EU:n ja Kiinan kauppasuhteet kehittyvät

EU:n markkina on hyvin avoin ulkomaalaiselle kilpailulle. Koska EU on monella tapaa riippuvainen tuonnista, tämän on katsottu olevan EU:n oma etu.

Kehittyvänä maana Kiina puolestaan rajoittaa edelleen monin tavoin ulkomaisten yritysten toimintaa omilla markkinoillaan. Eurooppalaiset yritykset kokevat, että Kiinassa toimimisesta on tullut jopa vaikeampaa.

Kun yhä useampi kiinalaisyritys vie tuotteitaan ja investoi myös Kiinan rajojen ulkopuolelle, kiinalainen kilpailu on lisääntynyt myös EU:ssa. Näin ollen EU:n ja Kiinan markkinoiden avoimuuden epätasapainosta on tulossa isompi ongelma EU:n yrityksille. EU:ssa vaaditaankin nyt parempaa vastavuoroisuutta.

Käytännössä parempi vastavuoroisuus voidaan saavuttaa joko avaamalla Kiinan markkinaa tai sulkemalla EU:n markkinaa. Kiina on ollut WTO:hon liittymisen jälkeen haluton tekemään uusia merkittäviä avauksia, joten pöydälle jää vain EU:n omat toimet.

Protektionismi on nostanut päätään EU:ssa ja tulee entisestään vahvistumaan Britannian lähtiessä, joten on realistista odottaa, että vastavuoroisuuden vaade tulee johtamaan uusiin kilpailurajoituksiin ulkomaalaisille tuotteille ja palveluille. Aloitteita löytyy jo julkisten hankintojen ja investointien osalta.

Vastavuoroisuuden lisäksi reilusta kaupasta on tullut toinen muotisana EU:ssa. Turhautuminen Kiinaa kohtaa on kasvamassa erityisesti kiinalaisen teräksen ylikapasiteetin vuoksi. Kiinassa kaikki investoinnit eivät valtion suuren roolin ja tuen vuoksi ohjaudu markkinaehtoisesti, mikä johtaa siihen, että tietyille tuotteille on syntynyt enemmän valmistuskapasiteettiä kuin niille on kysyntää. Tämä aiheuttaa pahimmillaan markkinahäiriöitä globaalisti. Kiinan uuden teollisuuspolitiikan pelätään johtavan siihen, että ylikapasiteettia luodaan myös uusilla sektoreilla.