Kaavahan on: J = (mgr/alfa) - mr^2
Missä ihmeen yksiköissä nuo tulokset pitää olla? Siis massa kiloina vai grammoina, entä halkaisija r, metreinä vissiin?
Kiitos jos joku jaksaa auttaa. Ei ole iso ongelma mutta sitäkin pidempään on vaivannut =D
Missä ihmeen yksiköissä nuo tulokset pitää olla? Siis massa kiloina vai grammoina, entä halkaisija r, metreinä vissiin?
Kiitos jos joku jaksaa auttaa. Ei ole iso ongelma mutta sitäkin pidempään on vaivannut =D
Vastaukset 12
Vanhimmat
SI-järjestelmässä hitausmomentti yleensä ilmaistaan yksiköissä kgm².
Joten siitä saat pääteltyä, mitä yksikköjä kannattaa käyttää. SI-yksikköjä käyttämällä päädyt tuossa laskussa oikeaan yksikköön. Massa kilorgammoina (kg), säde metreinä (m), putomaiskiihtyvyys m/s².
Kun tuntuu että vastaukseksi tulee ihan järjettömän pieni tulos...
m = 49,7 g => 0,0497 kg
r = 20 mm => 0,02 m eli r^2 = 0,0004 m
g on luonnollisesti 9,81 m/s^2
ja alfaksi on mitattu 2,8 rad/s^2
Eli tuossa mielestäni tökkii tuo kohta jossa mgr jaetaan kulmakiihtyvyydellä, koska siitä jakolaskusta jo tulee suht pieni arvo. Olenko ihan pihalla vai meneekö tuo todellakin nuin? =D
Noin tuo kaava antaa. Onko itse kaava oikein?
Se on opettajalta saamani kaava hitausmomentin laskuun. Kun on tämä aihe aika outo niin ei osaa sanoa onko vastaus lähelläkään järkevää, nimittäin nuilla arvoilla saan tulokseksi 0,00345. Ehkäpä se on sitten uskottava että nuin se menee =D
Eikö kouluissa enää opeteta suurelaskentaa? ”Kun käytät AINA SI-järjestelmän yksiköitä, et tarvitse arvata vastauksen yksikköä.”, neuvoo täällä eräs kirjoittaja. Ei helvetissä. Lottonumerot arvotaan, mutta fysiikan sovelluksissa ei matematiikkaa ja arpomista sekoiteta keskenään. Kun kaava on kirjoitettu, tarkistetaan eteneekö laskenta yksiköiden kautta oikeanlaiseen lopputulokseen. Jos yksiköt eivät stemmaa, kaava on varmasti väärin, mutta vaikka yksiköt olisivat oikein, ei kaava silti välttämättä ole oikein.
Miten alkuperäisen kysyjän laskentakaavassa tekijöiden yksiköt sopivat keskenään? >Kaavahan on: J = (mgr/alfa) - mr^2< Yleensä hitausmomentin kaava nimenomaan ei kuulu noin. Jotta yksiköt sopisivat, pitää alfan kuvata kulmakiihtyvyyttä, joka taas käsitteen ”hitausmomentti” kannalta vaatii lisäselvitystä kappaleesta ja ilmiöstä johon kaavaa sovelletaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000022169216
Kyllä ylioppilastutkintolautakunta hyväksyy sen. Suureet on esiteltävä kuitenkin aina. Että se siitä.
Palstalla on uroksia, mutta... Kyllä ylioppilastutkintolautakunta hyväksyy sen. Suureet on esiteltävä kuitenkin aina. Että se siitä.
Toistoa tuli kun yhteys ei toimi kunnolla. Sorry
Millaiseen tapaukseen tuota kaavaa olet soveltamassa?
Kun käytät AINA SI-järjestelmän yksiköitä, et tarvitse arvata vastauksen yksikköä. SI_järjestelmässä vaan on sellainen epäloogiselta tuntuva yksikkö kuin kilogramma. Siis ei gramma. Tämä johtuu kilogramman määrittelystä, joka on yhden vesilitran massa. Sekin on siten helppo muistaa. Esim. newton 1 N = 1 kgm/s^2. SI-järjestelmän yksiköiden käytöstä on myös se hyöty, että yksiköitä ei välttämättä tarvitse sijoittaa (kirjoittaa) lausekkeeseen, vaan vastauksen yksiköksi voidaan merkitä haettavan suureen yksikkö. Toisaalta yksiköistä voidaan päätellä, onko lauseke (kaava) oikein. Esim. lauseke 0,5 mv ei voi olla energian lauseke.
http://www.sfs.fi/standard/si-opas.pdf
MUISTA, ETTÄ HITAUSMOMENTIN YKSIKKÖ ON Kgm^2..JA MASSA PITÄÄ ANTAA KG SEKÄ SÄDE METREINÄ...MUSTA JOTENKIN TUNTUU, ETTÄ HITAUSMOMENTIN KAAVA ON M=Ja(alfa) (M-Fr)