Se on loppu

sakkia edelleen ,eikä oikean elämän tuhoja näy.Itikoitakin niin *irusti.

Tarkoitat varmaan kasvihuoneilmiötä?

Palstan ja keskustelun aiheesta kiinnostuneet --> http://keskustelu.suomi24.fi/node/10668483/#comment-55391916

Ydinvoima hyväksyttävyys perustuu salailuun, se on tullut jo todistettua:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10679701

Siksi täälläkin ydinvoiman kannattajat takertuvat mihin tahansa sivuluseeseen ikävästä asiasta eroon päästäkseen. Keskustelun aihe on kyllä ydinvoima ja sen tuhoava vaikutus, ei suinkaan elämä maan ulkopuolella:

"Te jotka olette kannattaneet ydinvoimaa,
te olette tuhonneet elämän tältä planeetalta,
jolla todennäköisesti on ainoa älyllinen elämä
koko maailmankaikkeudessa.
Onko se sitten hieno saavutus? "

Älyllisen elämän syntyyn liittyy niin paljon epätodennäköisiä tapahtumia ja vaatimuksia olosuhteilta. Maapallollakin elämä velloi miljardeja vuosia solun tasolla ennen monimutkaisempien eliöiden kehittymistä.

Jos muita sivilisaatioita on, niin missä ne ovat? Mitään havanitoja niistä ei ole. Luin äskettäin kirjan jossa oli muistaakseni sata erilaista vastausta tähän kysymykseen, mutta kirjoittajan lopputulos oli, että muita sivilisaatioia EI OLE.

-I- kirjoitti:

Älyllisen elämän syntyyn liittyy niin paljon epätodennäköisiä tapahtumia ja vaatimuksia olosuhteilta. Maapallollakin elämä velloi miljardeja vuosia solun tasolla ennen monimutkaisempien eliöiden kehittymistä.

Jos muita sivilisaatioita on, niin missä ne ovat? Mitään havanitoja niistä ei ole. Luin äskettäin kirjan jossa oli muistaakseni sata erilaista vastausta tähän kysymykseen, mutta kirjoittajan lopputulos oli, että muita sivilisaatioia EI OLE.

Lue lisää

Väkeä riittää kaupassakin ruuhkaksi asti ja liikenne aivan tukossa.Miten lienee Kiinassa ja Intiassa.

Olet oikeassa siinä, että " onko maapallon ulkopuolista elämää" - aihe ei kuulu Ydinvoima-palstalle.
Tarkoitukseni olikin vain muistuttaa, että tälläkin palstalla melko usein esitetään väitteitä, joille ei löydy todisteita.
Sivu mennen sanoen, myös väite " hyvin todennäköisesti maapallon ulkopuolista älyllistä elämää on olemassa" on yhä vailla todisteita.
Monet tiedemiehet ovat tuota mieltä. Olisi mielenkiintoista kuulla heiltä, mitä "hyvin todennäköinen" tässä yhteydessä todennäköisyyslukuna tarkoittaa ja perustelut sille.
Tilastotieteessähän vaaditaan ainakin 90% todennäköisyys, jotta tapahtuma olisi hyvin todennäköinen.

ettäkö niin kirjoitti:

Olet oikeassa siinä, että " onko maapallon ulkopuolista elämää" - aihe ei kuulu Ydinvoima-palstalle.
Tarkoitukseni olikin vain muistuttaa, että tälläkin palstalla melko usein esitetään väitteitä, joille ei löydy todisteita.
Sivu mennen sanoen, myös väite " hyvin todennäköisesti maapallon ulkopuolista älyllistä elämää on olemassa" on yhä vailla todisteita.
Monet tiedemiehet ovat tuota mieltä. Olisi mielenkiintoista kuulla heiltä, mitä "hyvin todennäköinen" tässä yhteydessä todennäköisyyslukuna tarkoittaa ja perustelut sille.
Tilastotieteessähän vaaditaan ainakin 90% todennäköisyys, jotta tapahtuma olisi hyvin todennäköinen.

Lue lisää

Nykyään pidetään aika todennäköisenä, ettei älyllistä elämää ole 100 valovuotta lähempänä. Mutta kun Linnunradan halkaisija on 100 000 valovuotta, jäähän siihen vielä mahdollisuuksia. Ja sitten on vielä lukematon määrä muita galakseja.

Amazing kirjoitti:

Nykyään pidetään aika todennäköisenä, ettei älyllistä elämää ole 100 valovuotta lähempänä. Mutta kun Linnunradan halkaisija on 100 000 valovuotta, jäähän siihen vielä mahdollisuuksia. Ja sitten on vielä lukematon määrä muita galakseja.

