Kapinan johtajien kohtalot

oli. Kuten kenraali ja vapaussoturi Airo on sanonut: me lähdimme Vapaussotaan, kävimme Vapaussodan ja palasimme Vapaussodasta. Mikä muu se olisi voinut olla?
Siinä vapauduttiin Leninin sotajoukoista ja niiden tukemista punikeista. Sotahan päättyi Tarton rauhaan Neuvosto-Venäjän kanssa.

Molotov got owned^

Poimitaan tuosta se oleellinen esille eli vuonna 1918 ei siis oltu sodassa Venäjän kanssa. Tarton rauhassa määriteltiin lähinnä Suomen valtioon kuuluvat alueet "ikuisiksi ajoiksi". Sehän tarkoitti käytännössä vain noin 20 vuotta!

Molotusta:

Molotov: Myönnän kyllä, että olette taistelleet urhoollisesti. Neuvostoliitto oli heikko v. 1918, mutta kolme sotaa on sentään kolme sotaa. emme voi sallia, että Suomi aina 7-8 vuoden kuluttua hyökkää kimppuumme.

Enckell: V. 1918 emme hyökänneet.

Moloton: Tarkoitan Itä-Karjalan sotaa.

Enckell: Sehän ei ollut mikään sota valtioidemme välillä.

Molotov: Kyllä Suomi silloinkin kävi sotaa.

Enckell: Olin v. 1918 suomalaisen valtuuskunnan puheenjohtajana Berliinin rauhanneuvotteluissa, jotka raukesivat sen johdosta, että Neuvostoliiton taholta väitettiin, ettei v. 1918 ollut mitään sotaa. Suomi oli myös heikko v. 1918, paljon heikompi kuin Neuvostoliitto.
-


Thede Palm Moskova 1944 , aseleponeuvottelut maaliskuussa ja syyskuussa 1944, Suomentanut Risto Lehmusoksa, Gummerus 1973.
Kirja on käännös ruotsinkielisestä teoksesta Vägen till vapenvilla, vuodelta 1972


Suomihan teki myöskin Saksan kanssa rauhansopimuksen 1918, vaikka senkään kanssa ei tiettävästi oltu sodassa!


Rauhansopimus Suomen ja Saksan välillä.

Suomen Hallitus ja Keisarillinen Saksan Hallitus, joiden pyrkimyksenä on, sitten kuin Suomi on julistautunut itsenäiseksi ja Saksa itsenäisyyden tunnustanut, saattaa rauhan ja ystävyyden tila molempien maiden välillä pysyvälle kannalle, ovat päättäneet tehdä rauhansopimuksen ja tähän tehtävään valtuuttaneet:

Tehty Berlinissä 7 päivänä maaliskuuta 1918 ja vahvistettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1918. Vahvistuskirjat vaihdettu 25 päivänä kesäkuuta 1918.

http://www.histdoc.net/historia/1917-18/153_1.html

Rauhansopimus Suomen ja Saksan välillä.


Tehty Berlinissä 7 päivänä maaliskuuta 1918 ja vahvistettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1918. Vahvistuskirjat vaihdettu 25 päivänä kesäkuuta 1918.

Suomen Hallitus ja Keisarillinen Saksan Hallitus, joiden pyrkimyksenä on, sitten kuin Suomi on julistautunut itsenäiseksi ja Saksa itsenäisyyden tunnustanut, saattaa rauhan ja ystävyyden tila molempien maiden välillä pysyvälle kannalle, ovat päättäneet tehdä rauhansopimuksen ja tähän tehtävään valtuuttaneet:

Suomen Hallitus:
Herra filosofian tohtori, Valtioneuvos Edvard Immanuel Hjeltin, Helsingin Yliopiston Sijaiskanslerin, ja herra lakitieteen tohtori Rafael Waldemar Erichin, Helsingin Yliopiston valtio-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden professorin.

