Jos putkea joka on vaikka kavennettu keskikohdastaan liikutetaan paikallaan olevassa väliaineessa putken pituussuuntaisesti, päteekö Bernoullin laki silloin.
Lakihan perustuu energian häviämättömyyteen:
Liike-energia potentiaalienergia = vakio
Nyt kuitenkin liikkuu putki eikä väliaine, joten väliaineella ei ole liike-energiaa.
Lakihan perustuu energian häviämättömyyteen:
Liike-energia potentiaalienergia = vakio
Nyt kuitenkin liikkuu putki eikä väliaine, joten väliaineella ei ole liike-energiaa.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Fluidilla on nopeutta liikkuvaan putkeen kiinnitetyn koordinaatiston suhteen. Mihin tämä liike-energia muka häviäisi?
maapallon ohitse, ei maapallon liike-energia siitä kasva, katsot sitä mistä kordinaatistosta hyvänsä?
Fluidin nopeuksia ja paineita tulee tarkastella putkeen kiinnitetyn koordinaatiston suhteen, ei esimerkiksi Sirius-tähteen kiinnitetyssä koordinaatistossa.
anna jokin todiste, vaikka linkki missä näin sanotaan.
Johda vaikka se Bernoullin laki jonkin vapaasti valitsemasi koordinaatiston suhteen ja huomaat, että selvästi nopeus joka kaavaan tulee on putken ja fluidin nopeuden erotus, ei suinkaan fluidin liike tämän vapaastivalitun koordinaatoston suhteen.
energiaa ei voi luoda tyhjästä, eikä koordinaatistoa manipuloimalla.
Energiaa ei voi myöskään hävittää tyhjään, eikä koordinaatistoa manipuloimalla.
Jos teoriasi olisi totta, ei esimerkiksi Pitot-putki toimisi. Siitä huolimatta se on käytössä lukemattomien lentokoneiden nopeudenmittauksessa.
Taitaa olla kyse massahuijauksesta?
Perusidea Bernoullin yhtälössä on se, että siinä tarkastellaan massapisteen liikettä vakiotilaisessa virtauksessa (liikenopeus vakio ajan suhteen) pitkin rataviivaa, joka muodostuu saman massapisteen ajallisesti peräkkäisistä asemista. Jos massapiste on ajanhetkellä 1 jossakin kohdassa rataviivaa ja jonkin ajan kuluttua, ajanhetkellä 2 jossakin toisessa kohdassa rataviivaa, niin eikö silloin piste ole liikkunut ajanhetkien 1 ja 2 välillä rataviivaa pitkin ja sillä on ollut näin nopeutta?
Rataviivatarkastelu ei ota kantaa siihen, syntyykö rataviiva materian liikkuessa kiinteän kappaleen suhteen vai kiinteän kappaleen liikkuessa materian suhteen.
Piste siis differentiaalisesti katsottuna.
Tällä pistemäisellä (lähes) massamöykyllä on potentiaali ja liike-energiaa, joiden summa säilyy. Teoria perustuu pelkästään energian tarkasteluun.
Jos ajan mopolla kuorma-auton ohi, ei liike-energian kannalta ole sama kumpi liikkuu.
Minä en ole esittänyt mitään omaa teoriaa, ainoastaan kertonut, mihin B. teoria perustuu.
vaikkei "B:n voimalla" (merkittävästi) :)
Mutta pitääpä googlettaa tuo pitot-putki juttu ja katsoa miten se toimii!
Joten siinä ilmamolekyylit ainakin törmäävät toisiinsa ja putken sisäpintaan etenevän liikkeen johdosta riippumatta kumpi liikkuu.
Ja pitot putki toimii käytännössä!
Minua vain häiritsee energian käyttö kaavassa.
Osaisiko joku arvata, mikä minun ajattelussa mättää?
Tarkoitatko molemmista päistä avoinna olevaa putkea, jota liikutellaan jossain nesteessä?
molemmista oäistä niin, että neste/kaasu pääse kitkatta virtaamaan läpi. (Alkuperäisessä laissakaan ei oteta huomioon viskositeettia tai mitään kitkaa, joten voinee pitää edelleen tehtävän siltä osin yksinkertaistettuna)
Mielestäni esim. kapeikossa pätee edelleen Bernoullin laki. Muutoin kyseessä on kiinteän esineen liike väliaineessa.
liikkeeseen väliaineessa soveltaa bernoulli:n yhtälöitä?
Jos ei, niin ei myöskään väliaineen läpi kulkevaan siipeen.
Eli onko sama, jos siipi liikkuu ilmassa tai ilma virtaa siiven ohi?
Tuntuisi, ettei se aivan sama olisi.
Ajattelisin niin, että Bernoullin lakia sovelletaan virtaavaan väliaineeseen ja sen nopeuden / paineen muutoksiin (neste, kaasu), mutta ei rajapintoihin kiinteiden kappaleiden kanssa. Tässä mielessä ei ole väliä, liikkuuko kappale vai väliaine. Esimerkin putken kapeikossa siis Bernoullin laki edelleen pätee, siinähän staattinen paine muuttuu dynaamiseksi.
kun liikutat putkea väliaineessa joka on kitkatonta, ja putki on suora OK. Kun taas jos putkessa on kuristus kohta niin vaatii enemmän energiaa kuljettaa sellaista putkea, ja se energia kuluu väliaineen kiihdyttämisessä kapeikossa, ja nopeuden palautumisessa ennelleen.
Ei liene merkitystä ilmiölle onko aine kitkatonta vai ei, koska kitkattomallakin nesteellä on massa. (Selitys: reunoila oleva väiaine joutuu kiertämään kuristuskohtaa, ja se vaatii liikettä, massa vastustaa liikettä).
Lentokoneelle aivan sama liikkuuko kone vai ilma, kunhan virtausta on tarpeeksi siiven ympärillä
siihen, mitä tarkoitat, niin Bernoullin lakeja sovelletaan usein putkiin. Mutta on muistettava, että niissä on silloin kysessä usein AINOASTAAN sisäinen virtaus eli sisäseinämästä aiheutuva kitka!
Jos putkea liikuttaa altaassa, niin siihen kohdistuu kitkaa sekä sisä- että ulkopinnalle ja tämä pitää ymmärtää erona yleiseen putkenlaskentatapaukseen.
Voisit aloittaa esimerkiksi tämän lähteen sivulta 39:
http://www.xs4all.nl/~johanw/physics.pdf
Kun olet tarkistanut kertomasi virtaustilanteen kyseisten yhtälöiden avulla, niin asia lienee silloin selvä.
tallensin ton pdf tiedoston ihan koneellekin.
Siellä ei vaan puututa kyseiseen ongelmaan; ei ole edes johdettu kaavoja.
Kaavoissa pitäisi olla aina käyttöohjeet: mihin niitä voidaan käyttää.
tai autoon. Ei se koejärjestely tiedä onko se maassa vai satelliitissa. Mites lasket kun istut maassa ja et tiedä satelliitin nopeutta. (Lasket siis sitä, mikä on suhteellinen nopeus.
Nimierkki "vaikka satelliittiin" on ilmeisesti sama häiriköijä, joka häiriköi täällä tämän tästä ja tuon tuosta. Etköhän lopettaisi kirjoittelun heti tältä erää, tai teen sinusta ilmoituksen sheriffille.