Eriseuraisuus nostaa päätään

Ojasta allikkoonko? Vaarat ovat kasvaneet, mutta kirjoituksessani toivoinkin, että löytyisi viisautta laskea koskea alas vähemmän karikkoisista kohdista. Väkivallan osalta olemme tällä kertaa lähestulkoon parhaimmassa paikassa. Säätiedotuksissa puhutaan rintamavyöhykkeestä eli siitä, missä korkea- ja matalapaine kohtaavat. Suomi on poliittisista rintavyöhykkeistä kaukana ja kaukana meidät tulee niistä pitääkin silloin, kun erimielisyydet alkavat purkaantua. Jo sen vuoksi meidän tulee pysyä erossa kaikista sotilasliitoista, ettemme tule osaksi mitään rintamaa.

Omasta mielestäni jo osallistuminen Afganistanin sotaan on ollut suuri virhe. Sotilaista Gustav Hägglund näyttää tämän saman käsittäneen. Ääri-islamilaisessa maailmassa katsotaan, että esim. iskut Norjaan ja Tanskaan ovat oikeutetuja ja toivottuja. Jokainen ymmärtää sen, miksi nämä maat on valittu kohteiksi ennen Suomea ja Ruotsia.

Suomen tulevat ongelmat ovat taloudellisia. Pahimmassa tapauksessa nekin ovat äärimmäisen kitkeriä. Niihin meidä tulisi varautua, ei muuhun. Siltä osin voimme hakea liittoja, jotka edistäisivät taloudellista parastamme. Meidän kanssa samanmielisiä maita ovat Pohjoismaiden ohella Saksa, Hollanti ja Itävalta. Venäjäkin näyttää nyt suhteellisen mukavalta liittolaiselta tässä suhteessa.

Kataisen ja Urpilaisen politiikka on yrittää pitää Suomi EUssa ja EU vakaana. Samanlaisia tavoitteita on esim. Saksalla ja Ruotsilla. Se on yhteinen etu. Siirtyminen Valko-Venäjä -tyyliseen eristäytymiseen on tietysti vaihtoehto, jos uskotaan elintason jyrkän laskun autuuteen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kataisen ja Urpilaisen politiikka on yrittää pitää Suomi EUssa ja EU vakaana. Samanlaisia tavoitteita on esim. Saksalla ja Ruotsilla. Se on yhteinen etu. Siirtyminen Valko-Venäjä -tyyliseen eristäytymiseen on tietysti vaihtoehto, jos uskotaan elintason jyrkän laskun autuuteen.

Lue lisää

Ei Suomea EU:ssa tarvi erikseen pitää. kyllä hyville maksajille ottajia riittää.
EU:n "vakauttaminen" rahaa jakamalla ilahduttaa kyllä saajiaan, mutta sama raha maksetaan suomalaisen veronmaksajan kukkarosta.
Impivaaralaisuudella ja eristäytymisestä varoitettiin kun Suomea penättiin rahaliittoon EMU:n .
Eristäytyminen on taas muuttanut muotoaan ja suomalaisia pelotellaan tällä kertaa maksajan ruotuun.

Natosi hajosi? Minä en ole koskaan ollut Natoon liittymisen kannattaja, joten mahdollinen hajoaminen ei tee yhtään kipeää. Nato tarvitsee rahoittajia varsinkin sen jälkeen, kun USAssa ryhdytään toden teolla karsimaan budjettimenoja. Kun muuallakin talous ahdistaa, se tarkoittanee silloin Naton näivettymistä ainakin lyhyellä aikavälillä. Lopulta asian kuitenkin ratkaisee muiden toimet, Jos Kiina tai Venäjä ryhtyy asevarusteluun, Natollekin etsitään rahat jokainen kivi kääntämällä. Kiinahan on näistä se, jolla on eniten varaa varusteluun.

Mielipidepankki kirjoitti:

Natosi hajosi? Minä en ole koskaan ollut Natoon liittymisen kannattaja, joten mahdollinen hajoaminen ei tee yhtään kipeää. Nato tarvitsee rahoittajia varsinkin sen jälkeen, kun USAssa ryhdytään toden teolla karsimaan budjettimenoja. Kun muuallakin talous ahdistaa, se tarkoittanee silloin Naton näivettymistä ainakin lyhyellä aikavälillä. Lopulta asian kuitenkin ratkaisee muiden toimet, Jos Kiina tai Venäjä ryhtyy asevarusteluun, Natollekin etsitään rahat jokainen kivi kääntämällä. Kiinahan on näistä se, jolla on eniten varaa varusteluun.

Lue lisää

Minkä minä sille teen, että Kapille osoittamani viesti näyttää tulleen osoitetuksi sinulle?

Niin niin kirjoitti:

Minkä minä sille teen, että Kapille osoittamani viesti näyttää tulleen osoitetuksi sinulle?

Okei. Niin vähän arvelinkin, että viesti oli Kapille. Mutta tulihan nyt kumminkin vastatuksi ja ehkä vastaukseksastani löytyy jotain lisää tähän keskusteluun.

Sosialismihan elää ja voi hyvin edelleenkin. Kun yrityksillä ja erityisesti pankeilla menee huonosti, kasvavat vaatimukset tappioiden sosialisoimisesta. Tämä on uudenlaista ja vanhankinlaista sosialismia, joka elää ja kukoistaa.

On luultavaa, että sinuakin hämää tässä sana sosialismi ja sen toteutukset, jotka nyt ovat vielä mielikuvissamme ja jotka muistamme ikään kuin suurina epäonnistumisina. Uusia sukupolvia tällaiset mielikuvat eivät tule niin paljon rasittamaan. Maailmasta eriarvoisuus, epäoikeudenmukaisuus ja köyhyys tuskin häviävät minnekään. Ne ovat uusien sosialismi- eli tasaamisaatteiden siittoloita. Ei tähän kannat suhtautua liian tunneperäisesti vaan pitäisi pyrkiä ottamaan etäisyyttä ja tarkastella asiaa yhteiskunnallisten lainalaisuuksien valossa.

Jo perhe on yhteisönä sellainen, joka luonteeltaan hyvinkin sosialistinen. Siinä pidetään yhtä ja pyritään ainakin jonkinlaiseen tasa-arvoisuuteen. Erossa omaisuus ositetaan ja toinen saa tasinkoa eli tässäkin on kyse sosialisoinnista. Ihmisillä ei tunnu kuitenkaan olevan mitään tällaista sosialistista järjestystä vastaan.

Mutta kuinka moni "vanhoista puolueista" on valmis
katsomaan itseään peilistä?
Ja rehellisesti toteamaan sen mitä sieltä näkyy?

Timo Soinin ja perussuomalaisten ylivoimasta
voi syyttää myös osaltaan aiemmin vallassa
olleita puolueita.

Itse pidän arabimaiden kuohuntaa toissijaisena sinällään, mutta pakolaisvirtojen kautta se voi saada suurempaa merkitystä. Koska Eurooppa ei kestä taloudellisesti suuria pakolaismääriä, niiden pääsy Eurooppaan pyritään estämään. Rajalla olevat eteläisen Euroopan maat ovat tähän estämiseen jo enemmän kuin motivoituneita.

Omasta mielestäni mahdollinen talouskatastrofi voi olla mullistava, jos se rikkoo EU:n ja aikaansaa taloudellisen ja poliittisen rintamalinjan köyhän etelän ja rikkaan pohjoisen välille. Etelä-Euroopan maat joutuisivat siten kahden paineen alaisiksi eli osaksi köyhää Eurooppaa sekä taistelemaan arabimaista ja Afrikasta tulevien pakolaisvirtojen kanssa.

Kiina ei tietenkään lähde perimään velkojaan asein. Tarkoitin tällä sanoa sitä, että Kiina ylipäätään vahvistaa globaalia hegemoniaansa pyrkimällä suurvallaksi USAn rinnalle. Sen näkemyksille tulee sen jälkeen yhä enemmän painoarvoa. Taloudellinen suurvalta Kiina on jo nyt, koska se rahoittaa mm. USAn kulutusjuhlia. Tästä syystä monellakaan ei ole varaa liiaksi suututtaa kiinalaisia.

Demokratiasta ja vapaasta keskustelusta sekä avoimesta yhteiskunnasta kiinnipitäminen ovat ihmisarvoisen yhteiskunnan merkkipaaluja, joista on syytä pitää kynsin hampain kiinni. Suomi näyttää olevan nyt tässä mielessä onnellisessa asemassa. Me olemme myllerrysten reunalla, jolloin lähinnä vain myllerrysten taloudelliset haittavaikutukset ulottuvat meille. Niissäkin on tetysti sopeutumista ja suuria hankaluuksia.

Lopuksi on sanottava, että tämä voi suurta pessimismiä ja ehkä loppu onkin onnellisempi. Toivon niin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Itse pidän arabimaiden kuohuntaa toissijaisena sinällään, mutta pakolaisvirtojen kautta se voi saada suurempaa merkitystä. Koska Eurooppa ei kestä taloudellisesti suuria pakolaismääriä, niiden pääsy Eurooppaan pyritään estämään. Rajalla olevat eteläisen Euroopan maat ovat tähän estämiseen jo enemmän kuin motivoituneita.

Omasta mielestäni mahdollinen talouskatastrofi voi olla mullistava, jos se rikkoo EU:n ja aikaansaa taloudellisen ja poliittisen rintamalinjan köyhän etelän ja rikkaan pohjoisen välille. Etelä-Euroopan maat joutuisivat siten kahden paineen alaisiksi eli osaksi köyhää Eurooppaa sekä taistelemaan arabimaista ja Afrikasta tulevien pakolaisvirtojen kanssa.

Kiina ei tietenkään lähde perimään velkojaan asein. Tarkoitin tällä sanoa sitä, että Kiina ylipäätään vahvistaa globaalia hegemoniaansa pyrkimällä suurvallaksi USAn rinnalle. Sen näkemyksille tulee sen jälkeen yhä enemmän painoarvoa. Taloudellinen suurvalta Kiina on jo nyt, koska se rahoittaa mm. USAn kulutusjuhlia. Tästä syystä monellakaan ei ole varaa liiaksi suututtaa kiinalaisia.

Demokratiasta ja vapaasta keskustelusta sekä avoimesta yhteiskunnasta kiinnipitäminen ovat ihmisarvoisen yhteiskunnan merkkipaaluja, joista on syytä pitää kynsin hampain kiinni. Suomi näyttää olevan nyt tässä mielessä onnellisessa asemassa. Me olemme myllerrysten reunalla, jolloin lähinnä vain myllerrysten taloudelliset haittavaikutukset ulottuvat meille. Niissäkin on tetysti sopeutumista ja suuria hankaluuksia.

Lopuksi on sanottava, että tämä voi suurta pessimismiä ja ehkä loppu onkin onnellisempi. Toivon niin.

Lue lisää

Arabimaiden kuohunta on varsin merkittävä asia, se on sitä historiallisesti sekä kulttuurillisesti. On selvää, mikäli arabimaissa pyritään demokratiaan ja tässä onnistutaan, kehityksen vaikutukset ovat mittavat, niin koko maailmanpolitiikassa, että myöskin talouspolitiikassa. Jos kansannousut pystytään tukahduttamaan, silloin pakolaisvirrat jatkuvat ja jopa merkittävästi lisääntyvät. Maahanmuuttokeskusteluissa on unohtunut se tärkein pointti, pakolaisvirtoja synnyttävien maiden vastuut omista kansalaisistaan.

Onko oikein tukea poliittisia järjestelmiä, maailmanrauhan nimissä, jotka ovat lähtökohdiltaan epävakaita ja maita joissa kanalaistottelevaisuus perustuu pelkoon mielivallasta. Läntinen maailma on ummistanut silmänsä ihmisoikeusrikkomuksilta ja hirmuhallinnoilta, mikäli maasta on muuten saatu poliittista hyötyä ja/tai taloudellisia etuja öljyn muodossa. Hiljainen hyväksyminen tulee kalliiksi jos massojen liikehditä jatkuu ja hallitukset puolustautuvat omaa kansaansa vastaan. Kiinalla on sama tilanne edessä väistämättä ja tämä on koko maailman kannalta merkittävä murros. Onnistuuko demokratiakehitys maltillisesti, vai syntyykö maassa sisällissota.Kiinan armeijan voimavarat ovat sidottu maan sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen ja maan johto käy varsin aggressiivista taistelua vallasta jo nyt. Amerikan velkaantuminen Kiinalle on eräs tae vakaudesta maan sisällä. Amerikan velka on biljoonan luokkaa ja se takaa, ettei Kiinan sisäisiin kriiseihin puututa.

Suomi on lintukoto, mutta mikäli kansannousut jatkuvat, joudumme väistämättä niiden maksumiehiksi. Osa pakolaista sijoittuu tänne ja maksettavakin on Etelä-Euroopalle niiden pakolaista johtuvien ongelmien vuoksi.

Hurskastelu, maahanmuutto-ongelmien ja keskustelujen torppaaminen epä-älyllisten perusteiden avulla, ei ole mahdollista -ei se ole ollut koskaan. Meidän on varauduttava siihen, että keskustelu jatkuu rajuna. Ja varautua voidaan ainoastaan siten, että pyrimme pitämään argumentointimme asiallisena. Halla-ahon asiaa auttaa juuri nyt käydyn keskustelun sävy, tunteenomaiset purkaukset ja lähes kaiken keskustelun leimaaminen rasismiksi ja vihapuheiksi. Olen jonkin verran käynyt keskusteluja Homma foorumilla ja kyllä siellä asialliselle keskustelulle tilaa on. Jääräpäinen oikeassa oleminen ei edesauta vuoropuhelua, asemien lukkiuttaminen puolin ja toisin, vain lisää ongelmia.