Keisarillinen Saksan Hallitus:
Saksan Valtakunnankanslerin, Tohtori Kreivi von Hertlingin,

jotka

esitettyään toisilleen hyvässä ja asianmukaisessa kunnossa oleviksi havaitut valtakirjansa ovat sopineet seuraavista määräyksistä.

ENSIMÄINEN LUKU.
Suomen ja Saksan välisen ystävyyden vahvistaminen ja Suomen itsenäisyyden turvaaminen.


1 artikla.
Sopimusvaltiot julistavat, ettei Suomen ja Saksan välillä ole sotatilaa ja että ne ovat päättäneet vastedes elää rauhassa ja ystävyydessä toistensa kanssa.

Saksa tulee niin toimimaan, että kaikki vallat tunnustavat Suomen itsenäisyyden ja riippumattomuuden. Toiselta puolen ei Suomi tule luovuttamaan mitään osaa alueestaan vieraalle vallalle eikä myöntämään servituuttioikeutta valtioalueihinsa nähden sopimatta siitä ensin Saksan kanssa.
.
.
.

1918 kirjoitti:

Poimitaan tuosta se oleellinen esille eli vuonna 1918 ei siis oltu sodassa Venäjän kanssa. Tarton rauhassa määriteltiin lähinnä Suomen valtioon kuuluvat alueet "ikuisiksi ajoiksi". Sehän tarkoitti käytännössä vain noin 20 vuotta!

Molotusta:

Molotov: Myönnän kyllä, että olette taistelleet urhoollisesti. Neuvostoliitto oli heikko v. 1918, mutta kolme sotaa on sentään kolme sotaa. emme voi sallia, että Suomi aina 7-8 vuoden kuluttua hyökkää kimppuumme.

Enckell: V. 1918 emme hyökänneet.

Moloton: Tarkoitan Itä-Karjalan sotaa.

Enckell: Sehän ei ollut mikään sota valtioidemme välillä.

Molotov: Kyllä Suomi silloinkin kävi sotaa.

Enckell: Olin v. 1918 suomalaisen valtuuskunnan puheenjohtajana Berliinin rauhanneuvotteluissa, jotka raukesivat sen johdosta, että Neuvostoliiton taholta väitettiin, ettei v. 1918 ollut mitään sotaa. Suomi oli myös heikko v. 1918, paljon heikompi kuin Neuvostoliitto.
-


Thede Palm Moskova 1944 , aseleponeuvottelut maaliskuussa ja syyskuussa 1944, Suomentanut Risto Lehmusoksa, Gummerus 1973.
Kirja on käännös ruotsinkielisestä teoksesta Vägen till vapenvilla, vuodelta 1972


Suomihan teki myöskin Saksan kanssa rauhansopimuksen 1918, vaikka senkään kanssa ei tiettävästi oltu sodassa!


Rauhansopimus Suomen ja Saksan välillä.

Suomen Hallitus ja Keisarillinen Saksan Hallitus, joiden pyrkimyksenä on, sitten kuin Suomi on julistautunut itsenäiseksi ja Saksa itsenäisyyden tunnustanut, saattaa rauhan ja ystävyyden tila molempien maiden välillä pysyvälle kannalle, ovat päättäneet tehdä rauhansopimuksen ja tähän tehtävään valtuuttaneet:

Tehty Berlinissä 7 päivänä maaliskuuta 1918 ja vahvistettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1918. Vahvistuskirjat vaihdettu 25 päivänä kesäkuuta 1918.

http://www.histdoc.net/historia/1917-18/153_1.html

Rauhansopimus Suomen ja Saksan välillä.


Tehty Berlinissä 7 päivänä maaliskuuta 1918 ja vahvistettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1918. Vahvistuskirjat vaihdettu 25 päivänä kesäkuuta 1918.

Suomen Hallitus ja Keisarillinen Saksan Hallitus, joiden pyrkimyksenä on, sitten kuin Suomi on julistautunut itsenäiseksi ja Saksa itsenäisyyden tunnustanut, saattaa rauhan ja ystävyyden tila molempien maiden välillä pysyvälle kannalle, ovat päättäneet tehdä rauhansopimuksen ja tähän tehtävään valtuuttaneet:

Suomen Hallitus:
Herra filosofian tohtori, Valtioneuvos Edvard Immanuel Hjeltin, Helsingin Yliopiston Sijaiskanslerin, ja herra lakitieteen tohtori Rafael Waldemar Erichin, Helsingin Yliopiston valtio-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden professorin.

