Lustotutkimukset paljastavat todellisuuden;

"In the last million years the Earth’s climate has alternated between ice ages lasting about 100,000 years and interglacial periods of 10,000 to 15,000 years. The new results from the NEEM ice core drilling project in northwest Greenland, led by the Niels Bohr Institute at the University of Copenhagen show that the climate in Greenland was around 8 degrees C warmer than today during the last interglacial period, the Eemian period, 130,000 to 115,000 thousand years ago."

!Viimeisten miljoonien vuosien aikana maan ilmakehä on vaihdellut jääkausien jotka kestivät n. 100000 vuotta ja lämpimien jäättömien interglaciaalisten n. 10000 - 15000 vuotta kestäneiden jaksojen välillä. Uudet havainnot NEEM jään kairaus-projektista koillis-Grönlannissa, joita johti Niels Bohr Institute Kööpenhaminan yliopistolta, osoittavat että ilmasto Grönlannissa oli pyöreästi 8 astetta Celciusta lämpimämpiviimeisellä jäättömällä ja lämpimällä jaksolla 130000 - 115000 vuotta sitten verrattaessa tähän päivään.!,

https://www.nbi.ku.dk/english/news/news13/greenland-ice-cores-reveal-warm-climate-of-the-past/

Mikä vimma on esittää erilaisia väitteitä ja toimittajien/median suoltamia mielipiteitä ja lehtiartikkeleita iltapäivälehdistä ja muista epämääräisistä lähteistä joilla ei ole mitään tekemistä todellisen tieteellisen tutkimuksen kanssa, kun Ilmastosta ja sen muuttumisesta on olemassa tieteellisiö tutkimuksia joista voidaan yksiselitteisesti todeta että ilmasto lämpenee tarkalleen saman kaavan mukaan kuin edellisten jääkausi-jaksojen aikanakin.

Tanskan yliopiston Niels Bohr Institute on eturivin tutkimuslaitos mitä tulee paleoklimatologiseen tutkimukseen. Heillä on vuosikymmenien kokemus lukuisista sekä Antarktiksella että Grölannissa suoritettujen kairaus-näytteiden analysoinnissa.

Näiden tutkimusten tulos osoittaa kiistämättömästi että ilmasto lämpiää maan orbitaalisten muutosten yhtäaikaisuudesta johtuen ja että täsmälleen sama lämpenemiskuvio toistuu n 100000 vuoden jaksoissa.

https://www.nbi.ku.dk/english/news/news12/rise_in_temperatures_and_co2/

Viimeisin prjekti alkoi tästä uutisesta:
https://phys.org/news/2017-04-ice-core-drilling-north-eastern.html

Ja sen tulokset ovat analysoituna täällä:
https://link.springer.com/article/10.1007/s00382-016-3274-5?fbclid=IwAR0ObezKMaI3TFF9MpzITu8L4kAogod7rfQS89dH_Hc8E-hWxVe7TUGbPdg

Vielä tarkemmin täällä:
http://www.iceandclimate.nbi.ku.dk/publications/theses/phdthesis_rasmusa.pedersen.pdf
Kaikkissa näissä tutkimuksissa ilmaston lämpenemiselle mainitaa yksi yksiselitteinen syy. Maan orbitaalisten muutosten (Milankovitch cycle) aiheuttama n. 6% prosentin lämpömäärän lisäys.

Jääköhän tämä tieteellinen fakta vieläkään yhdenkään denialistin kalloon ! ! !

GuessWho kirjoitti:

"In the last million years the Earth’s climate has alternated between ice ages lasting about 100,000 years and interglacial periods of 10,000 to 15,000 years. The new results from the NEEM ice core drilling project in northwest Greenland, led by the Niels Bohr Institute at the University of Copenhagen show that the climate in Greenland was around 8 degrees C warmer than today during the last interglacial period, the Eemian period, 130,000 to 115,000 thousand years ago."

!Viimeisten miljoonien vuosien aikana maan ilmakehä on vaihdellut jääkausien jotka kestivät n. 100000 vuotta ja lämpimien jäättömien interglaciaalisten n. 10000 - 15000 vuotta kestäneiden jaksojen välillä. Uudet havainnot NEEM jään kairaus-projektista koillis-Grönlannissa, joita johti Niels Bohr Institute Kööpenhaminan yliopistolta, osoittavat että ilmasto Grönlannissa oli pyöreästi 8 astetta Celciusta lämpimämpiviimeisellä jäättömällä ja lämpimällä jaksolla 130000 - 115000 vuotta sitten verrattaessa tähän päivään.!,

https://www.nbi.ku.dk/english/news/news13/greenland-ice-cores-reveal-warm-climate-of-the-past/

Mikä vimma on esittää erilaisia väitteitä ja toimittajien/median suoltamia mielipiteitä ja lehtiartikkeleita iltapäivälehdistä ja muista epämääräisistä lähteistä joilla ei ole mitään tekemistä todellisen tieteellisen tutkimuksen kanssa, kun Ilmastosta ja sen muuttumisesta on olemassa tieteellisiö tutkimuksia joista voidaan yksiselitteisesti todeta että ilmasto lämpenee tarkalleen saman kaavan mukaan kuin edellisten jääkausi-jaksojen aikanakin.

Tanskan yliopiston Niels Bohr Institute on eturivin tutkimuslaitos mitä tulee paleoklimatologiseen tutkimukseen. Heillä on vuosikymmenien kokemus lukuisista sekä Antarktiksella että Grölannissa suoritettujen kairaus-näytteiden analysoinnissa.

Näiden tutkimusten tulos osoittaa kiistämättömästi että ilmasto lämpiää maan orbitaalisten muutosten yhtäaikaisuudesta johtuen ja että täsmälleen sama lämpenemiskuvio toistuu n 100000 vuoden jaksoissa.

https://www.nbi.ku.dk/english/news/news12/rise_in_temperatures_and_co2/

Viimeisin prjekti alkoi tästä uutisesta:
https://phys.org/news/2017-04-ice-core-drilling-north-eastern.html

Ja sen tulokset ovat analysoituna täällä:
https://link.springer.com/article/10.1007/s00382-016-3274-5?fbclid=IwAR0ObezKMaI3TFF9MpzITu8L4kAogod7rfQS89dH_Hc8E-hWxVe7TUGbPdg

Vielä tarkemmin täällä:
http://www.iceandclimate.nbi.ku.dk/publications/theses/phdthesis_rasmusa.pedersen.pdf
Kaikkissa näissä tutkimuksissa ilmaston lämpenemiselle mainitaa yksi yksiselitteinen syy. Maan orbitaalisten muutosten (Milankovitch cycle) aiheuttama n. 6% prosentin lämpömäärän lisäys.

Jääköhän tämä tieteellinen fakta vieläkään yhdenkään denialistin kalloon ! ! !

Lue lisää

Nuo muutokset ovat pitkän ajan muutoksia, mutta on olemassa muitakin syklejä jonka mukaan ilmasto muuttuu Aurinkosyklit samaan aikaan kun planeetaariset muutokset, Golf-virta jne.

Maailmassa on ollut 2000 vuoden aikana yksi pidempi lämpökausi, pienempi kylmäkausi Keskiajan noin 200 vuotinen lämminkausi ja 400 vuotinen kylmäkausi jolloin aurinkominimien aikaan oli erityisen kylmä. Nyt voi olla 200 vuotinen tai pidempi lämpökausi jolloin aurinkominimit eivät jäähdytä liikaa kun meret varastoivat lämpöä.

Anonyymi kirjoitti:

Nuo muutokset ovat pitkän ajan muutoksia, mutta on olemassa muitakin syklejä jonka mukaan ilmasto muuttuu Aurinkosyklit samaan aikaan kun planeetaariset muutokset, Golf-virta jne.

Maailmassa on ollut 2000 vuoden aikana yksi pidempi lämpökausi, pienempi kylmäkausi Keskiajan noin 200 vuotinen lämminkausi ja 400 vuotinen kylmäkausi jolloin aurinkominimien aikaan oli erityisen kylmä. Nyt voi olla 200 vuotinen tai pidempi lämpökausi jolloin aurinkominimit eivät jäähdytä liikaa kun meret varastoivat lämpöä.

Lue lisää

Ilmaston lämpiäminen on pitkäaikaisen kehityksen tulos.

Se ei ole alkanut esiteollisella ajalla, vaan kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Jos tällä kaudella esim pohjolassa sattui kylmempiä jaksoja niin ne ovat vain paikallisia säätilassa sattuneita ilmiöitä johon vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin pelkkä auringon aktiivisuuden lisääntyminen tai vähentyminen.

Merkittävin säätiloja jäähdyttävä tekijä on ylhäällä yli 10 km:n korkeudessa tapahtuvat polaariset ilmavirtaukset ja eritoten se millä kohtaa pohjois-kalottia tuo liki -100 asteinen ilmapatsas syöksyy maahan. Pohjoinen polaarinen virtaus ei hakeudu pohjoisnavalle koska pohjoisnapa sijaitsee avomerellä. Sen vuoksi napavirtauksen paikka muuttuu jatkuvasti jopa vuosittain mutta pitempiäkin jaksoja on havaittu.

Ei auringon pilkuilla ja sen säteilyn vaihtelulla ole mitään merkitystä kun puhutaan ilmaston niin pitkäkestoisesta lämpiämisestä että sen vaikutuksesta myös meret lämpiävät ja jäätiköt sulavat ja vielä niin voimakkaasti että hiilidioksidi ja metaani-pitoisuudet kohoavat sille tasolle millä ne nyt ovat.
,
Viimeisen jääkautisen jäätikön sulaminen kesti n. 25000 - 30000 vuotta eli tällaisen pitkäaikaisen lämpömäärän lisän voidaan katsoa muuttavan ilmastoa.

Auringonpilkuista, kosmisista säteistä kertoessa kuluu aika rattoisasti mutta niillä ei ole koskaan ollut niin pitkäkestoista vaikutusta että ne olisivat muuttaneet kaasukehän koostumusta kuten nyt on havaittavissa. Säätiloihin ja satonäkymiin nillä on vaikutusta, ei ilmaston lämpiämiseen.

GuessWho kirjoitti:

Ilmaston lämpiäminen on pitkäaikaisen kehityksen tulos.

Se ei ole alkanut esiteollisella ajalla, vaan kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Jos tällä kaudella esim pohjolassa sattui kylmempiä jaksoja niin ne ovat vain paikallisia säätilassa sattuneita ilmiöitä johon vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin pelkkä auringon aktiivisuuden lisääntyminen tai vähentyminen.

Merkittävin säätiloja jäähdyttävä tekijä on ylhäällä yli 10 km:n korkeudessa tapahtuvat polaariset ilmavirtaukset ja eritoten se millä kohtaa pohjois-kalottia tuo liki -100 asteinen ilmapatsas syöksyy maahan. Pohjoinen polaarinen virtaus ei hakeudu pohjoisnavalle koska pohjoisnapa sijaitsee avomerellä. Sen vuoksi napavirtauksen paikka muuttuu jatkuvasti jopa vuosittain mutta pitempiäkin jaksoja on havaittu.

Ei auringon pilkuilla ja sen säteilyn vaihtelulla ole mitään merkitystä kun puhutaan ilmaston niin pitkäkestoisesta lämpiämisestä että sen vaikutuksesta myös meret lämpiävät ja jäätiköt sulavat ja vielä niin voimakkaasti että hiilidioksidi ja metaani-pitoisuudet kohoavat sille tasolle millä ne nyt ovat.
,
Viimeisen jääkautisen jäätikön sulaminen kesti n. 25000 - 30000 vuotta eli tällaisen pitkäaikaisen lämpömäärän lisän voidaan katsoa muuttavan ilmastoa.

Auringonpilkuista, kosmisista säteistä kertoessa kuluu aika rattoisasti mutta niillä ei ole koskaan ollut niin pitkäkestoista vaikutusta että ne olisivat muuttaneet kaasukehän koostumusta kuten nyt on havaittavissa. Säätiloihin ja satonäkymiin nillä on vaikutusta, ei ilmaston lämpiämiseen.

Lue lisää

Kuulehan nyt Gessi!
Ilmasto on nykytutkimuksen mukaan 30 vuotta. Mieti sitä ensin ja sitten sitä , että kovasti mainostamasi 100 000 vuoden syklin sisällä on ollut jo erilaisia kylmä ja lämmin jaksoja myös jääkausi. Iso jääkausi päättyi noin 12 000 vuotta sitten ja senkin jälkeen ollaan oltu jääkaudella eli kaudella jolloin on valtavia jäätiköitä esim Antarktis. Sekin oli viimeksi jotenkin hakusessa.

Meillä on vielä ainakin 6000 vuotta peruslämmintä sykliä edessä ennen kuin maailma alkaa luisua kohden isoa jääkautta.
Koko asiassa on kyse siitä sulavatko jäätiköt nopeasti ja nouseeko merivesi liikaa. Asialle yritetään löytää ennustajien kautta kehityslinjoja mutta 3 eri instituutiota ja mittausorganisaatiota tuottavat aivan eri tuloksia tulevaisuudesta. Eli ei edes 100 vuoden päähän osata määritellä kehityssuuntaa varmasti.
Myös olisi hyvä tietää milloin tulevat satovahingot ja kylmät lyhytsyklit satovahinkojen kera.

Kasvihuonekaasujen kanssa on vähän vaikeaa kun nähdään , että esim . vähäinen , mieto kasvihuonekaasu on aina ennen seurannut lämpenemistä viiveellä ja se on seurannut merivesien lämpenemistä myös viivellä. samanlainen tilanne on nytkin.

