AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  / Kidutusta ja telotuksia suomessa.
15 Vastausta 4 504 Lukukertaa

Kidutusta ja telotuksia suomessa.

Minkälaisia kidutus välineitä yms...käytettiin keski-ajalla suomessa? oliko täällä julkisia teloituksia tai muuta sellaista?

Hirttäminen ym.

Julkinen hirttäminen, teilaaminen ja mestaaminen tulevat ensimmäisinä mieleen.

Teilaaminenhan tapahtui siten, että esim. raajat murskattiin ja teilattava sidottiin vielä elävänä teilipyörään ihmisten näkyville. Mestaamisessa asetettiin pää pölkylle ja katkaistiin kaula kirveellä. Myös käsien katkomista tai korvien ja nenän leikkaamista käytettiin rangaistuksina.

Mestaamnen

Mestaaminen oli yleisesti ottaen kaulan katkaisuja Suomessa siis kirveellä tapahtuva teloitus. Miekan käyttö vaati eritystaitoa ja oli Euroopassa tavallisesti varattu aatelisille. Henrik VIII vaimollekin piti tilata miekkamies Ranskasta. Giljotiini oli sitten oma lukunsa.
Toisaalta mestaaminen oli täällä myös kirkkomme käyttämä nimitys. 1918 mestatut tavallisesti ammuttiin käytännössä. Olisi tietysti kiinnostavaa tietää käytettiinkö muita tapoja. Yleensähän sisällissodissa ollaan hyvin kekseliäitä koska kyse on myös kansan puhdistamisesta ja pelottelusta (terrorista). Espanjassa ainakin näin menetteltiin vaikka saksalaiset siellä noudattivat ammattilaisen tapoja. Kirkollinen "mestaaminen" sisältää jo sanana rumiin jälkikäsittelyn. Kirkkomme ei siunaa mestattuja vaikka joukkohautoja kyllä on myös kirkkomaalla.
Mestaamisessa pitää siis huomioida ajankohta ja sen tavat ja vallitsevat lait. Se on myös voittajan ja virallisen instituution käyttämä termi. Vallan vaihtuessa siis mestaukset muuttuvat murhiksi ja terroriksi ja päinvastoin. Kainin jälkeläisinä pystymme sopeutumaan hyvin sanjen muutoksiin.

Vuoden 1918

Mestaus termiä käytettiin vuonna 1918 teloittamisista ihan tavallisesti niinkuin sanot.

"1918 mestatut tavallisesti ammuttiin käytännössä. Olisi tietysti kiinnostavaa tietää käytettiinkö muita tapoja."

Kirjallisuudessa en ole törmännyt muihin tapoihin kuin ampumisiin. Sodan aikana ja sen jälkeen kerrottiin kauhutarinoita raakuuksista, mutta tutkimuskirjallisuudesta ei kyllä löydy muita kuin ampumisia ja pistimellä tökkimisiä.

Ihan just tuota mietin

kerran, että onko tuo "mestaaminen" sisältänyt muita tapoja kuin ampumisen.

ei ollut

Ei ollut, etkö ole lukenut palstaa, Suomi perustettiin vasta 1900 luvulla ja suomalaisia ei ole voinut olla ennekuin se on perustettu.

Eli jos täällä kidutettu joitakin, niin ne on olleet ruotsalaisia ja se on oikein ...

Itä-Karjalassa hirtettiin

Carelia-lehdessä 11/2005 karjalainen Dimitri Gaimakov kirjoittaa suomalaisten miehittäjien järjestämästä julkisesta hirttämisestä Aunuksessa 1943. Kuorma-autoilla haalittiin karjalaisia katsomaan tätä näytöstä. Sadat seurasivat kun karjalainen vakoilija pakotettiin nousemaan mestauslavalle jne.

Katsojia komennettin kertomaan kotona maanmiehilleen miten suomalaiset kohtelevat heitä vastaan nousevia. Jos tämä on totta, en ihmettele että itä-karjalaiset eivät rakasta suomalaisia. En ole kuullut että Stalinkaan olisi järjestänyt tällaisia näytöksiä?

Kuka noihin juttuihin oikeasti uskoo?

Carelia-lehdessä 11/2005 karjalainen Dimitri Gaimakov kirjoittaa...

Kuka noihin juttuihin oikeasti uskoo?
Mikä olikaan lehden nimi ennen?
Luotettavuusarvo on lähes olematon!

Mestausaho

niminen paikka on ollut Ristiinan kirkonkylässä. Perimätiedon mukaan pölkkykin on säilynyt siellä pitkään.
Ei tuota nimeä taida enää olla, pölkkyä ei ainakaan!

Mestauskallio

muistaakseni Raahen Rautaruukin tehtaiden lähellä. Ei aavistustakaan mikä historia siihen liittyy.

Noituus ja suomenruotsalaisten polttouhrit

Noituus ja suomenruotsalaiset
Pakana kirjoitti 28.6 3:16

http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=kielipolitiikka&t=35554

*Suomessa lentämisajatukset tunnettiin lähinnä vain ruotsinkielisillä alueilla. Esimerkiksi Viipurin Karjalassa tai Kainuussa niitä ei tunnettu lainkaan.*

Väärää tietoa pääsiäisnoidista

Meille on jo pienenä opetettu, että noidat lentävät pääsiäisenä. Tyypillinen pääsiäisnoita on luutansa selässä yöllä ilmaa halkova vanha akka, joka vaeltaa komeetan tavoin seurassaan kissa ja kahvipannu. Noitavainoista taas olemme saaneet oppia, että noitia surmattiin keskiajalla miljoonittain ja että kyseessä oli vanhoihin yksinäisiin naisiin kohdistunut vaino.

Jokseenkin kaikki mitä meille on onnistuttu opettamaan, on väärin. Noitavainot eivät olleet keskiaikainen, vaan uuden ajan ilmiö. Lentämisellä oli vain minimaalinen osuus noitavainoissa. Noita saattoi olla yhtä hyvin mies kuin nainen, ja noitavainojen syytettyjen ja tuomittujenkin määrä on tutkimuksen edetessä koko ajan pienentynyt.

Kissat näyttelevät olematonta roolia ja kahvia ei noihin aikoihin saanut koko Euroopasta. Luuta ei liity asiaan mitenkään, joskin silläkin tiedetään lennetyn.

Hän on yksi niistä, jotka ratsastavat helvettiin
Ajatus noitien lentämisestä on vanha. Jo roomalaiset tunsivat lentävän olion, joka kiljui öisin ja eli ihmisen lihasta ja verestä. Sitä kutsuttuiin mm. Strix-linnuksi. Tämä pahatapainen lentelijä hyökkäili paitsi puolustuskyvyttömien lasten, myös raavaiden miesten kimppuun. Jälkimmäisiltä se saattoi anastaa sukupuolisen kyvyn ja viriliteetin.
Myös roomalainen jumalatar Diana tapasi lennellä niin halutessaan, kertoo filosofian tohtori Marko Nenonen väitöskirjassaan "Noituus, taikuus ja noitavainot" (1992). Myös nykyisen Zimbabwen sona-heimon piirissä väiteltiin vielä 1960-luvulla heimolaisten ja lähetyssaarnaajien kesken siitä, voiko ihminen lentää krokotiilin selässä vai ei.

Kyöpelinvuorella
Noitavainoihin lentäminen yhdistyi, kun kirkonmiehet ja muut aikansa viisaat rakensivat tieteellisen teorian noitasapatista. Sapatti oli paholaisen johdolla suoritettava noitien ja heidän päämiehensä paholaisen välinen öinen kokous, jossa tapahtui mitä irvokkaimpia asioita mm. pienten kastamattomien lasten syöntiä ja epänormaalia sukupuoliyhdyntää paholaisen ja noitien välillä.
Suomalaisissa kansantaruissa sapatti järjestettiin Kyöpelinvuorella.

Oivallinen teoria kertoi, että sapattiin voitiin matkata lentämällä, mikä selitti ajan matkustusmahdollisuudet huomioon ottaen sen, että kaikki paholaisen palvelukseen antautuneet saattoivat ehtiä saapuville tähän konventtiin. Lentäminen pysyi kuitenkin jatkuvasti kiistanalaisena, koskapa siitä ei Raamatussakaan mainittu mitään.

Niinpä toiset pitivät ajatusta lentämisestä mielikuvituksellisena ja eräät puolestaan katsoivat, että fyysinen lentäminen oli mahdollisuuksien ulkopuolella. Sen sijaan oli ajateltavissa, että vain sielu vieraili Saatanan kokouksissa.

