Uupumaton on valo se taittaa hämärän hämyltä siivet virkistää voipuneet mykät ruusut ja liljat. Minut repäistiin pimeydestä kaipauksen tummasta ahjosta välkehtivään valoon tähtitaivaan ja kuun heteiden hyväilyihin. Silm…
Kivuliaana kuljin tomuiset mannut kuivuutta huokuvat solat ja hengitin vaivoin Atonin polttavien säteiden alla. Yöt olivat mustaa mykiötä ja satuttavaa hiljaisuutta. Kellon kierrot varjojen painoa hartioilla viimein näi…
katkonaisia okaisia viivoja sormiväleistä kämmenselkiin kukaan ei kukaan ole tunteva sieluni tummana läikkyvää vettä ei näkymättömien sirujen sumaa joita on jättänyt kyynelten karheat virrat toivon ettet katsoisi kasvoi…
Jos vaikenen se on sanatonta kaipausta kaipausta kosketuksiin sormenpäiden lauluihin ikävöivällä ihollani Kun valvon vavisten tähtipölyn laskeutuessa latvuksiin halu hyväilyihin käy kivuliaasti ylitseni. Silloin huuleni…
kirjoitan neitseelliselle arkille Sinulle kyynelettömän kirjeen sielun ja jäsenteni kivuista hiljaa toivoen että olisit parantava, lohdullinen ja hyväilevä tuuli ihollani aaltoillen aamu-unisilla hiuksillani kuohuisit l…
Voiko olla niin että minä ihmisenä, naisena hellänä haavoistani että elämä voisi sulkea vielä syliinsä ? Että kaipaukseni kehto läikkyisi luomisvoimastaan yli yön auringonnoususta auringonnousuun. Ei puhuta – aistitaan …
Jätä jotain pysyvää koska olet parasta elämässäni ole lähellä, lähempänä hyväile uurteiset uomani ehyeksi. Sähköisillä sormillasi lue temppelini ääret silmiesi liekillä ethän säästä vartaloltani ainoatakaan kohtaa. Pala…
Muistatko ajan jolloin minussa asui ilo se pisaroi poskilla ja ohimoilla keräsi hiuksiini auringon kehrän. Tai sen jolloin murheet mieltäni moukaroi. En kai pyytänyt silloin mitään vai vaadinko ehkä mykkänä sittenkin en…
Sateisten pilvien päärmeistä sepelkyyhkyn kujerruksesta se syntyi ja asettui asumaan hiljaa hiipien poveen. Sivalsi sielua jäi ikeenä ihoni alle eikä poistunut pimeän peittoon. Aamun värisevässä autereessa se kipeästi k…
Minussa on vieraillut vallattomat toisin kuin omani satamattomat mutta herkät miehen silmät. Hänen kehonsa kantaa kaipauksen tuulta mielensä intohimosta läikkyvää levottomuutta. Tuuli oli muuttuva taittuva sielujen mais…
Oli opittava avaamaan itkuista saenneet silmät vapauttaa sieluni syrjää painaneet pahkat. Havahtua huomaamaan kuinka kaipasinkaan ylleni taivasta uutta alleni elämää kuhisevaa maata. Valvoa yötä sylikkäin odottaa suudel…
Hae minut takaisin anna uusi rytmi elon hengähdyksilleni rintalastan, poveni alle. Kun tulet saa Äiti Maa helmastaan haaleat ruusut hiljaisuudestaan hehkumaan. Sirot seetrit ja kaislikon kainosti kaartumaan väriseviä ha…
Unohda kolhuni sillä olen nostanut toivon purjeet ajelehtinut kyynelehtien joutunut myrskyn silmään mutta luovuttaen apeuteni aallokolle. Sielujen sillalla tallettaisitko minusta tärkeimmän sormieni hapuilevat, arat lii…
Miksi vaikenisin siitä että eilisten surevat linnut livertävät kevään uusin lauluin. Tai siitä että murheiden pitkästä pimeästä surujeni tummasta tuhkasta syntyikin kaipaukseni. Polttavien käsiesi vaelluksesta vartaloll…
Kirjoitan kohtaamisista joissa jokainen kosketus pelkää hakea toinen toistaan. Kasvojen hehkusta jännittyneiden vartaloiden odotuksesta jossa Afroditekaan ei enää tiedä kummalle haavoittunut sydän kuuluu. En ojentanut k…
Näin viime yönä unen jossa ahdistukseni kiristävät köydet purkautuivat pölynä sylissäsi pois. Jossa kirjoitit rakkautesi laguunien valkoiseen polttavaan hiekkaan. Rakkaani se oli vain yksi ihmeiden täyteinen Jumalainen …
En ymmärtänyt kuinka silmäsi voisivat nähdä hiusteni hopeassa materiattomana sädehtivän kruunun. Rintojeni muodossa kypsien tähkäpäiden täyteläisyyden. Enkä kuvitella sitä miten kiihkeissä huokauksissa kaikkien galaksie…
Eilisestä kirjoitan Sinulle ja siitä kun kohtuuni oli istutettu suru. Pitkistä illoista jolloin pilvilaivueiden painunnat avaruuteen muuttivat taivaat äkisti raskaaseen mustaan. Sumu laskeutui huulille, ohimoille varova…
Olen joutunut odottamaan liian kauan kulkemaan liian monien tunneleiden läpi päästäkseni tähän päivään kevääseen. Jolloin olen ehkä valmis riisumaan murheideni käärinliinat avautumaan autereiseen punaisen auringon aamuu…
Olen luovuttamassa sitä osaa itsestäni joka on tehnyt myyräntyötä kovertanut kipeitä kohtia minuun. Haalenneen rakkauden rungosta annan myrskyn riipoa viimeisetkin lehdet katkoa karkeimmatkin säikeet. Tummimmat yöt ovat…
