Radikaalin ateisti Bakuninin mukaan Jumala on pelkkä ihmisen alistamisen menetelmä, jonka täytyy hävitä täydellisen vapauden tieltä. Samaa Bakunin ajatteli valtiosta, jonka hän koki olevan välttämättömässä yhteydessä Jumalaan — viitattakoon vain vaikkapa Machiavellin käsitykseen, että kaikkialla missä on ollut yhteiskuntia, on ollut Jumala tai jumalia säätämässä lakeja. Tämä on yhteneväistä sen Rousseaun käsityksen kanssa, että Jumalaa voidaan käyttää lakeja säädettäessä, kun halutaan taivuttaa tietämätön enemmistä tietävän paremmiston puolelle — se on kuin karvaan lääkkeen tekemistä makeaksi sairaalle potilaalle, joka ei muutoin suostuisi sitä nielemään. Toisin kuin Bakunin, joka näki Jumalan kokonaisuudessaan kielteisenä ihmisen vapaudelle — hän ei erottele edes yksilöllisen ja valtiollisen vapauden välillä, vaan supistaa jälkimmäisen kokonaan edelliseen — Rousseau kuitenkin erotteli uskonnon myönteisiä ja kielteisiä osia valtiojärjestykselle. Myönteinen puoli on esimerkiksi lähimmäisenrakkaus, kielteinen on suvaitsemattomuus. Suvaitsemattomat ihmiset, jotka sanovat toiselle, että sinä et voi pelastua, oli Rousseau valmis karkottamaan valtiosta, koska he eivät kykene rauhalliseen yhteiselämään, joka pyrkiii kaikkien yhteiseen etuun. Voltaire on eritellyt hienosti erilaisten uskonsotien suvaitsemattomuuden vaikutuksia — mainitaksemme vain yhden esimerkin: Pärttylinyön verilöyly. Yleisesti ottaen antiikissa ei ollut uskonsotia, koska jumalat olivat valtiollisia ja laillisia — laillinen sota oli aina samalla uskonsotaa. Kuten hallittu kansa alistettiin, mutta säilytettiin, samoin heidän jumalansa säilytettiin omille alistettuina. Ketään ei vainottu hänen uskontonsa takia sellaisenaan. Sodat olivat valloitus tms. sotia joiden perustana oli aineellinen hyöty yms., ei ideologinen käännytystyö. Voltaire on uskottavasti eritellyt myös sitä, miksi Rooman ns. kristittyjen vainojen taustalla tuskin oli mitään uskonnollista vainoa. Eräänä syynä on sekin, että myös roomalaiset uskoivat yhteen Jumalaan, kuten käy ilmi useista antiikin lähdeaineistoista — he vain pitivät erilaisia jumaluuksiaan yhden ja saman tuntemattoman Jumalan ilmauksina. Antiikissa ei koskaan vainottu kristittyjä siinä määrin kuin kristityt ovat aivan lähellä uutta aikaa vielä vainonneet toisiaan. Syynä kristittyjen välisiin vainoihin on ollut suvaitsemattomuus — koska lähimmäinen on tuomittu ikuiseen Helvettiin, ei hänen tappamisensa muuta kuin nopeuttaa tuomiota. Kuitenkin lähimmäisenrakkaus on se, mihin valistuneet kristityt kuten Voltaire kehoittavat. Tässä voidaan olla yhtä mieltä Rousseaun kanssa siitä, että mikäli meitä yhteiskunnallisina olentoina kiinnostaa tämänpuoleinen maailma, ei suvaitsevaisessa uskonnossa ole mitään vikaa, sillä tuonpuoleinen ei kiinnosta yhteiskunnallista maailmaa — sikäli kun kristityt ovat valmiita käyttäytymään suvaitsevaisesti toisiaan ja ateisteja kohtaan, ovat he ansainneet vastavuoroista käytöstä ja liittymään osaksi yhteiskuntaa. Tämä ei tarkoita, että keskustelun vuoroin ja toisin täytyy lakata — sitä on vain syytä käydä kohteliaasti.
Uskontojen suvaitsevaisuudesta
34
381
Vastaukset
- kappalejaostaviis
Jos ajattelee, että Jumala on ei ole ateisti ensinkään. Valtio ei tietenkään ole yhteydessä Jumalaan.
"...valistuneet kristityt kuten Voltaire kehoittavat. "
Voltaire taisi kuitenkin olla, muiden Valistuksen aikana vaikuttaneiden ihmisten tavoin, deisti.Wiki Voltairesta: "Satiirisena väittelijänä Voltaire käytti usein teoksiaan Ranskan valtiollisten laitoksien, kirkon oppien, Raamatun epäjohdonmukaisuuksien ja papiston typeryyden arvostelemiseen...
Useimpien muiden valistusajattelijoiden tapaan Voltaire kannatti järkeä eikä taikauskoa, uskontoja tai mystiikkaa sekä poliittista ja taloudellista liberalismia vanhoillisen aatelisvallan ja protektionistisen merkantilismin ja sääntelyn sijaan. "
Ja laitetaan tähän vielä sitaatti Voltairelta: "Katekismus: kokoelma hurskaita ohjeita, joita papit pitävät huolenaan istuttaa pikku kristittyihin saadakseen heidät puhumaan pehmoisia ja hourailemaan lopun ikäänsä."
Ei tuo ihan uskovaiselta vaikuta. Itse asiassa Volaire oli useidenkin eri lähteiden mukaan avoimesti ateisti.agnoskepo kirjoitti:
Wiki Voltairesta: "Satiirisena väittelijänä Voltaire käytti usein teoksiaan Ranskan valtiollisten laitoksien, kirkon oppien, Raamatun epäjohdonmukaisuuksien ja papiston typeryyden arvostelemiseen...
Useimpien muiden valistusajattelijoiden tapaan Voltaire kannatti järkeä eikä taikauskoa, uskontoja tai mystiikkaa sekä poliittista ja taloudellista liberalismia vanhoillisen aatelisvallan ja protektionistisen merkantilismin ja sääntelyn sijaan. "
Ja laitetaan tähän vielä sitaatti Voltairelta: "Katekismus: kokoelma hurskaita ohjeita, joita papit pitävät huolenaan istuttaa pikku kristittyihin saadakseen heidät puhumaan pehmoisia ja hourailemaan lopun ikäänsä."
Ei tuo ihan uskovaiselta vaikuta. Itse asiassa Volaire oli useidenkin eri lähteiden mukaan avoimesti ateisti.Tuo hänen vakaumuksensa oli vähän epäselvä, itse taisin luntata sen englanninkielisestä Wikipediasta, jossa hänet määriteltiin deistiksi.
Mutta ei hän ainakaan mikään kristitty ollut, kuten hänen kirjeestään Preussin kuninkaalle käy ilmi.
Täytyisi tutustua hänen tuotantoonsa paremmin.