Lue lisää

Tarkennan vielä hieman, mitä tarkoitin ja kritisoin.
Jos vaikka kuinka kuuluisa tiedemies sanoo maapallon ulkopuolisen (älyllisen) elämän olevan hyvin todennäköistä. Kyseessä on pelkkä väite ilman todisteita.
Samainen tiedemies ei kysyttäessä pysty osoittamaan, mikä hänen todennäköisyytensä on numeroarvona (esim. 90%, 99% jne..).

Jos olisin tiedemies, en sanoisi maapallon ulkopuolisen elämän todennäköisyydestä mitään, niin kauan, kun mitään näyttöä siitä ei ole olemassa.

ettäkö niin kirjoitti:

Tarkennan vielä hieman, mitä tarkoitin ja kritisoin.
Jos vaikka kuinka kuuluisa tiedemies sanoo maapallon ulkopuolisen (älyllisen) elämän olevan hyvin todennäköistä. Kyseessä on pelkkä väite ilman todisteita.
Samainen tiedemies ei kysyttäessä pysty osoittamaan, mikä hänen todennäköisyytensä on numeroarvona (esim. 90%, 99% jne..).

Jos olisin tiedemies, en sanoisi maapallon ulkopuolisen elämän todennäköisyydestä mitään, niin kauan, kun mitään näyttöä siitä ei ole olemassa.

Lue lisää

Ettäkö niin kirjoitti :"Jos olisin tiedemies, en sanoisi maapallon ulkopuolisen elämän todennäköisyydestä mitään, niin kauan, kun mitään näyttöä siitä ei ole olemassa."


Tilanne Maan ulkopuolisen elämän todennäköisyyden suhteen on muuttunut varsin dramaattisesti viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Aiemmin oli varsin vahva käsitys, että meidän kaltaisemme aurinkokunnan olemassaolo olisi Linnunradassamme melko harvinainen tapaus. Nyt kun planeettoja on lähiavaruudestamme läydetty sadoin kappalein ja on tiedossamme on omaa Aurinkokuntaamme planeettamäärältään suurempia kokonaisuuksia, niin arviot Maan kaltaisten planeettojen määrstä Linnunradassamme ovat kasvaneet aivan eksponentiaalisesti. Toistaiseksi valtaosa havaituista planeetoista on ollut ns. kuumia Jupitereita, eli massiivisia planettoja, jotka kiertävät keskustähteän niin lähellä, että planeetan pinnan lämpötila on monta sataa celsiusastetta. Mutta tämä ei tarkoita, että ne olisivat vallitsevia ja Maan kaltaiset aurinkoaan kohtuullisen kaukana kiertävät kiviplaneetat olisivat harvinaisuuksia. Maan kaltaisia planeettoja on vain fysikaalisista syistä mekittävästi vaikeampi havaita kuin noita kuumia Jupitereita. Useat tiedemieht alkavat olla siinä käsityksessä, että jonknlaiselle elämälle soveltuvia planeettoja olisi yksistään Linnunradassamme miljardikaupalla. Mutta useassa tapauksessa elämän kehitys saattaa pysähtyä bakteeritasolle. Todella kehittyneen elämän synnyttäminen vaatii vakaan ja pitkäikäisen keskustähden, planeetan radan pitää olla kohtuullisen lähellä ympyrää ja sen etäisyyden keskustähdestä niin suuri, että planeetan pinnan keskilämpötila olisi suunnilleen välillä nollasta viiteenkymmeneen celsiusasteina ilmoitettuna.

Vesa Kaitera kirjoitti:

Ettäkö niin kirjoitti :"Jos olisin tiedemies, en sanoisi maapallon ulkopuolisen elämän todennäköisyydestä mitään, niin kauan, kun mitään näyttöä siitä ei ole olemassa."


Tilanne Maan ulkopuolisen elämän todennäköisyyden suhteen on muuttunut varsin dramaattisesti viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Aiemmin oli varsin vahva käsitys, että meidän kaltaisemme aurinkokunnan olemassaolo olisi Linnunradassamme melko harvinainen tapaus. Nyt kun planeettoja on lähiavaruudestamme läydetty sadoin kappalein ja on tiedossamme on omaa Aurinkokuntaamme planeettamäärältään suurempia kokonaisuuksia, niin arviot Maan kaltaisten planeettojen määrstä Linnunradassamme ovat kasvaneet aivan eksponentiaalisesti. Toistaiseksi valtaosa havaituista planeetoista on ollut ns. kuumia Jupitereita, eli massiivisia planettoja, jotka kiertävät keskustähteän niin lähellä, että planeetan pinnan lämpötila on monta sataa celsiusastetta. Mutta tämä ei tarkoita, että ne olisivat vallitsevia ja Maan kaltaiset aurinkoaan kohtuullisen kaukana kiertävät kiviplaneetat olisivat harvinaisuuksia. Maan kaltaisia planeettoja on vain fysikaalisista syistä mekittävästi vaikeampi havaita kuin noita kuumia Jupitereita. Useat tiedemieht alkavat olla siinä käsityksessä, että jonknlaiselle elämälle soveltuvia planeettoja olisi yksistään Linnunradassamme miljardikaupalla. Mutta useassa tapauksessa elämän kehitys saattaa pysähtyä bakteeritasolle. Todella kehittyneen elämän synnyttäminen vaatii vakaan ja pitkäikäisen keskustähden, planeetan radan pitää olla kohtuullisen lähellä ympyrää ja sen etäisyyden keskustähdestä niin suuri, että planeetan pinnan keskilämpötila olisi suunnilleen välillä nollasta viiteenkymmeneen celsiusasteina ilmoitettuna.

