Suomi vuonna 2050 - osuvatko vai häviävätkö historiaan?

Kioton-, Kööpenhaminan tai jokin muu järjestely, niin joka tapauksessa ilmasto muuttuu. Ihminen on sormeillut niin runsaasti materiaalista virtaa omassa kulutuksessaan, että ”jalanjälkemme” ovat pitkäkestoisia. Maapallolla on myös muita syklejä ilmastollemme ja ympäristöllemme, joista emme välttämättä edes tiedä mitään. Eräs skenaario kuivuttaa eteläisen Euroopan maanviljelykselle epäsuotuisaksi.

Mitä tapahtuu Euroopassa ja Suomessa vuonna 2050

Suomi on saamassa sateisemmat kesät ja leudommat talvet. Saamme myös meille vieraita tuhohyönteisiä (tosin nekin ovat osa luontoa). Suomessa on runsaasti hyvin kelvollista asuinympäristöä, samoin meillä on peltoviljelylle suuret maa-alueet tuottamaan runsaasti lisää elintarvikkeita. Vuotuisen keskilämpötilan noustessa kasvuraja siirtyy pohjoisemmaksi ja näin saadaan entistä enemmän lisää viljelymaata.

Mikäli Etelä-Eurooppa kuivuu pitkällä aikavälillä, voi se saada aikaiseksi ”kansainvaellusta” liittovaltioksi muuttuneessa Euroopan Yhdysvalloissa. Suomi on tällöin hyvin otollinen muuton vastaanottaja. Itäinen naapurimme omaa rajan takana hyvät viljelyspellot menetetyssä Karjalassa.

.Karjala luontaisena Suomen osana voisi olla ratkaiseva vilja-aitta lisääntyvälle väestölle. On laskettu, että Suomi uudessa ilmastollisessa tilanteessa, mihin olemme ilmeisestikin menossa, kykynee elättämään n. 40-60 miljoonan väestön. Muistettakoon, että Japanissa asuu pienemmällä elinkelpoisella pinta-alalla n. 110 miljoonaa ihmistä.

Mitä me sitten teemme tulevaisuudessa 40 vuoden päästä, kun ”liukuhihnat” ja paperinvalmistus on lopetettu tai siirretty kannattamattomina suuren kustannustason vuoksi? Ehkä me muutamme koko koulujärjestelmämme kannustavaksi ja menestyviä suosivaksi, jotta saamme niihin kolmeen jäljelle jääneeseen yliopistoon huippusuoriutujia keksimään ja innovoimaan sellaista, mitä maailman liukuhihnamaat tarvitsevat.

Tulevaisuudessa olemme myös motivoineet ihmisen luontaisen uteliaisuuden maassamme niin suureksi, että se houkuttelee ulkomailta terävä-älyisiä opiskelijoita kiintymään Suomeen ja tuomaan tarvitsemaamme geenitäydennystä.

Suurin osa väestöstä palvelee toinen toisiaan automaation hoitaessa fuusioenergialla kaikki arkiset tyhjänpäiväisyydet, jolloin lisääntynyt vapaa-aika juoksuttaa meitä joka päiväisillä lenkkimaratoneilla välttääksemme aikaisemman liikalihavuuskriisin, joka 2010-luvulla nosti elintasokuolleisuuden huippulukemiin.

Tavarallinen ulkomaankauppa on tyrehtynyt pieneksi, koska turha tavaroiden ja ihmisten liikuttelu paikasta toiseen on poliittisin toimin rajoitettu minimiin (ihmisten virtuaalimatkat ovatkin arkipäivää). Ulkomaankauppaa käydään tiedosta, sen soveltamisesta ja turvallisesta varastoinnista.

.

Etätyötäkään ei enää ole, koska väestö osasi hajaantua 30 suurkuntaan ympäri maan. Palvelusektori kukoistaa ja sosiaalinen kanssakäyminen on sen myötä aktiivisimmillaan. Ihminen on alkanut arvostamaan ajatusta, mielentyyneyttä, pohdintaa sekä toisen kuuntelemista, sillä huomasimme 2020-luvulla, että toisen kuuntelu oli oiva taito ja se hyödynsi vastuullisen ajattelun kehittymistä.

Suomi 2050-luvulla on suurvaltio entiseen nähden 15-20 miljoonan kansalaisellaan. Suomeen muutti Etelä-Euroopasta ja kaukoidästä runsaasti uutta elin- ja työvoimaa ja saimme väestöpyramidimme vinoutumat korjatuiksi.


Karjalan laulumaat tuottavat pelloillaan koko Suomelle merkittävän osan elintarvikkeistamme. Teimme Venäjän kanssa oivan vaihtokaupan; Saimme Karjalan ja Petsamon, annoimme ”Nokia-infran” vapaaehtoisella insinööriväestösiirrolla.


”Nokia-insinöörit” ottivatkin merkittävän yhteiskunta-aseman rakentamalla koko Venäjän langattoman infran palvelemaan tavara- ja ihmisvirtojen luonnontasapainoista logistiikkaa hyödyntäen maan jättiläismäiset luonnonvarat koko muun maailman käyttöön.
.
Golf-virta ei kääntynyt, eikä Englanti jäätynyt, koska USA:kin ymmärsi vähentää kulutustaan keskimääräiselle tasolle ja suuret nousumaat Kiina ja Intia ohjasivat kulutustottumuksen vanhakantaisesta markkinamekanismimentaliteetista uuteen luontoharmoniseen kierrätysjärjestelmään voimakkaiden keskushallintojensa ohjaksissa.

Me suomalaiset sulauduimme ilman rasismia uuteen toimeliaisuuskulttuuriin rikastaen näkemyksiämme ja tottumuksiamme. Suomessa syntyi 2050-luvulla lähinnä vain tummahiuksisia lapsia; vaalea geeni kapseloitui historiaan myöhempää käyttöä varten.

...
9287