Koiviston tapahtumat 1919 kylvi talvisodan siemenet?

Anonyymi-ap

Jokainen ymmärtää kuinka paljon suomalaisten omat teot, vaikuttivat Stalinin pelkoon ja pakkoon suojata Pietaria, mikä johti myöhemmin talvisotaan?

Brittien pommitukset
"Suuri brittiosasto oli vuonna 1919 puoli vuotta Suomessa tukemassa valkokenraalien hyökkäystä Pietariin. Vähän tunnettu tapahtuma uutuuskirjan mukaan vahvistaa Stalinin huolta Suomen käyttämisestä hyökkäysalustana Pietariin.

Suomen alueella Karjalankannaksella tapahtui ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa vähän tunnettu episodi, jolla oli vaikutusta talvisodan syttymiseen.
Viipurin edustalle Koivistolle tuli kesällä 1919 noin 5 000 Britannian laivaston merisotilasta ja satakunta ilmavoimien sotilasta. Britit hyökkäsivät loppukesän ja syksyn 1919 ajan Koivistolta Neuvosto-Venäjän kimppuun.

Brittijoukkojen saapuessa Koivistolle ensimmäinen maailmansota oli päättynyt, mutta Venäjällä riehui Suomen itärajan takana.
Sekä Viron että Suomen hallitukset olivat pyytäneet briteiltä sotilaallista apua jo vuonna 1918.
Britannia ajoi omia etujaan. He halusivat estää bolshevismin leviämisen länteen. Samalla britit edustivat myös liittolaisensa Ranskan etuja, Venäjä oli runsaasti velkaa Ranskalle, ja neuvostovaltaa vastaan taistelu oli myös taloudellisten etujen puolustamista.
Britit toivat Koivistolle kymmeniä aluksia ja lentokoneita.
Britit eivät itse hyökänneet suoraan kohti Petrogradiksi tuolloin kutsuttua Pietaria. Britit pommittivat Pietarin edustalla sijainneita Kronstadtin ja Krasnaja Gorkan eli Yhinmäen linnoituksia. Lisäksi he ampuivat alas punaisten tähystyspalloja."

https://yle.fi/uutiset/3-9184288

Heimosodat

"Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922. Suomen valtio ei virallisesti ollut retkien osapuoli, mutta vapaaehtoisia oli sodissa mukana yhteensä noin 9 000. Monen heistä motiivina oli heimoaate, antibolševismi, Suur-Suomi-aate tai vain puhdas seikkailun halu. Heimosodissa menehtyi noin 660 suomalaista.
Sotien aikana Suomeen liittyi alueita, mutta vain Viron vapaussota oli tuloksellinen. Vienan ja Aunuksen heimosotien aikana 1918 ja 1919 Repolan ja Porajärven pitäjät liittyivät Suomeen ja inkeriläisten kansannousun yhteydessä Kirjasalon tasavalta oli hetken inkeriläisten hallussa. Sodat loppuivat Tarton rauhaan 1920 lukuun ottamatta itäkarjalaisten taisteluja johon osallistui myös suomalaisia vapaaehtoisia.
Sotien jälkeen Suomeen pakeni itäkarjalaisia ja inkeriläisiä yhteensä vajaa 20 000. Tämän vaikutuksesta muodostettiin Akateeminen Karjala-seura maanpuolustus- ja heimohengen ylläpitämiseksi, itäkarjalaisten auttamiseksi ja Suur-Suomi-aatteen säilyttämiseksi. Itä-Karjalan kysymys hiersi Suomen ja Neuvosto-Venäjän välejä 1920-luvun alkupuolella."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Heimosodat

Suomenlahden tykistösulku

"Suomenlahden tykistösulku oli 1930-luvulla Suomen ja Viron salaisena yhteistyönä kehitetty strateginen meripuolustus, jonka tarkoituksena oli Suomenlahden kapeimpaan kohtaan keskitetyillä järeiden rannikkotykkien ristitulella, panssarilaivoilla, sukellusveneillä ja merimiinoitteilla sulkea Neuvostoliiton Itämeren laivasto Suomenlahden itäosiin ja siten turvata Suomen ja Viron länsirannikot maihinnousulta ja Itämeren laivaliikenne kauppasaarrolta sodan aikana. Tämä sulku on yhä NATO maiden tavoita tuhota Venäjän laivastoa.

Suomen ja Viron puolustusyhteistyö haki muotoa Viron sisällissodasta lähtien. Viron pääministeri Konstantin Päts ehdotti Suomelle ensimmäisen kerran tammikuussa 1919 Suomenlahden sulkua Viron ja Suomen rannikkotykistöjen yhteistyönä. Viro oli itsenäistyttyään kunnostanut vetäytyneiden venäläisten jättämät Pietari Suuren merilinnoituksen tuliasemat muutamassa vuodessa. Suomessa vastaavaan ei kuitenkaan ryhdytty kuin vasta 1930-luvulla.
Sulkujärjestelmän suunnittelu pantiin alulle Ruotsin yleisesikunnan välityksellä vuonna 1929. Suomelle ja Virolle punaisen Itämeren-laivaston sulkemisesta, eli estämisestä sen länteen pääsy taistelukykyisenä, olisi ollut sodan tapauksessa strategista hyötyä. Se olisi mahdollistanut Neuvostoliiton laivaston saarron Suomenlahden pohjukkaan, eli Neuvostoliiton meriyhteyksien katkaisemisen. Tämä tavoite on yhä NATO johdon prioriteetti. Ruotsi toimi välittäjänä neuvotteluissa, koska Suomen ja Viron yhteistyö oli sille tehokas tapa vahvistaa sen omaa meripuolustusta."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenlahden_tykistösulku

"Mannerheim vannoi helmikuussa -18, ettei "pane miekkaansa tuppeen ennen kuin viimeinen Leninin soturi ja huligaani on karkotettu niin hyvin Suomesta kuin Vienan Karjalastakin"."

43

82

1Äänestä

    Vastaukset 43

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00001

      Asioilla on usein kaksi puolta.

      Vasemmistoenemmistöinen eduskunta helusi irtaantua porvarillisessa venäjästä, mutta porvarit estivät lain etenemisen eduskunnassa.
      Leninin joukkojen vallankaappaus sytytti porvarien alushousut sittemmin tuleen ja itsenäisyys alkoi maistumasn.

      • Anonyymi00005

        Osin syynä porvatien nihkeyteen olivat taloudelliset edut. Sen ajan vuorineuvokset eivät olleet punaisia vaan Venäjän värisiä. Kauppa Venäjän kanssa oli erittäin suotuisaa meille autonomian aikana. Silloin se vaurastutti meitä enemmän kuin neuvostoaikana.

      • Anonyymi00006

        Stalinin pelko Suomen hyökkäyksestä Pietariin ei tosiaankaan ollut aiheeton, vaan Suomen aiempaan toimintaa perustuva realiteetti.
        Eikä ole Stalinin Suomen pelko mihinkään poistunut, se on nyt NATO mikä Pietaria uhkaa.

      • Anonyymi00008
        Anonyymi00006 kirjoitti:

        Stalinin pelko Suomen hyökkäyksestä Pietariin ei tosiaankaan ollut aiheeton, vaan Suomen aiempaan toimintaa perustuva realiteetti.
        Eikä ole Stalinin Suomen pelko mihinkään poistunut, se on nyt NATO mikä Pietaria uhkaa.

        Putin on äärioikeistolainen diktaattori jos et huomannut tarkoituksellasi

      • Anonyymi00009
        Anonyymi00006 kirjoitti:

        Stalinin pelko Suomen hyökkäyksestä Pietariin ei tosiaankaan ollut aiheeton, vaan Suomen aiempaan toimintaa perustuva realiteetti.
        Eikä ole Stalinin Suomen pelko mihinkään poistunut, se on nyt NATO mikä Pietaria uhkaa.

        Stalinin pelko oli siinä maailmantilanteessa aiheeton, ennen talvisotaa Suomessa ei ollut kannatusta hyökätä yhtään minnekään.

        Neuvostoliiton oma toiminta eli Talvisota muutti mielialat, aivan kuten "erikoisoperaatio" Ukrainaan muutti myös ja sai Suomen liittymään Natoon.

        Millä tavalla Nato muuten uhkaa Pietaria?

      • Anonyymi00010
        Anonyymi00005 kirjoitti:

        Osin syynä porvatien nihkeyteen olivat taloudelliset edut. Sen ajan vuorineuvokset eivät olleet punaisia vaan Venäjän värisiä. Kauppa Venäjän kanssa oli erittäin suotuisaa meille autonomian aikana. Silloin se vaurastutti meitä enemmän kuin neuvostoaikana.