Lue lisää

Vesa Kaiteralle,
Monet väittävät maapallon ulkopuolistä älyllistä elämää olevan hyvin suurella todennäköisyydellä.
Kysypä joskus näin väittävältä , mikä sen todennäköisyyden lukuarvo on ?
Jos saat vastauksen tee lisäkysymys, miten hän on päätynyt kertomaansa todennäköisyyden numeeriseen arvoon.
Itse lähden siitä, että todennäköisyyden lukuarvoa edes likimääräisesti ei vielä kukaan tiedä, joten sanallista arvioitakaan (hyvin todennäköisesti tms.) on perusteetonta kenenkään esittää/väittää.

Suosittelen aiheesta kiinostuneille kirjaa: " Stephen Webb, Missä kaikki ovat ?"

ettäkö niin kirjoitti:

Vesa Kaiteralle,
Monet väittävät maapallon ulkopuolistä älyllistä elämää olevan hyvin suurella todennäköisyydellä.
Kysypä joskus näin väittävältä , mikä sen todennäköisyyden lukuarvo on ?
Jos saat vastauksen tee lisäkysymys, miten hän on päätynyt kertomaansa todennäköisyyden numeeriseen arvoon.
Itse lähden siitä, että todennäköisyyden lukuarvoa edes likimääräisesti ei vielä kukaan tiedä, joten sanallista arvioitakaan (hyvin todennäköisesti tms.) on perusteetonta kenenkään esittää/väittää.

Suosittelen aiheesta kiinostuneille kirjaa: " Stephen Webb, Missä kaikki ovat ?"

Lue lisää

Ettäkö niin kirjoitti :"Monet väittävät maapallon ulkopuolistä älyllistä elämää olevan hyvin suurella todennäköisyydellä.
Kysypä joskus näin väittävältä , mikä sen todennäköisyyden lukuarvo on ?
Jos saat vastauksen tee lisäkysymys, miten hän on päätynyt kertomaansa todennäköisyyden numeeriseen arvoon.
Itse lähden siitä, että todennäköisyyden lukuarvoa edes likimääräisesti ei vielä kukaan tiedä, joten sanallista arvioitakaan (hyvin todennäköisesti tms.) on perusteetonta kenenkään esittää/väittää."


Täsäs on oikeastaan kyse kolmesta eri asiasta. Ensinnäkin siitä, onko yleensäkään elämää olemassa Maan ulkopuolella. Tähän oma vastauksni on ehdottomasti kyllä ja todennäköisyys sille täydet 100%.

Toinen kysymys kuuluu, onko älyllistä elämää olemassa Maan ulkopuolella. Nytkin vastaukseni on kyllä, mutta todennäköisyys olis pudonnut aivan hitusen sadan prosentin alapuolelle. Nythän ei bakteeritasoinen elämä riittäisi.

Kolmas kysymys onkin sitten kaikkein kinkkisin : onko olemassa Maan ulkopuolella sellaista älyllistä elämää, johon voisimme jonkin rajallisen ajan kuluessa saada kontaktia. Tähän vastaukseni on, etten tiedä. Pidän erittäinkin todennäköisenä, että omassa Linnunradassamme on ainkin joitakin vähintään meidän tasollemme päässeitä olioita, mutta lähimmätkin heistä saattavat olla kymmenen tuhannen valovuoden päässä. Tuossa nimenomaisesa tapauksessa voisimme odottaa saavamme vastausviestin suunnilleen vuonna 22000. Jos vastausta ei tulisi lähimmän kymmenen miljoonan vuoden sisällä, niin siinä tapauksessa voimme olettaa korkeatasoisen älyllisen elämä olevan sangen harvinaista Linnunradassa ja sen lähigalakseissa. Avaruuden jättimäiset etäisyydet tuottavat viestinnällisiä ongelmia. Odottavan aika voi olla tosi pitkä.

Vesa Kaitera kirjoitti:

Ettäkö niin kirjoitti :"Monet väittävät maapallon ulkopuolistä älyllistä elämää olevan hyvin suurella todennäköisyydellä.
Kysypä joskus näin väittävältä , mikä sen todennäköisyyden lukuarvo on ?
Jos saat vastauksen tee lisäkysymys, miten hän on päätynyt kertomaansa todennäköisyyden numeeriseen arvoon.
Itse lähden siitä, että todennäköisyyden lukuarvoa edes likimääräisesti ei vielä kukaan tiedä, joten sanallista arvioitakaan (hyvin todennäköisesti tms.) on perusteetonta kenenkään esittää/väittää."


Täsäs on oikeastaan kyse kolmesta eri asiasta. Ensinnäkin siitä, onko yleensäkään elämää olemassa Maan ulkopuolella. Tähän oma vastauksni on ehdottomasti kyllä ja todennäköisyys sille täydet 100%.

Toinen kysymys kuuluu, onko älyllistä elämää olemassa Maan ulkopuolella. Nytkin vastaukseni on kyllä, mutta todennäköisyys olis pudonnut aivan hitusen sadan prosentin alapuolelle. Nythän ei bakteeritasoinen elämä riittäisi.

Kolmas kysymys onkin sitten kaikkein kinkkisin : onko olemassa Maan ulkopuolella sellaista älyllistä elämää, johon voisimme jonkin rajallisen ajan kuluessa saada kontaktia. Tähän vastaukseni on, etten tiedä. Pidän erittäinkin todennäköisenä, että omassa Linnunradassamme on ainkin joitakin vähintään meidän tasollemme päässeitä olioita, mutta lähimmätkin heistä saattavat olla kymmenen tuhannen valovuoden päässä. Tuossa nimenomaisesa tapauksessa voisimme odottaa saavamme vastausviestin suunnilleen vuonna 22000. Jos vastausta ei tulisi lähimmän kymmenen miljoonan vuoden sisällä, niin siinä tapauksessa voimme olettaa korkeatasoisen älyllisen elämä olevan sangen harvinaista Linnunradassa ja sen lähigalakseissa. Avaruuden jättimäiset etäisyydet tuottavat viestinnällisiä ongelmia. Odottavan aika voi olla tosi pitkä.

Lue lisää

Maapallon ulkopuolisen elämän todennäköisyyttä ei kukaan (toistaiseksi) tiedä. On siis ihan sama arvailla todennäköisyydeksi; 0%, 100%, lähes 100%, tai vaikkapa 15,75%.

" Tuossa nimenomaisesa tapauksessa voisimme odottaa saavamme vastausviestin suunnilleen vuonna 22000"
Välttämättä ei tarvitse odottaa tuhansia vuosia. Jos älyllistä elämää Linnunradassa maapallon ulkopuolella on, ehkä voimme havaita heidän viestejään, joita voi tulla kaiken aikaa maapallollekin. SETI- ohjelmalla niitä on yritetty etsiä, mutta ilman tuloksia.

Suosittelen aiheesta kiinostuneille kirjaa: " Stephen Webb, Missä kaikki ovat ?"

ettäkö niin kirjoitti:

Maapallon ulkopuolisen elämän todennäköisyyttä ei kukaan (toistaiseksi) tiedä. On siis ihan sama arvailla todennäköisyydeksi; 0%, 100%, lähes 100%, tai vaikkapa 15,75%.

" Tuossa nimenomaisesa tapauksessa voisimme odottaa saavamme vastausviestin suunnilleen vuonna 22000"
Välttämättä ei tarvitse odottaa tuhansia vuosia. Jos älyllistä elämää Linnunradassa maapallon ulkopuolella on, ehkä voimme havaita heidän viestejään, joita voi tulla kaiken aikaa maapallollekin. SETI- ohjelmalla niitä on yritetty etsiä, mutta ilman tuloksia.

Suosittelen aiheesta kiinostuneille kirjaa: " Stephen Webb, Missä kaikki ovat ?"

Lue lisää

Ettäkö niin kirjoitti :"Maapallon ulkopuolisen elämän todennäköisyyttä ei kukaan (toistaiseksi) tiedä. On siis ihan sama arvailla todennäköisyydeksi; 0%, 100%, lähes 100%, tai vaikkapa 15,75%."


Ei tutkijoiden piirissä ole sanottavaa kiistaa siitä, onko Maa ulkopuolella elämää. Jokseenkin kaikki ovat nimittäin sitä mieltä, että aivan varmasti on. Muta kun kysymme, onko Maan ulkopuolella sellaista älyllistä elämää, jonka kanssa me esimerkiksi seuraavan tuhannen vuoden sisällä voisimme kommunikoida, niin tällöin mielipiteet eroavat. Siitä, kuinka yleistä suhteellisen korkeatasoinen älyllinen elämä on Linnunradassamme ja muualla avaruudessa, ollaan kovastikin eri mieltä.

