Oliko Ruotsissa natsimielisyyttä viime sotien aikaan?

Ruotsi ei ole vieläkään penkonut menneisyyttään kunnolla viime sotien ajalta ja veljeilyään Saksan kanssa.

Ruotsista ei kait ketään kiikutettu, saippua tehtaaseen, sinisilmäisiä pulmusia kaikki!

Ainakin Ruotsi toimitti Hitlerille teräksen aseiden valmistukseen.

Kansainvälisesti arvostettu Myrdalien tutkijapariskunta, Gunnar ja Alva, pelkäsivät ruotsalaisten jäävän ”alempitasoisten siirtolaisten (= 1950- ja 1960-lukujen suomalaisten?) jalkoihin”. Tarvittiin väestön laadun parantamista.

Ajatukset kiehtoivat pitkään vielä sotien jälkeenkin, niin että jalostusintoa julistaneet saivat elää omatunto puhtaana ja nauttia leppoisista sodanjälkeisistä vuosista. Esimerkiksi Lundin yliopisto ei katsonut vielä 1960-luvullakaan tarpeelliseksi arvioida uudelleen juutalaisuuden asiantuntija Hugo Odebergin kiihkoilua.

Myrdalit liittyivät monien muiden tutkijoiden mukana P.A. Hanssonin johtamaan sosialidemokraattiseen puolueeseen. Demarit puhuivat hyvinvointivaltiosta, mutta samalla lämpenivät Myrdalien ajatuksille. Varsinkin ”imbesilleiksi” todettujen sterilointi oli heidän mielestään itsestään selvää. Irvokasta on, että Alva Myrdal ansaitsi toimistaan

Kansainvälisesti arvostettu Myrdalien tutkijapariskunta, Gunnar ja Alva, pelkäsivät ruotsalaisten jäävän ”alempitasoisten siirtolaisten (= 1950- ja 1960-lukujen suomalaisten?) jalkoihin”. Tarvittiin väestön laadun parantamista.

Ajatukset kiehtoivat pitkään vielä sotien jälkeenkin, niin että jalostusintoa julistaneet saivat elää omatunto puhtaana ja nauttia leppoisista sodanjälkeisistä vuosista. Esimerkiksi Lundin yliopisto ei katsonut vielä 1960-luvullakaan tarpeelliseksi arvioida uudelleen juutalaisuuden asiantuntija Hugo Odebergin kiihkoilua.

Myrdalit liittyivät monien muiden tutkijoiden mukana P.A. Hanssonin johtamaan sosialidemokraattiseen puolueeseen. Demarit puhuivat hyvinvointivaltiosta, mutta samalla lämpenivät Myrdalien ajatuksille. Varsinkin ”imbesilleiksi” todettujen sterilointi oli heidän mielestään itsestään selvää. Irvokasta on, että Alva Myrdal ansaitsi toimistaan jopa Nobel-palkinnon.

Ruotsin valtiokirkko vaati vuosina 1937-1945, että ruotsalaisen avioituessa saksalaisen kanssa hänen oli pystyttävä todistamaan aviopuolison ”rodullinen puhtaus”? Käytäntö perustui ulkoministeriön ohjeisiin. Eräät yritykset markkinoivat itseään ”puhtaina arjalaisina yrityksinä” ja paljastivat kilpailijoista löytyvän ”likaista juutalaista rahaa”.


https://www.verkkouutiset.fi/rotuhygieniaa-suomalainen-on-saamaton-ja-hidas-raskastekoinen-ja-kompelo-ruumiinliikkeissaan-31371/#102d2740


Kun kuulette sanan ”älymystö”, kavahtakaa. Vielä 1960-luvulla ruotsalainen yhteiskunta toteutti rotuhygienisin perustein muun muassa pakkosterilointeja. Kulttuuriantropologi Tapio Tamminen on laatinut historiikin rotuhygienian vaalimiseen Ruotsissa liittyneistä ajatuksista ja teoista.

Venäjä hyökkää itse kuin hitlerin natsisaksa ja yrittää syöttää noita älyvapaita "tietoja" milloin mistäkin euroopan maasta.

Oli koska kävivät koko ajan kauppaa natsisaksan kanssa.

Ruotsalaisten kohdalla tuo saattaakin pitää paikkansa.

Sven Hedin puuttuu listalta...


Kemppinen kirjoittaa samasta aiheesta vallan hurjia esimerkkejä:

Pakoon Ruotsiin

http://kemppinen.blogspot.com/2011/09/pakoon-ruotsiin.html

Uppsalan yliopiston ylioppilaskunta järjesti 1939 vastalausekokouksen, jossa oltiin yksimielisiä raivokkaasta hyökkäyksestä Saksasta ja Itävallasta maahan pyrkiviä, akateemisesta koulutettuja pakolaisia vastaan. Myös lehdistö riehaantui seitsemästä wieniläisestä lääkäristä.

Oikeusministeri K.W. Westman, joka istui virassaan vuoteen 1943, kiristi ulkomaalaislainsäädäntöä ja yllytti alaisiaan käyttämään painovapauslain porsaanreikiä. Puolan pakolaishallituksen raportit Saksan (Puolan alueen) tuhoamisleireiltä kiellettiin. Suurta eteläistä naapuria loukkaaviksi arvioidut elokuvat, kuten Chaplinin ”Diktaattori” joutuivat täysikieltoon.

Päiväkirjassaan Westman kiukutteli juutalaismiehistä, jotka osoittivat rodullisen ala-arvoisuutensa etenkin hysteerisellä käyttäytymisellään ja väitteillään, että juutalaisilla olisi Saksassa 1941-1942 muita ongelmia kuin ”tiettyä epämukavuutta”, josta he saivat syyttää itseään. Ruotsissa kun oltiin, myös Tukholman juutalainen seurakunta piti äärimmäisen pientä ääntä.

Juutalaiskysymys joutui uuteen valoon, kun saksalaiset ryhtyivät kuljettamaan maasta ja surmaamaan Norjan juutalaisia, joita ruotsalaiset olivat tottuneet kohtelemaan lähes vertaisinaan, monennen sukupolven norjalaisina. Kun Tanskan saksalaisjohto ilmeisesti tieten tahtoen antoi vastaavien suunnitelmien vuotaa, syntyi yksityisten hyväntekijöiden organisoima Tanskan juutalaisten pelastusoperaatio, jonka kustannuksiin Per Albin Hanssonin kaikkien puolueiden (paitsi kommunistien) hallituskin lopulta myönsi hiukan rahaa.

-

Valtiopäivillä kansanedustaja Wallén jäi historiaan vetoamalla:”… ei pidä ottaa [juutalaisia] tänne oppimaan ammatteja ja kilpailemaan ruotsalaisten virkamiesten kanssa ja sopeutumaan Ruotsin kansaan. Aasialainen kansanaines ei sovellu kunnon ruotsalaisten keskuuteen…”


-


Sekin on syytä muistaa, että vaikka poliittinen oikeisto ja kuningashuone olivat hyvin saksalaismielisiä ja eräillä johtavilla natseilla, etenkin Göringillä, oli herttaiset suhteet Ruotsiin, kansallissosialismi aatteena ja puolueena ei menestynyt Ruotsissa. Sekään ei auttanut, että suuret kansallissankarit, kuten tutkimusmatkailija Sven Hedin, ajoivat rajusti Saksan asiaa ja olivat vielä sodan päättymisen jälkeen sitä mieltä, että Hitler oli maailmanhistorian kaikkien aikojen suurin hahmo."

Paljon on Ruotsin suvaitsevaisuus ja monikulttuurin sieto muuttunut viime sotia edeltävästä ajasta. Olikohan tässä kyse uuden vai vanhan ruotsalaisen perinteen vaalimisesta? Näitä juttuja ei Ruotsista juurikaan ole nostettu esiin, vaan maa esitetään aina kovin positiivisessa valossa mm. maahanmuuttajien suhteen. Liekkö huono omatunto syynä? Kuinkahan monta uutta kulttuuria tuovaa pakolaislaivaa Ruotsi käännytti takaisin jo ennen sotia?

Erlander Tage Muistelmia 1901-1941
Tammi, 1973, 288 s., 1. painos

Sivu 192-194:

PAKOLAISPOLITIIKKA

"Koko tätä ongelmakimppua valaisivat yleisen mielipiteen ilmentymät käsiteltäessä yhtä sosiaaliministeriön toimialan suurta kysymystä, nimittäin pakolaiskysymystä.

Ruotsii etsiytyvä ennen kaikkea juutalaisten pakolaisten suuri joukko muistutti meitä joka päivä natsien Saksassa ja Itävallassa harjoittamasta hirmuvallasta. Useimmat eivät koskaan päässeet maahan vaan heidät torjuttiin rajoilla.
Gustav Möller pettyi todetessaan, miten vihamielisesti Ruotsin yleisen mielipiteen valtaosa suhtautui ajatukseen ottaa pakolaisia vastaan ja suoda heille turvapaikka. Erityisesti akateemisessa maailmassa harjoitettiin hurjaa agitaatiota. Uskoin mahdollisimman pitkään että nämä virtaukset olivat pinnallisia ja että niillä ei loppujen lopuksi ollut otetta yliopistopiireihin. Jouduin uusiin ajatuksiin. Lundissa, Uppsalassa, Tukholmassa hyväksyttiin suurilla enemmistöillä pakolaispolitiikkaamme vastaan suunnattuja päätöslauselmia. Jos meitä olisi arvosteltu liiallisesta pidättyvyydestä olisi arvostelijoita ollut helppo ymmärtää. Meidän kimppuumme käytiin kuitenkin sen vuoksi että olimme humaaneja, liian hölläkätisiä.
Natsien pakolaisia vastaan käymä kampanja huipentui vuoden 1939 alussa. Eräät lääketieteen asiantuntijat olivat ehdottaneet että Ruotsi ottaisi vastaan 10 (kymmenen) juutalaista lääkäriä. Sen ehdotuksen johdosta Lundin ylioppilaskunta hyväksyi 724 äänellä 342:ta vastaan päätöslauselman, jonka loppusanat kuuluivat:

"Tässä yhteydessä haluamme kuitenkin todeta että maahanmuutto, joka tuo vieraita aineksia kansamme keskuuteen, on mielestämme vahingollinen ja että sitä on mahdotonta puolustaa tuleville polville."

Ylioppilaat eivät kuitenkaan olleet yksin. Saimme suuren määrän kannanottoja, joita sävytti sama ajattelutapa.
Se tuntui nöyryyttävältä ja tuntuu yhä. Kaikki tämä tapahtui ennen sotaa. Ruotsi oli vapaa maa. Saatoimme itse päättää, kuinka kohtelimme pakolaisia. Emme voineet syyttää ketään. Saatoimme katsoa itseämme peilistä. Kuva ei ollut kaunis. On kuitenkin hyödyllistä nähdä millaisia olemme muodostaessamme mielipidettämme ilman ulkopuolista painostusta. Akateemisten nuorten enemmistö teki vapaasta tahdostaan valintansa: rotunäkökohtiin viitaten haluttiin torjua pieni joukko asiantuntijoita sen vuoksi että he olivat juutalaisia. Ruotsin pimeät vuodet eivät toden totta suinkaan alkaneet sodan puhjetessa."
Tage Fritiof Erlander oli Ruotsin pitkäaikainen pääministeri sotien jälkeen. (11. lokakuuta 1946 – 14. lokakuuta 1969)

Parlamentin jäsen hänestä tuli 1932, ja valtiosihteeriksi hänet hyväksyttiin vuonna 1938. Hänestä tuli hallituksen ministeri vuonna 1944 ja opetusministeri 1945. Hänet valittiin Per Albin Hanssonin seuraajaksi pääministeriksi ja sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtajaksi vuonna 1946.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tage_Erlander

Laitetaan loputkin eli suoraa jatkoa tuohon edelliseen juttuun Erlanderin muistelmista. Kyseessä on siis yhtenäinen lainaus mitään pois jättämättä.

Erlander Tage Muistelmia 1901-1941
Tammi, 1973, 288 s., 1. painos

Sivut 192-194:

PAKOLAISPOLITIIKKA

Gustav Möller palasi monesti siihen että toisinajatteleviin oli suhtauduttava hyvin sovinnollisesti. Hän meni niinkin pitkälle että oli valmis unohtamaan ihmisten natsimenneisyyden. Hän tiesi itse kuinka demokratian puutteet saattoivat johtaa kärsimättömyyteen ja harkitsemattomiin kannanottoihin. Hänellä oli tapana sanoa: Jos ihminen tekee tyhmyyden ennen kuin on täyttänyt 25 vuotta ja sitten katuu, on häneen suhtauduttava hyvin ymmärtäväisesti. On paljon tietämättömiä ihmisiä. Vuonna 1939 monet kiistivät hyvässä uskossa sen että Saksassa olisi keskitysleirejä. Hyvin harvat ruotsalaiset uskoivat Hitlerin vallan merkitsevän ihmisten joukkomurhia. Möllerin suvaitsevaisuudella oli kuitenkin rajansa. Siihen joka Hitlerin hyökättyä Norjaan ja Tanskaan 9. huhtikuuta 1940 oli natsi tai saksalaismielinen oli suhtauduttava valppaasti. Häneen ei voinut luottaa.

Näin ajateltaessa voi ylioppilaiden esiintyminen keväällä 1939 kylläkin tuntua masentavalta mutta silti siihen on mahdollista suhtautua ymmärtävästi. Sen sijaan on vaikeampaa unohtaa eräiden yliopistonopettajien toimintaa. Yksi esimerkki. Elokuussa 1940 ilmestyi professori Karl Olivecronan pieni kirja England eller Tyskland (suom. Englanti vai Saksa?, 1941).

Hän kirjoittaa näin: "Miettikääpä vielä kerran, eikö ole välttämätönä muodostaa verrattain rajoitetusta, tiheään asutetusta Euroopasta yksi kokonaisuus. Jos vastaus on myöntävä, miettikääpä sitten eikö kokonaisuuden keskuksena pidä olla Saksan, Euroopan suurimman ja voimakkaimman kansakunnan. Jos tähänkin kysymykseen on vastattava myöntävästi, muuttuu näkemyksemme siitä mitä on tapahtumassa. Silloin ymärrämme että Saksan kansa suorittaa eri tavoin raskaasti uhrautuen tehtävää, joka on välttämätön paitsi sen itsensä myös koko Euroopan vuoksi. (...) Saksan mahti herättää nyt suurta levottomuutta. Ehkä levottomuus olisi kuitenkin suurempi ja paremmin perusteltu, jos tuota mahtia ei olisikaan. On syytä miettiä millainen tulisi meidän asemastamme, jos englantilais-amerikkalaisen liittoutuman vastoin olettamuksiamme onnistuisi nälkiinnyttää ja autioittaa Euroopan mannermaa, ennen kaikkea Saksa. Silloin ehkä ymmärrämme kuinka kipeästi tarvitsemme suuren, vahvan, rohkean sukulaiskansamme ystävyyttä ja tukea."

Tässä kehitelty valtafilosofia on paljon pahempi kuin epäkypsien opiskelijoiden lausunnot asioista, joista he eivät mitään tienneet. Olivecronan mukaan meidän on tyytyväisinä tervehdittävä sitä että Saksa ottaa hoitaakseen Englannin voittonsa jälkeen vuonna 1918 laiminlyömän tehtävän: Euroopan yhdistämisen. Meistä itsestämme riippuu, liitetäänkö meidät yhdistämistyöhön väkivalloin ja verisin uhrein vai voiko se tapahtua ystävyyden ja yhteistyön hengessä. Onko kovinkaan omituista, jos tällainen vaikuttaa 20-vuotiaaseen opiskelijaan? Onko kovinkaan omituista, jos hän käsittää juristiprofessorin neuvot siten, että Ruotsin on luovuttava kaikenlaisesta vastarinnasta jos meitä kehotetaan alistumaan Hitlerin valtaan? Olivecronan kirjalla oli varmaan suuri merkitys sikäli että se tarjosi natsismista tartunnan saaneille nuorille alistumisen filosofisen pohjan. Kuinka nämä nuoret suhtautuisivat, jos Saksa hyökkäisi kimppuumme?"

Gustav Möller oli Ruotsin pitkäaikainen sosiaaliministeri (s.176)

http://sv.wikipedia.org/wiki/Gustav_Möller

Ja tämä taas oikeuttaa ryssän ryöstöretkeä ukrainaan millätavoin?

Ruotsin sosialisteilla on muisti pettänyt pahan kerran. He itse olivat vallassa kun juutalaisille näytettiin NEJ TACK!

<<Vastauksessaan Johansson vertasi Ruotsidemokraattien maahanmuuttopolitiikkaa 1930-luvun fasisteihin Saksassa, jotka estivät juutalaisten maahanmuuton<<

Ruotsin oikeus- ja maahanmuuttoministerin reaktio syytöksiin lisääntyneistä raiskauksista ja ryöstöistä: ”Minulle sillä ei ole merkitystä”

20.11.2019 19:28
Petri Saarela

https://www.kansalainen.fi/ruotsin-oikeus-ja-maahanmuuttoministerin-reaktio-syytoksiin-lisaantyneista-raiskauksista-ja-ryostoista-minulle-silla-ei-ole-merkitysta/

<<Tähän oikeus- ja maahanmuuttoministeri Morgan Johansson kuiskasi välihuomautuksena: – Minulle sillä ei ole merkitystä.

Vastauksessaan Johansson vertasi Ruotsidemokraattien maahanmuuttopolitiikkaa 1930-luvun fasisteihin Saksassa, jotka estivät juutalaisten maahanmuuton.<<

https://en.wikipedia.org/wiki/Morgan_Johansson

Morgan Johansson (full name: Tomas Morgan Johansson, born 14 May 1970) is a Swedish politician of the Social Democrats.

Mikäs puolue se olikaan Ruotsilla vallassa 1930 -luvun lopulla ja siitä alkaen? 

Tietysti SDP

https://fi.wikipedia.org/wiki/Per_Albin_Hansson

SDP Ruotsin pääministeri
24.9.1932–19.6.1936 ja 28.9.1936–6.10.1946 

Seuraaja oli samoin SDP:sta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tage_Erlander

11.10.1946–14.10.1969 

Kuinkahan monta uutta kulttuuria tuovaa pakolaislaivaa Ruotsi käännytti takaisin jo ennen sotia?

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4955

Suomessa ainakin oli.
Ja paljon.

Pitäisikö aloittajan mielestä Venäjääkin tuomita ja kohdella sen mukaan, mitä siellä tapahtui 80 vuotta sitten?

Maailma oli toisen maailmansodan aikaan varsin erinäköinen paikka kuin nyt.

Hyvä kirja aiheesta kuinka pysyä irti sodasta:

Suominen Tapani (toim.) Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa - Ruotsin idänpolitiikka ja Suomi vuodesta 1812 vuoteen 2002, Tammi, 2002, 289 s., 1. painos

Erlander Tage Muistelmia 1901-1941
Tammi, 1973, 288 s., 1.p

Turtola Martti Torniojoelta rajajoelle - Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923-1940 - Puolustuspoliittinen vaihtoehto
WSOY, 1984, 259 s.

Peittelyn taito, Aalders, Gerard & Wiebes, Cees. 1989. Art House.

Svenskar I Krig 1914-1945 Lars Gyllenhaal Lennart Westberg Historiska Media 2004 ISBN 91-85057-08-8

Molotov Ribbentrop sopimus. Ketkä olivatkaan natsien kavereita.

Nazimielisyyttä löytyi ihan kaikkialta, mutta sen perusteet ja ajatukset eivät olleet siinä vaiheessa juutalaisten poistaminen maailmasta ja muut kauheudet.
Putte vain yrittää kääntää maailmanhuomiota muualle ja hämmentää Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon.