta 350-120=230kJ nähdään että viemäri jäätyy. Tosin viemärin jäätymisessä vapautuu energiaa 160 kJ, mutta silti jäätymisen puolelle jää vielä riittävästi energiavajetta, 70kJ. N.O.T

Silloinhan käy niin että järven jään sulaessa järvi alempaa jäätyy, kun energia otetaan sieltä??

Mitä routaan tulee ei maaperä sisällä vettä kuin murto-osia tilavuudesta. Joten energia taseesi lienee pielessä.

Vesijohdot kaivetaan mehdollisuuksien mukaan viemärin viereen, sillä siinä on lämpimin paikka, ja suurin mahdollisuus vesijohdon säilyä sulana.

airfoil kirjoitti:

Silloinhan käy niin että järven jään sulaessa järvi alempaa jäätyy, kun energia otetaan sieltä??

Mitä routaan tulee ei maaperä sisällä vettä kuin murto-osia tilavuudesta. Joten energia taseesi lienee pielessä.

Vesijohdot kaivetaan mehdollisuuksien mukaan viemärin viereen, sillä siinä on lämpimin paikka, ja suurin mahdollisuus vesijohdon säilyä sulana.

Mietihän vielä kirjainyhdistelmää N.O.T
Ja sitten kirjaimia LOL.