Minä näen nyt olevat muutokset postikivisiksi, markkinatalous joka unohtaa kansalaiset on huono järjestelmä, se on sitä luonnonvarojen vuoksi ja myös ihmisarvon mitätöitymisen takia. Yhteiskuntamoraali on varsin tärkeä arvo, se on taloutta merkittävästi tärkeämpää koska ainoastaan terveen eettisen pohjan varaan voidaan jotain pysyvää rakentaa.

niinpa.niin kirjoitti:

Arabimaiden kuohunta on varsin merkittävä asia, se on sitä historiallisesti sekä kulttuurillisesti. On selvää, mikäli arabimaissa pyritään demokratiaan ja tässä onnistutaan, kehityksen vaikutukset ovat mittavat, niin koko maailmanpolitiikassa, että myöskin talouspolitiikassa. Jos kansannousut pystytään tukahduttamaan, silloin pakolaisvirrat jatkuvat ja jopa merkittävästi lisääntyvät. Maahanmuuttokeskusteluissa on unohtunut se tärkein pointti, pakolaisvirtoja synnyttävien maiden vastuut omista kansalaisistaan.

Onko oikein tukea poliittisia järjestelmiä, maailmanrauhan nimissä, jotka ovat lähtökohdiltaan epävakaita ja maita joissa kanalaistottelevaisuus perustuu pelkoon mielivallasta. Läntinen maailma on ummistanut silmänsä ihmisoikeusrikkomuksilta ja hirmuhallinnoilta, mikäli maasta on muuten saatu poliittista hyötyä ja/tai taloudellisia etuja öljyn muodossa. Hiljainen hyväksyminen tulee kalliiksi jos massojen liikehditä jatkuu ja hallitukset puolustautuvat omaa kansaansa vastaan. Kiinalla on sama tilanne edessä väistämättä ja tämä on koko maailman kannalta merkittävä murros. Onnistuuko demokratiakehitys maltillisesti, vai syntyykö maassa sisällissota.Kiinan armeijan voimavarat ovat sidottu maan sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen ja maan johto käy varsin aggressiivista taistelua vallasta jo nyt. Amerikan velkaantuminen Kiinalle on eräs tae vakaudesta maan sisällä. Amerikan velka on biljoonan luokkaa ja se takaa, ettei Kiinan sisäisiin kriiseihin puututa.

Suomi on lintukoto, mutta mikäli kansannousut jatkuvat, joudumme väistämättä niiden maksumiehiksi. Osa pakolaista sijoittuu tänne ja maksettavakin on Etelä-Euroopalle niiden pakolaista johtuvien ongelmien vuoksi.

Hurskastelu, maahanmuutto-ongelmien ja keskustelujen torppaaminen epä-älyllisten perusteiden avulla, ei ole mahdollista -ei se ole ollut koskaan. Meidän on varauduttava siihen, että keskustelu jatkuu rajuna. Ja varautua voidaan ainoastaan siten, että pyrimme pitämään argumentointimme asiallisena. Halla-ahon asiaa auttaa juuri nyt käydyn keskustelun sävy, tunteenomaiset purkaukset ja lähes kaiken keskustelun leimaaminen rasismiksi ja vihapuheiksi. Olen jonkin verran käynyt keskusteluja Homma foorumilla ja kyllä siellä asialliselle keskustelulle tilaa on. Jääräpäinen oikeassa oleminen ei edesauta vuoropuhelua, asemien lukkiuttaminen puolin ja toisin, vain lisää ongelmia.

Minä näen nyt olevat muutokset postikivisiksi, markkinatalous joka unohtaa kansalaiset on huono järjestelmä, se on sitä luonnonvarojen vuoksi ja myös ihmisarvon mitätöitymisen takia. Yhteiskuntamoraali on varsin tärkeä arvo, se on taloutta merkittävästi tärkeämpää koska ainoastaan terveen eettisen pohjan varaan voidaan jotain pysyvää rakentaa.

Lue lisää

Arvelisin, ettei arabimaissa saavuteta minkäänlaista merkittävää demokratiaa. Länsimaisen demokratian käsite ja malli ovat heille kultturisesti outoja. Kansannousuissa haetaan ymmärtääkseni enemmän vapautta kansalaisille ja sellaista vallanpitäjää, joka sallisi suuremmat vapaudet. Toinen suunta on sitten islamilaisuus, joka veisi entisetkin vapaudet. Nämä kaksi vastakkaista suuntaa kilvoittelevat ja haluavat kumpikin kaataa maallistuneita ja valtaan ihastuneita diktaattoreja. Siitä on kuitenkin vielä pitkä matka mihinkään demokratiaan.

Markkinatalouden huonous piilee siinä, että se on johtanut mammonan palvontaan. Elämisen sisällöksi on tullut kulutus. Kulutus ruokkii hedonismia ja se puolestaan vain lisää kulutusta. Onhan se kuitenkin tehnyt helppoa elämästä entiseen verrattuna ja moni käsittää tämän eikä haikaile aikaan, missä ei ollut autoja, pesukoneita, pölynimureita ja kaikenlaista muuta elämää helpottavaa tavaraa. Ongelma on lähinnä se, että ihminen on ihastunut tavarapaljouteen eikä tyydy kohtuuteen.

Omasta mielestäni ihmisen perustarpeet ajavat kaiken yhteiskuntamoraalin edelle. Sen vuoksi kestävä moraali voi syntyä vasta sitten, kun kohtuulliset perustarpeet on tyydytetty. Ymmärrä oikein hyvin niitä, jotka nälkäkuolemamaissa kuten Somaliassa hylkäävät kaiken moraalin, jos moraalin vaaliminen tarkoittasi kuolemista nälkään ja janoon. Tämän vuoksi kansakunnat pyrkivät turvaamaan hyvät taloudelliset edellytykset, joiden turvaamiseen liittyy usein paljon moraalittomuutta.

Yhteiskuntamoraali perustuu suuressa määrin uskontoihin. Niiden avulla kansat pidetään myös tottelevaisina. Tämä näkyy nyt islamilaisissa maissa, mutta on ennen näkynyt myös kristityissä maissa. Moraalikin kehittyy koko ajan ja niin sen pitääkin tehdä, koska se ei ole kiveen hakattua muiden kuin ääriuskovaisten mielestä.

Luin tässä yhtenä päivänä Hesarista esim.1800-luvun ja 1900-luvun alun raittiusliikkeestä. Raittiuden vaaliminen ei suinkaan ollut mikään itseisarvo eikä raittiusliike perustunut ensisijaisesti terveydellisiin syihin. Kysymys oli talonpoikaisen yhteiskunnan vaalimisesta ja alkoholin käytön pelättiin murentavan osaltaan talonpoikaista kulttuuria. Tässäkin moraalin perusta oli toinen kuin mitä se nykypäivänä on.

