Väinö Linnan lööperit

Kun kohdattiinkin veljiä eikä venäläisiä, kehitettiin valkoisella puolella uusi käsite: punaryssä. Siten vastustaja pystyttiin dehumanisoimaan ja vihollisiin kohdistunut mielivalta ja joukkoterrori perustelemaan. Eihän ryssä ole ihminen.

Koroljov kirjoitti:

Kun kohdattiinkin veljiä eikä venäläisiä, kehitettiin valkoisella puolella uusi käsite: punaryssä. Siten vastustaja pystyttiin dehumanisoimaan ja vihollisiin kohdistunut mielivalta ja joukkoterrori perustelemaan. Eihän ryssä ole ihminen.

Lue lisää

Koroljov;
"Kun kohdattiinkin veljiä eikä venäläisiä, kehitettiin valkoisella puolella uusi käsite: punaryssä."

”Venäjän sota-asiain kansankomissaari Podvoiski oli antanut määräyksen riisua aseista Viipurin suojeluskuntalaiset ja luovuttaa heidän aseensa punakaartille. Käskyä koskevat neuvottelut epäonnistuivat, ja tämän johdosta venäläisen 42. AK:n komitea päätti 24.1. antaa käskyn, jonka mukaan ”on ryhdyttävä taisteluun Suomen porvarikaartia vastaan ja sitä varten perustettava 42. AK:n allankumousneuvosto…

Vallankumouksen kaikki käskyt on pantava toimeen heti ja viivyttelemättä tästä lähtien, ilman keskusteluja. Porvarikaartille annetaan uhkavaatimus, että sen on luovutettava
aseensa 36 tunnin kuluessa. Ellei uhkavaatimusta noudateta, AK:n joukkojen julistetaan olevan sotatilassa valkokaartin kanssa.” (Anthony F. Upton: Vallankumous Suomessa 1917-1918, Jyväskylä 1980)

Tarton sopimuksen 1. artikla toteaa: "Rauhansopimuksen voimaanastuttua lakkaa sotatila sopimusvaltioiden välillä ja molemmat valtiot sitoutuvat vastedes ylläpitämään keskinäistä rauhantilaa ja hyvää naapuruutta."

Sopimuksen ovat allekirjoittaneet virallisesti sekä Suomen tasavallan että Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan hallitus.
Rauhansopimuksen allekirjoituspäivää 14. lokakuuta 1920 voidaankin hyvin pitää Suomen varsinaisena itsenäistymispäivänä.

Koko kapinahanke oli Venäjän punaryssien masinoima, rahoittama ja johtama. Sen tarkoitus oli riistää Suomelta itsenäisyys ja tehdä maastamme Neuvosto-Suomi.

Kertomakirjallisuutena Linnan "Täällä Pohjantähden alla"-trilogian I ja II-osat ovat hyviä. III-osa on hajanainen ja huolimattomammin tai kiireellisemmin kirjoitettu; ehkä siksi, että siinä kuvataan silloin elettyä aikaa. Ehkä Linna oli myös jo väsynyt.

Punapuoli on ottanut teoksen omakseen ja pyrkinyt muuttamaan sen viralliseksi historiankirjaksi. Aatteita tutkiva voi huomata, että Koskelan perheen kautta valkoinen aate sittenkin on kantava; Jussista lähtien periaatteena on sosiaalinen ja taloudellinen nousu. Akseli kieltäytyy, kun häntä yritetään vuoden 1918 maanalaiseen kommunistiseen toimintaan sanoen, että hänellä on ollut vain yksi aate, torppariaate ja että hän on edelleen samaa mieltä. Kivivuoren Janne kysyi Akselilta ennen torpparivapautusta millaisen järjestyksen Akseli itsenäistyville torppareille haluaa: maa omaksi vai valtion omistukseen, mihin Akseli vastasi jyrkästi, että mikään ei muutu, jos valtio omistaa maan. Ja Janne vuorostaan, että Akselinkaltaiset ovat oikeastaan sosialismin vihollisia.

Loppunäytös aatteiden kamppailussa nähdään, kun vanha Janne Kivivuori tulee viimeiselle vierailulle Koskelaan ja saa nähdä "maidonhinnasta kitisevän isännän". Janne toteaa, että hänenlaisensa olisi 1918 kuulunut toiseen leiriin.

Sologdin kirjoitti:

Kertomakirjallisuutena Linnan "Täällä Pohjantähden alla"-trilogian I ja II-osat ovat hyviä. III-osa on hajanainen ja huolimattomammin tai kiireellisemmin kirjoitettu; ehkä siksi, että siinä kuvataan silloin elettyä aikaa. Ehkä Linna oli myös jo väsynyt.

Punapuoli on ottanut teoksen omakseen ja pyrkinyt muuttamaan sen viralliseksi historiankirjaksi. Aatteita tutkiva voi huomata, että Koskelan perheen kautta valkoinen aate sittenkin on kantava; Jussista lähtien periaatteena on sosiaalinen ja taloudellinen nousu. Akseli kieltäytyy, kun häntä yritetään vuoden 1918 maanalaiseen kommunistiseen toimintaan sanoen, että hänellä on ollut vain yksi aate, torppariaate ja että hän on edelleen samaa mieltä. Kivivuoren Janne kysyi Akselilta ennen torpparivapautusta millaisen järjestyksen Akseli itsenäistyville torppareille haluaa: maa omaksi vai valtion omistukseen, mihin Akseli vastasi jyrkästi, että mikään ei muutu, jos valtio omistaa maan. Ja Janne vuorostaan, että Akselinkaltaiset ovat oikeastaan sosialismin vihollisia.

Loppunäytös aatteiden kamppailussa nähdään, kun vanha Janne Kivivuori tulee viimeiselle vierailulle Koskelaan ja saa nähdä "maidonhinnasta kitisevän isännän". Janne toteaa, että hänenlaisensa olisi 1918 kuulunut toiseen leiriin.

Lue lisää

Torpparivapautuksesta ei Akselin kanssa keskustellut Janne, vaan Eetu Salin, jota Akseli oli lähetetty kuskaamaan Salinin saapuessa puhumaan työväentalolle. Reessä istui myös Hellberg, jolle Salin totesi, että torpparit olivat vain tilapäisiä liittolaisia, joiden vapauttamisella toimittaisiin vain sosialismia vastaan.

Jannen tuumailut kirjan lopussa koskivat Koskelan Juhania, joka oli nuuka kuin vanha Jussi aikoinaan. Jannen mielestä Juhani oli melko vauras talon isäntä, jota vuosisadan alussa oli pidetty sortajana.