Toistaiseksi ei ole esitetty kiistatonta todistusta siitä, että elämää olisi Maan ulkopuolella, mutta tämä tilanne lienee varsin väliaikainen. On siis kuitenkin eri asia sanoa, että asia on sataprosenttisen varmaa kuin että se on tieteellisesti todistettua. Emme koskaan pysty tieteellisesti todistamaan, että olisimme ainoa korkeatasoisen siviilisation luonut rotu koko maailmankaikeudessa. Mutta sen antiteesin todistaminen saattaa olla varsin helppoa, koska yksikin tuollainen tapaus riittää, mutta se voi viedä kosolti aikaa.


Ettäkö niin :"Välttämättä ei tarvitse odottaa tuhansia vuosia. Jos älyllistä elämää Linnunradassa maapallon ulkopuolella on, ehkä voimme havaita heidän viestejään, joita voi tulla kaiken aikaa maapallollekin. SETI- ohjelmalla niitä on yritetty etsiä, mutta ilman tuloksia."


Muistan kun luin tuosta SETI-ohjelmasta suunnilleen vuonna 1970. Se oli samalla asialla kuin tämä nykyineni SETI@home-projekti. Silloin useat tiedemiehet olivat varsin optimistisia siitä, että ulkoavaruudesta tulisi meille viesti aivan muutaman vuoden sisällä. Näin ei ole käynyt. Tai kenties on käynytkin, mutteme vain ole tajunneet tilannetta. Onhan täällä vastaanotettu jo vuosia aiemmin toimintansa lopettaneen TV-aseman virityskuvaakin. Joku tai jokin oli heijstanut sen reilun valovuoden päästä tänne takaisin. Myönnän kyllä, että tuo heijastus ei välttämättä ole ollut älykkään olennon työtä.

On varsin hankala työ peilata radiosignaaleja, kun emme tiedä oikeaa aallonpituutta, emmekä suuntaa, mistä kannattaisi aivan erityisen intensiivisesti etsiä, emmekä toisten sivilisaatioiden käyttämää viestintäjärjestelmää.

Jos jokin toinen siviilisaatio vastaanottaa meidän lähetyksemme vaikkapa TV-sarjan jakson, niin se hyvinkin saattaa lähettää tuon jokson meille takaisin omalla puumerkillään varustettuna (täällä me olemme, tervetuloa kylään). Mutta toistaiseksi TV-lähetyksemme ovat tavoittaneet vain vajaan 80:n valovuoden päässä olevat aurinkokunnat ja radiolähetyksemme reilut kymmenen valovuotta etäämmät kohteet. Pelkästään oman Linnunratamme kokoon nähden olemme vasta saaneet aikaan viestinnällisen neulanpiston.

Vesa Kaitera kirjoitti:

Ettäkö niin kirjoitti :"Maapallon ulkopuolisen elämän todennäköisyyttä ei kukaan (toistaiseksi) tiedä. On siis ihan sama arvailla todennäköisyydeksi; 0%, 100%, lähes 100%, tai vaikkapa 15,75%."


Ei tutkijoiden piirissä ole sanottavaa kiistaa siitä, onko Maa ulkopuolella elämää. Jokseenkin kaikki ovat nimittäin sitä mieltä, että aivan varmasti on. Muta kun kysymme, onko Maan ulkopuolella sellaista älyllistä elämää, jonka kanssa me esimerkiksi seuraavan tuhannen vuoden sisällä voisimme kommunikoida, niin tällöin mielipiteet eroavat. Siitä, kuinka yleistä suhteellisen korkeatasoinen älyllinen elämä on Linnunradassamme ja muualla avaruudessa, ollaan kovastikin eri mieltä.

Toistaiseksi ei ole esitetty kiistatonta todistusta siitä, että elämää olisi Maan ulkopuolella, mutta tämä tilanne lienee varsin väliaikainen. On siis kuitenkin eri asia sanoa, että asia on sataprosenttisen varmaa kuin että se on tieteellisesti todistettua. Emme koskaan pysty tieteellisesti todistamaan, että olisimme ainoa korkeatasoisen siviilisation luonut rotu koko maailmankaikeudessa. Mutta sen antiteesin todistaminen saattaa olla varsin helppoa, koska yksikin tuollainen tapaus riittää, mutta se voi viedä kosolti aikaa.


Ettäkö niin :"Välttämättä ei tarvitse odottaa tuhansia vuosia. Jos älyllistä elämää Linnunradassa maapallon ulkopuolella on, ehkä voimme havaita heidän viestejään, joita voi tulla kaiken aikaa maapallollekin. SETI- ohjelmalla niitä on yritetty etsiä, mutta ilman tuloksia."