Sinänsä hyvä esimerkki siitä, kuinka jotkut piirit ovat hyvinkin ahneita kuuluisien nimien perään: tässä aloituksessa hän on "valistunut kristitty" ja toisaalla hän taas on uskon vihollinen, jonka mukaan kristinusko ei kestäisi sataakaan vuotta.agnoskepo kirjoitti:
Wiki Voltairesta: "Satiirisena väittelijänä Voltaire käytti usein teoksiaan Ranskan valtiollisten laitoksien, kirkon oppien, Raamatun epäjohdonmukaisuuksien ja papiston typeryyden arvostelemiseen...
Useimpien muiden valistusajattelijoiden tapaan Voltaire kannatti järkeä eikä taikauskoa, uskontoja tai mystiikkaa sekä poliittista ja taloudellista liberalismia vanhoillisen aatelisvallan ja protektionistisen merkantilismin ja sääntelyn sijaan. "
Ja laitetaan tähän vielä sitaatti Voltairelta: "Katekismus: kokoelma hurskaita ohjeita, joita papit pitävät huolenaan istuttaa pikku kristittyihin saadakseen heidät puhumaan pehmoisia ja hourailemaan lopun ikäänsä."
Ei tuo ihan uskovaiselta vaikuta. Itse asiassa Volaire oli useidenkin eri lähteiden mukaan avoimesti ateisti.Voltaire ei ollut ateisti.
Hän kirjoittaa suomeksi julkaistussa teoksessaan (Filosofinen sanakirja eli järki aakkosissa, 2013 Vastapaino) ateismista mm seuraavaa:
"Ateistit ovat enimmäkseen uhkarohkeita mutta harhaantuneita oppineita ja huonoja järkeilemään. Koska he eivät pysty käsittämään luomista, pahan alkuperää ja muita vaikeita asioita, he turvautuvat hypoteesiin asioiden ikuisuudesta ja vältämättömyydestä."
"En haluaisi olla missään tekemisissä ateistisen ruhtinaan kanssa: jos hänen etunsa vaatisi, että minut murskataan huhmaressa, olen aivan varma että hän myös murskaisi minut. Jos olisin yksinvaltias, en tahtoisi olla missään tekemisissä ateististen hovimiesten kanssa, joiden intressissä olisi myrkyttää minut. Minun puitäisi joka päivä ottaa umpimähkään vastamyrkkyä. Sekä ruhtinaiden että kansojen kannalta on siis ehdottoman välttämätöntä, että heidän sielujensa syvyyksiin on kaiverrettu ajatus korkeimmasta olennosta, joka on luoja, hallitsija, palkitsija ja kostaja."
"Minkä johtopäätöksen teemme kaikesta tästä? Hallitsijoiden omaksumana ateismi on mitä tuhoisin hirviö, ja tuhoisa se on myös oppineissa, silloinkin kun heidän elämänsä on viatonta, sillä ateismi voi levitä tutkijankammioista vaikutusvaltaisiin virkamiehiin; ja vaikka ateismi ei ole yhtä tuhoisaa kuin fanatismi, se turmelee lähes aina hyveen. Vielä on pakko lisätä, että tänään ateisteja on vähemmän kuin milloinkaan sen jälkeen, kun filosofit myönsivät, ettei ole kasvavaa oliota ilman siementä, siementä ilman tarkoitusta jne, eikä vehnä ala kasvaa mädänneistä jyvistä..
Epäfilosofiset matemaatikot ovat hylänneet päämääräsyyt, mutta todelliset filosofit hyväksyvät ne, ja kuten sanoi muuan kuuluisa kirjoittaja, kristinopin opettaja julistaa Jumalaa lapsille, Newton todistaa hänet viisaille."Voltaire: Ateisti, Ateismi, osa II (1767), kokonaisuudessaan ilman viitteitä:
Jos ateisteja ylipäätään on olemassa, ketkä muut olisivat siitä vastuussa kuin nuo rahanahneet sielujen tyrannit, joiden konnantyöt sekä suututtavat meitä että samalla saavat jotkut heikot sielut kieltämään tyystin Jumalan, jota nämä hirviöt itse ovat häpäisseet? Kuinka usein nämä kansa verenimijät ovatkaan ajaneet nujerrettuja kansalaisia suoranaiseen kapinaan kuningasta vastaan. (Ks. artikkeli "Petos".
Meidän lihastamme lihoneet huutavat meille: "Olkaa varmat, että aasintamma puhui. Uskokaa todeksi, että kala nieli ihmisen ja kolmen päivän päästä oksensi hänet rannalle terveenä ja reippaana. Älkää epäilkö. että maailmanakaikkeuden Jumala on määrännyt juutalaisen profeetan syömään sontaa (Hesekiel) ja toisen profeetan ostamaan kaksi porttoa ja tekemään heille huoranpentuja (Hoosea). Juuri tällaisia sanoja, joita pannaan totuuden ja puhtauden Jumalan suuhun. Uskokaa sata ilmeisen saastaista tai matemaattisesti mahdotonta asiaa, muussa tapauksessa armollinen Jumala korventaa teitä helvetin tulessa, eikä vain miljoonia miljardeja vuosisatoja vaan ikuisuuden ajan, olipa teillä ruumis tai ei".
Tällaiset käsittämättömät tyhmyydet nostavat kapinaan niin heikkoja ja yltiöpäisiä kuin vahvoja ja viisaita sieluja, ja he sanovat: "Opettajamme maalaavat meille kuvan Jumalasta, joka on kaikista olioista järjettömin ja barbaarisin; Jumalaa ei siis voi olla". Tosiasiassa heidän tulisi sanoa: "Opettajamme siirtävät Jumalaan omat mielettömyytensä ja omat raivonpuuskansa, siispä Jumala on vastakohta sille mitä he julistavat, näin Jumala on yhtä viisas ja hyvä kuin heidän mukaansa hullu ja ilkeä". Näin päättelevät viisaat. Mutta fanaatikko, joka kuuntelee heitä, ilmiantaa heidät papiston oikeudenpalvelijalle, joka puolestaan antaa polttaa heidät hiljaisella tulella ja uskoo kostavansa Jumalan puolesta jäljittelemällä hänen valtapiiriinsä kuuluvia tekoja eikä tajua, että tosiasiassa häpäisee hänet.Bebebebe kirjoitti:
Voltaire ei ollut ateisti.
Hän kirjoittaa suomeksi julkaistussa teoksessaan (Filosofinen sanakirja eli järki aakkosissa, 2013 Vastapaino) ateismista mm seuraavaa:
"Ateistit ovat enimmäkseen uhkarohkeita mutta harhaantuneita oppineita ja huonoja järkeilemään. Koska he eivät pysty käsittämään luomista, pahan alkuperää ja muita vaikeita asioita, he turvautuvat hypoteesiin asioiden ikuisuudesta ja vältämättömyydestä."
