Marinille kova ryöpytys

Nyt tuli kova ryöpytys Sanna Marinille: ”Osoitus puutteellisesta ymmärryksestä tilanteen vakavuudesta”


Elvytyspaketti. Pääministeri Sanna Marin on ollut tyytyväinen elvytyspaketista saavutettuun kompromissiin. Tohtori Jukka Seppinen ihmettelee pääministerin toimintaa.© Toimittanut Uusi Suomi Elvytyspaketti. Pääministeri Sanna Marin on ollut tyytyväinen elvytyspaketista saavutettuun kompromissiin. Tohtori Jukka Seppinen ihmettelee pääministerin toimintaa.
Jukka Seppinen ihmettelee elvytyspaketista Suomessa syntynyttä ”napinaa” ja moittii pääministeri Sanna Marinia.

Historioitsija, lakimies ja kokenut diplomaatti Jukka Seppinen kertoo ihmettelevänsä EU:n elvytyspaketista Suomessa syntynyttä ”napinaa”.

”Pääministeri Sanna Marin (sd) juhlii, kun ns. nuukaryhmä sai suoran tuen osuuden supistumaan. Juhliminen on osoitus puutteellisesta ymmärryksestä tilanteen vakavuudesta. Se on osoitus solidaarisuuden puutteesta yrittäjiä ja kärsijöitä kohtaan. Kyllä se on nakertamista, ei juhlan aihe. Ryhmälle sopii paremmin termi ’nakertajat’”, hän kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

Marin kertoi heti tuoreeltaan sopimuksen synnyttyä sen sisältävän monia Suomelle tärkeitä asioita.

”Elpymisvälineessä avustusten osuutta on pienennetty merkittävästi tavoitteidemme mukaisesti, yli 100 miljardia. Suomen vaatimuksesta kokonaisvastuiden tarkkarajaisuus on kirjattu selkeästi osaksi kokonaisuutta”, hän kuvaili.

Seppisen mielestä Suomen tavoite alentaa suoran avun osuutta on osoitus epärationaalisesta politiikasta ja turhasta ylpeydestä.

”Suora apu on korvaus valtiovallan pakkotoimista, jotka aiheuttivat tulon keskeytymisen useilla toimialoilla jopa nolla -tasolle. Kun ei ole rahaa maksaa velvoitteitaan, oikeusvaltion oikeudellinen prosessi johtaa velkatuomioihin, jotka ulosottolaitos panee toimeen, häätää ja kantaa tavarat kadulle. Velvoiteoikeus on siviilioikeuden kovaa ydintä oikeusvaltiossa. Laina on takaisin maksettavaa rahaa, jolla luontevasti rahoitetaan investointeja tulevaisuutta varten. Sitäkin tarvitaan, totta kai. Kuitenkin tulovirran pitää olla kunnossa, ennen kuin velkaa voi ottaa”, hän sanoo.

Elvytyspakettineuvotteluissa Suomi sai yhdessä niin sanotun niukan nelikon eli Hollannin, Itävallan, Ruotsin ja Tanskan kanssa pudotettua avustusten osuuden 390 miljardiin euroon, kun alun perin 750 miljardin euron paketista 500 miljardia euroa olisi ollut avustuksia.

”EU pysyi kuitenkin oikealla tiellä näinkin. Silti olisi ollut oikeudenmukaisempaa suorien tukien pysyttäminen ehdotetussa alkuperäisessä muodossa”, Seppinen kommentoi.

Hän muistuttaa, että historiasta löytyy vastaavia tilanteita, joiden seuraukset ovat olleet mittavat.

”Weimarin Saksa kaatui pitkälti taloudellisiin vaikeuksiin, joita syvensivät Versaillesin rauhan nöyryytykset, Espanjan tauti ja syntynyt syvä lama. Seuraus oli äärimmäisen vakava: natsivalta Saksassa.”

Natsien valtaannousua on eräät aprikoineet ja Juutalaisten tilanteen kiristymistä.