Muistan kun luin tuosta SETI-ohjelmasta suunnilleen vuonna 1970. Se oli samalla asialla kuin tämä nykyineni SETI@home-projekti. Silloin useat tiedemiehet olivat varsin optimistisia siitä, että ulkoavaruudesta tulisi meille viesti aivan muutaman vuoden sisällä. Näin ei ole käynyt. Tai kenties on käynytkin, mutteme vain ole tajunneet tilannetta. Onhan täällä vastaanotettu jo vuosia aiemmin toimintansa lopettaneen TV-aseman virityskuvaakin. Joku tai jokin oli heijstanut sen reilun valovuoden päästä tänne takaisin. Myönnän kyllä, että tuo heijastus ei välttämättä ole ollut älykkään olennon työtä.

On varsin hankala työ peilata radiosignaaleja, kun emme tiedä oikeaa aallonpituutta, emmekä suuntaa, mistä kannattaisi aivan erityisen intensiivisesti etsiä, emmekä toisten sivilisaatioiden käyttämää viestintäjärjestelmää.

Jos jokin toinen siviilisaatio vastaanottaa meidän lähetyksemme vaikkapa TV-sarjan jakson, niin se hyvinkin saattaa lähettää tuon jokson meille takaisin omalla puumerkillään varustettuna (täällä me olemme, tervetuloa kylään). Mutta toistaiseksi TV-lähetyksemme ovat tavoittaneet vain vajaan 80:n valovuoden päässä olevat aurinkokunnat ja radiolähetyksemme reilut kymmenen valovuotta etäämmät kohteet. Pelkästään oman Linnunratamme kokoon nähden olemme vasta saaneet aikaan viestinnällisen neulanpiston.

Lue lisää

Jos älyllistä elämää on muuallakin kuin maapallolla, miksi sitä ei ole havaittu ?

Tuohan on ns. Fermin paradoksi, johon ei ole löytynyt vastausta.
Webbi kirja esittelee Ferrmin paradoksille 50 selitysehdotusta ja lisääkin niitä löytyy.

Meidän galaksimme osalta maapallon ulkopuolisen älyllisen elämän ja vastaavasti yleensä elämän oikea todennäköisyys on joko 0% tai 100%. Emme vain vielä tiedä kumpi on oikein. Tiedemiesten enemmistön mielipide ei ole todiste sille, että 100% on oikea vastaus.

Myös 15,75% tai joku muu todennäköisyys välillä 0 - 100% voi olla oikea vastaus, jos laajennetaan kohteeksi koko maailmankaikkeus. Voihan olla, että kaikista maailmankaikkeuden galakseista älyllistä elämää esiintyy esimerkiksi 15,75%:ssa.

Jos joskus saamme yhteyden maapallon ulkopuoliseen älylliseen sivilisaatioon, keskustelun heidän kanssaan voisi aloittaa vaikkapa kysymyksellä, mitä mieltä he ovat ydinvoimasta ?

ettäkö niin kirjoitti:

Jos älyllistä elämää on muuallakin kuin maapallolla, miksi sitä ei ole havaittu ?

Tuohan on ns. Fermin paradoksi, johon ei ole löytynyt vastausta.
Webbi kirja esittelee Ferrmin paradoksille 50 selitysehdotusta ja lisääkin niitä löytyy.

Meidän galaksimme osalta maapallon ulkopuolisen älyllisen elämän ja vastaavasti yleensä elämän oikea todennäköisyys on joko 0% tai 100%. Emme vain vielä tiedä kumpi on oikein. Tiedemiesten enemmistön mielipide ei ole todiste sille, että 100% on oikea vastaus.

Myös 15,75% tai joku muu todennäköisyys välillä 0 - 100% voi olla oikea vastaus, jos laajennetaan kohteeksi koko maailmankaikkeus. Voihan olla, että kaikista maailmankaikkeuden galakseista älyllistä elämää esiintyy esimerkiksi 15,75%:ssa.

Jos joskus saamme yhteyden maapallon ulkopuoliseen älylliseen sivilisaatioon, keskustelun heidän kanssaan voisi aloittaa vaikkapa kysymyksellä, mitä mieltä he ovat ydinvoimasta ?

Lue lisää

He varmaan ovat sitä mieltä, että auringossa fuusiona ilmenevä ydinvoima on hyvä asia.
Vielä yksi tarkennus tuohon elämän esiintymisen todennäköisyyteen; on otettava huomioon myös aikatekijä. Nimittäin jos älylliset sivilisaatiot ovat lyhytikäisiä, niitä on voinut olla olemassa, mutta niiden lähettämät viestit eivät ole osuneet sen puolen vuosikymmenen aikaikkunaan, jona olemme maapallon ulkopuolisia radiosignaaleja tarkkailleet.

Amazing kirjoitti:

He varmaan ovat sitä mieltä, että auringossa fuusiona ilmenevä ydinvoima on hyvä asia.
Vielä yksi tarkennus tuohon elämän esiintymisen todennäköisyyteen; on otettava huomioon myös aikatekijä. Nimittäin jos älylliset sivilisaatiot ovat lyhytikäisiä, niitä on voinut olla olemassa, mutta niiden lähettämät viestit eivät ole osuneet sen puolen vuosikymmenen aikaikkunaan, jona olemme maapallon ulkopuolisia radiosignaaleja tarkkailleet.

