Laattalattia ja kuula

Miksi metalli- ja lasikuula kimmahtelevat hullunlailla laattalattialla? Voisi kuvitella, että vauhti hyytyisi nopeasti, kun kumpikaan kuula ei juuri anna tuon voiman alla periksi. Silti vauhti on hurjempaa kuin samankokoisella superpallolla. Ei tajua.
6578
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

kuinka paljon "antaa periksi" Riittää kun on kappaleella nopeutta, kimmoisuutta ja suuri tiheys.
Esim. saviklöntti antaa aika reilusti periksi mutta ei pomppaa ollenkaan.

Lasi ja tietyt teräkset on muuten erittäin kimmoista ainetta. Mitä tuo kimmoisuus sitten lieneekään? . Onko sitä että kappale pyrkii palautumaan pienistä muodonmuutoksista nopeasti?.

Pudotessa, pinna kohtaamisessa syntynyt pieni muodonmuutos palautuu nopeasti ja antaa hyvän kiihtyvyyden ylöspäin.

Äänestä
  • selitystä:
    riittää kun on kappaleella nopeutta, kimmoisuutta ja suuri tiheys>>

    ei toimi aina:
    kyllä lyijypallolla olis nopeutta ja tiheyttä mutta vois läsähtää vähän samoin kuin savi.
    kimmoisuus=joustavuus?

    Äänestä

  • sekavaa? kirjoitti:

    selitystä:
    riittää kun on kappaleella nopeutta, kimmoisuutta ja suuri tiheys>>

    ei toimi aina:
    kyllä lyijypallolla olis nopeutta ja tiheyttä mutta vois läsähtää vähän samoin kuin savi.
    kimmoisuus=joustavuus?

    lujuudella(/kovuudella) sitten merkitystä tuossa? Luja kappale vastustaa suurella voimalla muodonmuutosta ja palautuu siksi nopeasti (kimmahtaa). Jousetkin tehdään lujista teräksistä.

    Äänestä

  • Jenni 6v. kirjoitti:

    lujuudella(/kovuudella) sitten merkitystä tuossa? Luja kappale vastustaa suurella voimalla muodonmuutosta ja palautuu siksi nopeasti (kimmahtaa). Jousetkin tehdään lujista teräksistä.

    Kaikilla teräksillä on jokseenkin sama kimmomoduuli, johon verrannollisia ovat materiaalista valmistettujen kappaleiden jousivakiot. Lujien terästen kimmomoduuli on vielä yleensä muita teräksiä pienempiä, tosin vain vähän.

    Materiaalin myötöraja määrittää sen, mihin jännitystasoon saakka materiaalissa tapahtuva muodonmuutos täysin palautuu. Lujat materiaalit kestävät näin suuremmat muodonmuutokset, ilman että niihin jää pysyviä jälkiä. Siksi lujasta materiaalista valmistetun kappaleen voi paiskata lujemmin lattiaan kuin heikommasta materiaalista valmistetun, joten pomppu on myös parempi.

    Lisäksi metallisilla materiaaleilla aineen sisäinen vaimennus on yleensä erittäin pieni ja siksi kovalle pinnalle pudotettaessa kappale kimpoaa melkein pudotuskorkeudelle. Polymeereilla ja elastomeereillä sisäinen vaimennus on metalleja suurempi.

    Äänestä

  • vanha.jaara kirjoitti:

    Kaikilla teräksillä on jokseenkin sama kimmomoduuli, johon verrannollisia ovat materiaalista valmistettujen kappaleiden jousivakiot. Lujien terästen kimmomoduuli on vielä yleensä muita teräksiä pienempiä, tosin vain vähän.

    Materiaalin myötöraja määrittää sen, mihin jännitystasoon saakka materiaalissa tapahtuva muodonmuutos täysin palautuu. Lujat materiaalit kestävät näin suuremmat muodonmuutokset, ilman että niihin jää pysyviä jälkiä. Siksi lujasta materiaalista valmistetun kappaleen voi paiskata lujemmin lattiaan kuin heikommasta materiaalista valmistetun, joten pomppu on myös parempi.

    Lisäksi metallisilla materiaaleilla aineen sisäinen vaimennus on yleensä erittäin pieni ja siksi kovalle pinnalle pudotettaessa kappale kimpoaa melkein pudotuskorkeudelle. Polymeereilla ja elastomeereillä sisäinen vaimennus on metalleja suurempi.

    Mitä väärää minä muka nyt taas sanoin?
    Asia on juuri noin. Ja vielä niinpäin että mitä pienempi kimmomoduuli sitä enemmän materiaali joustaa. (Se lukee tässä jousikirjassa, joten usko pois).

    Äänestä

  • Jenni 6v. kirjoitti:

    Mitä väärää minä muka nyt taas sanoin?
    Asia on juuri noin. Ja vielä niinpäin että mitä pienempi kimmomoduuli sitä enemmän materiaali joustaa. (Se lukee tässä jousikirjassa, joten usko pois).

    Kun materiaalin kimmomoduulit ovat samat, niin sama muodonmuutos saa aikaan muodoltaan identtisiin kappaleisiin täsmälleen yhtäsuuret voimat. Materiaalin myötöraja taas määrittää sen, kuinka suuria kappaleen jännitykset ja muodonmuutokset (jos kimmomoduulit ovat samat) voivat olla, että kappaleeseen ei jää pysyviä jälkiä.

    Eli samalla voimalla kimmomoduuli määrittää muodonmuutoksen ja myötöraja sen, kuinka suuri muodonmuutos palautuu. Lisäksi vain palautuvat muodonmuutokset kimmauttavat kappaletta elastisisessa kontaktissa takaisinpäin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


SiiliII kirjoitti:

Miksi metalli- ja lasikuula kimmahtelevat hullunlailla laattalattialla? Voisi kuvitella, että vauhti hyytyisi nopeasti, kun kumpikaan kuula ei juuri anna tuon voiman alla periksi. Silti vauhti on hurjempaa kuin samankokoisella superpallolla. Ei tajua.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu