Sitä kuvittelee aina, että se pahin on tapahtunu, mut silti aina tulee jotain uutta ja pahempaa.
Vaikka ajatuksissaan on jo luovuttanu, niin silti todellisuus iskee niinku tuhat tikarii ihan yllättäen, vaikka sisimmässään tietää, että joskus ne tulee. Niin silti ne tulee ilman minkäänlaista varotusta ja särkee koko todellisuuden.
Mun unelmat oli särkyny jo liian monta kertaa, mut oli liian monta kertaa jätetty yksin ja lakattu välittämästä. Mua oli satutettu ja mä olin satuttanu itteeni liikaa. Mä tajusin liian myöhään, että en enään pystyny palaamaan menneisyyteen. Mä luovutin, en enään jaksanu yrittää. Mä en pystyny luottaan enään kehenkään, pelkäsin kaikkia. Kukaan ei enään välittäny musta. Mä en halunnut enään elää.
Varjosiipi, jatkakaa pliis.
Siipikudos
4
342
Vastaukset
- myssy
Ajatus tuli kirkkaalta taivaalta. Nyt kääntyy kelkkani toiseen suuntaan. Huomasin upean ihmisen, hän hymyili mulle. Mitähän jos....
- MarkiisiDeFuckingÅmÅl
Mutta silloin ne aina tuli. Silloin kun musta tuntu pahimmalta, ne tuli vähäks aikaa. Siivet. Sain siivet yhdeksi yöksi, ja joku löytyi seuraavana aamuna kuolleena, ja mulla oli hyvä olo pari viikkoo sen jälkeen. Verta suupielissä, mutta helpottunut olo.
Siivet.
*jatkakaa*- totoro90
Siivet. Miksi, sitä en osannut sanoa. Olin pieni kun mä tunsin ne ensimmäisen kerran. Vaikka olin niin pieni ja kasvanut erityksissä, tiesin ettei tää ollut normaalia. Mä yritin silloin repiä ne irti selästäni, mutta ei onnstunut, ei. Huusin tuskasta ja vaivun maahan, itkin. Monta kertaa tää toistui, kunnes siipeni opettivat mut lentämään.
Ja eräänä aamuna supielssäni oli verta. Silloin itkin ja tiesin että oli tappanut sen jota mä inhosin. Se kiusas mua aina. Mä olin sen mielestä outo saatanpalvoja. Nyt se oli kuollut, imetty tyhjiin.
Sinä päivänä rikoin monta peiliä.
*jatkakaa* - littlemiss94
totoro90 kirjoitti:
Siivet. Miksi, sitä en osannut sanoa. Olin pieni kun mä tunsin ne ensimmäisen kerran. Vaikka olin niin pieni ja kasvanut erityksissä, tiesin ettei tää ollut normaalia. Mä yritin silloin repiä ne irti selästäni, mutta ei onnstunut, ei. Huusin tuskasta ja vaivun maahan, itkin. Monta kertaa tää toistui, kunnes siipeni opettivat mut lentämään.
Ja eräänä aamuna supielssäni oli verta. Silloin itkin ja tiesin että oli tappanut sen jota mä inhosin. Se kiusas mua aina. Mä olin sen mielestä outo saatanpalvoja. Nyt se oli kuollut, imetty tyhjiin.
Sinä päivänä rikoin monta peiliä.
*jatkakaa*Ja kunpa se ois vaan jääny siihen. Mä toivoin, vaikka mä tiesin, että se oli väistämätöntä.
Enkä mä oikeasti halunnut ketään satuttaa, mutta silloin kun se tapahtui, tuntui etten mä pystynyt kontroloimaan itteeni.
Nytkin mä pelkään ja odotan, että milloin taas joku viaoton kuolee.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu2692262En kadu sitä, että kohtasin hänet
mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n831001Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..
...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n53964- 107944
Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi81911- 42854
Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."
Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa21838Helena Koivu : Ja kohta mennään taas
Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi67736Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä
Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä299684- 33677