Lue lisää

" He varmaan ovat sitä mieltä, että auringossa fuusiona ilmenevä ydinvoima on hyvä asia."

Varmaankin niin,
Mutta, energian tuottaminenhan fissiolla tai fuusiolla perustuu loppujen lopuksi samaan ilmiöön, atomiytimien sidosenergian hyödyntämiseen.
Raskaiden atomiytimien fissiossa vapautuu melkoisesti ytimen sidosenergiaa, pääasiassa liike-energiana, joka muutuu lämmöksi. Keveiden atomien fuusiossa sama toistuu sillä erolla, että sidosenergiaa voi vapautua vielä enemmän.

ettäkö niin kirjoitti:

Jos älyllistä elämää on muuallakin kuin maapallolla, miksi sitä ei ole havaittu ?

Tuohan on ns. Fermin paradoksi, johon ei ole löytynyt vastausta.
Webbi kirja esittelee Ferrmin paradoksille 50 selitysehdotusta ja lisääkin niitä löytyy.

Meidän galaksimme osalta maapallon ulkopuolisen älyllisen elämän ja vastaavasti yleensä elämän oikea todennäköisyys on joko 0% tai 100%. Emme vain vielä tiedä kumpi on oikein. Tiedemiesten enemmistön mielipide ei ole todiste sille, että 100% on oikea vastaus.

Myös 15,75% tai joku muu todennäköisyys välillä 0 - 100% voi olla oikea vastaus, jos laajennetaan kohteeksi koko maailmankaikkeus. Voihan olla, että kaikista maailmankaikkeuden galakseista älyllistä elämää esiintyy esimerkiksi 15,75%:ssa.

Jos joskus saamme yhteyden maapallon ulkopuoliseen älylliseen sivilisaatioon, keskustelun heidän kanssaan voisi aloittaa vaikkapa kysymyksellä, mitä mieltä he ovat ydinvoimasta ?

Lue lisää

Ettäkö niin kirjoitti :"Jos älyllistä elämää on muuallakin kuin maapallolla, miksi sitä ei ole havaittu ?

Tuohan on ns. Fermin paradoksi, johon ei ole löytynyt vastausta.
Webbi kirja esittelee Ferrmin paradoksille 50 selitysehdotusta ja lisääkin niitä löytyy."


Jospa tästä lonkalta heittäisin itsekin muutaman selitysehdotuksen. On erittäinkin todennäköistä, että joillakin planeetoilla elämä taapertaa siinä määrin alkuaskeleitaan, ettei siellä ole vielä valjastettu radioaaltoja viestintään.
On myös mahdollista, että joillakin planeetoila radioliikenne saattaisi olla tunnettu, mutta että turvallisuussyistä kommunikaatio hoidetaan muita teitä pitkin. Eräät tutkijathan ovat täälläkin varoitelleet, ettei välttämättä kannata kiljua radioaalloilla avaruuteen "Hei, täällä me olemme !", koska tällainen saattaa houkutella jonkun laajentumishaluisen lajin alistamaan meidät.

Jos jokin sivilisaatio on melko nuori, niin sen lähettämät radioaallot eivät kenties ole vielä tulleet tänne. Hieman yli sadan valovuoden päässä Maasta olevilla mahdollisilla planeetoilla tuskin vielä tiedetään, että tällainen paikka kuin Maa on olemassa, ja että siellä asuu eläinlaji, jonka usea edustaja pitää itseään koko universumimme älyllisen kehityksen huipentumana.

Avaruus on aivan täynnä mitä kummallisimpia radioaaltoja. Tähdet näyttävät tuikivan öisellä taivaalla niin rauhallisesti, ja kuitenkin radioaalloilla ne karjuvat aivan raivokkaasti. Kaikkein kovinta meteliä pitävät ne tähdet, joiden materia vajoaa juuri mustien aukkojen tapahtumahorisonin taakse. Tuossa vaiheessa jopa puolet mustan aukon sisään vajoavasta massasta saattaa muuttua energiaksi ja melkoineni osa nimenomaan radioaalloiksi. Kaukaisuudesa galaksit saattavat törmätä toisiinsa ja melu on huumaava, vaikka miljardien valovuosien etäisyys tietenkin vaimentaa radioääniäkin. Joka tapauksessa avaruus on suuri kakofonia radioaaltojen kannalta, ja siksi tuosta möykästä rationaalisen Maan ulkopuolelta tulevan kenties äärimmäisen heikon signaalin havaitseminen on paljon vaikeampaa kuin neulan löytäminen heinäsuovasta. Tietenkin tuon uuden SETI-projektin rekrytoimien valtaisan monien tietokoneiden avulla tuo tehtävä on hieman helpottunut.

Ansaitset rehdin tunnustuksen siitä, että yritit varovasti tuoda esille sen, että elämä maan ulkopuolella ei ole tämän palstan aihe, mutta ei se kyllä myöskään ole tämän keskustelun aihe. Kyllä jokainen vähänkin järkevä tyyppi ymmärtää, mistä keskustelun avaaja on halunnut keskustella kirjoittaessaan näin:

"Te jotka olette kannattaneet ydinvoimaa,
te olette tuhonneet elämän tältä planeetalta,
jolla todennäköisesti on ainoa älyllinen elämä
koko maailmankaikkeudessa.
Onko se sitten hieno saavutus?"

Tällä palstalla argumentointi on todellakin tasoa vessanseinäkirjoittelu /1/, jossa tartutaan mihin tahansa nokareeseen, jolla koko ketjun voisi sotkea. Ilmiö saattaa liittyä jotenkin atomienergian käytön mielenterveyskysymyksiä käsittelevän tutkimusryhmän suositukseen WHO:lle vuonna 1958:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10679701

/1/ http://keskustelu.suomi24.fi/node/9492529
"Palstan argumentit tasoa vessanseinä"

Vastaaja kirjoitti:

Ansaitset rehdin tunnustuksen siitä, että yritit varovasti tuoda esille sen, että elämä maan ulkopuolella ei ole tämän palstan aihe, mutta ei se kyllä myöskään ole tämän keskustelun aihe. Kyllä jokainen vähänkin järkevä tyyppi ymmärtää, mistä keskustelun avaaja on halunnut keskustella kirjoittaessaan näin:

"Te jotka olette kannattaneet ydinvoimaa,
te olette tuhonneet elämän tältä planeetalta,
jolla todennäköisesti on ainoa älyllinen elämä
koko maailmankaikkeudessa.
Onko se sitten hieno saavutus?"

Tällä palstalla argumentointi on todellakin tasoa vessanseinäkirjoittelu /1/, jossa tartutaan mihin tahansa nokareeseen, jolla koko ketjun voisi sotkea. Ilmiö saattaa liittyä jotenkin atomienergian käytön mielenterveyskysymyksiä käsittelevän tutkimusryhmän suositukseen WHO:lle vuonna 1958:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10679701

/1/ http://keskustelu.suomi24.fi/node/9492529
"Palstan argumentit tasoa vessanseinä"

Lue lisää

Ilmiö saattaa liittyä jotenkin atomienergian käytön mielenterveyskysymyksiä käsittelevän .....

Jokainen vähänkin järkevä ymmärtää, että mielenterveyskysymysten käsittely ei ole tämän palstan aihe.
Mielenterveyskysymyksistä kiinnostuneet terveyspalstalle keskustelemaan.

Vastaaja kirjoitti:

Ansaitset rehdin tunnustuksen siitä, että yritit varovasti tuoda esille sen, että elämä maan ulkopuolella ei ole tämän palstan aihe, mutta ei se kyllä myöskään ole tämän keskustelun aihe. Kyllä jokainen vähänkin järkevä tyyppi ymmärtää, mistä keskustelun avaaja on halunnut keskustella kirjoittaessaan näin:

"Te jotka olette kannattaneet ydinvoimaa,
te olette tuhonneet elämän tältä planeetalta,
jolla todennäköisesti on ainoa älyllinen elämä
koko maailmankaikkeudessa.
Onko se sitten hieno saavutus?"

Tällä palstalla argumentointi on todellakin tasoa vessanseinäkirjoittelu /1/, jossa tartutaan mihin tahansa nokareeseen, jolla koko ketjun voisi sotkea. Ilmiö saattaa liittyä jotenkin atomienergian käytön mielenterveyskysymyksiä käsittelevän tutkimusryhmän suositukseen WHO:lle vuonna 1958:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10679701

/1/ http://keskustelu.suomi24.fi/node/9492529
"Palstan argumentit tasoa vessanseinä"

Lue lisää

Ehkäpä tuo 54 vuotta vanha suositus ei ole enää niin relavatti tänä päivänä. Tuohon aikaan atomienergia tunnettiin lähinnä ydinräjähdyksistä, joista kaksi liittyi sotaan ja muut olivat koeluontoisia. Atomienergia oli salaperäisyyden verhoamaa. Ydinvoimalaitokset ja muut sovellukset olivat vasta suunnitteilla.

Niillä on nyt tehokkaammat konstit käytössä.Myrkkypiikki.

Myrkkypiikki kirjoitti:

Niillä on nyt tehokkaammat konstit käytössä.Myrkkypiikki.

Energian käyttö vähenee,kun vähennetään käyttäjiä.