voisin kirjoittaa tänään pehmein vaaleanpunaisin kirjaimin rakkaudesta siitä leiskunnasta joka miehen ja naisen välillä käy mutta ei kirjoitan sen kivuliaamman puolen sen josta mies ei tiedä yhtään mitään raskaudesta yh…
kukas se siellä sekö joka rakastui uumieni kapeuteen nuoren rintojeni pyöreyteen ja koskemattomaan impeyteeni ? heräävään naiseuteen sykkivään ihoni nälkään hiusteni aaltoon käsieni toimettomuuteen ja siihen vartaloni k…
ole ja asu minussa valona satoina tähtinä hiuksillani huulillani hymy ja suudelma yö yön jälkeen unen tuoksuna tyynylläni täytä sydämeni hellyydellä koska tuntuu että olen löytämässä tien kotiin Sinä olet elävä medaljon…
Ei välttämättä tarvitse puhua mitään sillä mykkyyskin on välillämme satojen sanojen kimaraa. Vaikka aina keväisin satamasta lipuu kauaksi laivat horisontin väreilevään usvaan silmut puhkeaa ja varistaa syksyisin itsensä…
kuinka monta askelta on kivun kärjestä kuljettava läpikäytävä pimeää ennen kuin löytää lumenvalkeaan ja taivaanvalon risteykseen ? kuulla kuinka puhut minulle äänellä jonka tunnen kirjoitat kirjaimilla jotka kuin villiv…
silloin kun öiden valveet painaa silmien pohjaa kaksi kelloa hakkaa hirsien syihin kuin rummut sekunti sekunnilta ne syövät tätä viheliästä aikaa mikään muu ei sitten muutukaan käperryn itseeni yhä syvemmälle ja vaikka …
Maalaan silmiisi maisemaa kosken nielussa pieni saari kaislaisia rantoja kiertää lukuisat kivet kuin kakkupapereita niiden reunat jäiset, rosoiset kaulukset jokaisella. Vesi vyöryy veturin lailla vaahtoaa, pauhaa ja puu…
Arvosta ja kunnioita minua kuin merta ei siksi että olisin jotain erityistä vaan siksi etten vaadi Sinulta mitään toivon vain. Kun tulet kertoisitko minulle miehen rakkaudesta millaista se on karheissa käsissäsi poskesi…
Kuinka paljon minun on aukaistava itseäni myönnettävä kulkeneeni niin montaa väärää tietä kerrottava halu syntyä uudelleen elämään ? Olen niin valmis ja silti niin keskeneräinen maa vailla juurta, hehkeää orasta halua, …
jos kirjoittaisin sen kaiken tähän Sinusta ei olisi lukijaksi ethän pysty edes kuulemaan kun olen yrittänyt kertoa ne ääneen kaikki lausumasi sanat ja lauseet niin kuin paperi sormeen ovat viiltäneet sieluani yhtä kivul…
kirjoitin joskus että unohdetaan kaikki kaikki korkeaveisut ja myytit rakkaudesta ja katsokaamme toisiamme silmiin totuutta pysähtymällä tähän arkeen ihmettelemään mihin rakkaus muuttanut näiden seinien ja näiden kahden…
Ihmisiä tulee ja menee yksi jättää jälkeensä katoamattoman tuoksun toinen silmieni taakse elävää kuvaa. Sitten on sellaisia jotka ovat jokaisessa päivässäni kuuluvat minuun kuin sykkivät suonet ihoni alla päälleni lanke…
ne on minussa vieläkin muistoina eilisen aamut jolloin kesä tulvi aromeineen ikkunasta sisään hiukset unisena merenä valloillaan ja kuulin ' Sinussa on kaunista kaikki kapeat sormet illoissa kuutamo luomillasi tuoksusi …
astuin hatarista kuvitelmista ja unelmistani ulos ja vaikka vapisen en useinkaan itke kyynel ei löydä väylää puristuakseen ulos vuodet jolloin en kirjoittanut ne kaikki olisi pitänyt kuitenkin tallentaa erot ja lähtemis…
monta elämää samassa kehossa alussa ryppyinen rintaa ja maitoa hamuava pikkuinen suu useita välissä ennen kuin saavutin aikuisuuden ehdin jo kuvitella etteivät tähdet palaa koskaan aurinko lävistäisi hiuksiani tai kuun …
yön iho lähelläni hellä uni äänetön uhmakkaasti astuin siitä pois en ehyenä erkaantuen kuitenkin se mikä minussa särkynyt on on enää vain muiden valkoista piirrettävää ja kirjoitettavaa hiekkaa sitä vastoin taas mikä eh…
jos minulta riistettäisiin kirjoittava käsi olisin vajaa hyvin paljosta vajaa enkä tiedä kuka puolestani kirjoittaisi kaiken kivun ja kiviset päivät jos minulta otettaisiin taito kävelyyn vietäisiin näkevät silmät tai k…
Haluan ei vaan tahdon antaa unohduksen ilmeettömiin harmaisiin päiviin. Kokea kaiken uudelleen asuttaa yhden sielun juurruttaa sydämen rakkaudella. Tuntea iholla lipuvan sokean mutta hakevan käden kasvoilla lämpimän hen…
kirjoittaisin sen musteella enemmän elävänä, enemmän käteni näköisenä kuin yhdenkään koneellisen fontin jälki sydänverelläni tunnistettavaksi sen kuinka olen rakastanut myrskyisästi intohimoisesti haaleinkin kosketuksin…
Elämä nakertaa hopea kiertyy hiuksiin ja silmien nuoruudenlähde muuttuu syvääkin syvemmäksi kokemusten sinen kodiksi. Miksi joka kerran pitäisi kertoa jotain uutta miksen saisi vain olla hiljaa että minussa asustava häm…