"En haluaisi olla missään tekemisissä ateistisen ruhtinaan kanssa: jos hänen etunsa vaatisi, että minut murskataan huhmaressa, olen aivan varma että hän myös murskaisi minut. Jos olisin yksinvaltias, en tahtoisi olla missään tekemisissä ateististen hovimiesten kanssa, joiden intressissä olisi myrkyttää minut. Minun puitäisi joka päivä ottaa umpimähkään vastamyrkkyä. Sekä ruhtinaiden että kansojen kannalta on siis ehdottoman välttämätöntä, että heidän sielujensa syvyyksiin on kaiverrettu ajatus korkeimmasta olennosta, joka on luoja, hallitsija, palkitsija ja kostaja."
"Minkä johtopäätöksen teemme kaikesta tästä? Hallitsijoiden omaksumana ateismi on mitä tuhoisin hirviö, ja tuhoisa se on myös oppineissa, silloinkin kun heidän elämänsä on viatonta, sillä ateismi voi levitä tutkijankammioista vaikutusvaltaisiin virkamiehiin; ja vaikka ateismi ei ole yhtä tuhoisaa kuin fanatismi, se turmelee lähes aina hyveen. Vielä on pakko lisätä, että tänään ateisteja on vähemmän kuin milloinkaan sen jälkeen, kun filosofit myönsivät, ettei ole kasvavaa oliota ilman siementä, siementä ilman tarkoitusta jne, eikä vehnä ala kasvaa mädänneistä jyvistä..
Epäfilosofiset matemaatikot ovat hylänneet päämääräsyyt, mutta todelliset filosofit hyväksyvät ne, ja kuten sanoi muuan kuuluisa kirjoittaja, kristinopin opettaja julistaa Jumalaa lapsille, Newton todistaa hänet viisaille."Kyseisen kirjan proosallisesta luonteesta johtuen ei voi sanoa, että se kuvastaisi täysin Voltairen vakaumusta. Hänen motiivinsa kirjan kirjoittamiseen saattoivat olla muut kuin oman vakaumuksensa julkituonti.
Mutta kirkko keräsi ja poltti kyseisen teoksen roviolla, joten se kertoo ainakin teoksen uskonnollisesta sisällöstä.marathustra kirjoitti:
Kyseisen kirjan proosallisesta luonteesta johtuen ei voi sanoa, että se kuvastaisi täysin Voltairen vakaumusta. Hänen motiivinsa kirjan kirjoittamiseen saattoivat olla muut kuin oman vakaumuksensa julkituonti.
Mutta kirkko keräsi ja poltti kyseisen teoksen roviolla, joten se kertoo ainakin teoksen uskonnollisesta sisällöstä.Ateisteille eli totuudenkieltäjille sopii se että mikä tahansa väännetään tukemaan omaa positiota.
Kirkko ei ole Jumala. Kirkon korruptoituneet virkamiehet vielä vähemmän. Se joka ei osaa erottaa mustaa valkeasta, ei koskaan näe.- Kristitty86_
agnoskepo kirjoitti:
Wiki Voltairesta: "Satiirisena väittelijänä Voltaire käytti usein teoksiaan Ranskan valtiollisten laitoksien, kirkon oppien, Raamatun epäjohdonmukaisuuksien ja papiston typeryyden arvostelemiseen...
Useimpien muiden valistusajattelijoiden tapaan Voltaire kannatti järkeä eikä taikauskoa, uskontoja tai mystiikkaa sekä poliittista ja taloudellista liberalismia vanhoillisen aatelisvallan ja protektionistisen merkantilismin ja sääntelyn sijaan. "
Ja laitetaan tähän vielä sitaatti Voltairelta: "Katekismus: kokoelma hurskaita ohjeita, joita papit pitävät huolenaan istuttaa pikku kristittyihin saadakseen heidät puhumaan pehmoisia ja hourailemaan lopun ikäänsä."
Ei tuo ihan uskovaiselta vaikuta. Itse asiassa Volaire oli useidenkin eri lähteiden mukaan avoimesti ateisti.Lukekaa alkuperäislähteitä. Siellä hän ilmaisee selvästi olevansa kristitty. Se, että hän samaan aikaan arvosteli kristillistä kirkkoa, ei ole mitenkään poikkeuksellista kristityille. Hän arvosteli mm. paavia, pyhimyslegendoja, ihmeitä, taikauskoa, jne. samoissa teoksissa, joissa hän samaan aikaan myöntää olevansa kristitty. Vastaavasti esimerkiksi luonnontieteilijän on mahdollista arvostella luonnontiedettä kriittisesti ilman että hän lakkaisi olemasta luonnontieteilijä ja kääntyisi omaksi vastakohdakseen.
Kristitty86_ kirjoitti:
Lukekaa alkuperäislähteitä. Siellä hän ilmaisee selvästi olevansa kristitty. Se, että hän samaan aikaan arvosteli kristillistä kirkkoa, ei ole mitenkään poikkeuksellista kristityille. Hän arvosteli mm. paavia, pyhimyslegendoja, ihmeitä, taikauskoa, jne. samoissa teoksissa, joissa hän samaan aikaan myöntää olevansa kristitty. Vastaavasti esimerkiksi luonnontieteilijän on mahdollista arvostella luonnontiedettä kriittisesti ilman että hän lakkaisi olemasta luonnontieteilijä ja kääntyisi omaksi vastakohdakseen.
Missä hän ilmoittaa olevansa kristitty ja miten se on jäänyt Wikipedialta huomaamatta mutta sinä olet sen huomannut?
- Kristitty86_
Suosittelen lukemaan esimerkiksi Voltairen 'Dictionnaire philosophique ou La Raison par alphabet' kohdasta 'R' niin kuin 'Religion'. Siinä Voltaire tunnustaa Kristuksen ainoaksi herrakseen (seul maître). Täytyy huomioida, että Voltaire tulkitsee tässä Kristuksen uskonnon sen perusteella, että täytyy rakastaa lähimmäistään ja kunnioittaa yhtä ainoaa Jumalaa — tämä on uskonto jota Kristus ei keskustelun mukaan keksinyt, vaan jota hän vain edusti. Kristus kysyy tässä, eikö hänen uskontonsa ole yhtä vanha (ancien) kuin maailma — epäilemättä Voltaire oli samaa mieltä. Kristuksen usko ei ole keskustelun mukaan uusi (nouvelle religion), vaan todellinen uskonto (vraie religion). Tähän viitaten Voltaire sanoo myöhemminkin, että meidän uskontomme on ainoa hyvä uskonto (notre sainte religion, qui sans doute est la seule bonne), meidän uskontomme on ainoa hyvä, ainoa tosi (La nôtre est sans doute la seule bonne, la seule vraie) — verrattuna siis vaikkapa muinaisten kreikkalaisten monijumalaiseen uskontoon.
- Kristitty86_
marathustra kirjoitti:
Tuo hänen vakaumuksensa oli vähän epäselvä, itse taisin luntata sen englanninkielisestä Wikipediasta, jossa hänet määriteltiin deistiksi.
Mutta ei hän ainakaan mikään kristitty ollut, kuten hänen kirjeestään Preussin kuninkaalle käy ilmi.
Täytyisi tutustua hänen tuotantoonsa paremmin.
Sinänsä hyvä esimerkki siitä, kuinka jotkut piirit ovat hyvinkin ahneita kuuluisien nimien perään: tässä aloituksessa hän on "valistunut kristitty" ja toisaalla hän taas on uskon vihollinen, jonka mukaan kristinusko ei kestäisi sataakaan vuotta.Totta kyllä, kirjeessä Preussin kuninkaalle Frederikille Voltaire sanoo, että uskontoja on vain niin kauan kuin on hölmöjä yms. mutta usein virheellisesti käännetyssä kohdassa hän sanoo, että “meidän (La nôtre)" uskontomme on kaikista absurdein jne. millä hän tarkoittaa katolilaisuutta — Voltaire oli muodollisesti katolinen ja pysyi sellaisena kuolemaansa saakka. Voi tietysti olla, että Voltaire muutti toisinaan kantojaan tilanteen, ajan ja paikan mukaan, mutta 'Dictionnaire philosophique ou La Raison par alphabet' on kuitenkin hänen julkaistavaksi tarkoitettu kuuluisin pääteoksensa. Laajempi perehtyminen asiaan saattaisi antaa hänen uskonnollisuudestaan yksityiskohtaisemman kuvan, mutta en ole Voltaire -tutkija, enkä katso asialla olevan niin paljon merkitystä, että alkaisin lukemaan koko hänen tuotantoaan — tapanani on lukea kunkin kirjoittajan kuuluisimpia pääteoksia. Jos se ei tyydytä sinua, niin olet vapaa lukemaan itse, tai toisia asiaan enemmän tai vähemmän perehtyneitä — voit valistaa sitten minuakin jos saavutat asiasta parempaa tietoa, mikä ei suinkaan ole mahdotonta.
Kristitty86_ kirjoitti:
Suosittelen lukemaan esimerkiksi Voltairen 'Dictionnaire philosophique ou La Raison par alphabet' kohdasta 'R' niin kuin 'Religion'. Siinä Voltaire tunnustaa Kristuksen ainoaksi herrakseen (seul maître). Täytyy huomioida, että Voltaire tulkitsee tässä Kristuksen uskonnon sen perusteella, että täytyy rakastaa lähimmäistään ja kunnioittaa yhtä ainoaa Jumalaa — tämä on uskonto jota Kristus ei keskustelun mukaan keksinyt, vaan jota hän vain edusti. Kristus kysyy tässä, eikö hänen uskontonsa ole yhtä vanha (ancien) kuin maailma — epäilemättä Voltaire oli samaa mieltä. Kristuksen usko ei ole keskustelun mukaan uusi (nouvelle religion), vaan todellinen uskonto (vraie religion). Tähän viitaten Voltaire sanoo myöhemminkin, että meidän uskontomme on ainoa hyvä uskonto (notre sainte religion, qui sans doute est la seule bonne), meidän uskontomme on ainoa hyvä, ainoa tosi (La nôtre est sans doute la seule bonne, la seule vraie) — verrattuna siis vaikkapa muinaisten kreikkalaisten monijumalaiseen uskontoon.
Näyttää siltä, ettet ole ymmärtänyt Voltairen teoksen luonnetta ja se on kyllä jollain tapaa ironista. Luuletko, että teosta poltettiin lämmikkeeksi? Ei katolinen kirkko olisi antanut Voltairen kaltaisen henkilön "uskontunnustusta" mennä sivu suun. Mutta ei, kirkko keräsi Ranskassa ja Sveitsissä kirjat roviolle. Teoksen englanninkielinen online-versio:
http://www.gutenberg.org/files/18569/18569-h/18569-h.htm
Useissa lähteissä Voltaireen viitataan deistinä eikä missään kristittynä - voit aloittaa Wikipedian Voltaire sivulta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Voltaire
Toleration and Other Essays by Voltaire -kirjan esipuheessa viitataan Voltairen anti-kristillisiin teoksiin : "To those last twenty years of his life belong the anti-Christian works reproduced in this volume."
http://oll.libertyfund.org/pages/voltaire-religious-intoleranceKristitty86_ kirjoitti:
Totta kyllä, kirjeessä Preussin kuninkaalle Frederikille Voltaire sanoo, että uskontoja on vain niin kauan kuin on hölmöjä yms. mutta usein virheellisesti käännetyssä kohdassa hän sanoo, että “meidän (La nôtre)" uskontomme on kaikista absurdein jne. millä hän tarkoittaa katolilaisuutta — Voltaire oli muodollisesti katolinen ja pysyi sellaisena kuolemaansa saakka. Voi tietysti olla, että Voltaire muutti toisinaan kantojaan tilanteen, ajan ja paikan mukaan, mutta 'Dictionnaire philosophique ou La Raison par alphabet' on kuitenkin hänen julkaistavaksi tarkoitettu kuuluisin pääteoksensa. Laajempi perehtyminen asiaan saattaisi antaa hänen uskonnollisuudestaan yksityiskohtaisemman kuvan, mutta en ole Voltaire -tutkija, enkä katso asialla olevan niin paljon merkitystä, että alkaisin lukemaan koko hänen tuotantoaan — tapanani on lukea kunkin kirjoittajan kuuluisimpia pääteoksia. Jos se ei tyydytä sinua, niin olet vapaa lukemaan itse, tai toisia asiaan enemmän tai vähemmän perehtyneitä — voit valistaa sitten minuakin jos saavutat asiasta parempaa tietoa, mikä ei suinkaan ole mahdotonta.
Et vain saa mistään tukea sille, että Voltaire oli kristitty - muualta kuin sinun omista kotiinpäin vetävistä tulkinnoistasi. Jos et ole asiaa tutkinut, niin kannattaisi luottaa niihin, jotka ovat - Voltairen ajatukset ovat aika luultavasti läpeensä tutkitut, sen verran merkittävä henkilö hän on ollut.
- Kristitty86_
Wikipedia ei ole mikään kunnollinen lähde. Suosittelen lukemaan alkuperäisteoksia. Sillä, että teosta poltettiin roviolla, ei ole mitään tekemistä sen kanssa, pitikö Voltaire itseään kristittynä vaiko ei. Kyllä Lutherinkin kirjoja poltettiin Roomassa rovioilla ja hän oli kaikenlaisen uskonnollisen vainon kohteena, mutta hän ehdottomasti piti itseään kristittynä. Katolinen kirkko pyrki hävittämään uskonpuhdistuksen koska he olivat eri mieltä siitä mitä on olla kristitty, ei siksi, että he olisivat pitäneet itseään ateisteina. Voltairen teoksen ymmärtämisellä ja sen poltetuksi tulemisella ei ole mitään välttämätöntä tekemistä sen kanssa, pitikö Voltaire itseään Kristuksen seuraajana vaiko ei. Sinä et ainakaan ole tutkinut Voltairen ajattelua läpikotaisin vaan vielä vähemmän kuin minä — perustat käsityksesi koskien teosta 'Dictionnaire philosophique ou La Raison par alphabet' sille että se poltettiin roviolla, mikä ei ole toimiva perustelu.
Ks. esim. viittaamasi ns. anti-kristillisen teoksen 'Toleration and Other Essays by Voltaire', kuinka hän puolustelee Vanhaa Testamenttia: "Jumala luovuttaa meidät, vanhempiemme ja lastemme kanssa, Aatamin tottelemattomuuden liekeille; mutta neljä tuhatta vuotta myöhemmin hän lähettää meille Jeesuksen Kristuksen pelastamaan meidät [...] siten pysyvät Jumalassa kaikki mikä on oikeudenmukaista ja armollista" (s. 108), ""Siten he sanovat, että tarinaa Babelin tornista voidaan pitää vain itämaisena romanssina. Minä vastaan tähän pyhäinhäväistyksen, että koska ihmettä kuvailee tekijä, joka on kirjoittanut niin monista ihmeistä, se pitäisi uskoa, kuten toisetkin. Jumalan töiden ei voida odottaa vastaavan ihmisten töitä [...] Kirja on yhtäläisesti autenttinen kaikissa osissaan; emme voi kieltää yhtä osaa keiltämättä toisia. Meidän täytyy tuoda ylpeä järkemme alistumaan, pidämmepä tarinaa kirjaimellisesti totena vaiko pelkkänä kielikuvana."" (s. 110). "Pyhä Kirjoitus näyttää Abrahamin aina varauksettoman alisteisena Korkeimman tahdolle. Matkikaamme siis häntä, älkäämmekä väitelkö niin paljon" (s. 112). Tässä, kuten muuallakin, Voltaire pitää Vanhan Testamentin todellista Jumalaa koko kaikkeuden Jumalana, "Sinä olet Jaakobin Jumala, mutta sinä olet maailmankaikkeuden Jumala" (s. 116). "Lukekaamme siis juutalaisten kirjoja, että voimme olla kristittyjä" (s. 117).
Edelleen: "Jos Kristillisen uskon suurimmat viholliset kuuntelisivat meitä [...] todistaisivat meidän lempeää ja viatonta yksinkertaisuuttamme, heillä olisi vähemmän vastenmielisyyttä meitä kohtaan. Me emme ole fanaattisia kuuluessamme Jeesuksen uskontoon." (s. 121) . Tällä lailla Voltaire puhuu siis ns. anti-kristillisissä töissään. Kristitty86_ kirjoitti:
Wikipedia ei ole mikään kunnollinen lähde. Suosittelen lukemaan alkuperäisteoksia. Sillä, että teosta poltettiin roviolla, ei ole mitään tekemistä sen kanssa, pitikö Voltaire itseään kristittynä vaiko ei. Kyllä Lutherinkin kirjoja poltettiin Roomassa rovioilla ja hän oli kaikenlaisen uskonnollisen vainon kohteena, mutta hän ehdottomasti piti itseään kristittynä. Katolinen kirkko pyrki hävittämään uskonpuhdistuksen koska he olivat eri mieltä siitä mitä on olla kristitty, ei siksi, että he olisivat pitäneet itseään ateisteina. Voltairen teoksen ymmärtämisellä ja sen poltetuksi tulemisella ei ole mitään välttämätöntä tekemistä sen kanssa, pitikö Voltaire itseään Kristuksen seuraajana vaiko ei. Sinä et ainakaan ole tutkinut Voltairen ajattelua läpikotaisin vaan vielä vähemmän kuin minä — perustat käsityksesi koskien teosta 'Dictionnaire philosophique ou La Raison par alphabet' sille että se poltettiin roviolla, mikä ei ole toimiva perustelu.
Ks. esim. viittaamasi ns. anti-kristillisen teoksen 'Toleration and Other Essays by Voltaire', kuinka hän puolustelee Vanhaa Testamenttia: "Jumala luovuttaa meidät, vanhempiemme ja lastemme kanssa, Aatamin tottelemattomuuden liekeille; mutta neljä tuhatta vuotta myöhemmin hän lähettää meille Jeesuksen Kristuksen pelastamaan meidät [...] siten pysyvät Jumalassa kaikki mikä on oikeudenmukaista ja armollista" (s. 108), ""Siten he sanovat, että tarinaa Babelin tornista voidaan pitää vain itämaisena romanssina. Minä vastaan tähän pyhäinhäväistyksen, että koska ihmettä kuvailee tekijä, joka on kirjoittanut niin monista ihmeistä, se pitäisi uskoa, kuten toisetkin. Jumalan töiden ei voida odottaa vastaavan ihmisten töitä [...] Kirja on yhtäläisesti autenttinen kaikissa osissaan; emme voi kieltää yhtä osaa keiltämättä toisia. Meidän täytyy tuoda ylpeä järkemme alistumaan, pidämmepä tarinaa kirjaimellisesti totena vaiko pelkkänä kielikuvana."" (s. 110). "Pyhä Kirjoitus näyttää Abrahamin aina varauksettoman alisteisena Korkeimman tahdolle. Matkikaamme siis häntä, älkäämmekä väitelkö niin paljon" (s. 112). Tässä, kuten muuallakin, Voltaire pitää Vanhan Testamentin todellista Jumalaa koko kaikkeuden Jumalana, "Sinä olet Jaakobin Jumala, mutta sinä olet maailmankaikkeuden Jumala" (s. 116). "Lukekaamme siis juutalaisten kirjoja, että voimme olla kristittyjä" (s. 117).
Edelleen: "Jos Kristillisen uskon suurimmat viholliset kuuntelisivat meitä [...] todistaisivat meidän lempeää ja viatonta yksinkertaisuuttamme, heillä olisi vähemmän vastenmielisyyttä meitä kohtaan. Me emme ole fanaattisia kuuluessamme Jeesuksen uskontoon." (s. 121) . Tällä lailla Voltaire puhuu siis ns. anti-kristillisissä töissään.Sinulla näyttää menevän kirjan satiirinen ja ironinen luonne aivan ohi - luuletko, että Voltairea pidettäisiin merkittävänä Valistuksen ajan kirjailijana, jos hän kirjoittaisi uskonnollista tusinatavaraa? Yksittäisten lauseiden louhimisen sijaan suosittelen lukemaan koko teoksen, jo pelkkä esipuheen lukeminen antaa Voltairesta toisen kuvan kuin sinun lainauslouhintasi: http://lf-oll.s3.amazonaws.com/titles/349/0029_Bk.pdf
"Sinä et ainakaan ole tutkinut Voltairen ajattelua läpikotaisin vaan vielä vähemmän kuin minä..."
En tunnekaan ja myönnän sen, siksi luotankin ihmisiin jotka ovat ammattinsa kautta tutkineet henkilöä - sinä pidät itseäsi heitäkin pätevämpinä, vaikka jo myönsit, ettet tunne Voltairea kovin hyvin. Luuletko, ettei kukaan muu kuin sinä ole lukenut alkuperäisteoksia?
Et muuten ole vastannut tuohon, että missä Voltaire ilmoittaa olevansa kristitty. Olet vain lausekaupalla tuottanut omia, aika yksisilmäisiä tulkintoja. Deistihän Voltaire oli, joten hän uskoi deistiseen jumalaan, joka ei ole sinun jumalasi Jumala. Mutta koska tulkintasi ovat kyseenalaisia, niin löytyisikö jostain lause, jossa Voltaire sanoo olevansa kristitty?marathustra kirjoitti:
Sinulla näyttää menevän kirjan satiirinen ja ironinen luonne aivan ohi - luuletko, että Voltairea pidettäisiin merkittävänä Valistuksen ajan kirjailijana, jos hän kirjoittaisi uskonnollista tusinatavaraa? Yksittäisten lauseiden louhimisen sijaan suosittelen lukemaan koko teoksen, jo pelkkä esipuheen lukeminen antaa Voltairesta toisen kuvan kuin sinun lainauslouhintasi: http://lf-oll.s3.amazonaws.com/titles/349/0029_Bk.pdf
"Sinä et ainakaan ole tutkinut Voltairen ajattelua läpikotaisin vaan vielä vähemmän kuin minä..."
En tunnekaan ja myönnän sen, siksi luotankin ihmisiin jotka ovat ammattinsa kautta tutkineet henkilöä - sinä pidät itseäsi heitäkin pätevämpinä, vaikka jo myönsit, ettet tunne Voltairea kovin hyvin. Luuletko, ettei kukaan muu kuin sinä ole lukenut alkuperäisteoksia?
Et muuten ole vastannut tuohon, että missä Voltaire ilmoittaa olevansa kristitty. Olet vain lausekaupalla tuottanut omia, aika yksisilmäisiä tulkintoja. Deistihän Voltaire oli, joten hän uskoi deistiseen jumalaan, joka ei ole sinun jumalasi Jumala. Mutta koska tulkintasi ovat kyseenalaisia, niin löytyisikö jostain lause, jossa Voltaire sanoo olevansa kristitty?Miksi ihmeessä ajattelet, että kristillinen deismi ei olisi kristillistä?
Jumala on yksi, ihan sama millä ismillä ihminen itseään nimittää.
Valistuksen ajattelu muutenkin on Jumalalta peräisin, sehän on aivan selvä.Voltaire:
"Mikä uskonto olisi vähiten huono verrattuna omaan pyhään uskontoomme, joka epäilyksettä on ainoa oikea?
Varmaankin se joka on yksinkertaisin. Se jonka opetuksessa olisi paljon moraalia ja vähän dogmeja. Se joka pyrkisi tekemään ihmisistä oikeudenmukaisia tekemättä heistä vähäjärkisiä. Uskonto, joka ei käskisi uskoa mahdottomuuksia, ristiriitaisuuksia ja asioita, jotka loukkaavat jumaluutta ja ovat tuhoisia ihmiskunnalle, joka ei tohtisi uhkailla ikuisella piinalla jokaista, jolla on tervettä järkeä. Eikö se olisikin uskonto, joka ei opissaan nojaisi pyöveleihin, joka ei hukuttaisi maata vereen käsittämättömien sofismien tähden? Uskonto, jossa kaksimielisyys, sanaleikki ja pari kolme väärennettyä asiakirjaa eivät korottaisi yksinvaltiaaksi ja jumalaksi jotain pappia, joka on usein sukurutsainen, murhamies tai myrkyttäjä? Uskonto, joka ei alistaisi kuninkaita tälle papille ja joka vain neuvoisi palvomaan yhtä Jumalaa ja olemaan oikeudenmukainen, suvaitseva ja inhimillinen?"
(Filosofinen sanakirja eli järki aakkosissa, ss. 455-456)Bebebebe kirjoitti:
Miksi ihmeessä ajattelet, että kristillinen deismi ei olisi kristillistä?
Jumala on yksi, ihan sama millä ismillä ihminen itseään nimittää.
Valistuksen ajattelu muutenkin on Jumalalta peräisin, sehän on aivan selvä."Miksi ihmeessä ajattelet, että kristillinen deismi ei olisi kristillistä?"
Olet kyllä tolkuttoman tyhmä.marathustra kirjoitti:
"Miksi ihmeessä ajattelet, että kristillinen deismi ei olisi kristillistä?"
Olet kyllä tolkuttoman tyhmä.Itsepä olet.
Kristitty deisti on yhä kristitty, eikö?https://en.wikipedia.org/wiki/Christian_deism
Kaikki separatistiset jaottelut ovat yhdentekeviä.- uskonpohjatontyhmyys
Bebebebe kirjoitti:
https://en.wikipedia.org/wiki/Christian_deism
Kaikki separatistiset jaottelut ovat yhdentekeviä."Miksi ihmeessä ajattelet, että kristillinen deismi ei olisi kristillistä?"
Siksi että deismiä ja kristinuskoa on mahdoton yhdistää. Deismissä jumala ei ole tehnyt, eikä tee mitään luomisen jälkeen, vaan on vain kaiken alkusyy. Kristinuskon alati aktiivinen ja toimiva persoonallinen jumala ei voi olla deistinen. Deismissä kielletään Jeesuksen jumalallisuus ja ylösnousemus, jotka ovat kristinuskon keskeisimmät opinkappaleet ja joita ilman ei ole enää olemassa mitään kristinuskoa. "Kristillinen deismi" on siis lyhyesti sanottuna deismiä ilman kristinuskoa, siis pelkkää deismiä.
"Valistuksen ajattelu muutenkin on Jumalalta peräisin, sehän on aivan selvä."
Jepjep. Varmaankin juuri sen vuoksi Jumalaan uskoneet vihasivat niin palavasti valistuksen ajan filosofeja ja heidän aatteitaan. Selvää näyttää olevan vain se, että nyt uskovat kristitytkin valehtelevat valistusfilosofien ajatusten ja uudistusten olevankin heidän uskontonsa ansiota, vaikka jokainen historiansa lukenut tietää miten jyrkästi uskovat kristityt näitä aatteita vihasivat ja vastustivat.
Eli kuten jo edellä todettiin, niin olet kyllä tolkuttoman tyhmä. Lisäksi uskovat näyttävät järjestään olevan törkeitä valehtelijoita, mutta sehän jo tiedettiinkin, on tullut niin monta kertaa selkeästi esille tälläkin palstalla ihan viime aikoina. - Kristitty86_
marathustra kirjoitti:
Sinulla näyttää menevän kirjan satiirinen ja ironinen luonne aivan ohi - luuletko, että Voltairea pidettäisiin merkittävänä Valistuksen ajan kirjailijana, jos hän kirjoittaisi uskonnollista tusinatavaraa? Yksittäisten lauseiden louhimisen sijaan suosittelen lukemaan koko teoksen, jo pelkkä esipuheen lukeminen antaa Voltairesta toisen kuvan kuin sinun lainauslouhintasi: http://lf-oll.s3.amazonaws.com/titles/349/0029_Bk.pdf
"Sinä et ainakaan ole tutkinut Voltairen ajattelua läpikotaisin vaan vielä vähemmän kuin minä..."
En tunnekaan ja myönnän sen, siksi luotankin ihmisiin jotka ovat ammattinsa kautta tutkineet henkilöä - sinä pidät itseäsi heitäkin pätevämpinä, vaikka jo myönsit, ettet tunne Voltairea kovin hyvin. Luuletko, ettei kukaan muu kuin sinä ole lukenut alkuperäisteoksia?
Et muuten ole vastannut tuohon, että missä Voltaire ilmoittaa olevansa kristitty. Olet vain lausekaupalla tuottanut omia, aika yksisilmäisiä tulkintoja. Deistihän Voltaire oli, joten hän uskoi deistiseen jumalaan, joka ei ole sinun jumalasi Jumala. Mutta koska tulkintasi ovat kyseenalaisia, niin löytyisikö jostain lause, jossa Voltaire sanoo olevansa kristitty?Lainasin jo lausetta, jossa Voltaire laskee itsensä Jeesuksen seuraajien joukkoon - hän puhuu "meistä" Jeesuksen seuraajista monikossa, eli laskee itsensä Jeesuksen seuraajiin. Samoin jos sanoisin, että "me ihmiset", niin tarkoittaisin, että olen itsekin yksi ihmisistä. Sana 'me' viittaa meihin, joista olen itse yksi. Se, että Voltaire ei kyseisessä kohdassa sano "olen kristitty", vaan että "me Jeesuksen seuraajat", on aivan riittävä vastaus, eikä omalta puoleltani ole tarpeen jatkaa keskustelua sen pidemmälle, jos vastaus ei sinulle kelpaa. Tietysti voit ajatella, että kaikki sellaiset kohdat, joissa Voltaire laskee itsensä Jeesuksen seuraajiin tms. ovat sarkasmia ja ironiaa, mutta samaahan voidaan sanoa kenestä tahansa kristitystä esittämättä sen perusteiksi enää mitään — Voltaire näyttää pohtivan asioita usein aivan tosissaan, eikä ole syytä ajatella hänen tarkoittavan jatkuvasti päinvastaista kuin hän sanoo. Hänhän olisi kuin McBethin noidat, jotka loitsuavat "musta on valkoista ja valkoinen on mustaa" — itse en havaitse kyseissä kohdissa minkäänlaista sarkasmia tai ironiaa. Voinhan minäkin olettaa, että sinun kirjoituksesi ovat pelkkää sarkasmia, koska toisinaan harrastat sitä ja tosiasiassa tarkoitat kaiken päinvastoin kuin sanot, mutta ei se vaikuta perustellulta.
Kristitty86_ kirjoitti:
Lainasin jo lausetta, jossa Voltaire laskee itsensä Jeesuksen seuraajien joukkoon - hän puhuu "meistä" Jeesuksen seuraajista monikossa, eli laskee itsensä Jeesuksen seuraajiin. Samoin jos sanoisin, että "me ihmiset", niin tarkoittaisin, että olen itsekin yksi ihmisistä. Sana 'me' viittaa meihin, joista olen itse yksi. Se, että Voltaire ei kyseisessä kohdassa sano "olen kristitty", vaan että "me Jeesuksen seuraajat", on aivan riittävä vastaus, eikä omalta puoleltani ole tarpeen jatkaa keskustelua sen pidemmälle, jos vastaus ei sinulle kelpaa. Tietysti voit ajatella, että kaikki sellaiset kohdat, joissa Voltaire laskee itsensä Jeesuksen seuraajiin tms. ovat sarkasmia ja ironiaa, mutta samaahan voidaan sanoa kenestä tahansa kristitystä esittämättä sen perusteiksi enää mitään — Voltaire näyttää pohtivan asioita usein aivan tosissaan, eikä ole syytä ajatella hänen tarkoittavan jatkuvasti päinvastaista kuin hän sanoo. Hänhän olisi kuin McBethin noidat, jotka loitsuavat "musta on valkoista ja valkoinen on mustaa" — itse en havaitse kyseissä kohdissa minkäänlaista sarkasmia tai ironiaa. Voinhan minäkin olettaa, että sinun kirjoituksesi ovat pelkkää sarkasmia, koska toisinaan harrastat sitä ja tosiasiassa tarkoitat kaiken päinvastoin kuin sanot, mutta ei se vaikuta perustellulta.
Kyllä, on ilmeisen hyvä lopettaa, kun toinen ei ymmärrä lainkaan satiirista poleemikkoa Voltairea ja tutkijoista huolimatta pitää omaa käsitystään erehtymättömänä.
Kristitty86_ kirjoitti:
Lainasin jo lausetta, jossa Voltaire laskee itsensä Jeesuksen seuraajien joukkoon - hän puhuu "meistä" Jeesuksen seuraajista monikossa, eli laskee itsensä Jeesuksen seuraajiin. Samoin jos sanoisin, että "me ihmiset", niin tarkoittaisin, että olen itsekin yksi ihmisistä. Sana 'me' viittaa meihin, joista olen itse yksi. Se, että Voltaire ei kyseisessä kohdassa sano "olen kristitty", vaan että "me Jeesuksen seuraajat", on aivan riittävä vastaus, eikä omalta puoleltani ole tarpeen jatkaa keskustelua sen pidemmälle, jos vastaus ei sinulle kelpaa. Tietysti voit ajatella, että kaikki sellaiset kohdat, joissa Voltaire laskee itsensä Jeesuksen seuraajiin tms. ovat sarkasmia ja ironiaa, mutta samaahan voidaan sanoa kenestä tahansa kristitystä esittämättä sen perusteiksi enää mitään — Voltaire näyttää pohtivan asioita usein aivan tosissaan, eikä ole syytä ajatella hänen tarkoittavan jatkuvasti päinvastaista kuin hän sanoo. Hänhän olisi kuin McBethin noidat, jotka loitsuavat "musta on valkoista ja valkoinen on mustaa" — itse en havaitse kyseissä kohdissa minkäänlaista sarkasmia tai ironiaa. Voinhan minäkin olettaa, että sinun kirjoituksesi ovat pelkkää sarkasmia, koska toisinaan harrastat sitä ja tosiasiassa tarkoitat kaiken päinvastoin kuin sanot, mutta ei se vaikuta perustellulta.
Enkä ole kirjoittanut sarkasmista vaan satiirista. Mutta kuvaa hyvin sinun lukumetodiasi, eikö?
- tylsäateisti
Bakunin oli anarkisti ja Rousseau halusi käyttää valtiovaltaa eivätkä he olisi kohdanneet missään kohtaa. Juoni jutussasi on vähän hukassa, mutta näinhän se uskonnossa aina on.
- Kristitty86_
Bakunin ja Rousseau kohtasivat kirjoituksessani aivan kuten jonkun on mahdollista keskustella Einsteinista ja Newtonista samassa kirjoituksessa, vaikka kumpikaan heistä ei tavannut toisiaan. Siinä seikassa ei pitäisi olla mitään mainitsemisen arvoista.
- tylsäateisti
Einstein ja Newton olivat kollegoja. Anarkisti ja statisti vastakkaisilla näkemyksillään sitä vastoin eivät ole. Heidän vastakkaiset näkemyksensä lähinnä todistavat ettei ateismilla ole yhtenäistä suuntaa, jos he nyt edes ateisteja olivat.
- Kristitty86_
Käsittääkseni Einsteinin ja Newtonin käsitykset ovat toisinaan ristiriidassa keskenään. Newtonilla kaikella materialla on välitön vaikutus toiseen materiaan, Einsteinilla painovoiman häiriö etenee valonnopeudella. Newtonin teorioita seuraillen jos esimerkiksi Auringon massa katoaisi, sitä kiertävät planeetat alkaisivat välittömästi muuttaa rataansa. Sen sijaan Einsteinin mukaan avaruusajan kaareutuminen painovoman vaikutuksesta ei katoaisi välittömästi, eivätkä planeettojen kiertoradat heti muuttuisi.
Se, että kaksi ajattelijaa ovat jossakin asiassa eri mieltä, tai täydentävät toisiaan, ei tarkoita etteivät he olisi kollegoja — kollegat voivat aivan hyvin esittää vastakkaisia näkemyksiä jostakin asiasta, etenkin kun kyseessä on luonnontiede, jossa kritiikki kuuluu asiaan. Luonnontieteelläkään ei ole yhtä yhtenäistä suuntaa, vaan se muuttuu ajan kanssa. Rosseuau ja Bakunin sen sijaan eivät olleet kollegoja, ellei sanaa haluta käyttää liian yleisessä merkityksessä — enkä minä ole heitä sellaisiksi väittänytkään, tai esittänyt heidän olleen samaa mieltä kaikesta. Vastakkaisten, tai jollakin toisella tavalla eroavien näkemysten kokoamisessa yhteen ja samaan kirjoitukseen ei ole mitään erikoista. Kristitty86_ kirjoitti:
Käsittääkseni Einsteinin ja Newtonin käsitykset ovat toisinaan ristiriidassa keskenään. Newtonilla kaikella materialla on välitön vaikutus toiseen materiaan, Einsteinilla painovoiman häiriö etenee valonnopeudella. Newtonin teorioita seuraillen jos esimerkiksi Auringon massa katoaisi, sitä kiertävät planeetat alkaisivat välittömästi muuttaa rataansa. Sen sijaan Einsteinin mukaan avaruusajan kaareutuminen painovoman vaikutuksesta ei katoaisi välittömästi, eivätkä planeettojen kiertoradat heti muuttuisi.
Se, että kaksi ajattelijaa ovat jossakin asiassa eri mieltä, tai täydentävät toisiaan, ei tarkoita etteivät he olisi kollegoja — kollegat voivat aivan hyvin esittää vastakkaisia näkemyksiä jostakin asiasta, etenkin kun kyseessä on luonnontiede, jossa kritiikki kuuluu asiaan. Luonnontieteelläkään ei ole yhtä yhtenäistä suuntaa, vaan se muuttuu ajan kanssa. Rosseuau ja Bakunin sen sijaan eivät olleet kollegoja, ellei sanaa haluta käyttää liian yleisessä merkityksessä — enkä minä ole heitä sellaisiksi väittänytkään, tai esittänyt heidän olleen samaa mieltä kaikesta. Vastakkaisten, tai jollakin toisella tavalla eroavien näkemysten kokoamisessa yhteen ja samaan kirjoitukseen ei ole mitään erikoista.Ei ihan. Newtonin pointti keskittyi siihen että kaikki vaikuttaa kaikkeen painovoimassa, ei siihen miten nopeasti vaikutus tapahtuu. Tämä vuoksi se on vielä tarpeeksi tarkka että voidaan laskea esim. maan kiertorata helpommin käyttäen Newtonin kaavoja.
Se missä kohtaa huomattava ero tulee ja missä Einsteinin suhteellisuusteoria rakentuu pitemmälle on siinä että kohteen nopeuden lähestyessa 0.1c (10% valonnopeudesta) tarvitsee ottaa huomioon myös nopeus laskettaessa kappaleen liike-energiaa ja massaa.
Eli tässä tapauksessa ei voi oikein sanoa että olisi erimielisyys, vaan että Einstein kehitti teorian joka menee vielä pitemmälle ja toimii tarkemmin erityisesti ääritilanteissa
- 12___13
"Radikaalin ateisti Bakuninin mukaan Jumala on pelkkä ihmisen alistamisen menetelmä, jonka täytyy hävitä täydellisen vapauden tieltä."
Niin, vain ateisti voi ajatella vapauden lisääntyvän kieltämällä jotain. :D
Mutta ateistienkin olisi hyvä tietää:
"Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi".
Joh. 8:31-32
Jeesus tuli vapauttamaan ihmiset ja maailman hallitukset ja ateistit vastustavat Jeesusta.- pelleilyä
Haiskahtipa tekopyhältä. Uskovat aina ovat eniten kieltämässä asioita. Anarkisti-Bakunin tuskin oli kieltämässä mitään.
- 12___13
pelleilyä kirjoitti:
Haiskahtipa tekopyhältä. Uskovat aina ovat eniten kieltämässä asioita. Anarkisti-Bakunin tuskin oli kieltämässä mitään.
"Haiskahtipa tekopyhältä. Uskovat aina ovat eniten kieltämässä asioita. Anarkisti-Bakunin tuskin oli kieltämässä mitään. "
Jumala oli hänen mukaan "täydellisen vapauden tiellä". Jumalan kieltäminen on mielestäni ristiriidassa vapauden kanssa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saana airola ja. muusikko spekulaatiota
Saara airolan kirja muusikko mies. Oisko redrama tai lauri tähkä? Saana oli 13 v vuonna 2014 Tekoäly sanoo : tähkä Julki131434Mitäs peitsarissa on tapahtunut eilen illalla
Mikkelissä iso poliisioperaatio https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/39ef020c-2d81-4d72-b720-651f458ba3e2531354- 1051105
Jos saisit palata takaisin johonkin vuoteen
Mikä vuosi se olisi? Ja mitä siinä hetkessä tapahtuisi?1211061- 71708
Miksi ETTE suostu selvittämään . . . . . ...
Asioita jotka jääneet selvittämättä toisen osapuolen kanssa? Kertoisitteko miksi ette suostu? Vaikka teidän mielestä168681- 52562
- 107552
Wille Rydman on kansalaisten mielestä huonoiten onnistunut ministeri
Onneksi olkoo Wille kärkipaikasta! Oletkin sen eteen tehnyt hartiavoimin töitä. "Ministeri Wille Rydman (ps) on kansala368548Tajuan kyllä
että molemmilla on omat elämänsä ja kuvionsa ja rakkaansa. En odota mitään enkä ole tunkemassa mihinkään. Kai silti saa52505