Keisarillinen Saksan Hallitus:
Saksan Valtakunnankanslerin, Tohtori Kreivi von Hertlingin,

jotka

esitettyään toisilleen hyvässä ja asianmukaisessa kunnossa oleviksi havaitut valtakirjansa ovat sopineet seuraavista määräyksistä.

ENSIMÄINEN LUKU.
Suomen ja Saksan välisen ystävyyden vahvistaminen ja Suomen itsenäisyyden turvaaminen.


1 artikla.
Sopimusvaltiot julistavat, ettei Suomen ja Saksan välillä ole sotatilaa ja että ne ovat päättäneet vastedes elää rauhassa ja ystävyydessä toistensa kanssa.

Saksa tulee niin toimimaan, että kaikki vallat tunnustavat Suomen itsenäisyyden ja riippumattomuuden. Toiselta puolen ei Suomi tule luovuttamaan mitään osaa alueestaan vieraalle vallalle eikä myöntämään servituuttioikeutta valtioalueihinsa nähden sopimatta siitä ensin Saksan kanssa.
.
.
.

Lue lisää

"Poimitaan tuosta se oleellinen esille eli vuonna 1918 ei siis oltu sodassa Venäjän kanssa. Tarton rauhassa määriteltiin lähinnä Suomen valtioon kuuluvat alueet "ikuisiksi ajoiksi". Sehän tarkoitti käytännössä vain noin 20 vuotta!"

Siis ei oltu sodasa? Miksi sitten Tarton rauhan teksti toteaa sotailan loppuvan maiden kesken?

Rauhansopimus:
Sopimuksen johdanto toteaa Suomen itsenäistyneen 1917 ja Venäjän tunnustanut itsenäisyyden Suuriruhtinaanmaan rajoissa, ja ilmaisee molempien osapuolten halun lopettaa "molempien valtioiden välillä sittemmin syntyneen sodan" ja "lopullisesti selvittää Suomen ja Venäjän aikaisemmasta valtioyhteydestä johtuneet suhteet".

Ensimmäisessä artiklassa todetaan sotatilan loppuvan sopimuksen jälkeen. Toinen artikla määrittelee rajan ja kolmas aluevedet. Neljännessä artiklassa Venäjä luovuttaa Petsamon Suomelle ja viidennessä sovitaan rajankäynnistä. Kuudes asettaa eräitä rajoituksia Suomen Jäämeren sotilaslaivoihin ja seitsemäs koskee kalastusoikeuksia. Kahdeksas antaa venäläisille kauttakulkuoikeuden Petsamon läpi Norjaan ja takaisin. Yhdeksännessä annetaan Petsamon venäläisille oikeus valita Suomen ja Venäjän kansallisuuden ja valtion välillä. Kymmenennessä sovitaan, että Suomi luovuttaa Repolan ja Porajärven, jotka liitetään Itä-Karjalan autonomiseen alueeseen, ja yhdennessätoista luovutuksen järjestelyistä. Kahdestoista määrittelee periaatteen Itämeren neutraloimisesta ja 13.–15. Suomi lupautuu neutraloimaan eräitä Suomenlahden saaria. 16. sovitaan Laatokan osittaisesta neutraloimista. 17. Suomalaisille laivoille taataan esteetön kulku Suomenlahden ja Laatokan välillä Neva-jokea pitkin. 24. molemmat pidättäytyvät vaatimasta sotakorvauksia. 25.–28. ja 31.–32. käsittelevät taloudellisia asioita.

Nykyisin siellä elää korruptio, vanhat pierut ja naiset jotka haluaa länteen. Loikkareitahan Kurjalan kautta riitti jopa 70-luvulla.