*Suomessa lentämisajatukset tunnettiin lähinnä vain ruotsinkielisillä alueilla. Esimerkiksi Viipurin Karjalassa tai Kainuussa niitä ei tunnettu lainkaan. *

Peukaloruuvin avulla
Paholaiskultti (usko noidan ja paholaisen liittolaisuuteen) keksittiin nykyisen Suomen alueella ensimmäisenä Ahvenanmaalla, jossa kihlakunnantuomari Nils Psilander Tartossa korkeasti koulutettuna juristina oli saanut esimakua myös eurooppalaisista sapattivirtauksista.
Niinpä hän eräässä oikeudenkäynnissä selvitteli mm. peukaloruuvin avulla nk. noitasalvan salaisuutta. Tämän salvan avulla noitien piti lentämän, mutta tuomarin harmiksi peukaloruuvien avulla uhreista esiin kiskottu salvaresepti paljastui lopulta tavalliseksi kenkärasvaksi.

*Pietarsaaren suunnaton noitajoukko
Lentävien noitien kultti tunnettiin myös Pohjanmaalla. Siellä kunnostautui 1670-luvulla etenkin muutenkin sekavia puhellut ja poltergeistia joka puolella havainnut talonpoika Martti Laukus, jonka porvarinleski Margeta Markusdotter veti käräjille vuonna 1673 siitä, että Laukus oli nimitellyt häntä "yhdeksi niistä, jotka ratsastivat helvettiin". Todistajankertomuksen mukaan leskeä oli talonpojan toimesta nimitelty myös "Pirun enkeliksi".
Laukus uskoi suunnattoman noitajoukon majoittuneen juuri Pietarsaaren seuduille. Hän oli ahkeroinut huhunsa kanssa niin, että Pietarsaaren kirkkoherra Laurentius Preutz alkoi kirjoitella miehen unia muistiin. Näitä muisteluksia kerrattiin nyt käräjillä, jolloin Laukus kertoi, kuin kolmantena pääsiäispäivänä oli kohdattu noitajoukko hieman kaupungin ulkopuolella.

Asiaa tutkineen Antero Heikkisen mukaan (Paholaisen liittolaiset 1969) Laukus ja eräs Anders Hansson -niminen mies olivat nähneet noitien lentävän. Noidat olivat jopa suorittaneet matalalentoa niin, että Laukus oli tuiskahtanut ns. perseelleen. Todistajat olivat kuitenkin keskenään hieman riitaisia, sillä Laukus oli eräällä venematkalla uhonnut Hanssonille tämän itse mukana olleena hyvin tuntevan helvetin olosuhteet. *

Jyminää kaljan voimalla
Todistajaksi ilmestyi myös kolmas kaheli. Carl Danielsson Ylä-Purmosta kertoi valallisesti, "että hän oli istunut Martti Laukuksen kanssa 8 tai 9 vuotta sitten Marianpäivän aattona Henrik Matsonin luona kaupungissa neuvottelemassa, kuinka he lähtivät yhteistuumin (Pohjanlahden) länsipuolelle pyytämään silakkaa ja he olivat juoneet pari kannua olutta".
"Martti ja Daniel olivat menneet ulos - luvalla sanoen - heittämään vettä, ja seisahtuneet tuvan oven viereen pihalle. Samassa oli tullut suuren jyminän myötä pudoten aivan kuin suuri joukko olisi ollut yhdessä. Mutta Carl ei voinut nähdä muuta, kuin että suuri joukko luutia oli pudonnut jonkin matkaa maasta ja Länsikatua pitkin."

"Carl oli hämmästynyt ja noussut Martin luo ja sanonut, mitä melua ja jyminää uskot tämän olevan? Martti oli sanonut kestä vähän. Silloin oli kaksi tai kolme luutaa lentänyt esiin ja toiset olivat ikäänkuin pysähtyneet ja pysyneet sitten (paikallaan) vähän aikaa ja sanoneet: 'Mitä on Laukus? Häntä emme kunnioita, (ja) lähtivät sitten pois suurella melulla ja jyminällä'."(Kääntänyt Antero Heikkinen mts. 269).

Tästä todistaja äimistyi niin, ettei vähään aikaan saanut sanaa suustaan ja kaksi viikkoa sen jälkeenkin hän oli ollut hullu ja voimaton. Laukus itse taas palautui ennalleen jo kahden päivän kuluttua. Laukus levitti noitahuhuja myös muista pitäjän naisista ja joutui siitä syystä tämän tästä johonkin riitaan tai röttelöön.

Oikeus pohdiskeli miehen puheita vuoden verran ja tuomitsi sitten talonpojan 40 markan sakkoihin. Se vastasi hevosen hintaa. Samalla vapautettiin lentäjiksi epäillyt. Samansuuntaisia puheita levitettiin Pohjanmaalla muuallakin, mutta samoihin mittoihin saakka ne eivät ulottuneet.

Lentokalustossa eläimet yleisimpiä
Luutien lisäksi lenneltiin myös erilaisilla eläimillä, kuten hevosilla, lehmillä ja lampailla. Ilmailukalustona eläimet olivatkin jopa luutia yleisempiä. Eläimellä lennettäessä kuului lentää vieraalla kalustolla, mitä sai soveliaimmin juuri pääsiäisen aikoihin naapurin navetasta. Niinpä karjastaan tarkkaa saattoi viettää koko pääsiäisensä navettaansa valvoen, mistä aika ajoin tavattiinkin taikojen tekijöitä.
Noitavainojen kannalta suomalaisten lentely näytteli kuitenkin mitätöntä roolia. Olemme yhdessä Marko Nenosen kanssa arvioineet, että vuosina 1500-1700 Suomessa syytettiin noituudesta tai taikuudesta noin 2500 ihmistä. Heistä aineistoomme sisältyy runsaat 1200. Erikoista on, että valtaosa syytetyistä ja tuomituista oli maassamme miehiä.

TIMO KERVINEN
9.4.1998

http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/9.huhtikuu/NOIT1498.HTM

Lainataanpas vähäsen:

Yli 200 vuotta 1500--1700-luvuilla ruotsalaiset yrittivät istuttaa noidanpolttokulttuuria suomalaisiin, mutta humanistiseen kalevalaiseen mielenlaatuun se ei istunut. (Marko Nenonen: Suomen historiallinen seura 1992.) Lähinnä se pääsi kukoistamaan ruotsinkielisellä rannikolla ja Ahvenanmaalla, jossa erityisesti naisnoitien ja paholaisen liittoon hyvin perehtynyt tuomari Nils Psilander toimitti tuomittavaksi kymmeniä naisia. (Heikki Ylikangas.)

Hyviä linkkejä aiheesta on pilvinpimein:

http://www.google.fi/search?biw=779&hl=fi&q=noidat+suomessa&meta=lr%3Dlang_fi

http://www.chronicon.com/noita/sisalto.html

Hirsipuunmäki

Useammassakin vanhassa kaupungissa on ollut Hirsipuunmäki-niminen paikka.

Mestauskivi

Olavinlinnassa on Suvorovin bastionin pihalla mestauskivi, jossa on legendan mukaan sinistä verta. Näin siksi, että siinä olisi katkottu aatelisten päitä.
Onko joku käynyt katsomassa paikan päällä?

Ruotsin laki

Teilaaminen oli yleistä.Samoin jokaiseen raajaan voitiin sitoa hevonen,ja sitten piiskaa pirusti.

Yleisintä

Keskiajalla (poliittisesti katsottuna Suomen oloissa jostain vuoden 1000 paikkeilta 1500-luvulle Kustaa Vaasan aikaan) oli ehdottomasti yleisin rangaistus sakko. Sillä pääsi pahimmistakin tekosista, kuten murhista. Ennen kirkon ja Ruotsin valtaa oli yleistä tosin verikosto.

Sakkorangaistus oli germaanisen oikeuskäytännön yleisin tapa kaikkialla. Se oli hyvin käytännöllinen oloissa, jossa melkein kaikesta oli pulaa.

Roomalaisen oikeuden tulo elinolojen kohetessa keskiajan lopulla toi julmat ruumiinrangaistukset käytäntöön. Pienemmistä rikkomuksista sakko oli Suomen oloissa silloinkin yleisin rangaistus, mutta isommista alkoi jo olla henki höllässä. Tavallinen kansanmies hirtettiin (kaupungeissa oli erityisiä hirsipuumäkiä) ja aateliset saatettiin mestata katkaisemalla pää kirveellä tai mahdollisesti miekalla.
 /   /  / Kidutusta ja telotuksia suomessa.

Keskusteluhaku

Laaja haku

Facebookissa suositeltua