        Kuka kiistäisi

      • Anonyymi00013

        Venäjän uhkakuvat ovat 1900-luvun alusta lähtien vaihdelleet sisäisestä epävakaudesta ja imperialistisesta laajentumisesta Neuvostoliiton sotilaalliseen mahtiin ja nykyiseen suurvaltapolitiikkaan. Uhkien luonne on muuttunut tsaarinvallan sortokausista moderniin informaatiosodankäyntiin ja laajamittaiseen sotilaalliseen voimankäyttöön.Venäjän muodostamat uhat ja konfliktit voidaan jakaa seuraaviin historiallisiin ja nykyisiin päävaiheisiin:1. Keisarillisen Venäjän sortovuodet ja laajentuminen (1900–1917)Venäläistäminen: 1900-luvun alussa Venäjän keisarikunta pyrki yhtenäistämään valtakuntaansa. Suomessa tämä näkyi sortovuosina, jolloin venäläistämistoimilla ja lainsäädännön rajoittamisella pyrittiin murentamaan Suomen autonomiaa.Kaukoidän kriisi ja sota: Vuosisadan alussa Venäjän laajentumispyrkimykset johtivat Venäjän–Japanin sotaan (1904–1905), joka päättyi Venäjän tappioon ja heikensi keisarikunnan asemaa.2. Neuvostoliiton nousu ja toinen maailmansota (1917–1945)Sisällissota ja vapaussota: Venäjän vallankumouksen (1917) jälkeen seurannut Neuvosto-Venäjän ja Suomen välinen jännitys purkautui muun muassa heimosodissa ja johti sisällissotaan.Stalinin terrori ja aluevaatimukset: 1930-luvulla Neuvostoliiton sisäinen vaino ja totalitarismi olivat valtava uhka sen naapurimaille. Tämä realisoitui talvisodassa (1939–1940) ja jatkosodassa (1941–1944), joissa Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen tavoitteenaan strategisten alueiden valloitus.3. Kylmä sota ja ydinpelote (1945–1991)Suuri voimatasapaino: Toisen maailmansodan jälkeen maailma jakautui kahteen leiriin. Neuvostoliitto muodosti Yhdysvaltain johtaman länsiliittouman kanssa kylmän sodan asetelman, jossa ydinaseiden käyttö ja sotilaallinen uhkailu olivat jatkuvasti läsnä.Yhteiskunnallinen vaikutus: Suomen ja Neuvostoliiton suhteita leimasi suomettumisen aikakausi, jolloin Neuvostoliitto pyrki rajoittamaan Suomen ulkopoliittista liikkumatilaa ja vaikuttamaan sisäpolitiikkaan.4. Neuvostoliiton hajoaminen ja Venäjän nykyuhka (1991–2026)90-luvun kaaos: Neuvostoliiton romahdettua (1991) uhkakuvat liittyivät pitkään taloudelliseen ja poliittiseen epävakauteen sekä ydinaseiden hallinnan menettämiseen.Uusi aggressiivinen suurvaltapolitiikka: 2000-luvulla Vladimir Putinin hallinto on pyrkinyt palauttamaan Venäjän suurvalta-asemaa, mikä on johtanut toistuviin sotilaallisiin konflikteisiin. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa (aloitettu 2014, laajamittainen hyökkäys 2022) on muuttanut Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin.

      • Anonyymi00014
        Anonyymi00013 kirjoitti:

        Venäjän uhkakuvat ovat 1900-luvun alusta lähtien vaihdelleet sisäisestä epävakaudesta ja imperialistisesta laajentumisesta Neuvostoliiton sotilaalliseen mahtiin ja nykyiseen suurvaltapolitiikkaan. Uhkien luonne on muuttunut tsaarinvallan sortokausista moderniin informaatiosodankäyntiin ja laajamittaiseen sotilaalliseen voimankäyttöön.Venäjän muodostamat uhat ja konfliktit voidaan jakaa seuraaviin historiallisiin ja nykyisiin päävaiheisiin:1. Keisarillisen Venäjän sortovuodet ja laajentuminen (1900–1917)Venäläistäminen: 1900-luvun alussa Venäjän keisarikunta pyrki yhtenäistämään valtakuntaansa. Suomessa tämä näkyi sortovuosina, jolloin venäläistämistoimilla ja lainsäädännön rajoittamisella pyrittiin murentamaan Suomen autonomiaa.Kaukoidän kriisi ja sota: Vuosisadan alussa Venäjän laajentumispyrkimykset johtivat Venäjän–Japanin sotaan (1904–1905), joka päättyi Venäjän tappioon ja heikensi keisarikunnan asemaa.2. Neuvostoliiton nousu ja toinen maailmansota (1917–1945)Sisällissota ja vapaussota: Venäjän vallankumouksen (1917) jälkeen seurannut Neuvosto-Venäjän ja Suomen välinen jännitys purkautui muun muassa heimosodissa ja johti sisällissotaan.Stalinin terrori ja aluevaatimukset: 1930-luvulla Neuvostoliiton sisäinen vaino ja totalitarismi olivat valtava uhka sen naapurimaille. Tämä realisoitui talvisodassa (1939–1940) ja jatkosodassa (1941–1944), joissa Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen tavoitteenaan strategisten alueiden valloitus.3. Kylmä sota ja ydinpelote (1945–1991)Suuri voimatasapaino: Toisen maailmansodan jälkeen maailma jakautui kahteen leiriin. Neuvostoliitto muodosti Yhdysvaltain johtaman länsiliittouman kanssa kylmän sodan asetelman, jossa ydinaseiden käyttö ja sotilaallinen uhkailu olivat jatkuvasti läsnä.Yhteiskunnallinen vaikutus: Suomen ja Neuvostoliiton suhteita leimasi suomettumisen aikakausi, jolloin Neuvostoliitto pyrki rajoittamaan Suomen ulkopoliittista liikkumatilaa ja vaikuttamaan sisäpolitiikkaan.4. Neuvostoliiton hajoaminen ja Venäjän nykyuhka (1991–2026)90-luvun kaaos: Neuvostoliiton romahdettua (1991) uhkakuvat liittyivät pitkään taloudelliseen ja poliittiseen epävakauteen sekä ydinaseiden hallinnan menettämiseen.Uusi aggressiivinen suurvaltapolitiikka: 2000-luvulla Vladimir Putinin hallinto on pyrkinyt palauttamaan Venäjän suurvalta-asemaa, mikä on johtanut toistuviin sotilaallisiin konflikteisiin. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa (aloitettu 2014, laajamittainen hyökkäys 2022) on muuttanut Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin.

        Eurooppa loi napoleonin ja muut paskat sotimaan ja vallittamaan venäjää.

      • Anonyymi00015
        Anonyymi00014 kirjoitti:

        Eurooppa loi napoleonin ja muut paskat sotimaan ja vallittamaan venäjää.

        Mitä Aleksanteri lupasi Suomelle?
        AI-yhteenveto
        Keisari Aleksanteri I lupasi Suomelle Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809 laajan autonomian eli sisäisen itsenäisyyden. Hän vahvisti hallitsijanvakuutuksessaan, että Suomi saa pitää voimassa Ruotsin vallan aikaiset perustuslakinsa, uskonnonvapauden sekä säätyjen erioikeudet.

        HiMa – Historiaa maahanmuuttajille
        +4
        Tarkemmin Aleksanteri I lupasi seuraavaa:
        Oma hallinto ja lait: Suomeen ei tuotu Venäjän lakeja, vaan maassa säilytettiin Ruotsin vallan aikaiset lait. Suomi sai oman keskushallinnon ja säätyjen edustaman hallinnon.
        Uskonto: Suomalaiset saivat pitää oman uskontonsa (luterilaisuuden), eikä ortodoksista uskoa tyrkytetty maahan.
        Oma talous: Suomessa kerätyt verot käytettiin yksinomaan Suomen omiin tarpeisiin, eikä niitä siirretty Venäjän valtion kassaan.
        Oma kansallisuus: Keisari nosti Suomen "kansakuntien joukkoon", ja maasta muodostettiin Venäjän alainen autonominen suuriruhtinaskunta.

        HiMa – Historiaa maahanmuuttajille
        +2
        Aleksanteri II puolestaan vahvisti tätä kehitystä myöhemmin pitämässään kuuluisassa vuoden 1863 valtiopäiväpuheessa, jossa hän lupasi Suomen säädyille laajan aloiteoikeuden.

        Suomenmaa.fi

      • Anonyymi00016
        Anonyymi00015 kirjoitti:

        Mitä Aleksanteri lupasi Suomelle?
        AI-yhteenveto
        Keisari Aleksanteri I lupasi Suomelle Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809 laajan autonomian eli sisäisen itsenäisyyden. Hän vahvisti hallitsijanvakuutuksessaan, että Suomi saa pitää voimassa Ruotsin vallan aikaiset perustuslakinsa, uskonnonvapauden sekä säätyjen erioikeudet.

        HiMa – Historiaa maahanmuuttajille
        4
        Tarkemmin Aleksanteri I lupasi seuraavaa:
        Oma hallinto ja lait: Suomeen ei tuotu Venäjän lakeja, vaan maassa säilytettiin Ruotsin vallan aikaiset lait. Suomi sai oman keskushallinnon ja säätyjen edustaman hallinnon.
        Uskonto: Suomalaiset saivat pitää oman uskontonsa (luterilaisuuden), eikä ortodoksista uskoa tyrkytetty maahan.
        Oma talous: Suomessa kerätyt verot käytettiin yksinomaan Suomen omiin tarpeisiin, eikä niitä siirretty Venäjän valtion kassaan.
        Oma kansallisuus: Keisari nosti Suomen "kansakuntien joukkoon", ja maasta muodostettiin Venäjän alainen autonominen suuriruhtinaskunta.

        HiMa – Historiaa maahanmuuttajille
        2
        Aleksanteri II puolestaan vahvisti tätä kehitystä myöhemmin pitämässään kuuluisassa vuoden 1863 valtiopäiväpuheessa, jossa hän lupasi Suomen säädyille laajan aloiteoikeuden.

        Suomenmaa.fi

        SUOMI PÄÄTTI VALITA NATSIT YSTÄVIKSEEN EI ALEKSATERIA.

      • Anonyymi00019
        Anonyymi00013 kirjoitti:

        Venäjän uhkakuvat ovat 1900-luvun alusta lähtien vaihdelleet sisäisestä epävakaudesta ja imperialistisesta laajentumisesta Neuvostoliiton sotilaalliseen mahtiin ja nykyiseen suurvaltapolitiikkaan. Uhkien luonne on muuttunut tsaarinvallan sortokausista moderniin informaatiosodankäyntiin ja laajamittaiseen sotilaalliseen voimankäyttöön.Venäjän muodostamat uhat ja konfliktit voidaan jakaa seuraaviin historiallisiin ja nykyisiin päävaiheisiin:1. Keisarillisen Venäjän sortovuodet ja laajentuminen (1900–1917)Venäläistäminen: 1900-luvun alussa Venäjän keisarikunta pyrki yhtenäistämään valtakuntaansa. Suomessa tämä näkyi sortovuosina, jolloin venäläistämistoimilla ja lainsäädännön rajoittamisella pyrittiin murentamaan Suomen autonomiaa.Kaukoidän kriisi ja sota: Vuosisadan alussa Venäjän laajentumispyrkimykset johtivat Venäjän–Japanin sotaan (1904–1905), joka päättyi Venäjän tappioon ja heikensi keisarikunnan asemaa.2. Neuvostoliiton nousu ja toinen maailmansota (1917–1945)Sisällissota ja vapaussota: Venäjän vallankumouksen (1917) jälkeen seurannut Neuvosto-Venäjän ja Suomen välinen jännitys purkautui muun muassa heimosodissa ja johti sisällissotaan.Stalinin terrori ja aluevaatimukset: 1930-luvulla Neuvostoliiton sisäinen vaino ja totalitarismi olivat valtava uhka sen naapurimaille. Tämä realisoitui talvisodassa (1939–1940) ja jatkosodassa (1941–1944), joissa Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen tavoitteenaan strategisten alueiden valloitus.3. Kylmä sota ja ydinpelote (1945–1991)Suuri voimatasapaino: Toisen maailmansodan jälkeen maailma jakautui kahteen leiriin. Neuvostoliitto muodosti Yhdysvaltain johtaman länsiliittouman kanssa kylmän sodan asetelman, jossa ydinaseiden käyttö ja sotilaallinen uhkailu olivat jatkuvasti läsnä.Yhteiskunnallinen vaikutus: Suomen ja Neuvostoliiton suhteita leimasi suomettumisen aikakausi, jolloin Neuvostoliitto pyrki rajoittamaan Suomen ulkopoliittista liikkumatilaa ja vaikuttamaan sisäpolitiikkaan.4. Neuvostoliiton hajoaminen ja Venäjän nykyuhka (1991–2026)90-luvun kaaos: Neuvostoliiton romahdettua (1991) uhkakuvat liittyivät pitkään taloudelliseen ja poliittiseen epävakauteen sekä ydinaseiden hallinnan menettämiseen.Uusi aggressiivinen suurvaltapolitiikka: 2000-luvulla Vladimir Putinin hallinto on pyrkinyt palauttamaan Venäjän suurvalta-asemaa, mikä on johtanut toistuviin sotilaallisiin konflikteisiin. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa (aloitettu 2014, laajamittainen hyökkäys 2022) on muuttanut Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin.

        Tuolla puhuttiin Stalinista 1939 ei Tsaarista 1904

      • Anonyymi00020
        Anonyymi00009 kirjoitti:

        Stalinin pelko oli siinä maailmantilanteessa aiheeton, ennen talvisotaa Suomessa ei ollut kannatusta hyökätä yhtään minnekään.

        Neuvostoliiton oma toiminta eli Talvisota muutti mielialat, aivan kuten "erikoisoperaatio" Ukrainaan muutti myös ja sai Suomen liittymään Natoon.

        Millä tavalla Nato muuten uhkaa Pietaria?

        Ei ollut aiheetonta.
        Venäläinen valehtelee

      • Anonyymi00021
        Anonyymi00014 kirjoitti:

        Eurooppa loi napoleonin ja muut paskat sotimaan ja vallittamaan venäjää.

        Venäjä kylläkin soti Napoleonia vastaan ensin tukiessaan liittolaisiaan keskisessä Euroopassa.

        Napoleoninvastainen liittouma oli jo hävinnyt, kunnes Napoleon päätti hyökätä Venäjälle. Siinä toistui Kaarle xII:n kohtalo, ja sama uusiutui 1941. On selvää, että eurooppalaisen ylivoimaisen vihollisen suuntaaminen Venäjän alueelle on pitkäaikainen Brittien strategia.

      • Anonyymi00023
        Anonyymi00021 kirjoitti:

        Venäjä kylläkin soti Napoleonia vastaan ensin tukiessaan liittolaisiaan keskisessä Euroopassa.

        Napoleoninvastainen liittouma oli jo hävinnyt, kunnes Napoleon päätti hyökätä Venäjälle. Siinä toistui Kaarle xII:n kohtalo, ja sama uusiutui 1941. On selvää, että eurooppalaisen ylivoimaisen vihollisen suuntaaminen Venäjän alueelle on pitkäaikainen Brittien strategia.

        Venäläinen oikeuttaa aggressionsa

      • Anonyymi00026
        Anonyymi00023 kirjoitti:

        Venäläinen oikeuttaa aggressionsa

        Kuten tekevät kaikki muutkin. Myös Suomi 1941.

      • Anonyymi00028
        Anonyymi00026 kirjoitti:

        Kuten tekevät kaikki muutkin. Myös Suomi 1941.

        Venäjä hyökkäsi ensin taas

      • Anonyymi00029
        Anonyymi00028 kirjoitti:

        Venäjä hyökkäsi ensin taas

        Venäläisille se oli ennalta tapahtunut puolustuksellinen aloitussota

      • Anonyymi00031
        Anonyymi00016 kirjoitti:

        SUOMI PÄÄTTI VALITA NATSIT YSTÄVIKSEEN EI ALEKSATERIA.

        Valinta oli viisas. Tosin, "neuvottelut" imperiumiin liittymiseksi ovat vielä edessä päin 🤔

      • Anonyymi00032
        Anonyymi00009 kirjoitti:

        Stalinin pelko oli siinä maailmantilanteessa aiheeton, ennen talvisotaa Suomessa ei ollut kannatusta hyökätä yhtään minnekään.

        Neuvostoliiton oma toiminta eli Talvisota muutti mielialat, aivan kuten "erikoisoperaatio" Ukrainaan muutti myös ja sai Suomen liittymään Natoon.

        Millä tavalla Nato muuten uhkaa Pietaria?

        NATO on tuonut hyökkäysaseita Suomeen ja Stubb toivoo ydinpommia Pirkkalan kentälle Suomen ilmavoimien käyttöön.

      • Anonyymi00033
        Anonyymi00016 kirjoitti:

        SUOMI PÄÄTTI VALITA NATSIT YSTÄVIKSEEN EI ALEKSATERIA.

        Tuo on totta joka sana, Ukrainan AZOV terroristit jotka Nord Stream kaasuputken tuhosivat ovat Suomen ystävät joita joudumme nyt elättämään.
        Rauha Ukrainaan olisi paras ratkaisu Suomen kansan enemmistön kannalta.

      • Anonyymi00034
        Anonyymi00032 kirjoitti:

        NATO on tuonut hyökkäysaseita Suomeen ja Stubb toivoo ydinpommia Pirkkalan kentälle Suomen ilmavoimien käyttöön.

        Leningradin ydinaseet on suunnattu Helsinkiin päin

      • Anonyymi00035
        Anonyymi00020 kirjoitti:

        Ei ollut aiheetonta.
        Venäläinen valehtelee

        että et vain itse valehtelisi?

      • Anonyymi00036
        Anonyymi00028 kirjoitti:

        Venäjä hyökkäsi ensin taas

        Noinkin voi aggressiotaan puolustella.

    • Anonyymi00003

      Tietenkin noilla oli oma vaikutuksensa. Myös Itä-Karjalan miehityksellä ja keskitysleireillä oli vaikutuksensa. Vladimir Stepanov, joka oli Suomessa suurlähettiläänä 1973-79, suhtautui aika vihamielisen oloisesti suomalaisiin ja varsinkin oikeistoon ja hänen ansiostaan osin lienee 1970-luvun voimakas vasemmistosuuntaus maassamme.

      Hän oli syntynyt Itä-Karjalassa ja ainakin hänen sukulaisensa olivat kokeneet suomalaismiehityksen ja sen aiheuttaman korkean kuolleisuuden muiden kuin etnisesti karjalaisiksi luokiteltujen keskuudessa.

      Vastaavasti valapattokeisarin toiminta hänen yrittäessään peruuttaa osan autonomiastamme ja väkivaltaisten kasakoiden käyttä suomalaisia vastaan kylvivät siemenen venäläisvihalle.

      Pitkä on kanto kaskessa, molemmin puolin.

      • Anonyymi00017

        PUNIKKINUOLIJA yrittää pestä terrorivaltio Neuvostoliiton veristä historiaa puhtaaksi.

