Tradenominaisia syrjitään työmarkkinoilla

Tradenomiliitto TRAL ry:n toteuttamasta tasa-arvokyselyn tuloksista kävi ilmi, ettei vuodesta 1986 voimassa olleella tasa-arvolailla ole onnistuttu toteuttamaan sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä. Kyselyn perusteella erityisesti tradenominaiset kokivat useissa tilanteissa tulleensa syrjityiksi työelämässä. TRAL vaatii valvonnan tehostamista lain velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi.

Reilu viidennes kaikista kyselyyn vastanneista ja naisista noin joka neljäs koki joutuneensa syrjityksi työtehtäviä jaettaessa. Kyselyn perusteella naiset joutuvat hoitamaan miehiä useammin varsinaisiin työtehtäviinsä kuulumattomia rutiiniluonteisia töitä. Useassa tapauksessa vastaajat mainitsivat joutuneensa epäedulliseen asemaan työtehtävien jakamisen osalta palattuaan perhevapailta takaisin työelämään.

Perhevapaisiin liittyvät epäselvyydet ovat olleet viime vuosina kasvussa ja tradenomit ottavatkin entistä useammin asiassa yhteyttä liittoon. Valitettavan usein yhteydenotot käsittelevät palvelussuhteen päättämistä perhevapaan alkaessa tai epäedullisempaan asemaan joutumista perhevapailta palattaessa.

Tulosten mukaan erityisesti nuoret naistradenomit kokivat työnantajien vieroksuvan heitä rekrytointitilanteissa, koska työnantaja odottaa heidän pian jäävän äitiysvapaille. Naisista 42% ilmoitti, että heiltä on kysytty työhaastattelutilanteissa perhesuunnitelmista ja mahdollisesta raskaudesta. Miehistä ainoastaan alle 6% koki tulleensa syrjityksi rekrytointitilanteissa sukupuolensa perusteella.

- On todella hämmästyttävää, että vielä nykyaikana rikotaan yleisesti lakia, joka yksiselitteisesti kieltää kysymästä perhesuunnitelmista työhaastattelutilanteessa, sanoo TRAL:n johtava lakimies Esa Schön.
- Muistutamme, että työnantajilla on tasa-arvolakiin perustuva velvollisuus edistää naisten ja miesten tasa-arvoisuutta muun muassa palvelussuhteen ehdoissa. Välittömästi tai välillisesti sukupuolesta johtuva eriarvoisuus palvelussuhteiden ehdoissa on tasa-arvolain kieltämää ja rikoslaissa rangaistavaksi säädettyä syrjintää, huomauttaa Schön.

Naistradenomin keskipalkka on 82,6% miestradenomin keskipalkasta. Ero on viime vuosina ollut hienoisessa kasvussa. Eroa selittää osittain nais- ja miestradenomien erilainen sijoittuminen työtehtäviin, mutta osa palkkaerosta jää ns. selittämättömäksi. Noin puolet kyselyyn vastanneista naisista koki ansiokehityksensä kärsineen tai joutuneensa muuten työsuhteen ehtojen osalta epäedullisempaan asemaan sukupuolensa, raskauden tai vanhemmuuden takia. Tutkimusten sekä jäsenistöltä saadun palautteen perusteella TRAL:n asiantuntijat uskovat palkkaeron selittyvän yksinkertaisesti sillä, että palkansaajana on nuori nainen, jonka odotetaan nopeasti jäävän perhevapaalle tai on juuri palannut takaisin työelämään.

- Vastuuntuntoiset ja hyvän henkilöstöpolitiikan omaavat yritykset hoitavat tasa-arvoon liittyvät asiat mallikkaasti, mutta vieläkin on aivan liian paljon yrityksiä, joissa nämä asiat ovat täysin retuperällä, sanoo TRAL:n toiminnanjohtaja Mika Varjonen. - Mielestämme ei ole kohtuutonta vaatia työnantajia noudattamaan voimassaolevaa lainsäädäntöä. Tämänkin kyselyn tulosten valossa on syytä miettiä, miten lain valvontaa tehostetaan, kun tasa-arvoasiat eivät toteudu siten kuin on säädetty, jatkaa Varjonen.

TRAL:n mielestä työelämän tasa-arvoa edistäisi osaltaan perhevapaiden kustannusten tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken. Vaikka asian tiimoilta on tehty erilaisia selvityksiä ja laskelmia, toistaiseksi päätöksenteko on jäänyt uupumaan. TRAL kannustaakin kaikkia sekä palkansaaja- että työnantajajärjestöjä tiiviimpään yhteistyöhön, jotta pitkään puhuttu muutos saataisiin nopealla aikataululla käytäntöön.

Lisätiedot:

Esa Schön, johtava lakimies
p. 040-823 4892

Mika Varjonen, toiminnanjohtaja
p. 040-001 690