Mielipidepankki kirjoitti:

Itse pidän arabimaiden kuohuntaa toissijaisena sinällään, mutta pakolaisvirtojen kautta se voi saada suurempaa merkitystä. Koska Eurooppa ei kestä taloudellisesti suuria pakolaismääriä, niiden pääsy Eurooppaan pyritään estämään. Rajalla olevat eteläisen Euroopan maat ovat tähän estämiseen jo enemmän kuin motivoituneita.

Omasta mielestäni mahdollinen talouskatastrofi voi olla mullistava, jos se rikkoo EU:n ja aikaansaa taloudellisen ja poliittisen rintamalinjan köyhän etelän ja rikkaan pohjoisen välille. Etelä-Euroopan maat joutuisivat siten kahden paineen alaisiksi eli osaksi köyhää Eurooppaa sekä taistelemaan arabimaista ja Afrikasta tulevien pakolaisvirtojen kanssa.

Kiina ei tietenkään lähde perimään velkojaan asein. Tarkoitin tällä sanoa sitä, että Kiina ylipäätään vahvistaa globaalia hegemoniaansa pyrkimällä suurvallaksi USAn rinnalle. Sen näkemyksille tulee sen jälkeen yhä enemmän painoarvoa. Taloudellinen suurvalta Kiina on jo nyt, koska se rahoittaa mm. USAn kulutusjuhlia. Tästä syystä monellakaan ei ole varaa liiaksi suututtaa kiinalaisia.

Demokratiasta ja vapaasta keskustelusta sekä avoimesta yhteiskunnasta kiinnipitäminen ovat ihmisarvoisen yhteiskunnan merkkipaaluja, joista on syytä pitää kynsin hampain kiinni. Suomi näyttää olevan nyt tässä mielessä onnellisessa asemassa. Me olemme myllerrysten reunalla, jolloin lähinnä vain myllerrysten taloudelliset haittavaikutukset ulottuvat meille. Niissäkin on tetysti sopeutumista ja suuria hankaluuksia.

Lopuksi on sanottava, että tämä voi suurta pessimismiä ja ehkä loppu onkin onnellisempi. Toivon niin.

Lue lisää

Sinulla on pitämistä tiputtavasta homomunastasi. Sitä hautoissa se lähtöpäivä tulee.

Mielipidepankki kirjoitti:

Arvelisin, ettei arabimaissa saavuteta minkäänlaista merkittävää demokratiaa. Länsimaisen demokratian käsite ja malli ovat heille kultturisesti outoja. Kansannousuissa haetaan ymmärtääkseni enemmän vapautta kansalaisille ja sellaista vallanpitäjää, joka sallisi suuremmat vapaudet. Toinen suunta on sitten islamilaisuus, joka veisi entisetkin vapaudet. Nämä kaksi vastakkaista suuntaa kilvoittelevat ja haluavat kumpikin kaataa maallistuneita ja valtaan ihastuneita diktaattoreja. Siitä on kuitenkin vielä pitkä matka mihinkään demokratiaan.

Markkinatalouden huonous piilee siinä, että se on johtanut mammonan palvontaan. Elämisen sisällöksi on tullut kulutus. Kulutus ruokkii hedonismia ja se puolestaan vain lisää kulutusta. Onhan se kuitenkin tehnyt helppoa elämästä entiseen verrattuna ja moni käsittää tämän eikä haikaile aikaan, missä ei ollut autoja, pesukoneita, pölynimureita ja kaikenlaista muuta elämää helpottavaa tavaraa. Ongelma on lähinnä se, että ihminen on ihastunut tavarapaljouteen eikä tyydy kohtuuteen.

Omasta mielestäni ihmisen perustarpeet ajavat kaiken yhteiskuntamoraalin edelle. Sen vuoksi kestävä moraali voi syntyä vasta sitten, kun kohtuulliset perustarpeet on tyydytetty. Ymmärrä oikein hyvin niitä, jotka nälkäkuolemamaissa kuten Somaliassa hylkäävät kaiken moraalin, jos moraalin vaaliminen tarkoittasi kuolemista nälkään ja janoon. Tämän vuoksi kansakunnat pyrkivät turvaamaan hyvät taloudelliset edellytykset, joiden turvaamiseen liittyy usein paljon moraalittomuutta.

Yhteiskuntamoraali perustuu suuressa määrin uskontoihin. Niiden avulla kansat pidetään myös tottelevaisina. Tämä näkyy nyt islamilaisissa maissa, mutta on ennen näkynyt myös kristityissä maissa. Moraalikin kehittyy koko ajan ja niin sen pitääkin tehdä, koska se ei ole kiveen hakattua muiden kuin ääriuskovaisten mielestä.

Luin tässä yhtenä päivänä Hesarista esim.1800-luvun ja 1900-luvun alun raittiusliikkeestä. Raittiuden vaaliminen ei suinkaan ollut mikään itseisarvo eikä raittiusliike perustunut ensisijaisesti terveydellisiin syihin. Kysymys oli talonpoikaisen yhteiskunnan vaalimisesta ja alkoholin käytön pelättiin murentavan osaltaan talonpoikaista kulttuuria. Tässäkin moraalin perusta oli toinen kuin mitä se nykypäivänä on.

Lue lisää

Olen ilmeisesti varsin sinisilmäinen idealisti, koska uskon muutokseen ja demokratian kehitykseen. Arabimaissa ja Afri8kassa laajemminkin on kyse demokratian pelisäännöistä ja vaikka hallinto ei aivan meidän käsityksiämme kansanvallasta vastaisikaan, silti voidaan puhua demokratiakehityksestä. Kansojen nousulla haetaan varsin yksinkertaisia asioita, Montesquieun vanha vallan kolmijako-oppi on niistä tärkein, siis vallan väärinkäytön estämiseksi lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan. Arabimaiden kuohunta liittyy myös naisten asemaan. Islam on oppina aika demokraattinen, sen perhelakien tulkinta on perinteisesti liittynyt heimo ja klaanien yhteisiin päätöksiin. Demokraattinen malli ei sovi lainsäädäntöön, mikäli keskustelemme vanhoillisista islamistista maista. Koraani ja sen tulkinta ovat näissä maissa lainsäädännön peruseita. Hallitseminen on muutakin kuin lainsäätämistä ja tässä on demokratiallakin mahdollisuutensa.

Näkisin asiat hieman toisin, uskonnot ovat muovautuneen yhteiskuntamoraalin pohjalta, mikäli väitettäni epäilee, silloin kannattaa tutustua uskontojen historiaan ja niissä tapahtuneisiin muutoksiin. Uskonnollinen moraali on luotu vahvistamaan yhteiskuntamoraalia ja juuri tästä suusta uskonnot eroavat joissakin tapauksissa toisistaan varsin merkittävästi. Naisten ympärileikkaukset ovat hyvä esimerkki, aikoinaan paimentolaisheimojen tapa on levinnyt islamin, kristinuskon ja osittain myös hindujen tavaksi. Amerikkalainen amishit myös ympärileikkaavat tyttölapset.

Moraali kehittyy, mutta muutos on varsin hidasta ja koska näin on, kovin radikaaleja muutoksia ei tulisi yhteiskuntamoraalin osalta tehdä, ainakin muutoksien perustalla tulisi aina olla ihmisoikeudet.

Raittiusaate oli suomessa kytköksissä myös naisten asemaan, kuten aatteet aivan alkuhämärissä lähes poikkeuksetta ovat. Raittiusaatteen avulla naiset saivat äänensä kuuluviin, koska aate oli yhteiskuntamoraaliin sopiva. Hella Wuolijoen

niinpa.niin kirjoitti:

Olen ilmeisesti varsin sinisilmäinen idealisti, koska uskon muutokseen ja demokratian kehitykseen. Arabimaissa ja Afri8kassa laajemminkin on kyse demokratian pelisäännöistä ja vaikka hallinto ei aivan meidän käsityksiämme kansanvallasta vastaisikaan, silti voidaan puhua demokratiakehityksestä. Kansojen nousulla haetaan varsin yksinkertaisia asioita, Montesquieun vanha vallan kolmijako-oppi on niistä tärkein, siis vallan väärinkäytön estämiseksi lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan. Arabimaiden kuohunta liittyy myös naisten asemaan. Islam on oppina aika demokraattinen, sen perhelakien tulkinta on perinteisesti liittynyt heimo ja klaanien yhteisiin päätöksiin. Demokraattinen malli ei sovi lainsäädäntöön, mikäli keskustelemme vanhoillisista islamistista maista. Koraani ja sen tulkinta ovat näissä maissa lainsäädännön peruseita. Hallitseminen on muutakin kuin lainsäätämistä ja tässä on demokratiallakin mahdollisuutensa.

Näkisin asiat hieman toisin, uskonnot ovat muovautuneen yhteiskuntamoraalin pohjalta, mikäli väitettäni epäilee, silloin kannattaa tutustua uskontojen historiaan ja niissä tapahtuneisiin muutoksiin. Uskonnollinen moraali on luotu vahvistamaan yhteiskuntamoraalia ja juuri tästä suusta uskonnot eroavat joissakin tapauksissa toisistaan varsin merkittävästi. Naisten ympärileikkaukset ovat hyvä esimerkki, aikoinaan paimentolaisheimojen tapa on levinnyt islamin, kristinuskon ja osittain myös hindujen tavaksi. Amerikkalainen amishit myös ympärileikkaavat tyttölapset.

Moraali kehittyy, mutta muutos on varsin hidasta ja koska näin on, kovin radikaaleja muutoksia ei tulisi yhteiskuntamoraalin osalta tehdä, ainakin muutoksien perustalla tulisi aina olla ihmisoikeudet.

Raittiusaate oli suomessa kytköksissä myös naisten asemaan, kuten aatteet aivan alkuhämärissä lähes poikkeuksetta ovat. Raittiusaatteen avulla naiset saivat äänensä kuuluviin, koska aate oli yhteiskuntamoraaliin sopiva. Hella Wuolijoen

Lue lisää

Jatkan, sensuuri näköjään söi osan tekstistä

Hella Wuolijoen kuunnelma >työmiehen perhe< on oiva esimerkki siitä, kuinka yhteiskunnallisia muutoksia saadaan aikaan, jos pohjalla on yhteiskuntamoraali. Uusi perhelaki sai vauhtia kuunnelmasta ja siitä kuinka riippuvaisia naiset ja lapset olivat miehestä. Raittiusaatteen avulla saimme siis aikoinaan varsin demokraattisen avioliittolain voimaan. Raittiusaate oli varsin tyypillinen esimerkki siitä, kuinka valtaan voidaan vaikuttaa yhteiskuntamoraalin näkökulmasta ja tuloksena on merkittäviä muutoksia. Lestadiolaisuus on muuten toinen aika merkittävä yhteiskunnassamme ollut muutos, jossa nimenomaan naiset ovat olleet liikkeen käyntiin panijoina, nykyisinhän tulokset ovat (naisten kannalta) aika lohduttomia. Vallankumouksilla kun on tapana syödä lapsensa.

niinpa.niin kirjoitti:

Jatkan, sensuuri näköjään söi osan tekstistä

Hella Wuolijoen kuunnelma >työmiehen perhe< on oiva esimerkki siitä, kuinka yhteiskunnallisia muutoksia saadaan aikaan, jos pohjalla on yhteiskuntamoraali. Uusi perhelaki sai vauhtia kuunnelmasta ja siitä kuinka riippuvaisia naiset ja lapset olivat miehestä. Raittiusaatteen avulla saimme siis aikoinaan varsin demokraattisen avioliittolain voimaan. Raittiusaate oli varsin tyypillinen esimerkki siitä, kuinka valtaan voidaan vaikuttaa yhteiskuntamoraalin näkökulmasta ja tuloksena on merkittäviä muutoksia. Lestadiolaisuus on muuten toinen aika merkittävä yhteiskunnassamme ollut muutos, jossa nimenomaan naiset ovat olleet liikkeen käyntiin panijoina, nykyisinhän tulokset ovat (naisten kannalta) aika lohduttomia. Vallankumouksilla kun on tapana syödä lapsensa.

Lue lisää

Lars Leevi Laestadius?

Aamu on pitkällä. Muista lääkkeet.

Ansiokkaasti taas kirjoitat, mutta

"Keskustaa minä en kaipaa millään tavalla. Se takinkäännös, mikä keskustan politiikassa on oppositioon joutumisen myötä tapahtunut on niin uskomaton ja vastuuton, ettei heidän varaansa voi mitään valtaa uskoa "

Joskus tuntuu, ettet osaa oikein päättää, kaipaatko vai et kepua? Sinänsä täysin oikean johtopäätöksen tuossa esität, mutta olen muistavinani, että samankaltaisia kommentteja olet ennenkin esittänyt ja kohta jo ylistänyt sitä siihen malliin, että olisit valmis suomaan heille kaiken mahdollisen vallan, kunhan kepu vain konttaa kokoomuksen tahtiin. Voi olla, että kuvittelen vain ja joka tapauksessa on hienoa, että näkee taas sinun kaltaistesi kirjoituksia palstalla, jonka joku idiootti näyttää vallanneen yksinään. Mutta eipä Natoon taideta mennä?

Arviosi taloustilanteesta on aika lailla samanlainen kuin itsellänikin. Urpilainen on budjetin osalta vain samoilla linjoilla kuin pääministerikin, ettei kannata vielä hötkyillä, kun tilanne ja talouden suunta ovat epäselviä. Hallitusohjelmaan sisältyy tarkistusajankohtia, joka on mahdollisuuden suunnanmuutoksille tarpeen mukaisesti. Valion ei pidä myöskään lietsoa paniikkimielialaa, jos se ei vielä tässä vaiheessa ole välttämätöntä.

Seurasin eilen mielenkiinnolla alivaltiosiihteeri Jukka Pekkarisen näkemyksiä taloustilanteesta ja sen ratkaisusta Viikon kasvo -ohjelmassa. Siinä Pekkarisella oli paljon suuria viisauksia. Eniten jäi mieleen sen, että hän näki oikeastaan vain yhden tien ulos kriisistä ja se oli Euroopan talouspolitiikan yhtenäistämisen. EUn päätöksentekijärjestelmä on liian kömpelö ratkomaan tällaisia ongelmia, minkä vuoksi ongelma vain pahenee, kun poliittista johtajuutta ei ole. Varmasti talouspolitiikan yhtenäistäminen saa osakseen suurta vastusta, koska se tarkoittaa silloin sitä, että meidänkin talouspolitiikkaa säädellään ulkopuolelta käsin yhä enemmän. Tämänkin Pekkarinen toi esille. Tarvitaan siis paljon radikaalimpia rakenteellisia ratkaisuja ja parempaa valvontaa, jotta Kreikan ja muiden aikaansaamia kupruja ei pääsisi enää syntymään.

Kaiken kaikkiaanhan talousjärjestelmä, johon kaikelle mahdollisella on heijastusvaikutuksia ja sidoksia kaikkiin, on vaikeasti hahmotettavissa ja hallittavissa. Sen vuoksi ehkä tarvitaan keskitettyä systeemia, mikä taas demokratian kannalta on aina arveluttava.

Mielipidepankki kirjoitti:

Arviosi taloustilanteesta on aika lailla samanlainen kuin itsellänikin. Urpilainen on budjetin osalta vain samoilla linjoilla kuin pääministerikin, ettei kannata vielä hötkyillä, kun tilanne ja talouden suunta ovat epäselviä. Hallitusohjelmaan sisältyy tarkistusajankohtia, joka on mahdollisuuden suunnanmuutoksille tarpeen mukaisesti. Valion ei pidä myöskään lietsoa paniikkimielialaa, jos se ei vielä tässä vaiheessa ole välttämätöntä.

Seurasin eilen mielenkiinnolla alivaltiosiihteeri Jukka Pekkarisen näkemyksiä taloustilanteesta ja sen ratkaisusta Viikon kasvo -ohjelmassa. Siinä Pekkarisella oli paljon suuria viisauksia. Eniten jäi mieleen sen, että hän näki oikeastaan vain yhden tien ulos kriisistä ja se oli Euroopan talouspolitiikan yhtenäistämisen. EUn päätöksentekijärjestelmä on liian kömpelö ratkomaan tällaisia ongelmia, minkä vuoksi ongelma vain pahenee, kun poliittista johtajuutta ei ole. Varmasti talouspolitiikan yhtenäistäminen saa osakseen suurta vastusta, koska se tarkoittaa silloin sitä, että meidänkin talouspolitiikkaa säädellään ulkopuolelta käsin yhä enemmän. Tämänkin Pekkarinen toi esille. Tarvitaan siis paljon radikaalimpia rakenteellisia ratkaisuja ja parempaa valvontaa, jotta Kreikan ja muiden aikaansaamia kupruja ei pääsisi enää syntymään.

Kaiken kaikkiaanhan talousjärjestelmä, johon kaikelle mahdollisella on heijastusvaikutuksia ja sidoksia kaikkiin, on vaikeasti hahmotettavissa ja hallittavissa. Sen vuoksi ehkä tarvitaan keskitettyä systeemia, mikä taas demokratian kannalta on aina arveluttava.

Lue lisää

"Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan vielä ei voida sanoa, vaatiiko talousmyllerrys uusia menoleikkauksia tai veronkorotuksia budjettineuvotteluissa. Huolia syvenevä talousmyllerrys kuitenkin tuottaa. "

Kerrotko Jäbä, millä tavoin Urpilaisen näkemys poikkeaa Kataisen näkemyksestä?

Jäbähän se kirjoitti:

Ansiokkaasti taas kirjoitat, mutta

"Keskustaa minä en kaipaa millään tavalla. Se takinkäännös, mikä keskustan politiikassa on oppositioon joutumisen myötä tapahtunut on niin uskomaton ja vastuuton, ettei heidän varaansa voi mitään valtaa uskoa "

Joskus tuntuu, ettet osaa oikein päättää, kaipaatko vai et kepua? Sinänsä täysin oikean johtopäätöksen tuossa esität, mutta olen muistavinani, että samankaltaisia kommentteja olet ennenkin esittänyt ja kohta jo ylistänyt sitä siihen malliin, että olisit valmis suomaan heille kaiken mahdollisen vallan, kunhan kepu vain konttaa kokoomuksen tahtiin. Voi olla, että kuvittelen vain ja joka tapauksessa on hienoa, että näkee taas sinun kaltaistesi kirjoituksia palstalla, jonka joku idiootti näyttää vallanneen yksinään. Mutta eipä Natoon taideta mennä?

Lue lisää

>>Joskus tuntuu, ettet osaa oikein päättää, kaipaatko vai et kepua? Sinänsä täysin oikean johtopäätöksen tuossa esität, mutta olen muistavinani, että samankaltaisia kommentteja olet ennenkin esittänyt ja kohta jo ylistänyt sitä siihen malliin, että olisit valmis suomaan heille kaiken mahdollisen vallan, kunhan kepu vain konttaa kokoomuksen tahtiin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Arviosi taloustilanteesta on aika lailla samanlainen kuin itsellänikin. Urpilainen on budjetin osalta vain samoilla linjoilla kuin pääministerikin, ettei kannata vielä hötkyillä, kun tilanne ja talouden suunta ovat epäselviä. Hallitusohjelmaan sisältyy tarkistusajankohtia, joka on mahdollisuuden suunnanmuutoksille tarpeen mukaisesti. Valion ei pidä myöskään lietsoa paniikkimielialaa, jos se ei vielä tässä vaiheessa ole välttämätöntä.

Seurasin eilen mielenkiinnolla alivaltiosiihteeri Jukka Pekkarisen näkemyksiä taloustilanteesta ja sen ratkaisusta Viikon kasvo -ohjelmassa. Siinä Pekkarisella oli paljon suuria viisauksia. Eniten jäi mieleen sen, että hän näki oikeastaan vain yhden tien ulos kriisistä ja se oli Euroopan talouspolitiikan yhtenäistämisen. EUn päätöksentekijärjestelmä on liian kömpelö ratkomaan tällaisia ongelmia, minkä vuoksi ongelma vain pahenee, kun poliittista johtajuutta ei ole. Varmasti talouspolitiikan yhtenäistäminen saa osakseen suurta vastusta, koska se tarkoittaa silloin sitä, että meidänkin talouspolitiikkaa säädellään ulkopuolelta käsin yhä enemmän. Tämänkin Pekkarinen toi esille. Tarvitaan siis paljon radikaalimpia rakenteellisia ratkaisuja ja parempaa valvontaa, jotta Kreikan ja muiden aikaansaamia kupruja ei pääsisi enää syntymään.

Kaiken kaikkiaanhan talousjärjestelmä, johon kaikelle mahdollisella on heijastusvaikutuksia ja sidoksia kaikkiin, on vaikeasti hahmotettavissa ja hallittavissa. Sen vuoksi ehkä tarvitaan keskitettyä systeemia, mikä taas demokratian kannalta on aina arveluttava.

Lue lisää

Minäkin katselin Pekkarisen haastattelun. johtopäätös on, että EU:n isot maat ja koko EU:n johto on ollut lepsua ja nyt hidastellut päätöksissään; pikemminkin reagoinut hätäratkaisuilla vain yhteen ongelmaan kerrallaan kuin uskaltanut tehdä sellaisia rakenteellisia päätöksiä, joilla olisi pitkällä aikavälillä taloutta vakauttavia vaikutuksia.

EU:n liittovaltiokehityksestä on tehty leimakirves, jolla EU:n vastustajat demonisoivat nykyisin kaiken, mitä EU:ssa valmistellaan. Minusta se on typerää, koska tosiasia on, että yhteisvaluutta ei voi toimia ilman tiiviimmin yhtenäistettyä ja yhteistä talouspolitiikkaa. Se, että väitetään yhteistyön rajoittavan kansallista itsenäisyyttä, on minusta typerää, koska mitä hittoa me teemme sellaisella "itsenäisyydellä", jolla emme voi vaikuttaa mitään muuhun maailmaan, josta olemme riippuvaisia.

Globalisoituessaan maailma kutistuu koko ajan, kun informaation kulkunopeus on reaaliaikaista ja kaikkiin maailman tapahtumiin syntyy välitön reaktio jossain muualla. Pörssikurssien heilahtelut ja tänäänkin tapahtunut edestakainen sahaaminen kertovat vain siitä, että paniikki ja spekulatiivisten pikavoittojen tavoittelu vuorottelevat tunneittain koko maailmassa.

Yhtä mieltä olen siitä, ettei paniikkia pidä lietsoa. Siihen Urpilainen ja katainenkin varmaan pyrkivät, mutta kyllä nyt olisi paikallaan tunnustaa, että keväisen hallitusneuvottelujen päätökset julkisen talouden vakauttamistarpeesta ja veropolitiikasta on heti avattava uudelleentarkasteluun, vaikka sen tuloksena olisikin se, mitä Urpilainen vakuuttaa, eli ettei juuri nyt ole vielä tarpeen panikoitua. Pääasia on, että koko talouspolitiikka käydään uudelleen läpi tuoreimman mahdollisen tiedon varassa, vaikka tuo tieto olisi kuinka epätarkkaa ja tulevaisuutta mahdoton tarkasti ennakoida.

Hallituksen velvollisuus on työstää vaihtoehtoisia skenaarioita sen varalle, että talouskasvu jatkuu niin kuin keväällä ennakoitiin ja myös sen varalle, että talouskasvu alkaa hiipua nopeammin kuin oli ennakoitu.

Nyt pitäisi jättää turha politikointi sivuun ja olla lukematta kannatusgalluppeja, koska tulevaisuuden kannalta tärkeitä päätöksiä ei pidä viivytellä sen toivossa, että pikkupolitikointi kasvattaisi kannatusta jollain prosentin kymmenyksellä.

. kirjoitti:

Kerrotko Jäbä, millä tavoin Urpilaisen näkemys poikkeaa Kataisen näkemyksestä?

Urpilainen uskoo, että maailma jatkuu niin kuin keväällä hallitusneuvotteluissa ennustettiin.

Katainen haluaisi varautua siihen, että talouskasvu hidastuu nopeammin kuin keväällä ennakoitiin.

Kiva nähdä Sinua – oikeammin mielipiteitäsi – täällä pitkästä aikaa! Mpp:n avaus on hyvä ja se on herättänyt hyvää keskustelua, johon en ole halunnut tuota yhtä viestiäni enempää osallistua siksi, etten vetäisi tänne perässäni noita aina minua seuraavia keskustelukyvyttömiä sontalinkoja, mutta nyt rohkenin tulla, kun keskustelu avauksen aiheesta on jatkunut jo noin kauan ja saanut avauksen arvoiset mittasuhteet.

Hyvin olet vastaillut Sinäkin, en ole ainakaan kovin erimielinen mistään sanomastasi, joten tarpeetonta on alkaa keskustella niistä enemmälti. Sen sijaan kevennän vähän: Joskus vuosia sitten meillä oli muutama puhelinkeskustelukin, ja muistaakseni hahmottelimme tapaamistamme Pirjon krouvissa ja sinä taisit ehdottaa – tosissasi vai leikilläsi? – että pyytäisimme myös Keriksen mukaamme, kun Keriksen ja minun välinen debatti kävi silloin kiivaimmillaan En ollut ajatusta vastaan, mutta toteutumatta tuo aikomus jäi.

Nyt ei enää ole Pirjon krouvia – joka ei koskaan ollut minun eikä varmaan Sinunkaan kantapaikka – mutta onhan täällä Stadissa, jopa meidän lähialueillamme muitakin sopivia paikkoja tuollaiseen tapaamiseen. Eikä minulla olisi mitään sitä vastaan, että Hietanen tulisi mukaan, mutta tuskin hän olisi halukas tulemaan minun pyynnöstäni, mutta ehkä Sinun. No, olisiko tuollainen tapaaminen mitenkään tarpeen – en tiedä – mutta ei kai siitä haittaakaan olisi. Mietipä asiaa, RUK:n kurssitoveri, ja vastaa vaikka sähköpostiini, jonka osoite Sinulla kai on – ellei ole, annan sen Sinulle vaikka täällä!

Transit-mies. kirjoitti:

Urpilainen uskoo, että maailma jatkuu niin kuin keväällä hallitusneuvotteluissa ennustettiin.

Katainen haluaisi varautua siihen, että talouskasvu hidastuu nopeammin kuin keväällä ennakoitiin.

Lue lisää

http://yle.fi/uutiset/teemat/velkakriisi/2011/08/korkman_ei_kiristaisi_viela_talouspolitiikkaa_2782337.html?origin=rss

Lipposen - Viinasen/Niinistön talouspolitiikka lähti siitä tavoitteesta, että on synnytettävä uusia työpaikkoja. Niitä syntyi Lipposen kahden hallituksen aikana yhteensä yli 350000.

kataisen politiikka on lähtenyt koko ajan samasta tavoitteesta: koko talous- ja veropolitiikka alistetaan sille, että työllisyysaste saadaan paremmaksi, koska vain paraneva työllisyysaste takaa kasvavat verotulot, kun yritykset kasvavat, työllistävät ja maksavat enemmän yhteisöveroa, kun työllisyyden paraneminen lisää tuloveron tuottoa, kun tryöllisyyden parantama ostovoima lisää kulutusta ja kasvattaa alvin tuottoa ja kun yritysten paraneva kannattavuus lisää pääomaveron tuottoa.

Yhteistä hyvää ei synny tyhjästä. oikeudenmukaista ja tasa-arvoista yhteiskuntaa ei kukaan pysty ylläpitämään rahapulassa. Siksi talouspolitiikassa pitää olla vain yksi tavoite: parempi työllisyys.

Tässä Katainen ja kokoomus ovat menneet kirkkaasti sdp:n ja ay-liikkeen ohi.

Transit-mies. kirjoitti:

Lipposen - Viinasen/Niinistön talouspolitiikka lähti siitä tavoitteesta, että on synnytettävä uusia työpaikkoja. Niitä syntyi Lipposen kahden hallituksen aikana yhteensä yli 350000.

kataisen politiikka on lähtenyt koko ajan samasta tavoitteesta: koko talous- ja veropolitiikka alistetaan sille, että työllisyysaste saadaan paremmaksi, koska vain paraneva työllisyysaste takaa kasvavat verotulot, kun yritykset kasvavat, työllistävät ja maksavat enemmän yhteisöveroa, kun työllisyyden paraneminen lisää tuloveron tuottoa, kun tryöllisyyden parantama ostovoima lisää kulutusta ja kasvattaa alvin tuottoa ja kun yritysten paraneva kannattavuus lisää pääomaveron tuottoa.

Yhteistä hyvää ei synny tyhjästä. oikeudenmukaista ja tasa-arvoista yhteiskuntaa ei kukaan pysty ylläpitämään rahapulassa. Siksi talouspolitiikassa pitää olla vain yksi tavoite: parempi työllisyys.

Tässä Katainen ja kokoomus ovat menneet kirkkaasti sdp:n ja ay-liikkeen ohi.

Lue lisää

Ei yksikään puolue vastusta työllisyyden parantumista. Tässä kohdin näet jälleen kerran asiat kovin yksisilmäisesti. Työllisyyttä on kuitenkin monenlaista. Esim. rakennusalalla työpaikoista yhä suurempi osa valuu ulkomaalaisille reppufirmoille, joiden työntekijät eivät välttämättä maksa lainkaan veroja Suomeen. Hyvinvointiyhteiskunnan palveluja ei myöskään taata sillä, että maksetun palkkasumman määrä pienenee, jolloin siitä maksetaan aikaisempaa vähemmän veroja. Tämä taas aiheuttaa paineita verojen korotuksiin. Pienipalkkaisen työn osuuden kasvu ei ole tässä mielessä mikään tie onneen ja autuuteen. Tämä on jäänyt huomaamatta varsinkin mnelta Kokoomus-poliitikolta.

Paremman työllisyyspolitiikan pitäisi olla sidoksissa enemmän siihen, että Suomeen luodaan korkean koulutustason työpaikkoja ja huolehditaan tätäkin kautta ennen muuta vientiteollisuuuden kilpailukyvystä. Emme me pärjää sillä, että erilaiset tukiaistyöt ja matalapalkkaiset työt lisääntyvät ja parempipalkkainen työ vähenee.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ei yksikään puolue vastusta työllisyyden parantumista. Tässä kohdin näet jälleen kerran asiat kovin yksisilmäisesti. Työllisyyttä on kuitenkin monenlaista. Esim. rakennusalalla työpaikoista yhä suurempi osa valuu ulkomaalaisille reppufirmoille, joiden työntekijät eivät välttämättä maksa lainkaan veroja Suomeen. Hyvinvointiyhteiskunnan palveluja ei myöskään taata sillä, että maksetun palkkasumman määrä pienenee, jolloin siitä maksetaan aikaisempaa vähemmän veroja. Tämä taas aiheuttaa paineita verojen korotuksiin. Pienipalkkaisen työn osuuden kasvu ei ole tässä mielessä mikään tie onneen ja autuuteen. Tämä on jäänyt huomaamatta varsinkin mnelta Kokoomus-poliitikolta.

Paremman työllisyyspolitiikan pitäisi olla sidoksissa enemmän siihen, että Suomeen luodaan korkean koulutustason työpaikkoja ja huolehditaan tätäkin kautta ennen muuta vientiteollisuuuden kilpailukyvystä. Emme me pärjää sillä, että erilaiset tukiaistyöt ja matalapalkkaiset työt lisääntyvät ja parempipalkkainen työ vähenee.

Lue lisää

Ei tietenkään kukaan vastusta työllisyyden parantamista tavoitteena, mutta ainakin sdp vastustaa niitä keinoja, joilla työllisyys nopeiten paranisi, mm. verotuksen painopisteen siirtämistä työn tekemisen ja teettämisen verottamisesta kuluttamisen verottamiseen.

Rakennusalalla kadotimme yhden sukupolven, kun 80-90-lukujen ylikumman rakennusboomin jälkeen työttömäksi jäänyt ammattimiesten sukupolvi ei ole koskaan palannut ansiosidonnaisiltaan työmarkkinoille; ei ole kannattanut, koska huippusesongin aikaisten palkkojen perusteella laskettu ansiosidonnainen oli niin messevä rahasumma, että sillä plus kuutamokeikkailulla pärjää edelleen. Kun uutta väkeä ei rakennusalalle tarvittu vuosiin, niin sitä ei nyt ole.

Ulkomaisen työvoiman rikollinen käyttö on poliisiasia. Verohallinto ja poliisi toimivat tässä asiassa yhdessä ja tehokkaasti.

Pahin ongelma nyt on se, että näköpiirissä ei ole sellaista toimialaa ja uskomattomalla vauhdilla kasvavaa markkinaa, mikä mobiilimarkkina oli aina 70-80-luvulta alkaeen siihen, kun koko maailma varustettiin kännyköillä ja Nokia johti markkinaosuuskilpailua kasvaen kasvavien markkinoiden mukana enemmän kuin muut. Nyt markkina on kyllästetty ja kilpailijat ovat olleet Nokiaa innovatiivisempia, niin kuin markkinajohtajan haastajien täytyykin aina olla.

Uutta "nokiaa" on turha haaveilla. Luovuus ja innovatiivisuus pitäisi käyttää siihen, etytä joku haistaa, missä on seuraava, mobiilimarkkinan tapaan kasvava uusi markkina ja osaa kehittää sinne tuotteet ja palvelut, vaikkapa yritysten, riskisijoittajien. aalto-yliopiston ja valtion omistajaohjausyksikön yhteisvoimin.

Uusiutuvien energiamuotojen alueelta sellainen voisi löytyä, jos meillä ei liikaa kekityttäisi risujen polttoon.