        Stalin murhautti 30-luvulla varmasti röyhkeän ja ylimielisen Stepanovinkin tuttuja...missäs Stepun vihamielisyys sen suhteen????????????

      • Anonyymi00027
        Anonyymi00017 kirjoitti:

        PUNIKKINUOLIJA yrittää pestä terrorivaltio Neuvostoliiton veristä historiaa puhtaaksi.

        Stalin murhautti 30-luvulla varmasti röyhkeän ja ylimielisen Stepanovinkin tuttuja...missäs Stepun vihamielisyys sen suhteen????????????

        Mölyäjä siis poistatti vastauksen, jossa häntä kehotettiin menemään trollaamaan äitiään.

        Mölisijä voi kysyä asiaa Stepanovilta. Tai niiltä vuoden 1918 valkoisilta, joiden sukulaisia teloitettiin tai kuoli vankileireillä punaisina.

      • Anonyymi00044
        Anonyymi00027 kirjoitti:

        Mölyäjä siis poistatti vastauksen, jossa häntä kehotettiin menemään trollaamaan äitiään.

        Mölisijä voi kysyä asiaa Stepanovilta. Tai niiltä vuoden 1918 valkoisilta, joiden sukulaisia teloitettiin tai kuoli vankileireillä punaisina.

        Kokoomuksen ja RKPn edustajat johtivat kuolemanleirejä Suomessa.

    • Anonyymi00004

      Ketä ei totuus mielytä. Täysin asiallinen ja totuudenmukainen kirjoitus aloittajalta.

      • Anonyymi00011

        Niin on. Otsikossa olevan kysymyksen voi esittää, on itse kunkin lukijan tai aloitukseen vastanneen omassa vallassa, mikä hänen vastauksensa on siihen.

      • Anonyymi00018

        Ei hänkään kiistä toki miljoonia tapattaneen neuvostokommunismin hirveää historiaa.

      • Anonyymi00025
        Anonyymi00018 kirjoitti:

        Ei hänkään kiistä toki miljoonia tapattaneen neuvostokommunismin hirveää historiaa.

        Stalin oli Kaukasuksen Venäjän Juutalaisia.

        Hyvä jos tapatti kunnolla Venäjän venäläisiä

      • Anonyymi00039
        Anonyymi00018 kirjoitti:

        Ei hänkään kiistä toki miljoonia tapattaneen neuvostokommunismin hirveää historiaa.

        Eihän niitä ole kiistänyt vielä kukaan tässä keskustelussa.

        Eräät kyllä näkyvät kovasti toivovan, että kiistettäisiin. Pääsisivät haukkumaan sitten ryssäksi.

    • Anonyymi00024

      Onhan se todella järkevää ajatella että pikkuriikkinen minivaltio jossa oli alle 4 miljoonaa asukasta halusi hyökätä jättimäisen suurvallan kimppuun, jossa oli 170 miljoonaa asukasta.

      Siis todella uskottavaa, eikö?

      • Anonyymi00030

        Sellaistako ei sitten tapahtunut kesällä 1941 eikä heimoretkien aikana 1918-20?

      • Anonyymi00037

        Luultavasti Neuvostoliitto ei sitä pelännytkään, että välttämättä Suomi on se hyökkäjä, vaan että Suomea suuremmat valtiot käyttävät Suomea kauttakulkumaana hyökätäkseen Neuvostoliittoon. Se ilmeisesti oli se suurempi pelko. Mutta ironista on, että aina kun Neuvostoliitto tai nykyinen Venäjä hyökkää pienempien maiden kimppuun estääkseen muka hyökkäyksiä omalle alueelleen, niin se todellisuudessa ajaa näitä pienempiä maita liittoutumaan jonkun muun kanssa. Talvisota ajoi Suomen liittoutumaan myöhemmin Natsi-Saksan kanssa. Kaikki Neuvostoliiton entiset alusmaat kuten Baltian maat ja itäeuroopan maat kuuluvat Natoon. Miksiköhän? Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja yhtenä syynä oli pelko Ukrainan liittymisestä Natoon. Mutta sillä Venäjä aiheuttikin sen, että toinen rajanaapuri Suomi liittyi Natoon. Aina kun Venäjä hyökkää muka ennaltaehkäisevästi estääkseen muita hyökkäämästä, niin se pelaakin vihollistensa pussiin. Tällä kertaa Naton.

      • Anonyymi00038
        Anonyymi00030 kirjoitti:

        Sellaistako ei sitten tapahtunut kesällä 1941 eikä heimoretkien aikana 1918-20?

        Sellaista ei tapahtunut 1939 jolloin venäläiset eli Neuvostoliitto aloitti rikollisen hyökkäyksen vallatakseen Suomen.

        Suomi ei hyökännyt, ei uhannut millään tavalla, eikä ollut liitossa keidenkään muiden kanssa, vaan oli täysin yksin.

      • Anonyymi00040

        Pikkuvaltioilla olennainen merkitys kauttakulkumaina. Ei ne koskaan ole "yksin" ja itsenäisiä sota-asioissa.

      • Anonyymi00041
        Anonyymi00038 kirjoitti:

        Sellaista ei tapahtunut 1939 jolloin venäläiset eli Neuvostoliitto aloitti rikollisen hyökkäyksen vallatakseen Suomen.

        Suomi ei hyökännyt, ei uhannut millään tavalla, eikä ollut liitossa keidenkään muiden kanssa, vaan oli täysin yksin.

        Tämä on oleellista. Vuoden 1941 revanssia ei olisi tapahtunut ilman talvisotaa. Neuvostoliitto itse ajoi Suomen Natsi-Saksan liittolaiseksi talvisodalla. Turha tätä historiallista tosiasiaa kiistää. Samoin nykyinen Venäjä teki Natosta Suomelle houkuttelevan vaihtoehdon hyökkäämällä Ukrainaan, joka luonnollisesti herätti meissä muistot talvisodasta. Kun Venäjä tekee näitä "ennaltaehkäiseviä" hyökkäyksiään pienempiin maihin, ne automaattisesti lähtevät etsimään turvaa muista. Näin Venäjä pikkuhiljaa sahaa omaa oksaansa.

    • Anonyymi00043

      Koivisto olikin Suomen saamattomin presidentti.

    • Anonyymi00045

      Eli tuon takia Stalin lähti miehittämään Suomea, Baltiaa ja osuuttaan Puolasta.
      Samalla kun Hitler alkoi valtaamaan omaa osuuttaan sopimuksesta.

      Johtuiko Hitlerinkin valtauksien aloitus tuosta samasta syystä?
      Sen vuoksi tekivät sopimukseensa sen salaisen lisäpöytäkirjan, jonka perusteella 2. maailmansota aloitettiin?

    • Anonyymi00046

      Venäjän bolsevikit vaativat myöhäsyksyllä 1917 suomalaisia sosialidemokraatteja aloittamaan aseellisen vallankumouksen Suomessa ja kun nämä siihen ryhtyivät, aseisti heitä ja lähetti sotilasneuvonantajia opastamaan sodankäynnissä.
      Lenin johtamien bolsevikkien päämäärä oli maailmanvallankumous, jonka osa piti olla Suomen saattaminen Neuvosto-Venäjän vallan alle.

      Elokuussa 1939 Neuvostoliitto liittoutui Saksan kanssa, ja uunituoreet liittolaiset aloittivat hyökkäydodan Puolaa vastaan syyskuussa, sekä Neuvostoliitto hyökkäyssodan Suomea vastaan 30. marraskuuta 1939.

      Nyttemminhän se Neuvostoliitto on huomattavan paljon rauhallisempi maan tehtyä itsemurhan vuonna 1991.

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä kaivatussasi ärsyttää

      Juuri nyt, tällä hetkellä?
      Ikävä
      104
      1243

    2. Salaisuudet paljastuu

      Viimeiset hetket meneillään ottaa yhteyttä. Kertoa totuus ja selvittää asioita. Viimeiset hetket meneillään jos joku
      Ikävä
      94
      868

    3. Poliisi pamputti Variskankaalla

      Mistä lie alkanut ja miksi poliisit kutsuttu, mutta mielestäni hyvin toimittu. Jos haluaa rähistä eikä rauhoitu puheella
      Kajaani
      31
      784

    4. vapaa

      sana :) 🚮
      Ikävä
      66
      693

    5. Karita Tykkä mennyt kihloihin.

      Onnittelu kuuluu hänelle ja tulevalle aviopuolisolleen.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      93
      626

    6. Mikä oli vuosi kun tutustuitte?

      🤗
      Ikävä
      32
      605

    7. S-ryhmän ihmisoikeuslinja ei kestä omaa hankintaketjuaan

      S-ryhmän Israel-boikotin suurin uskottavuusongelma löytyy yllättävän läheltä, SOK:n omien tuotemerkkien hankintaketjuist
      Maailman menoa
      16
      574

    8. Nainen tosi ikävä sua

      Näkispä edes ohimennen
      Ikävä
      18
      558

    9. Haavoittuvuutesi on aseista riisuvaa

      Harmi, etten voi osoittaa sinulle tunteita. Hyvää yötä miehelle. Naiselta
      Ikävä
      43
      523

    10. Rakennus myynnissä

      Joko se loppuu mehtä hallitus sumilta?
      Suomussalmi
      10
      466
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt