Kaipaan pirttiseuroja

Hyvää ja selkeää ilmaisutaitoasi :)

No, olin lapsi silloin pirttiseura-aikakautena.
Ehkä aika on kullannut muistot.

Mutta eikö kuvailemasi meno jatku toimitaloillakin entisenlaisena, vai onko siellä jotenkin hillitympi tyyli?

Devoit kirjoitti:

Hyvää ja selkeää ilmaisutaitoasi :)

No, olin lapsi silloin pirttiseura-aikakautena.
Ehkä aika on kullannut muistot.

Mutta eikö kuvailemasi meno jatku toimitaloillakin entisenlaisena, vai onko siellä jotenkin hillitympi tyyli?

Lue lisää

Nykyisissä parameissa toimitaloissa meno on hillittyä ja charmikasta verrattuna entisajan pirttiseuroihin, joista on jäänyt monenlaisia hauskoja muistoja.
Paluuta ei entisaikaan ole, mutta onhan niitä pirtti ja kesämökkiseuroja vielä tuolla syrjäseuduilla.
Ja sitten on vielä nuita kyläkouluseuroja kesäisin myös, joissa hieman aistii entisajan tunnelmaa.
Mutta en kaipaa tupakansavuisia pirttejä, joissa isännät veti estoitta ja savuverho leijui sakeana leppalampun valossa.
Mutta on siinä muuta nostalgaa, kuten se, että kaikki tuli sinne riippumatta siitä, oliko uskovainen tai ei.
Mutta tukalaa se oli pienestä lapsesta istua siellä parisen tuntia, sillä saarnat kestivät ennen huomattavasti pitempään kuin nyt, jolloin kuljetaan aikataulun puitteissa.

Saarnat olivat siellä pirteissä myös sellaisia, että ne panivat kuulijan totisen paikan eteen.
Kun oli helvetin tulijärvillä hiillostettu, alkoivat herkkämieliset pakahtua ja tunteet purkautuivat huutoina ja kiljumisina.
Saarnaaja oli päässyt tavoitteeseensa saadessaan ihmisiä parannuksen tekoon.
Ja niitä syntejä tosiaan tunnustettiin sitten avoimesti kaikkien kuullen, eikä vain tyydytty pyytämään. Kerrottiin kaikki huoruudetkin, mikä synnytti hilpeyttä noituuksista puhumattakaan.

Mutta nyt, kun on hyvät toimitalot, ei ole enää tarpeen syntejäkään pyytää avoimesti anteeksi.
Ihmisillä menee niin hyvin. Yhä vain harvemmin näkee, että syntejä joku pyytäisi julkisesti anteeksi, kun ennen oli se käsitys, että ne pitää ääneen pyytää, muuten ei saa anteeksi.
Tässä on selvä muutos uskossa nähtävillä, sillä vain saarnamies itse pyytää syntejään seuraväeltä anteeksi ja seuraväki nostaa kätensä merkiksi, ikäänkuin siihen kaikkia käsiä tarvittaisiin.

pirttiseuralainen kirjoitti:

Nykyisissä parameissa toimitaloissa meno on hillittyä ja charmikasta verrattuna entisajan pirttiseuroihin, joista on jäänyt monenlaisia hauskoja muistoja.
Paluuta ei entisaikaan ole, mutta onhan niitä pirtti ja kesämökkiseuroja vielä tuolla syrjäseuduilla.
Ja sitten on vielä nuita kyläkouluseuroja kesäisin myös, joissa hieman aistii entisajan tunnelmaa.
Mutta en kaipaa tupakansavuisia pirttejä, joissa isännät veti estoitta ja savuverho leijui sakeana leppalampun valossa.
Mutta on siinä muuta nostalgaa, kuten se, että kaikki tuli sinne riippumatta siitä, oliko uskovainen tai ei.
Mutta tukalaa se oli pienestä lapsesta istua siellä parisen tuntia, sillä saarnat kestivät ennen huomattavasti pitempään kuin nyt, jolloin kuljetaan aikataulun puitteissa.

Saarnat olivat siellä pirteissä myös sellaisia, että ne panivat kuulijan totisen paikan eteen.
Kun oli helvetin tulijärvillä hiillostettu, alkoivat herkkämieliset pakahtua ja tunteet purkautuivat huutoina ja kiljumisina.
Saarnaaja oli päässyt tavoitteeseensa saadessaan ihmisiä parannuksen tekoon.
Ja niitä syntejä tosiaan tunnustettiin sitten avoimesti kaikkien kuullen, eikä vain tyydytty pyytämään. Kerrottiin kaikki huoruudetkin, mikä synnytti hilpeyttä noituuksista puhumattakaan.

Mutta nyt, kun on hyvät toimitalot, ei ole enää tarpeen syntejäkään pyytää avoimesti anteeksi.
Ihmisillä menee niin hyvin. Yhä vain harvemmin näkee, että syntejä joku pyytäisi julkisesti anteeksi, kun ennen oli se käsitys, että ne pitää ääneen pyytää, muuten ei saa anteeksi.
Tässä on selvä muutos uskossa nähtävillä, sillä vain saarnamies itse pyytää syntejään seuraväeltä anteeksi ja seuraväki nostaa kätensä merkiksi, ikäänkuin siihen kaikkia käsiä tarvittaisiin.

Lue lisää

Sitä se hoitokokousaalto teki, tappoi viimeisenkin hengen liikkeestä. Sisäistä hengellistä tyhjyyttä täyttämään nämä toimitalo ym. hössötykset ovat. Olen kuullut uuden merkityksen sanalle ry..

Ry = Rahankeruu yhdistys :)

Vanhan Heikki Saaren sanoin. Hommaan ei Raamatuita tarvittu.