GuessWho kirjoitti:

Ilmaston lämpiäminen on pitkäaikaisen kehityksen tulos.

Se ei ole alkanut esiteollisella ajalla, vaan kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Jos tällä kaudella esim pohjolassa sattui kylmempiä jaksoja niin ne ovat vain paikallisia säätilassa sattuneita ilmiöitä johon vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin pelkkä auringon aktiivisuuden lisääntyminen tai vähentyminen.

Merkittävin säätiloja jäähdyttävä tekijä on ylhäällä yli 10 km:n korkeudessa tapahtuvat polaariset ilmavirtaukset ja eritoten se millä kohtaa pohjois-kalottia tuo liki -100 asteinen ilmapatsas syöksyy maahan. Pohjoinen polaarinen virtaus ei hakeudu pohjoisnavalle koska pohjoisnapa sijaitsee avomerellä. Sen vuoksi napavirtauksen paikka muuttuu jatkuvasti jopa vuosittain mutta pitempiäkin jaksoja on havaittu.

Ei auringon pilkuilla ja sen säteilyn vaihtelulla ole mitään merkitystä kun puhutaan ilmaston niin pitkäkestoisesta lämpiämisestä että sen vaikutuksesta myös meret lämpiävät ja jäätiköt sulavat ja vielä niin voimakkaasti että hiilidioksidi ja metaani-pitoisuudet kohoavat sille tasolle millä ne nyt ovat.
,
Viimeisen jääkautisen jäätikön sulaminen kesti n. 25000 - 30000 vuotta eli tällaisen pitkäaikaisen lämpömäärän lisän voidaan katsoa muuttavan ilmastoa.

Auringonpilkuista, kosmisista säteistä kertoessa kuluu aika rattoisasti mutta niillä ei ole koskaan ollut niin pitkäkestoista vaikutusta että ne olisivat muuttaneet kaasukehän koostumusta kuten nyt on havaittavissa. Säätiloihin ja satonäkymiin nillä on vaikutusta, ei ilmaston lämpiämiseen.

Lue lisää

niinpä! - Ilmaston lämpeneminen nostaa hiidioksidin määrää ilmassa.

Nyt jönssille taas huomautus lähdekritiikistä.
Ei tuollaisille hörhösivuille kannata likittää, jos meinaa olla yhtään uskottava. Toisaalta uskottavutesi on ollut jo peitempään lähellä nollaa.

Jaa-a, tuli laitettua väärä linkki. Tätä tarkoitin.

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/30/2000_Year_Temperature_Comparison-fi.png/280px-2000_Year_Temperature_Comparison-fi.png

Sori.

Jos herra Jons vaivautuisi lukemaan koko tutkimuksen ensin ja sitten vasta kommentoisi noin hölmösti.
Pohjoisessa lämpö ratkaisee kasvun ja etelässä kosteuskin ratkaisee jne. Pitääkö auttaa varoittelijaa? Lause lauseelta olisi sinulle ehkä parempi. Vuodesta toiseen samat vastaukset ja aina asian vierestä.

Jons kirjoitti:

Jaa-a, tuli laitettua väärä linkki. Tätä tarkoitin.

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/30/2000_Year_Temperature_Comparison-fi.png/280px-2000_Year_Temperature_Comparison-fi.png

Sori.

Lue lisää

Ihanko ite ne just uploudasit tuonne?
Todella uskottavaa.

Kerrotko jönssi miksi sinulle kelpaa Michael Mannin ja yksipuu Briffan lustotutkimuksista laadittu ns. lätkämaila, mutta ei muiden lustotutkimukset.

Anonyymi kirjoitti:

Kerrotko jönssi miksi sinulle kelpaa Michael Mannin ja yksipuu Briffan lustotutkimuksista laadittu ns. lätkämaila, mutta ei muiden lustotutkimukset.

Tietenkin lätkämailan varresta ja lavasta on tehty lustotutkimukset ja ne aukottomasti todistavat ihmisen aiheuttaman ilmastonlämpenemisen.

Puiden kasvukausi voi olla mainitsemasi 2 kuukautta mutta lämpimämmällä jaksolla puun kasvukausi voi olla jopa 9 kuukautta. Kyllä sen erottaa helposti ihan paljaalla silmälläkin.

Anonyymi kirjoitti:

Ihanko ite ne just uploudasit tuonne?
Todella uskottavaa.

niinkö?

Anonyymi kirjoitti:

niinkö?

Ai jaa?

Anonyymi kirjoitti:

Ihanko ite ne just uploudasit tuonne?
Todella uskottavaa.

jaaha?

AGWläisten onneksi keskiajalla ei ollut lämpömittareita. Keskiajan lämpökaudenkin voi siksi mallintaa niin, että se sopii AGW-teoriaan. Kun halutaan todistaa teoria oikeaksi niin tehdään sitä varten tietokonemalli. Senhän AGWläiset osaavat.

oiskohan nyt robotti rauhoittunut.

Kyllähän se lustotutkimus kuvaa menneisyyden lämpötilaa ainakin siten, että on olemassa lustoja sieltä, missä nyt ei kasva kuin vaivaiskoivuja. Lapin puuttomien tuntureiden järvistä on löytynyt tuhansia vuosia vanhoja puunrunkoja. Väitätkö, että ne olisi sinne joku ilkeä denialisti piilottanut.

Ja senverran vielä lustoista, että Lapin n. 40 vuotias mänty on halkaisijaltaan ehkä 10 cm kun Etelä-Suomessa vastaavan ikäinen mänty voi olla halkaisijaltaan 30 cm. Kyllä se lämpötila on hyvin ratkaiseva puun kasvulle.

Tehdäänkö lätkämailat jostain männystä. Kysyn vain.

Anonyymi kirjoitti:

Ja senverran vielä lustoista, että Lapin n. 40 vuotias mänty on halkaisijaltaan ehkä 10 cm kun Etelä-Suomessa vastaavan ikäinen mänty voi olla halkaisijaltaan 30 cm. Kyllä se lämpötila on hyvin ratkaiseva puun kasvulle.

Lue lisää

Kukaan ei kiistä lämpötilan merkitystä luston kasvulle KASVUKAUDEN AIKANA. Lustotutkimuksella saadaan siis tietoa KASVUKAUDEN aikaisista lämpötiloista ja niiden vaihtelusta ja kasvukauden pituuden vaihtelusta eli käytännössä kasvukauden alkukuukauden lämpötiloista. Lustojen kasvukauden loppu tapahtuu vielä kesälämpötilojen vallitessa elokuun alussa eli ei ole samalla lailla sään määräämää kuin kauden alku.

Lustotutkimuksella ei saada tietoa ilmasto-olosuhteista kasvukauden ulkopuolella. Kun ehdottomasti suurin osa vuodesta (9 kk) ei ole lustojen kasvukautta niin lustojen perusteella ei luotettavasti voida tehdä päätelmiä koko vuoden keskilämpötiloista.

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan ei kiistä lämpötilan merkitystä luston kasvulle KASVUKAUDEN AIKANA. Lustotutkimuksella saadaan siis tietoa KASVUKAUDEN aikaisista lämpötiloista ja niiden vaihtelusta ja kasvukauden pituuden vaihtelusta eli käytännössä kasvukauden alkukuukauden lämpötiloista. Lustojen kasvukauden loppu tapahtuu vielä kesälämpötilojen vallitessa elokuun alussa eli ei ole samalla lailla sään määräämää kuin kauden alku.

Lustotutkimuksella ei saada tietoa ilmasto-olosuhteista kasvukauden ulkopuolella. Kun ehdottomasti suurin osa vuodesta (9 kk) ei ole lustojen kasvukautta niin lustojen perusteella ei luotettavasti voida tehdä päätelmiä koko vuoden keskilämpötiloista.

Lue lisää

Jos Jöns nyt vain tunnustaisi lustojen olevan mainio esimerkki kesien lämpötilojen tarkkailuun vuosituhansien aikana ja keskiajalal oli jopa heinäkuiden lämpötilat, 2,5C astetta lämpöisempiä kuin nyt. Mistä tiedämme? Golf-virran lämpenemsistä ja juuri näistä lustoista ja havupuiden levinneisyydestä mykyiselle tundralle.
Etkö oikein ymmärrä ,että kesät olivat lämpimämpiä ja pakosti kasvukausikin oli kaikilla kasveilla koska ne levisivät sinne lumihelvettiin asti.

Lusto ja ilamstotyutkimuksia on tehty muuallakin kuin vain Lapissa ja samoilla tuloksilla. Keskiajalla oli lämmin sykli GLOBAALISTI

Anonyymi kirjoitti:

Jos Jöns nyt vain tunnustaisi lustojen olevan mainio esimerkki kesien lämpötilojen tarkkailuun vuosituhansien aikana ja keskiajalal oli jopa heinäkuiden lämpötilat, 2,5C astetta lämpöisempiä kuin nyt. Mistä tiedämme? Golf-virran lämpenemsistä ja juuri näistä lustoista ja havupuiden levinneisyydestä mykyiselle tundralle.
Etkö oikein ymmärrä ,että kesät olivat lämpimämpiä ja pakosti kasvukausikin oli kaikilla kasveilla koska ne levisivät sinne lumihelvettiin asti.

Lusto ja ilamstotyutkimuksia on tehty muuallakin kuin vain Lapissa ja samoilla tuloksilla. Keskiajalla oli lämmin sykli GLOBAALISTI

Lue lisää

Miksi luulet keskustelevasi juuri tietyn nimetyn nimimerkin kanssa? Ajatteletko että hän ei käyttäisi tilaisuutta hyväkseen saadakseen kunnian viesteistään?

Minun mielestäni lustot ovat mainio menetelmä kasvukausien eli tiettyjen kevät- ja kesäkuukausien sääolosuhteiden havainnointiin. Valitettavasti lustot eivät kerro mitään lustojen kasvukauden ulkopuolisten kuukausien tapahtumista eli vuoden keskilämpötilojen muuttumista ei niillä nähdä. Kuten varsin hyvin tiedetään ei kesän ja syksyn-talven-kevään keskilämpötilat ole naimisissa keskenään.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi luulet keskustelevasi juuri tietyn nimetyn nimimerkin kanssa? Ajatteletko että hän ei käyttäisi tilaisuutta hyväkseen saadakseen kunnian viesteistään?

Minun mielestäni lustot ovat mainio menetelmä kasvukausien eli tiettyjen kevät- ja kesäkuukausien sääolosuhteiden havainnointiin. Valitettavasti lustot eivät kerro mitään lustojen kasvukauden ulkopuolisten kuukausien tapahtumista eli vuoden keskilämpötilojen muuttumista ei niillä nähdä. Kuten varsin hyvin tiedetään ei kesän ja syksyn-talven-kevään keskilämpötilat ole naimisissa keskenään.

Lue lisää

Meille tolkunihmisille riittää tämä reilusti pidentynyt ja lämpimämpi kasvukauden satojen vuosien jakso ja sitten kylmenevää näyttävä 400 vuoden jakso josta olemme vasta toipumassa ja toivottavasti lämpenee kuten keskiajalla kun puustoa oli nykyisellä tundrallakin.
Meille myös riittää se ,että Golf-virta oli lämpimämpi Keskiajalla samaan aikaan, joten viisastele sinä vaan keskenäsi.

Näyttö riittää aivan hyvin meille.

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan ei kiistä lämpötilan merkitystä luston kasvulle KASVUKAUDEN AIKANA. Lustotutkimuksella saadaan siis tietoa KASVUKAUDEN aikaisista lämpötiloista ja niiden vaihtelusta ja kasvukauden pituuden vaihtelusta eli käytännössä kasvukauden alkukuukauden lämpötiloista. Lustojen kasvukauden loppu tapahtuu vielä kesälämpötilojen vallitessa elokuun alussa eli ei ole samalla lailla sään määräämää kuin kauden alku.

Lustotutkimuksella ei saada tietoa ilmasto-olosuhteista kasvukauden ulkopuolella. Kun ehdottomasti suurin osa vuodesta (9 kk) ei ole lustojen kasvukautta niin lustojen perusteella ei luotettavasti voida tehdä päätelmiä koko vuoden keskilämpötiloista.

Lue lisää

"Lustotutkimuksella ei saada tietoa ilmasto-olosuhteista kasvukauden ulkopuolella. Kun ehdottomasti suurin osa vuodesta (9 kk) ei ole lustojen kasvukautta niin lustojen perusteella ei luotettavasti voida tehdä päätelmiä koko vuoden keskilämpötiloista"

Tarkoitatko että jos otetaan kitukasvuisia koivuja Lapista ja reheviä koivuja uudeltamaalta ja viedään ne laboratorioon niin tutkijat eivät voi koivuja vertaamalla yhtään arvioida koivujen kasvuympäristön lämpötilaa muuten kuin kolmen kesäkuukauden ajalta?

Anonyymi kirjoitti:

"Lustotutkimuksella ei saada tietoa ilmasto-olosuhteista kasvukauden ulkopuolella. Kun ehdottomasti suurin osa vuodesta (9 kk) ei ole lustojen kasvukautta niin lustojen perusteella ei luotettavasti voida tehdä päätelmiä koko vuoden keskilämpötiloista"

Tarkoitatko että jos otetaan kitukasvuisia koivuja Lapista ja reheviä koivuja uudeltamaalta ja viedään ne laboratorioon niin tutkijat eivät voi koivuja vertaamalla yhtään arvioida koivujen kasvuympäristön lämpötilaa muuten kuin kolmen kesäkuukauden ajalta?

Lue lisää

Tarkoitan, että lustotutkimus suoraan ei kerro muusta kuin kasvukauden aikaisista olosuhteista. Lustotutkimuksen kohteena on ollut Lapin metsänrajamänty, ei koivu. Lehtipuiden säilyvyys lienee heikompaa kuin havupuiden koska niissä ei ole pihkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi luulet keskustelevasi juuri tietyn nimetyn nimimerkin kanssa? Ajatteletko että hän ei käyttäisi tilaisuutta hyväkseen saadakseen kunnian viesteistään?

Minun mielestäni lustot ovat mainio menetelmä kasvukausien eli tiettyjen kevät- ja kesäkuukausien sääolosuhteiden havainnointiin. Valitettavasti lustot eivät kerro mitään lustojen kasvukauden ulkopuolisten kuukausien tapahtumista eli vuoden keskilämpötilojen muuttumista ei niillä nähdä. Kuten varsin hyvin tiedetään ei kesän ja syksyn-talven-kevään keskilämpötilat ole naimisissa keskenään.

Lue lisää

Kyllähän se lustotutkimus kertoo paljon muutakin. Lue tuo lustotutkimus. Jos vain kesälämpötila vaikuttaa kasvuun niin miksi sitten pohjoisen lapin männyllä vuosittainen pituuskasvu on jatkuvasti vain n. 10 cm vuodessa kun se etelän männyllä voi olla lähes metrin.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän se lustotutkimus kertoo paljon muutakin. Lue tuo lustotutkimus. Jos vain kesälämpötila vaikuttaa kasvuun niin miksi sitten pohjoisen lapin männyllä vuosittainen pituuskasvu on jatkuvasti vain n. 10 cm vuodessa kun se etelän männyllä voi olla lähes metrin.

Lue lisää

Luston kasvuun vaikuttaa vain luston kasvukauden olosuhteet. Pituuskasvuun vaikuttaa pituuden kasvukauden olosuhteet. Nämä kasvut kun tapahtuvat aivan eri osissa puuta.

Puu kasvaa pituutta vain latvan ylimmästä kärjestä.

Anonyymi kirjoitti:

Luston kasvuun vaikuttaa vain luston kasvukauden olosuhteet. Pituuskasvuun vaikuttaa pituuden kasvukauden olosuhteet. Nämä kasvut kun tapahtuvat aivan eri osissa puuta.

Puu kasvaa pituutta vain latvan ylimmästä kärjestä.

Lue lisää

Väärin. Puun pituskasvuun eli vuosikasvuun ja luston kasvuun vaikuttaa edellisen vuoden lämpösumma eli se paljonko puu on edellisenä kesänä saanut kerättyä ravintoa. Neulasen kasvuun vaikuttaa senhetkinen lämpötila

Anonyymi kirjoitti:

Väärin. Puun pituskasvuun eli vuosikasvuun ja luston kasvuun vaikuttaa edellisen vuoden lämpösumma eli se paljonko puu on edellisenä kesänä saanut kerättyä ravintoa. Neulasen kasvuun vaikuttaa senhetkinen lämpötila

Lue lisää

Kasvukauden ulkopuolella puu ei kerää ravintoa joten tieto sen ajan keskilämpötiloista jää saamatta. Kasvukauden lämpösumma ei valitettavasti edelleenkään kerro mitään kasvukauden ulkopuolelle jäävän ajan lämpötiloista.

Anonyymi kirjoitti:

Kasvukauden ulkopuolella puu ei kerää ravintoa joten tieto sen ajan keskilämpötiloista jää saamatta. Kasvukauden lämpösumma ei valitettavasti edelleenkään kerro mitään kasvukauden ulkopuolelle jäävän ajan lämpötiloista.

Lue lisää

"Pituuskasvu riippuu neulasten lukumäärästä

Puiden kasvu on monivaiheinen tapahtumasarja, ja eri puilla se on erilainen. Männyllä neulasten lukumäärä ja sitä kautta pituuskasvu määräytyvät jo edellisellä kasvukaudella. Tieto varastoituu talven ajaksi latvan kärkisilmuun. Pituuskasvu riippuu nimenomaan neulasten lukumäärästä: mitä enemmän kärkisilmussa on varastoituneita neulasaiheita, sitä enemmän latvakasvaimeen tulee pituutta. Männyn pituuskasvu ajoittuu maan etelä- ja keskiosissa kesäkuulle. Silloin mänty kasvaa varsin nopeasti ja latvakasvain venähtää parhaimmillaan 2–3 senttimetriä vuorokaudessa. Puut kasvavat pituutensa pääasiassa kesä–heinäkuussa, sen jälkeen uudet versot alkavat valmistautua talveen. Yleensä puiden pituuskasvu määräytyy kasvukauden olosuhteiden eli lämmön, valon ja kosteuden mukaan.

Paksuuskasvu kiivaimmillaan heinäkuussa

Puiden paksuus alkaa kasvaa yhtä aikaa pituuskasvun kanssa. Kiivaimmillaan se on pituuskasvun päätyttyä heinäkuussa ja elokuun alkupuolella. Uusi vuosikasvu kasvaa puun ulkoreunaan. Ensin kasvaa pehmeä ja vaalea, niin sanottu kevätpuu. Paksuuskasvun loppuvaiheessa kasvu hidastuu. Silloin vuosilustoon tulee paljon tukisolukkoa sisältävä tumma osa, niin kutsuttu kesäpuu. Vuosiluston paksuudet voivat vaihdella merkittävästi vuodesta toiseen. Kun lämpöä, vettä ja kasvutilaa on tarjolla riittävästi, vuosikasvua voi tulla useita millimetrejä. Huonoissa olosuhteissa vuosikasvu voi jäädä lähes olemattomaksi."

Anonyymi kirjoitti:

"Pituuskasvu riippuu neulasten lukumäärästä

Puiden kasvu on monivaiheinen tapahtumasarja, ja eri puilla se on erilainen. Männyllä neulasten lukumäärä ja sitä kautta pituuskasvu määräytyvät jo edellisellä kasvukaudella. Tieto varastoituu talven ajaksi latvan kärkisilmuun. Pituuskasvu riippuu nimenomaan neulasten lukumäärästä: mitä enemmän kärkisilmussa on varastoituneita neulasaiheita, sitä enemmän latvakasvaimeen tulee pituutta. Männyn pituuskasvu ajoittuu maan etelä- ja keskiosissa kesäkuulle. Silloin mänty kasvaa varsin nopeasti ja latvakasvain venähtää parhaimmillaan 2–3 senttimetriä vuorokaudessa. Puut kasvavat pituutensa pääasiassa kesä–heinäkuussa, sen jälkeen uudet versot alkavat valmistautua talveen. Yleensä puiden pituuskasvu määräytyy kasvukauden olosuhteiden eli lämmön, valon ja kosteuden mukaan.

Paksuuskasvu kiivaimmillaan heinäkuussa

Puiden paksuus alkaa kasvaa yhtä aikaa pituuskasvun kanssa. Kiivaimmillaan se on pituuskasvun päätyttyä heinäkuussa ja elokuun alkupuolella. Uusi vuosikasvu kasvaa puun ulkoreunaan. Ensin kasvaa pehmeä ja vaalea, niin sanottu kevätpuu. Paksuuskasvun loppuvaiheessa kasvu hidastuu. Silloin vuosilustoon tulee paljon tukisolukkoa sisältävä tumma osa, niin kutsuttu kesäpuu. Vuosiluston paksuudet voivat vaihdella merkittävästi vuodesta toiseen. Kun lämpöä, vettä ja kasvutilaa on tarjolla riittävästi, vuosikasvua voi tulla useita millimetrejä. Huonoissa olosuhteissa vuosikasvu voi jäädä lähes olemattomaksi."

Lue lisää

Kasvukauden ulkopuolisesta lämpötilasta ei siis lustoihin talletu tietoa. Lustotutkimus antaa tuhansien vuosien päähän historiallisen tiedon olosuhteista kasvukausien aikana mutta ei paljasta kyseisten vuosien keskilämpötilaa, johon tarvittaisiin myös tieto syksyn, talven ja kevään lämpötiloista kasvukauden ulkopuolella.

Ei se siitä mihinkään muutu. Lustotutkimuksella ei edelleenkään saa vuosien keskilämpötiloja selvitettyä.

Anonyymi kirjoitti:

Kasvukauden ulkopuolisesta lämpötilasta ei siis lustoihin talletu tietoa. Lustotutkimus antaa tuhansien vuosien päähän historiallisen tiedon olosuhteista kasvukausien aikana mutta ei paljasta kyseisten vuosien keskilämpötilaa, johon tarvittaisiin myös tieto syksyn, talven ja kevään lämpötiloista kasvukauden ulkopuolella.

Ei se siitä mihinkään muutu. Lustotutkimuksella ei edelleenkään saa vuosien keskilämpötiloja selvitettyä.

Lue lisää

Kyllähän se vahvoja viitteitä antaa kasvupaikan keskilämpötiloista. Helsingin ja Sodankylän vuosikeskilämpötilan ero on n. 6 astetta ja männyn kasvunopeus Etelä-Suomessa on varmaan viisinkertainen Lappiin verrattuna.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän se vahvoja viitteitä antaa kasvupaikan keskilämpötiloista. Helsingin ja Sodankylän vuosikeskilämpötilan ero on n. 6 astetta ja männyn kasvunopeus Etelä-Suomessa on varmaan viisinkertainen Lappiin verrattuna.

Lue lisää

Se antaa vahvoja viitteitä kasvukauden keskilämpötiloista, ei vuoden keskilämpötiloista.

Esimerkki: Paikallinen ilmasto muuttuu siten, että paikalleen jäävät korkeapaineet yleistyvät. Talvikuukaudet viilenevät viidellä asteella. Kesäkuukaudet lämpenevät esimerkiksi kolmella asteella. Vuosien keskilämpötilat laskevat kireiden talvipakkasten vuoksi mutta lustojen mukaan katsottuna vuodet olivat tavallista lämpimämpiä kun kasvukauden aikana oli enemmän lämpöä tarjolla.

Lustotutkimus ei kerro vuoden keskilämpötilan vaihteluita.

Anonyymi kirjoitti:

Se antaa vahvoja viitteitä kasvukauden keskilämpötiloista, ei vuoden keskilämpötiloista.

Esimerkki: Paikallinen ilmasto muuttuu siten, että paikalleen jäävät korkeapaineet yleistyvät. Talvikuukaudet viilenevät viidellä asteella. Kesäkuukaudet lämpenevät esimerkiksi kolmella asteella. Vuosien keskilämpötilat laskevat kireiden talvipakkasten vuoksi mutta lustojen mukaan katsottuna vuodet olivat tavallista lämpimämpiä kun kasvukauden aikana oli enemmän lämpöä tarjolla.

Lustotutkimus ei kerro vuoden keskilämpötilan vaihteluita.

Lue lisää

Höpö höpö! Mitä pohjoisemmaksi mennään ja kylmemmäksi vuosilämpötilat muuttuvat niin sitä huonommin puut kasvavat. Onhan se itsestään selvää, että mitä kylmempi ilmasto on niin sitä kylmempi ja lyhyempi on myös kesä. Eipä kasva puu tundralla vaikka siellä on joskus kesäisin hyvinkin kuumaa. Kyllä se kylmä ja pitkä talvi vaikuttaa myös kesän lämpösummaan. Eipä päästä koskaan Sodankylässä samaan lämpösummaan kuin eteläisessä Suomessa. Voit siis lopettaa tuon paskanjauhamisen.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö! Mitä pohjoisemmaksi mennään ja kylmemmäksi vuosilämpötilat muuttuvat niin sitä huonommin puut kasvavat. Onhan se itsestään selvää, että mitä kylmempi ilmasto on niin sitä kylmempi ja lyhyempi on myös kesä. Eipä kasva puu tundralla vaikka siellä on joskus kesäisin hyvinkin kuumaa. Kyllä se kylmä ja pitkä talvi vaikuttaa myös kesän lämpösummaan. Eipä päästä koskaan Sodankylässä samaan lämpösummaan kuin eteläisessä Suomessa. Voit siis lopettaa tuon paskanjauhamisen.

Lue lisää

Kierrät kehää. Kerro millä tavalla sinun mielestäsi seuraavat kaksi tilannetta tuottavat lustotutkimuksessa havaittavan eron:

a) Joulukuun, tammikuun ja helmikuun keskilämpötila on -5 astetta.
b) Joulukuun, tammikuun ja helmikuun keskilämpötila on -10 astetta.

Molemmat tuottaisivat erilaisen vuoden keskilämpötilan mutta kun ne tapahtuvat kasvukauden ulkopuolella puun ollessa lepotilassa niin tapahtumat eivät rekisteröidy puun lustoon. Vuoden keskilämpötilan muuttuisi (-5ºC * 3 kk / 12 kk) = 1.25ºC mutta lustot eivät muuttuisi millään tavalla.

Lustotutkimus ei vieläkään kerro vuoden keskilämpötilasta vaikka kuinka toistelet väitettäsi. Jos lustotutkimuksella saataisiin uskottava tieto vuoden keskilämpötilasta tuhansien vuosien takaa niin näkisit siitä tieteellisiä julkaisuita, joissa tuo asia kerrottaisiin. Vaan kun tieto saadaan ainoastaan kasvukauden ajalta on lustoista saatua dataa paljon vaikeampi käyttää ilmastohistorian tutkimuksessa.

Puulajien levinneisyystutkimukset ottavat kantaa siihen, täyttyykö jonkun puun kasvun edellytykset kasvukauden pituuden ja muiden vaatimusten osalta. Nekään eivät suoraan kerro koko vuoden keskilämpötilaa vaan kasvukauden tapahtumista.

Anonyymi kirjoitti:

Kierrät kehää. Kerro millä tavalla sinun mielestäsi seuraavat kaksi tilannetta tuottavat lustotutkimuksessa havaittavan eron:

a) Joulukuun, tammikuun ja helmikuun keskilämpötila on -5 astetta.
b) Joulukuun, tammikuun ja helmikuun keskilämpötila on -10 astetta.

Molemmat tuottaisivat erilaisen vuoden keskilämpötilan mutta kun ne tapahtuvat kasvukauden ulkopuolella puun ollessa lepotilassa niin tapahtumat eivät rekisteröidy puun lustoon. Vuoden keskilämpötilan muuttuisi (-5ºC * 3 kk / 12 kk) = 1.25ºC mutta lustot eivät muuttuisi millään tavalla.

Lustotutkimus ei vieläkään kerro vuoden keskilämpötilasta vaikka kuinka toistelet väitettäsi. Jos lustotutkimuksella saataisiin uskottava tieto vuoden keskilämpötilasta tuhansien vuosien takaa niin näkisit siitä tieteellisiä julkaisuita, joissa tuo asia kerrottaisiin. Vaan kun tieto saadaan ainoastaan kasvukauden ajalta on lustoista saatua dataa paljon vaikeampi käyttää ilmastohistorian tutkimuksessa.

Puulajien levinneisyystutkimukset ottavat kantaa siihen, täyttyykö jonkun puun kasvun edellytykset kasvukauden pituuden ja muiden vaatimusten osalta. Nekään eivät suoraan kerro koko vuoden keskilämpötilaa vaan kasvukauden tapahtumista.

Lue lisää

a) Helsingissä talven keskilämpötila -3,5 astetta. b) Sodankylässä -12,6 astetta. Helsingissä männyn vuosikasvu viisinkertainen verrattuna Sodankylään. Väitätkö ettei näy lustoissa? Jos ilmasto yllättäen lämpenisi vaikka 5 astetta niin kyllä se näkyisi myös Sodankylän puiden kasvussa. Vai väitätkö että vain talvet lämpenisi ja kesät pysyisivät ennallaan. Aika outo ilmastonmuutos olisi sellainen, jossa vain yksi vuodenaika lämpenee?

Väitit myös ettei tieteellisissä julkaisuissa ole lustotutkimuksista tehtyjä lämpötilakäyriä. Kyllä niitä on https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0277379199000566?via=ihub

Anonyymi kirjoitti:

a) Helsingissä talven keskilämpötila -3,5 astetta. b) Sodankylässä -12,6 astetta. Helsingissä männyn vuosikasvu viisinkertainen verrattuna Sodankylään. Väitätkö ettei näy lustoissa? Jos ilmasto yllättäen lämpenisi vaikka 5 astetta niin kyllä se näkyisi myös Sodankylän puiden kasvussa. Vai väitätkö että vain talvet lämpenisi ja kesät pysyisivät ennallaan. Aika outo ilmastonmuutos olisi sellainen, jossa vain yksi vuodenaika lämpenee?

Väitit myös ettei tieteellisissä julkaisuissa ole lustotutkimuksista tehtyjä lämpötilakäyriä. Kyllä niitä on https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0277379199000566?via=ihub

Lue lisää

Onko joku luvannut että ilmastonmuutos aiheuttaa tasaisen lämpötilan nousun ympäri vuotta? Minä pikemminkin olen nähnyt talvien lämpenemisen ennustettavan kesiin verrattuna kaksinkertaiseksi.

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/dfe79a73-08ea-4686-8463-811b87f53e44/lampotilat-kohoavat.html#h_L_mpeneminen_on_voimakkainta_talvella

Tuolta lainaus: "Lämpötila kohoaa Suomessa ilmastonmuutoksen myötä kaikkina vuodenaikoina (kuva 2). Eniten nousevat kuitenkin talvilämpötilat. Lämpötila kohoaa talvella lähes kaksi kertaa niin paljon kuin kesällä. [1] Pohjois-Suomessa talven keskilämpötila nousee jonkin verran nopeammin kuin maan eteläosissa (taulukko 1) [2], [3], [4]."

Viitteet [1] - [4] löytyvät lähdeluettelosta ja ovat siis tieteellisiä julkaisuita Suomen ilmastoon liittyen.

Aesdifaeger kirjoitti:

Onko joku luvannut että ilmastonmuutos aiheuttaa tasaisen lämpötilan nousun ympäri vuotta? Minä pikemminkin olen nähnyt talvien lämpenemisen ennustettavan kesiin verrattuna kaksinkertaiseksi.

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/dfe79a73-08ea-4686-8463-811b87f53e44/lampotilat-kohoavat.html#h_L_mpeneminen_on_voimakkainta_talvella

Tuolta lainaus: "Lämpötila kohoaa Suomessa ilmastonmuutoksen myötä kaikkina vuodenaikoina (kuva 2). Eniten nousevat kuitenkin talvilämpötilat. Lämpötila kohoaa talvella lähes kaksi kertaa niin paljon kuin kesällä. [1] Pohjois-Suomessa talven keskilämpötila nousee jonkin verran nopeammin kuin maan eteläosissa (taulukko 1) [2], [3], [4]."

Viitteet [1] - [4] löytyvät lähdeluettelosta ja ovat siis tieteellisiä julkaisuita Suomen ilmastoon liittyen.

Lue lisää

Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan esimerkiksi Sodankylän talvet eivät ole lämmenneet. Samoissa ollaan kuin 1920-1940 luvuilla. Voisit tuon valehtelun lopettaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan esimerkiksi Sodankylän talvet eivät ole lämmenneet. Samoissa ollaan kuin 1920-1940 luvuilla. Voisit tuon valehtelun lopettaa.

Ja vielä lisäyksenä ennusteet ovat samaa tasoa kuin arvaukset. Joka niihin uskoo on hölmö. Voisihan minäkin ennustaa että kylmenee 10 astetta uskotko?

Anonyymi kirjoitti:

Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan esimerkiksi Sodankylän talvet eivät ole lämmenneet. Samoissa ollaan kuin 1920-1940 luvuilla. Voisit tuon valehtelun lopettaa.

juuri paljastit alarmistien suuren pelon ,että paljastetaan se kuinka 30-40 luvulla oli melkein yhtä lämmin kuin nyt. Lätkämailanlapamalli lässähti , löts!

Anonyymi kirjoitti:

Kasvukauden ulkopuolella puu ei kerää ravintoa joten tieto sen ajan keskilämpötiloista jää saamatta. Kasvukauden lämpösumma ei valitettavasti edelleenkään kerro mitään kasvukauden ulkopuolelle jäävän ajan lämpötiloista.

Lue lisää

<<<Kasvukauden ulkopuolella puu ei kerää ravintoa joten tieto sen ajan keskilämpötiloista jää saamatta. <<<

Kasvukauden jälkeen puiden juuristo kasvaa syksyllä ja voi kasvaa läpi talvenkin, jos ei ole routaa.

Päätelihän se Mannikin globaalit lämpötilat yhden puun lustoista. Mitäs siihen sanot jönssi?

Ehkä sinunkin jönssi kannattaisi vähän perehtyä tuohon lustotutkimukseen ennenkuin päästelet noita sammakoita.

Anonyymi kirjoitti:

Päätelihän se Mannikin globaalit lämpötilat yhden puun lustoista. Mitäs siihen sanot jönssi?

Denialistit lässyttävät, heh.

Anonyymi kirjoitti:

Päätelihän se Mannikin globaalit lämpötilat yhden puun lustoista. Mitäs siihen sanot jönssi?

Mutta mitä sanotte siitä, että kun olen kaatanut saman kiinteistön alueelta useita lähes samankokoisia ja ulkoisesti samannäköisiäkin suurehkoja puita joiden iässä on kuitenkin 10- 18 vuoden eroja. Eli myös niissä ns. vuosirenkaissa on ihan valtaisia eroja. Puut näyttäisivät kasvaneen yhtä otollisilla paikoilla. Eräissä yksilöissä on ollut 1950- luvulle ajoittuvia suoranaisia kasvuryntäyksiä, vaan ei kaikissa. Mitä sanoo tutkija, mitä näistä voidaan päätellä?

Auringosta lähtevän ja maahan saapuvan säteilyteho vaihtelee juuri syklien muodossa.

Nyt on ollut lämmin sykli.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta mitä sanotte siitä, että kun olen kaatanut saman kiinteistön alueelta useita lähes samankokoisia ja ulkoisesti samannäköisiäkin suurehkoja puita joiden iässä on kuitenkin 10- 18 vuoden eroja. Eli myös niissä ns. vuosirenkaissa on ihan valtaisia eroja. Puut näyttäisivät kasvaneen yhtä otollisilla paikoilla. Eräissä yksilöissä on ollut 1950- luvulle ajoittuvia suoranaisia kasvuryntäyksiä, vaan ei kaikissa. Mitä sanoo tutkija, mitä näistä voidaan päätellä?

Lue lisää

Missä päin kaatelit niitä? Lapissa vai? Ai niin eihän sielä ole enää puita kun on niin kylmä.

Anonyymi kirjoitti:

Missä päin kaatelit niitä? Lapissa vai? Ai niin eihän sielä ole enää puita kun on niin kylmä.

Ei tosiaankaan lapissa, vaan ihan eteläisen Suomen alueella.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta mitä sanotte siitä, että kun olen kaatanut saman kiinteistön alueelta useita lähes samankokoisia ja ulkoisesti samannäköisiäkin suurehkoja puita joiden iässä on kuitenkin 10- 18 vuoden eroja. Eli myös niissä ns. vuosirenkaissa on ihan valtaisia eroja. Puut näyttäisivät kasvaneen yhtä otollisilla paikoilla. Eräissä yksilöissä on ollut 1950- luvulle ajoittuvia suoranaisia kasvuryntäyksiä, vaan ei kaikissa. Mitä sanoo tutkija, mitä näistä voidaan päätellä?

Lue lisää

Kasvupaikka vaikuttaa. Kun olet aikanaan harventanut kiinteistön alueelta puita on toisille puille tullut parempi kasvualue ja kasvu on siitä syystä kiihtynyt. Siitähän syystä metsiäkin harvennetaan että kasvaisivat nopeammin.

Anonyymi kirjoitti:

Kasvupaikka vaikuttaa. Kun olet aikanaan harventanut kiinteistön alueelta puita on toisille puille tullut parempi kasvualue ja kasvu on siitä syystä kiihtynyt. Siitähän syystä metsiäkin harvennetaan että kasvaisivat nopeammin.

Lue lisää

Metsiä ei harvenneta siksi, että ne kasvaisivat nopeammin. Metsiä harvennetaan, valitettavasti myös edelleen avohakataan, mahdollisimman suuren ja pikaisen rahallisen tuoton aikaansaamiseksi. Kun suuret "nykyaikaiset" metsänhakkuukoneet johonkin paikkaan ajetaan, niidenkin on pikaisesti hankittava hintansa, tulosta on synnyttävä tulevaisuuden näkymiä kunnioittamatta. Niin toimii "metsätalous", huomaa että metsätaloudesta on tullut yksi kova teollisuuden muoto, luonto ja sen tulevaisuus on arvoista toisarvoinen, paitsi poliitikkojen vaalipuheissa...
Menepä ulos vähän etäämmälle sinne luontoon ja katso tuollaisia aukkohakkuuaukeita, mitä mieltä olet näkemästäsi? Tai voit matkata vaikka Helsingin aurinkolahdeksi nimetylle asuinalueelle, minä muistan kun sillä paikalla vielä kasvoi komea mäntymetsä ja se koko alue oli upeata luonnollista luontoa. Siitä on hyvä jatkaa eteenpäin sataman suuntaan katselemista ja luonto muuttuu aina vain upeammaksi ja sopii aina vain paremmin ison kaupungin vihreyden aatteeseen...

Anonyymi kirjoitti:

Metsiä ei harvenneta siksi, että ne kasvaisivat nopeammin. Metsiä harvennetaan, valitettavasti myös edelleen avohakataan, mahdollisimman suuren ja pikaisen rahallisen tuoton aikaansaamiseksi. Kun suuret "nykyaikaiset" metsänhakkuukoneet johonkin paikkaan ajetaan, niidenkin on pikaisesti hankittava hintansa, tulosta on synnyttävä tulevaisuuden näkymiä kunnioittamatta. Niin toimii "metsätalous", huomaa että metsätaloudesta on tullut yksi kova teollisuuden muoto, luonto ja sen tulevaisuus on arvoista toisarvoinen, paitsi poliitikkojen vaalipuheissa...
Menepä ulos vähän etäämmälle sinne luontoon ja katso tuollaisia aukkohakkuuaukeita, mitä mieltä olet näkemästäsi? Tai voit matkata vaikka Helsingin aurinkolahdeksi nimetylle asuinalueelle, minä muistan kun sillä paikalla vielä kasvoi komea mäntymetsä ja se koko alue oli upeata luonnollista luontoa. Siitä on hyvä jatkaa eteenpäin sataman suuntaan katselemista ja luonto muuttuu aina vain upeammaksi ja sopii aina vain paremmin ison kaupungin vihreyden aatteeseen...

Lue lisää

Ai meinaat, että kaikki metsänomistajat ovat tyhmiä kun teettävät metsissään ensiharvennusta.

Anonyymi kirjoitti:

Kasvupaikka vaikuttaa. Kun olet aikanaan harventanut kiinteistön alueelta puita on toisille puille tullut parempi kasvualue ja kasvu on siitä syystä kiihtynyt. Siitähän syystä metsiäkin harvennetaan että kasvaisivat nopeammin.

Lue lisää

Noin voisi olla jos noin voisi olla. Mutta kun en ole aiemmin harventanut alueen puustoa, alueella ei ole kirves käynyt ennen minun kirvestäni ainakaan sataan vuoteen. Edes lahonneita kantoja jostain aiemmista hakkuista ei ole löytynyt. Alue on ruotsinvallan ajoista kuulunut yhdelle suvulle, heillä on edelleen isoja metsäomistuksia lähistöllä mutta metsänhakkuita he eivät harrasta, ottavat jonkun satunnaisen tuulenkaadon tarvepuukseen silloin tällöin. Eli tuostakaan ei oikein hyvää selitystä löydy puiden erilaiselle kasvulle.
Ja lisään vielä tarkennukseksi, että tietysti keskenään vertailemani puut ovat olleet saman lajin puita.

Anonyymi kirjoitti:

Noin voisi olla jos noin voisi olla. Mutta kun en ole aiemmin harventanut alueen puustoa, alueella ei ole kirves käynyt ennen minun kirvestäni ainakaan sataan vuoteen. Edes lahonneita kantoja jostain aiemmista hakkuista ei ole löytynyt. Alue on ruotsinvallan ajoista kuulunut yhdelle suvulle, heillä on edelleen isoja metsäomistuksia lähistöllä mutta metsänhakkuita he eivät harrasta, ottavat jonkun satunnaisen tuulenkaadon tarvepuukseen silloin tällöin. Eli tuostakaan ei oikein hyvää selitystä löydy puiden erilaiselle kasvulle.
Ja lisään vielä tarkennukseksi, että tietysti keskenään vertailemani puut ovat olleet saman lajin puita.

Lue lisää

Puun kasvuun ja ulkonäköön vaikuttaa myös sen perimä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tosiaankaan lapissa, vaan ihan eteläisen Suomen alueella.

Tarkemmin?

Jons kirjoitti:

Denialistit lässyttävät, heh.

tarttteeko siihen vastailla.

Anonyymi kirjoitti:

tarttteeko siihen vastailla.

Muistuttaa olemassaolostaan.

Kiitos asiallisesta kysymyksestä.

Keskiajalla oli Atlantin pohjoisalueilla lämmintä, se on varmaa. Muualta maapallolta ei löydy vastaavia todisteita lämpimyydestä. Eräissä tutkimuksissa on havaittu puolen asteen globaali lämmönnousu ko aikana, mutta toiset tutkimukset eivät ole sitä vahvistaneet. Asia on siis edelleen hyvin kiistanalainen.

Kaiken lukemani perusteella nyt tapahtunut lämmönnousu on kuitenkin omaa luokkaansa sekä nopeutensa että voimakkuutensa osalta.

Jons kirjoitti:

Kiitos asiallisesta kysymyksestä.

Keskiajalla oli Atlantin pohjoisalueilla lämmintä, se on varmaa. Muualta maapallolta ei löydy vastaavia todisteita lämpimyydestä. Eräissä tutkimuksissa on havaittu puolen asteen globaali lämmönnousu ko aikana, mutta toiset tutkimukset eivät ole sitä vahvistaneet. Asia on siis edelleen hyvin kiistanalainen.

Kaiken lukemani perusteella nyt tapahtunut lämmönnousu on kuitenkin omaa luokkaansa sekä nopeutensa että voimakkuutensa osalta.

Lue lisää

Jos asia on kyseenalainen niin onneksi jöns pystyy päättämään kaiken lukemansa perusteella sen mikä on oikea valinta maailman pelastamiseen. Vaikka sitä eivät tutkimukset olekaan vahvistaneet.

Jons kirjoitti:

Kiitos asiallisesta kysymyksestä.

Keskiajalla oli Atlantin pohjoisalueilla lämmintä, se on varmaa. Muualta maapallolta ei löydy vastaavia todisteita lämpimyydestä. Eräissä tutkimuksissa on havaittu puolen asteen globaali lämmönnousu ko aikana, mutta toiset tutkimukset eivät ole sitä vahvistaneet. Asia on siis edelleen hyvin kiistanalainen.

Kaiken lukemani perusteella nyt tapahtunut lämmönnousu on kuitenkin omaa luokkaansa sekä nopeutensa että voimakkuutensa osalta.

Lue lisää

Niin nytkin on lämpimämpää Pohjoiselle pallonpuoliskolla, ei mitään uutta, muuta kun puuraja ei ole vieläkään lähelläkään tundraa niin kuin silloin ennen.
Miksi poistatit globaalin Keskaijana lämpöjä kuvaavat tutkimukset jotka osoittivat selvän lämpökauden n 1000 luvulla??

Jons kirjoitti:

Kiitos asiallisesta kysymyksestä.

Keskiajalla oli Atlantin pohjoisalueilla lämmintä, se on varmaa. Muualta maapallolta ei löydy vastaavia todisteita lämpimyydestä. Eräissä tutkimuksissa on havaittu puolen asteen globaali lämmönnousu ko aikana, mutta toiset tutkimukset eivät ole sitä vahvistaneet. Asia on siis edelleen hyvin kiistanalainen.

Kaiken lukemani perusteella nyt tapahtunut lämmönnousu on kuitenkin omaa luokkaansa sekä nopeutensa että voimakkuutensa osalta.

Lue lisää

Minäpä kerron. Eipä taida kellään tutkijalla olla arvausta parempaa siitä mikä oli keskiajan lämpökauden lämpötila vaikka noilla mainituilla Etelämantereella ja Afrikassa (yht. pinta-ala n. 44 milj. neliökm). Se tiedetään, että Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa (yht. pinta-ala n. 34 milj. neliökm) oli kyllä lämmintä, pohjoisosissa jopa hyvin lämmintä. Joten ehkä ei kannata julistaa koko maapallon tilanteesta mitään kun ei oikeasti tiedetä. Se etenkin on kummallista julistusta että keskiajan lämpökausi oli vain pieni paikallinen ilmiö pohjoisessa, jos ei osata sanoa mikä se keskilämpötila tuolloin oli muualla!

Anonyymi kirjoitti:

Minäpä kerron. Eipä taida kellään tutkijalla olla arvausta parempaa siitä mikä oli keskiajan lämpökauden lämpötila vaikka noilla mainituilla Etelämantereella ja Afrikassa (yht. pinta-ala n. 44 milj. neliökm). Se tiedetään, että Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa (yht. pinta-ala n. 34 milj. neliökm) oli kyllä lämmintä, pohjoisosissa jopa hyvin lämmintä. Joten ehkä ei kannata julistaa koko maapallon tilanteesta mitään kun ei oikeasti tiedetä. Se etenkin on kummallista julistusta että keskiajan lämpökausi oli vain pieni paikallinen ilmiö pohjoisessa, jos ei osata sanoa mikä se keskilämpötila tuolloin oli muualla!

Lue lisää

On se tiedossa, että muuallakin oli lämpimämpää. mutta eräskin laaja tutkimus poistettiin välittömästi täältä, koska tämä Keskiajan kauden paikallisuus kuuluu AGW- probakandan viimeisiin linnakkeisiin tämän nykyisen lämpöjakson nopeuden kanssa ja sekään ei pidä paikkaansa.

Suurin piirtein sadassa- 150 vuodessa on kaikki lämpöjaksot kehittyneet ja pohjoisessa on ollut m 1,5-2C astetta lämpimämpää kuin ennen

Jons kirjoitti:

Kiitos asiallisesta kysymyksestä.

Keskiajalla oli Atlantin pohjoisalueilla lämmintä, se on varmaa. Muualta maapallolta ei löydy vastaavia todisteita lämpimyydestä. Eräissä tutkimuksissa on havaittu puolen asteen globaali lämmönnousu ko aikana, mutta toiset tutkimukset eivät ole sitä vahvistaneet. Asia on siis edelleen hyvin kiistanalainen.

Kaiken lukemani perusteella nyt tapahtunut lämmönnousu on kuitenkin omaa luokkaansa sekä nopeutensa että voimakkuutensa osalta.

Lue lisää

Kerro jönssi mikä luonnonilmiö olisi aiheuttanut paikallisen satoja vuosia kestäneen lämpökauden. Mikä olisi estänyt lämmön siirtymisen pohjoisen alueen ulkopuolelle.

Anonyymi kirjoitti:

On se tiedossa, että muuallakin oli lämpimämpää. mutta eräskin laaja tutkimus poistettiin välittömästi täältä, koska tämä Keskiajan kauden paikallisuus kuuluu AGW- probakandan viimeisiin linnakkeisiin tämän nykyisen lämpöjakson nopeuden kanssa ja sekään ei pidä paikkaansa.

Suurin piirtein sadassa- 150 vuodessa on kaikki lämpöjaksot kehittyneet ja pohjoisessa on ollut m 1,5-2C astetta lämpimämpää kuin ennen

Lue lisää

" eräskin laaja tutkimus poistettiin välittömästi täältä"

Tarkoitatko sitä, joka edelleenkin on keskustelussa "Tieteenkieltäjien ongelma" viestissä, jonka "Anonyymi" lähetti 12.5.2019 klo 19:02.

Jos oli joku muu tutkimus niin käy tekemässä siitä lyhytlinkki urly piste fi palvelussa ja laita se tähän nimenomaiseen viestiini vastaukseksi siten, että viestisi alkaa linkillä. Rekisteröity nimimerkki (minä) näkee myös poistatuksen kohteeksi joutuneista viesteistä niiden ensimmäiset sata merkkiä myös välilyönnit laskien joten tieto tulee perille kunhan se on viestin alussa. Kun saan tiedon niin laitan sen tähän keskusteluun omasta puolestani näkyville.

Aesdifaeger kirjoitti:

" eräskin laaja tutkimus poistettiin välittömästi täältä"

Tarkoitatko sitä, joka edelleenkin on keskustelussa "Tieteenkieltäjien ongelma" viestissä, jonka "Anonyymi" lähetti 12.5.2019 klo 19:02.

Jos oli joku muu tutkimus niin käy tekemässä siitä lyhytlinkki urly piste fi palvelussa ja laita se tähän nimenomaiseen viestiini vastaukseksi siten, että viestisi alkaa linkillä. Rekisteröity nimimerkki (minä) näkee myös poistatuksen kohteeksi joutuneista viesteistä niiden ensimmäiset sata merkkiä myös välilyönnit laskien joten tieto tulee perille kunhan se on viestin alussa. Kun saan tiedon niin laitan sen tähän keskusteluun omasta puolestani näkyville.

Lue lisää

Keskiajan lämpökauteen liittyen: Toisessa keskustelussa oli tuotu esille Saksan suunnasta vanha Science-Skeptical - blogissa vuonna 2009 julkaistu sivu, jolle oli kerätty vanhempia skeptisiä mielipiteitä asiasta eli esitetty ajatuksena että tuolloin olisi ollut lämpimämpää kuin nyt. Otan sen tässä esille siksi, että joku ei halua tätä mielipidettä esitettävän ja minusta kaikilla pitää olla oikeus esittää oma mielipiteensä, olipa se sitten muiden mielestä oikea tai väärä.

pages.science-skeptical.de/MWP/MedievalWarmPeriod.htmx

Kun viette hiiren kuvassa olevan yksittäisen pikkukuvan päälle niin osassa niistä löytyy suuntaa-antavia tietoja niiden alkuperistä. Osa taasen on täysin vailla lähdeviitteitä. Kunnollisia lähdeviitteitä en nähnyt.

Toistetaan vielä: Otan esille tämän sivun siksi, että minusta mielipiteitä ei pidä poistaa keskustelusta vain sillä perusteella että ne ovat jonkun mielestä vääriä.

Aesdifaeger kirjoitti:

Keskiajan lämpökauteen liittyen: Toisessa keskustelussa oli tuotu esille Saksan suunnasta vanha Science-Skeptical - blogissa vuonna 2009 julkaistu sivu, jolle oli kerätty vanhempia skeptisiä mielipiteitä asiasta eli esitetty ajatuksena että tuolloin olisi ollut lämpimämpää kuin nyt. Otan sen tässä esille siksi, että joku ei halua tätä mielipidettä esitettävän ja minusta kaikilla pitää olla oikeus esittää oma mielipiteensä, olipa se sitten muiden mielestä oikea tai väärä.

pages.science-skeptical.de/MWP/MedievalWarmPeriod.htmx

Kun viette hiiren kuvassa olevan yksittäisen pikkukuvan päälle niin osassa niistä löytyy suuntaa-antavia tietoja niiden alkuperistä. Osa taasen on täysin vailla lähdeviitteitä. Kunnollisia lähdeviitteitä en nähnyt.

Toistetaan vielä: Otan esille tämän sivun siksi, että minusta mielipiteitä ei pidä poistaa keskustelusta vain sillä perusteella että ne ovat jonkun mielestä vääriä.

Lue lisää

Uskottavuusvajetta havaittavissa.

Aesdifaeger kirjoitti:

Keskiajan lämpökauteen liittyen: Toisessa keskustelussa oli tuotu esille Saksan suunnasta vanha Science-Skeptical - blogissa vuonna 2009 julkaistu sivu, jolle oli kerätty vanhempia skeptisiä mielipiteitä asiasta eli esitetty ajatuksena että tuolloin olisi ollut lämpimämpää kuin nyt. Otan sen tässä esille siksi, että joku ei halua tätä mielipidettä esitettävän ja minusta kaikilla pitää olla oikeus esittää oma mielipiteensä, olipa se sitten muiden mielestä oikea tai väärä.

pages.science-skeptical.de/MWP/MedievalWarmPeriod.htmx

Kun viette hiiren kuvassa olevan yksittäisen pikkukuvan päälle niin osassa niistä löytyy suuntaa-antavia tietoja niiden alkuperistä. Osa taasen on täysin vailla lähdeviitteitä. Kunnollisia lähdeviitteitä en nähnyt.

Toistetaan vielä: Otan esille tämän sivun siksi, että minusta mielipiteitä ei pidä poistaa keskustelusta vain sillä perusteella että ne ovat jonkun mielestä vääriä.

Lue lisää

Minäpä näinkin kunnollisia jopa suomalaisia tutkimuksia pilvin pimein. Kas kun et kuitenkaan oikeasti avannut sivustoa.

En laskenut mutta siinä on kymmeniä(30)tutkimuksia ympäri maailmaa.

Anonyymi kirjoitti:

Minäpä näinkin kunnollisia jopa suomalaisia tutkimuksia pilvin pimein. Kas kun et kuitenkaan oikeasti avannut sivustoa.

En laskenut mutta siinä on kymmeniä(30)tutkimuksia ympäri maailmaa.

Lue lisää

... mutta ei niiden viitetietoja. Jos haluat tehdä tuolle mielipiteelle palveluksen niin keräät sivuston oikeat viitteet yhteen ja samaan paikkaan niin että ne on helposti tarkistettavissa. Ei siis mitään xxx mukaellen juttuja vaan ihan suoraan tutkimusartikkelin nimi ja se mitä tutkimusartikkelissa kerrotaan, ei blogistin omia päätelmiä.

Anonyymi kirjoitti:

... mutta ei niiden viitetietoja. Jos haluat tehdä tuolle mielipiteelle palveluksen niin keräät sivuston oikeat viitteet yhteen ja samaan paikkaan niin että ne on helposti tarkistettavissa. Ei siis mitään xxx mukaellen juttuja vaan ihan suoraan tutkimusartikkelin nimi ja se mitä tutkimusartikkelissa kerrotaan, ei blogistin omia päätelmiä.

Lue lisää

Löysin heti suomalaisen tutkimuksen ja aivan tunnettuja nimiä oli

Anonyymi kirjoitti:

Löysin heti suomalaisen tutkimuksen ja aivan tunnettuja nimiä oli

Laitapa siitä viitetiedot näkyviin niin kaivetaan tutkimus esille ja katsotaan mitä siinä sanottiin. Artikkelit saa sci-hub - palvelun kautta kuka tahansa luettavakseen.

Anonyymi kirjoitti:

Laitapa siitä viitetiedot näkyviin niin kaivetaan tutkimus esille ja katsotaan mitä siinä sanottiin. Artikkelit saa sci-hub - palvelun kautta kuka tahansa luettavakseen.

Tähän mennessä' jokaisessa pienessä palkissa n 50 kpl eri puolilla maailmaa saa klikattua aivan kaikki tiedot vuosiluvut, tutkimusten aiheet ja tekijät. Katso Skandinavia Lappi ja Weckström 2006

Anonyymi kirjoitti:

Tähän mennessä' jokaisessa pienessä palkissa n 50 kpl eri puolilla maailmaa saa klikattua aivan kaikki tiedot vuosiluvut, tutkimusten aiheet ja tekijät. Katso Skandinavia Lappi ja Weckström 2006

Lue lisää

OK, en tajunnut että klikkaamalla tulee vielä lisätietoa. Kiitos. Weckström 2006 on kokonaisuudessaan luettavissa doi - koodin avulla etsittynä sci-hub.tw/10.1016/j.yqres.2006.01.005

Anonyymi kirjoitti:

OK, en tajunnut että klikkaamalla tulee vielä lisätietoa. Kiitos. Weckström 2006 on kokonaisuudessaan luettavissa doi - koodin avulla etsittynä sci-hub.tw/10.1016/j.yqres.2006.01.005

Lue lisää

Tuossa Weckströmin vuoden 2006 artikkelissa kuvassa 5 on rinnakkain (A) diatomeista eli piilevästä, (B) useamman proxyn avulla määritetty ja (C) lustoista määritetty lämpötila-anomalia. Kuten kuvista huomataan erityisesti keskiajan lämpökauden kohdalla lustot eivät ole mikään lopullinen totuus rajoitustensa vuoksi eli lämpeneminen ilmeisesti tapahtui lustojen kasvukauden ulkopuolella.

Artikkelin lopussa todetaan, että kaikista tutkimuksen kattamista lämpökausista voimakkain piilevissä havaittava lämpötilan muutoksen merkki liittyy tähän viimeisimpään eli 1970-2000. Kyseinen maininta löytyy sivulta 85 oikeanpuoleisesta sarakkeesta noiden vuosilukujen kohdalta vimeisestä kappaleesta ennen konkluusioiden otsikkoa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa Weckströmin vuoden 2006 artikkelissa kuvassa 5 on rinnakkain (A) diatomeista eli piilevästä, (B) useamman proxyn avulla määritetty ja (C) lustoista määritetty lämpötila-anomalia. Kuten kuvista huomataan erityisesti keskiajan lämpökauden kohdalla lustot eivät ole mikään lopullinen totuus rajoitustensa vuoksi eli lämpeneminen ilmeisesti tapahtui lustojen kasvukauden ulkopuolella.

Artikkelin lopussa todetaan, että kaikista tutkimuksen kattamista lämpökausista voimakkain piilevissä havaittava lämpötilan muutoksen merkki liittyy tähän viimeisimpään eli 1970-2000. Kyseinen maininta löytyy sivulta 85 oikeanpuoleisesta sarakkeesta noiden vuosilukujen kohdalta vimeisestä kappaleesta ennen konkluusioiden otsikkoa.

Lue lisää

Joo joskus klikkaus riittää ja katsominen tai tarkistaminen alaspäin. Tiedot olivat alhaalla.
Niitä on n 50 eri puolilla maailmaa erilaisia ja lähes kaikki tarkistamani olivat Keskiajan lämpökautta puoltavia globaalisti. Eräs tutkimus Japanissa oli jotenkin hämärä.

Tunnustetaan kuitenkin se , että nykyinenkään lämpökausi ei ole tasainen koska Eteläinen Pallonpuolisko elää omaa elämäänsä ja sielä on suurimmat jäätiköt.
Kysymyksessä voi olla Golf-virran vaihtelu ja maapallon asennon vaihtelut. Toisaalta Eteläisellä pallonpuoliskolla on enemmän meriä ja pohjoisesssa maata.
Kieltämättä mielenkiintoista!

Anonyymi kirjoitti:

Joo joskus klikkaus riittää ja katsominen tai tarkistaminen alaspäin. Tiedot olivat alhaalla.
Niitä on n 50 eri puolilla maailmaa erilaisia ja lähes kaikki tarkistamani olivat Keskiajan lämpökautta puoltavia globaalisti. Eräs tutkimus Japanissa oli jotenkin hämärä.

Tunnustetaan kuitenkin se , että nykyinenkään lämpökausi ei ole tasainen koska Eteläinen Pallonpuolisko elää omaa elämäänsä ja sielä on suurimmat jäätiköt.
Kysymyksessä voi olla Golf-virran vaihtelu ja maapallon asennon vaihtelut. Toisaalta Eteläisellä pallonpuoliskolla on enemmän meriä ja pohjoisesssa maata.
Kieltämättä mielenkiintoista!

Lue lisää

Mutta lämpeneminen1900- 2000 -luvulla ei ole ollut tasaista eikä globaalia.

Olisihan se huolestuttavaa jos 400 vuotta pitkän kylmän kauden jälkeen olisi vain 100 vuoden lämpeneminen ja ei edes pystyttäisi toipumaan kylmästä kaudesta. Puurajakaan ei ole vielä keskiajan tasolla.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa Weckströmin vuoden 2006 artikkelissa kuvassa 5 on rinnakkain (A) diatomeista eli piilevästä, (B) useamman proxyn avulla määritetty ja (C) lustoista määritetty lämpötila-anomalia. Kuten kuvista huomataan erityisesti keskiajan lämpökauden kohdalla lustot eivät ole mikään lopullinen totuus rajoitustensa vuoksi eli lämpeneminen ilmeisesti tapahtui lustojen kasvukauden ulkopuolella.

Artikkelin lopussa todetaan, että kaikista tutkimuksen kattamista lämpökausista voimakkain piilevissä havaittava lämpötilan muutoksen merkki liittyy tähän viimeisimpään eli 1970-2000. Kyseinen maininta löytyy sivulta 85 oikeanpuoleisesta sarakkeesta noiden vuosilukujen kohdalta vimeisestä kappaleesta ennen konkluusioiden otsikkoa.

Lue lisää

Ruotsalainen tutkimus väitti Keskiajan lämmön lapissa olevan n .0,7-.0,8 C astetta lämpimämpää kuin nykyisin eli meillä on vielä matkaa ylöspäin jos lämpökausi on otollinen. Puuraja Lapissa ei ole vielä keskiajan tasoa.

Siitähän monet järkevät tieteilijät ovat uumoilleet ,että ei mennä globaalissa lämmössä yli 1,5 C asteen koska luonnolliset rajat tulevat vastaan. Todennäköisesti lämpökausi päättyy sitä ennen.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsalainen tutkimus väitti Keskiajan lämmön lapissa olevan n .0,7-.0,8 C astetta lämpimämpää kuin nykyisin eli meillä on vielä matkaa ylöspäin jos lämpökausi on otollinen. Puuraja Lapissa ei ole vielä keskiajan tasoa.

Siitähän monet järkevät tieteilijät ovat uumoilleet ,että ei mennä globaalissa lämmössä yli 1,5 C asteen koska luonnolliset rajat tulevat vastaan. Todennäköisesti lämpökausi päättyy sitä ennen.

Lue lisää

Juuri näin lämpökausi päättyy joskus. Toivottavasti CO2 riittää ylläpitämään edes siedettäviä lämpöjä pohjolassa. Ennen ei ollut kivaa hallakausilla.

Tuommoisella tarinalla saattaisi saada jonkun b:n tai c:n ylioppilaskirjoituksissa.

Sinne ilmaan ei kai ole kuitenkaan laskettu noin paljon öljyä ihan öljyn muodossa, eli sinne ovat menneet öljyn poltosta aiheutuneet kaasut tms., sitä kai tarkoitat? Silloin olet tietysti oikeassa. Mitä tarkoitat sillä, että "on syntynyt puhdasta hiiltä"? Eikö se ongelma ole juuri hiilidioksidi ynnä muut ns. kasvihuonekaasut, ei kai lyijykynässäni oleva hiili ole iso ongelma vaikka kynä olisi vähän suurempikin?
Poliitikot innostuvat aiheista joihin innostumisesta he laskelmoivat saavansa vaaleissa ääniä, onko se sen vaikeampaa ymmärtää. Joukossa voi toki olla joku aidostikin asiallaan oleva.

Vaikeampi kysymys: Mikä on se energia, joka voidaan ilman ympäristöriskejä tuottaa?
Leikitään ajatuksella, että suomen nykyinen väestö uudelleen "hajasijoitetaan" siten kuin elimme esim. noin 150 vuotta sitten, hyvin harvaan maalaisasutukseen ja pienehköihin taajamiin ja muutamiin pieniin silloisiin kaupunkimaisiin taajamiin ja että nämä kaikki saisivat entiseen tapaan esim. lähes kaiken lämmitykseen tarvitsemansa energian puita polttamalla ( muuta ei ollut ) ja edelleen ajatellaan kuinka puita poltettaisiin huonosti palavissa huonolla hyötysuhteella toimivissa tulisijoissa ( näin tapahtui vielä omassa syntymäkodissani! ) niin mikä olisi suomen kokonaissaastutus nykyiseen verrattuna?
Muistutan, koska tiedän asian kohtuu tarkkaan, että nykyiset isot voimalakokonaisuudet toimivat uusien modernien teknisten ratkaisujen ansiosta ja monenlaisten viranomaisvaatimusten sekä EU- direktiivienkin määrittelemissä puitteissa päästöjen suhteen siten, että tarkoittamani entinen puulämmityskyläyhteisö ei olisi osannut unelmoidakaan niin vähistä päästöistä tms. Suomen kansa aikaansaa esim. lämmityksessään enää muutaman kymmenen prosentin rikin oksidien päästöt verrattuna satavuotiaaseen suomeen, tuossa kyläyhteisössä 150 v. sitten vaan kukaan ei oikein ymmärtänyt mitään niistä päästöistä, toki niistä kärsittiin mutta pahimmiksi koettiin naapurin pyykkien likaantuminen tms., ei omien keuhkojen tilanne.

Kun otat esiin käsitteen myrkyt, otat esiin edellistäkin vakavamman asian ja se on ehkä eri keskustelun aihe, niitä useimpia myrkkyjä kun ei siinä kuvailemassani entisajan yhteisössä juuri esiintynyt.
Muuten, käytätkö itse nykyaikaisia pesuaineita, lääkkeitäkin kenties tms?

"asiantuntijat" sinulla aivan oikein lainausmerkeissä. Paljon varmaan myös tehtiin, ettei 2K aiheuttanut häiriöitä.

Hypetys syntyy pääasiassa mediassa. Kriittinen lukija tajuaa, mikä on uutisen varsinainen sisältö ja mikä toimittajan skandaalitehtailua.

Minulle on usein tullut mieleen, että denialisteilla ei näytä olevan kykyä tajuta sitä, vaan kohu-uutiset ilmastosta mielletään tiedemiesten aiheuttamiksi.

Jons kirjoitti:

"asiantuntijat" sinulla aivan oikein lainausmerkeissä. Paljon varmaan myös tehtiin, ettei 2K aiheuttanut häiriöitä.

Hypetys syntyy pääasiassa mediassa. Kriittinen lukija tajuaa, mikä on uutisen varsinainen sisältö ja mikä toimittajan skandaalitehtailua.

Minulle on usein tullut mieleen, että denialisteilla ei näytä olevan kykyä tajuta sitä, vaan kohu-uutiset ilmastosta mielletään tiedemiesten aiheuttamiksi.

Lue lisää

Juuri näin. Pitää aina muistaa että toimittaja elää kohu-uutisista ja varsinkin printtimedialla menee nykyään huonosti. Mikään maailmanloppua vähäisempi uutinen ei enää kiinnitä huomiota joten kaikki uutiset ovat maailmanlopunuutisia jotta niihin kiinnitettäisiin huomiota.

Jokainen 5 m/s navakampi tuulenpuhuri Suomessa tuntuu ennusteissa muuttuvan rajuksi myrskyksi ja vaaratilanteen uhkaksi.

Lööppien sijaan kannattaisi katsoa mitä tutkijat oikeasti kirjoittavat asioista.

Nim "Niikukyöpelille" kerron , että olin yötyövuorossa isolla voimalalla ko, hetkenä. En muista mitään maailmanlopun tai edes katastrofin väitteitä olleen missään, mistä ihmeestä kerrot. Mahdollisiin häiriöihin tietokoneiden, puhelimien yms. toiminnoissa oli toki varauduttu, mutta ei siinä mitään erikoista odoteltu eikä minkään erikoisen tilanteen syntymiseen uskottu. Että palataan realismiin!

Anonyymi kirjoitti:

Nim "Niikukyöpelille" kerron , että olin yötyövuorossa isolla voimalalla ko, hetkenä. En muista mitään maailmanlopun tai edes katastrofin väitteitä olleen missään, mistä ihmeestä kerrot. Mahdollisiin häiriöihin tietokoneiden, puhelimien yms. toiminnoissa oli toki varauduttu, mutta ei siinä mitään erikoista odoteltu eikä minkään erikoisen tilanteen syntymiseen uskottu. Että palataan realismiin!

Lue lisää

Kun vuonna 1967 Ruotsissa oli juuri siirrytty oikeanpuoleiseen liikenteeseen, tuli rajan yli norjalainen rekka, joka paahtoi täyttä vauhtia vasenta puolta. Kun poliisi pysäytti, rekkakuski kertoi, ettei ollut kuullutkaan.

Ruotsissakin oli tuhansia ja tuhansia, jotka eivät olleet kuulleet eivätkä lukeneet asiasta, vaikka silloin ei juuri muuta käsiteltykään.

Ilmankosteus taas on suoraan riippuvainen lämpötilasta, se on ihan fysikaalinen perusasia. Eikä nyt tarkoiteta ensisijaisesti vähän hämäävästikin yleisesti käytettyä ilman suhteellisen kosteuden määritelmää, vaan sitä paljonko (ulko)ilmassa milloinkin on kosteutta: Jos otetaan selvyyden vuoksi myös suhteellinen kosteus huomioon ja se sattuu olemaan kahdessa tarkasteltavassa lämpötilassa, vaikka plus 20 asteessa ja miinus 20 asteessa sama 80 %, niin plus 20 asteisessa ilmassa on kosteutta noin kolminkertainen määrä miinus 20 asteiseen ilmaan verrattuna.
Lämpötilalla siis on paljonkin merkitystä, samoin kuin puiden maaperästä saamalla kosteudella. Tiedetään miten pohjoisessa suomessa puiden kasvukausi on lähes kuukauden maan eteläisimpiä alueita lyhyempi, mistä tämä johtuu ellei lämmön määrästä. Muistetaan ettei se voi johtua auringonvalon puutteesta pohjoisessa, siellä talvipäivät ovat lyhyitä mutta puiden kasvukauden aikana valoa on enemmän kuin etelässä!
Jos sitten sattuu erityisen lämmin mutta samalla erityisen kuiva kesä, sellainen sattui olemaan 2018 vuoden kesä ainakin eteläisessä suomessa, niin tietenkin maaperän kuivuus alkoi jo vaikeuttaa puiden riittävää kosteudensaantia sekä myös maaperästä otettavien ravinteiden kuljetusta puihin, eli hyvät ja huonot kasvukaudet ovat yhdessä monen tekijän summa.

2018 kesän kuivuuden seurauksena useiden puiden kasvu hidastunee pysyvästi usean vuoden ajaksi, riippumatta siitä ovatko seuraavat vuodet vaikka miten otollisia kasvulle. Puillakin nimittäin on muisti, mutta se olisi toinen ja pitempi tarina.

Koko asia poistettiin ja kysymyksessä on oikeasti nerokas luonnosuojelija joka keksi yksinkertaisen idean luonnon oman sellaisen pelastastaakseen ruohosavannit aavikoitumiselta.

Siinä oli myös mainita kuinka savannien asukkaat kulottavat kuivuneita ruohikkoja ja sen toimenpiteen hiilipäästöt ovat hurjia. se sopii kyllä tähänkin ilmastoaiheeseen.

How to green the wordls deserts and deverse the words climate? U-tube

Anonyymi kirjoitti:

Koko asia poistettiin ja kysymyksessä on oikeasti nerokas luonnosuojelija joka keksi yksinkertaisen idean luonnon oman sellaisen pelastastaakseen ruohosavannit aavikoitumiselta.

Siinä oli myös mainita kuinka savannien asukkaat kulottavat kuivuneita ruohikkoja ja sen toimenpiteen hiilipäästöt ovat hurjia. se sopii kyllä tähänkin ilmastoaiheeseen.

How to green the wordls deserts and deverse the words climate? U-tube

Lue lisää

Ilmeisestikin tarkoitat Allan Savoryn TED-esitystä, jossa hän käsittelee ruohosavannien aavikoitumista ja sen estämistä tuomalla takaisin suuret eläinlaumat tallomaan säännöllisesti ruohon matalaksi kuten villieläinten laumat aikanaan tekivät. Tämä on tietenkin myrkkyä niille, joiden mielestä lihakarjan kasvatus pitäisi lopettaa ja siirtyä kasvissyöntiin.

Esityksen löytää googlettamalla hakusanoilla

Allan Savory TED 2013

Näyttää TED webbisivustolta puolelta löytyvän myös suomeksi tekstitetty versio, jota google tarjosi minulle ensimmäisenä osumana.

Aesdifaeger kirjoitti:

Ilmeisestikin tarkoitat Allan Savoryn TED-esitystä, jossa hän käsittelee ruohosavannien aavikoitumista ja sen estämistä tuomalla takaisin suuret eläinlaumat tallomaan säännöllisesti ruohon matalaksi kuten villieläinten laumat aikanaan tekivät. Tämä on tietenkin myrkkyä niille, joiden mielestä lihakarjan kasvatus pitäisi lopettaa ja siirtyä kasvissyöntiin.

Esityksen löytää googlettamalla hakusanoilla

Allan Savory TED 2013

Näyttää TED webbisivustolta puolelta löytyvän myös suomeksi tekstitetty versio, jota google tarjosi minulle ensimmäisenä osumana.

Lue lisää

Kertooko tämä Savory, miksi niitä suuria eläinlaumoja ei siellä ole, ja jos niitä on joskus siellä ollut, miksei niitä ole siellä enää?

Anonyymi kirjoitti:

Kertooko tämä Savory, miksi niitä suuria eläinlaumoja ei siellä ole, ja jos niitä on joskus siellä ollut, miksei niitä ole siellä enää?

Kyseiset eläinlaumat metsästettiin pois ihmisen toimesta. Näin kävi esimerkiksi USA:n biisonilaumoille. Ennen vuotta 1800 biisoneita oli luokkaa 60 miljoonaa, vuonna 1840 enää 35 miljoonaa ja vuonna 1870 viitisen miljoonaa. Vuoteen 1900 mennessä oli biisoni metsästetty lähes sukupuuttoon eli sitä oli jäljellä muutama sata yksilöä.

Harvalla seudulla on enää vapaasti liikkuvia eläinlaumoja sillä niillä olisi rahallista arvoa paikallisille ihmisille. Ihmiset leviävät ja eläimet väistyvät.

Anonyymi kirjoitti:

Kyseiset eläinlaumat metsästettiin pois ihmisen toimesta. Näin kävi esimerkiksi USA:n biisonilaumoille. Ennen vuotta 1800 biisoneita oli luokkaa 60 miljoonaa, vuonna 1840 enää 35 miljoonaa ja vuonna 1870 viitisen miljoonaa. Vuoteen 1900 mennessä oli biisoni metsästetty lähes sukupuuttoon eli sitä oli jäljellä muutama sata yksilöä.

Harvalla seudulla on enää vapaasti liikkuvia eläinlaumoja sillä niillä olisi rahallista arvoa paikallisille ihmisille. Ihmiset leviävät ja eläimet väistyvät.

Lue lisää

Eli aavikoitumista ei olisi tapahtunut, jos eläimiä ei olisi metsästetty. Paljon eläimiä, paljon ruohoa, tai ihan toisin, kuten suomen lapissa nyt: Paljon laiduntavia ja laitumia tallaavia poroja ja sen seurauksena aina vain vähemmän jäkälää...

Aesdifaeger kirjoitti:

Ilmeisestikin tarkoitat Allan Savoryn TED-esitystä, jossa hän käsittelee ruohosavannien aavikoitumista ja sen estämistä tuomalla takaisin suuret eläinlaumat tallomaan säännöllisesti ruohon matalaksi kuten villieläinten laumat aikanaan tekivät. Tämä on tietenkin myrkkyä niille, joiden mielestä lihakarjan kasvatus pitäisi lopettaa ja siirtyä kasvissyöntiin.

Esityksen löytää googlettamalla hakusanoilla

Allan Savory TED 2013

Näyttää TED webbisivustolta puolelta löytyvän myös suomeksi tekstitetty versio, jota google tarjosi minulle ensimmäisenä osumana.

Lue lisää

Pitkästä aikaa mielenkiintoinen idea luonnonsuojelun saralla. Afrikkalaiset ainakin kulottavat kuivia ruohoja ja niiden polttaminen aikaansaa valtavia hiilipäästöjä. Niillä alueilla sataa runsaasti sadekaudella ja ei lähes yhtään kuivalla kaudella Herra ajatteli laiduntamisen auttavan asiaan .

Eläimet tallovat ruohon maahan ja se kuulemma pitää kosteuden maassa? Hän ajattelee ruohotasankojen olevan suuria karjalaumoja varten niin kuin ne olivatkin ennen.

Mutta se pääasia: Hehtaarin kulotus vastaa kuulemma 600 auton päästöjä!(v) Muistinko oikein ja niitä hehtaareja on kuulemma miljardi?

Muutenkin maailma on kovasti vihertynyt hiilidioksidin johdosta ja pienen lämpötilan kohoamisen seurauksena. Vihertyminenkin auttaa hiilinieluna valtavasti ? On toinen juttu mikä rooli hiilidioksidilla on lämpenemisessä?

Anonyymi kirjoitti:

Pitkästä aikaa mielenkiintoinen idea luonnonsuojelun saralla. Afrikkalaiset ainakin kulottavat kuivia ruohoja ja niiden polttaminen aikaansaa valtavia hiilipäästöjä. Niillä alueilla sataa runsaasti sadekaudella ja ei lähes yhtään kuivalla kaudella Herra ajatteli laiduntamisen auttavan asiaan .

Eläimet tallovat ruohon maahan ja se kuulemma pitää kosteuden maassa? Hän ajattelee ruohotasankojen olevan suuria karjalaumoja varten niin kuin ne olivatkin ennen.

Mutta se pääasia: Hehtaarin kulotus vastaa kuulemma 600 auton päästöjä!(v) Muistinko oikein ja niitä hehtaareja on kuulemma miljardi?

Muutenkin maailma on kovasti vihertynyt hiilidioksidin johdosta ja pienen lämpötilan kohoamisen seurauksena. Vihertyminenkin auttaa hiilinieluna valtavasti ? On toinen juttu mikä rooli hiilidioksidilla on lämpenemisessä?

Lue lisää

Joo muistin oikein ja tarkoittaa 1,6 auton vuosipäästöjä/hehtaari ja 1,6 miljardin auton vuosipäästöjä. onkohan idealistin laskut oikein?

Muutenkin vaikuttaa aika mahdottomalta idealta suuressa mittakaavassa. Muuten minäkin allekirjoitan luonnollisen lannoituksen hyvät puolet varsinkin kun kaivannais-lannoitteet ovat vähenemässä. Voi olla ,että biologinenkin vaihtoehto tulee karjalannan tilalle.
Suomi sentään luovutti valtavan kaivoksen tietääkseni kaupan päälle joka tulevaisuudessa olisi äärettömän arvokas.

Anonyymi kirjoitti:

Joo muistin oikein ja tarkoittaa 1,6 auton vuosipäästöjä/hehtaari ja 1,6 miljardin auton vuosipäästöjä. onkohan idealistin laskut oikein?

Muutenkin vaikuttaa aika mahdottomalta idealta suuressa mittakaavassa. Muuten minäkin allekirjoitan luonnollisen lannoituksen hyvät puolet varsinkin kun kaivannais-lannoitteet ovat vähenemässä. Voi olla ,että biologinenkin vaihtoehto tulee karjalannan tilalle.
Suomi sentään luovutti valtavan kaivoksen tietääkseni kaupan päälle joka tulevaisuudessa olisi äärettömän arvokas.

Lue lisää

Vegaani kannabishörho tyrmäsi heti karjalaumahemmon esityksen.
Tilalle tarjosi kannabis eli hamppuviljelmiä. Ei se huono kasvi olekaan, monipuolinen ja poltettuna vahva päihde ja jopa lääke.

Anonyymi kirjoitti:

Pitkästä aikaa mielenkiintoinen idea luonnonsuojelun saralla. Afrikkalaiset ainakin kulottavat kuivia ruohoja ja niiden polttaminen aikaansaa valtavia hiilipäästöjä. Niillä alueilla sataa runsaasti sadekaudella ja ei lähes yhtään kuivalla kaudella Herra ajatteli laiduntamisen auttavan asiaan .

Eläimet tallovat ruohon maahan ja se kuulemma pitää kosteuden maassa? Hän ajattelee ruohotasankojen olevan suuria karjalaumoja varten niin kuin ne olivatkin ennen.

Mutta se pääasia: Hehtaarin kulotus vastaa kuulemma 600 auton päästöjä!(v) Muistinko oikein ja niitä hehtaareja on kuulemma miljardi?

Muutenkin maailma on kovasti vihertynyt hiilidioksidin johdosta ja pienen lämpötilan kohoamisen seurauksena. Vihertyminenkin auttaa hiilinieluna valtavasti ? On toinen juttu mikä rooli hiilidioksidilla on lämpenemisessä?

Lue lisää

Se vihertyminen on nyt kertakaikkiaan saatava loppumaan että maapallo pelastuu, hiilidioksidi on saaste ja sitä fossiilisia energialähteitä käyttävien päästöt sakotettava konkurssiin asti. Antarktis sulaa, Grönlanti sulaa, Golfvirta pysähtyy, merien pinnat nousevat, aavikot leviää, joet, järvet kuivuu, kalat kuolee joissa, järvissä ja merissä, me kaikki kuollaan. Maunderin minimistä vedetään viivottimella suora linja tämän päivän lämpötilan kautta sadan vuoden päähän ja maailman lämpötila on yli sata astetta, denujen tieteen kieltäjille olis pantava bannit kaikkiin mahdollisiin medioihin. Ilmaston muutoksen torjuntaan on satsattava vähintäänkin satoja miljardeja ekuja, nyt on kiire että tulevilla sukupolvilla olisi sellainen maailma kuin meillä nyt on, mitä kauemmin vitkutellaan, sitä kalliimmaksi ilmastontorjunta ja kaikki tulee. Piste.

Sinulle kirjoitettu viesti on siis poistatettu keskustelusta. Siksi jos yhtään epäilee että 456789* oma viesti olisi lähdössä poistatukseen ja vastaa rekisteröidylle nimimerkille niin se oleellinen asia pitää mahduttaa ensimmäiseen sataan merkkiin. Tässä viestissä se sadas merkki on tuo numerosarjaa seuraava tähti.

Et ole saanut mitään selvitettyä vaan yrität betonoida alarmistien mielipiteitä .

Kyseessä olevassa asiallisessa ja laajassa tutkimuksessa on selvitetty paljon muutakin kuin vain lustotutkimuksia esim. Golf-virran vaihteluita, sedimenttitutkimuksia jotka seurailevat auringon tehon vaihteluiden kanssa lustotutkimuksia. Aivan selvää ja loogista.
Sinun selityksissäsi ei ole mitään logiikkaa.

Sama uudelleenosto tapahtui nyt otsikolla "Suomen lämpötilat 7641 vuoden ajalta" joten on aika muistuttaa tästä edellisestä.

Mainittu tutkimus on Björklund et al. 2020, doi koodi 10.1016/j.dendro.2020.125673 ja se löytyy esimerkiksi Sci-hub - palvelun kautta hakemalla doi - koodilla. Tällä hetkellä se löytyisi esimerkiksi täältä:

https://sci-hub.tw/10.1016/j.dendro.2020.125673

Tutkittu puu on Pinus Sylvestris eli mänty. Täällä Etelä-Suomessakin männyn kasvukausi nykyisessä ilmastossa on toukokuusta elokuun loppuun. Paksuuskasvu tapahtuu heinäkuun lopusta elokuun loppuun välisenä aikana.

Oleellinen lause tutkimuksesta löytyy artikkelin kappaleesta 1 ja käännettynä suomeksi se kuuluu: "Tämän lisäksi, suurimman vaikutuksen aiheuttavat lämpötilakausi on varsin lyhyt, usein vain vain yhden kuukauden pituinen (Björklund et al., 2017; Briffa et al., 2002)". Myöhemmin kerrotaan että MXD:n (maksimitiheys) avulla saadaan tietoa jopa kuuden kuukauden ajalta mutta että kyseisen parametrin tulkinta on vielä epäselvää ja monikäsitteistä eli sitä kautta saatu tieto on arvailua. Nämä lauseet löytyvät laittamalla artikkelin sisällä hakusanaksi tämä merkkijono: "Björklund et al., 2017".

Eli siis lyhyesti: Luotettavaa tietoa lustotutkimuksilla saadaan kasvuolosuhteista noin noin yhden kuukauden pituisen paksuuskasvun ajalta. Epäluotettavaa tietoa saadaan ehkä jopa puolen vuoden ajalta. Vuoden ilmaston vaikutuksista jää tällä hetkellä siis noin 90% tämän menetelmän avulla tehtyjen havaintojen ulkopuolelle ja vaikka joskus onnistuttaisiinkin parantamaan maksimitiheyden tutkimusta luotettavammaksi niin silti jäisi puolet vuodesta havaitsematta. Tuohon havaintojen ulkopuoliseen aikaan kuuluu tietenkin talvi, jolloin suurimmat AGW:n aiheuttamat keskilämpötilan nousut tapahtuvat.

Akuankalinkkiä ja vesivärisuttua puskee palstalle.
Kaisaniemen viimeviikkoiset lämpötilat selittävät holoseenikauden puunrungot ja Mannin holoseenikauden puunrungoista sileäksihöylätyn lätkämailan ja globaalin ilmastonmuutoksen vielä paremmin.

Anonyymi kirjoitti:

Akuankalinkkiä ja vesivärisuttua puskee palstalle.
Kaisaniemen viimeviikkoiset lämpötilat selittävät holoseenikauden puunrungot ja Mannin holoseenikauden puunrungoista sileäksihöylätyn lätkämailan ja globaalin ilmastonmuutoksen vielä paremmin.

Lue lisää

Tiedoksesi, että kyseessä on vertaisarvioitu tieteellinen tutkimus.

Sinun tekstisi on denialistin aivotonta lässtystä.

Jons kirjoitti:

Tiedoksesi, että kyseessä on vertaisarvioitu tieteellinen tutkimus.

Sinun tekstisi on denialistin aivotonta lässtystä.

Jöns, älä lähde ruokkimaan trollia vastailemalla sille asiattomasti. Pilaat tuolloin itsekin keskustelua.

Jons kirjoitti:

Tiedoksesi, että kyseessä on vertaisarvioitu tieteellinen tutkimus.

Sinun tekstisi on denialistin aivotonta lässtystä.

Jöns on käynyt tuonkin tutkimuksen vertaisarviomassa, mikä todistaa sen vertaisarvioiduksi.

Jons kirjoitti:

Tiedoksesi, että kyseessä on vertaisarvioitu tieteellinen tutkimus.

Sinun tekstisi on denialistin aivotonta lässtystä.

Hei Jöns, mistä vertaisarvioidusta tieteellisestä tutkimuksesta tuo kuva mielestäsi on peräisin? Laita näkyviin julkaisun doi - koodi kun itse en kuvaa tuossa muodossa mistään vertaisarvioidusta julkaisusta löytänyt. Webissä sen kopioita on, julkaisuissa ei.

Tineye-hakupalvelu tunnisti kuvan julkaisuajankohdaksi vuoden 2013. Siinä mainittu Marcott on siis pitkän ajan lämpötilojen rekonstructio Marcott et al 2013, jonka doi koodi on 10.1126/science.1228026s ja jonka tällä hetkellä voi lukea esimerkiksi osoitteesta

https://sci-hub.tw/10.1126/science.1228026

"Rekonstruktio alueellisesta ja globaalista lämpötilasta viimeisen 11300 vuoden ajalta".

Marcottin vertaisarvioidussa tiedelehdessä julkaistussa artikkelissa kuva on muuten samanlainen (Fig 1 B) mutta käyrän alapuolella ei ole tekstiä "Marcott" eikä "Mann". Ne asiat on selitetty kuvatekstissä.

Ilmeisesti toimittaja tai webbijulkaisija on Marcottin kuvaan Fig 1 B lisännyt selittävät tekstit ja tuo muokattu kuva sitten julkaistu webissä tai jossakin muualla tiedelehtien ulkopuolella.

Ollaan siis tarkkoja niiden väitteiden kanssa. Jos sanot että joku asia on vertaisarvioidusta tieteellisestä julkaisusta niin väitteesi pitää olla kirjaimellisesti totta. Ei siis niin, että väität jonkun tiedelehdestä noukitun, toimittajan jälkikäteen muokkaaman ja sitten satunnaiselle webbisivustolle julkaiseman muokatun kuvan olevan vertaisarvioitua. Kun siis sitä se ei ole.

Olen sinua ennenkin ripittänyt näiden huonosti määriteltyjen irtokuvien käyttämisestä väitteidesi tukena. Kun syytit usein muita akuankkalinkeistä niin sinun pitäisi nykyään olla omien linkkiesi suhteen erityisen tarkka. Muuten omaa epätäsmällisyyttäsi käytetään pilaamaan keskustelua, kuten nyt tapahtui.

Aesdifaeger kirjoitti:

Hei Jöns, mistä vertaisarvioidusta tieteellisestä tutkimuksesta tuo kuva mielestäsi on peräisin? Laita näkyviin julkaisun doi - koodi kun itse en kuvaa tuossa muodossa mistään vertaisarvioidusta julkaisusta löytänyt. Webissä sen kopioita on, julkaisuissa ei.

Tineye-hakupalvelu tunnisti kuvan julkaisuajankohdaksi vuoden 2013. Siinä mainittu Marcott on siis pitkän ajan lämpötilojen rekonstructio Marcott et al 2013, jonka doi koodi on 10.1126/science.1228026s ja jonka tällä hetkellä voi lukea esimerkiksi osoitteesta

https://sci-hub.tw/10.1126/science.1228026

"Rekonstruktio alueellisesta ja globaalista lämpötilasta viimeisen 11300 vuoden ajalta".

Marcottin vertaisarvioidussa tiedelehdessä julkaistussa artikkelissa kuva on muuten samanlainen (Fig 1 B) mutta käyrän alapuolella ei ole tekstiä "Marcott" eikä "Mann". Ne asiat on selitetty kuvatekstissä.

Ilmeisesti toimittaja tai webbijulkaisija on Marcottin kuvaan Fig 1 B lisännyt selittävät tekstit ja tuo muokattu kuva sitten julkaistu webissä tai jossakin muualla tiedelehtien ulkopuolella.

Ollaan siis tarkkoja niiden väitteiden kanssa. Jos sanot että joku asia on vertaisarvioidusta tieteellisestä julkaisusta niin väitteesi pitää olla kirjaimellisesti totta. Ei siis niin, että väität jonkun tiedelehdestä noukitun, toimittajan jälkikäteen muokkaaman ja sitten satunnaiselle webbisivustolle julkaiseman muokatun kuvan olevan vertaisarvioitua. Kun siis sitä se ei ole.

Olen sinua ennenkin ripittänyt näiden huonosti määriteltyjen irtokuvien käyttämisestä väitteidesi tukena. Kun syytit usein muita akuankkalinkeistä niin sinun pitäisi nykyään olla omien linkkiesi suhteen erityisen tarkka. Muuten omaa epätäsmällisyyttäsi käytetään pilaamaan keskustelua, kuten nyt tapahtui.

Lue lisää

Älä höpötä turhia. Jöns on aivan yhtä hyvä vertaisarvioitsija kuin Mann, Marcott, Hansen ja Taalas yhteenlaskettuna. Nolla mikä nolla.

Aesdifaeger kirjoitti:

Hei Jöns, mistä vertaisarvioidusta tieteellisestä tutkimuksesta tuo kuva mielestäsi on peräisin? Laita näkyviin julkaisun doi - koodi kun itse en kuvaa tuossa muodossa mistään vertaisarvioidusta julkaisusta löytänyt. Webissä sen kopioita on, julkaisuissa ei.

Tineye-hakupalvelu tunnisti kuvan julkaisuajankohdaksi vuoden 2013. Siinä mainittu Marcott on siis pitkän ajan lämpötilojen rekonstructio Marcott et al 2013, jonka doi koodi on 10.1126/science.1228026s ja jonka tällä hetkellä voi lukea esimerkiksi osoitteesta

https://sci-hub.tw/10.1126/science.1228026

"Rekonstruktio alueellisesta ja globaalista lämpötilasta viimeisen 11300 vuoden ajalta".

Marcottin vertaisarvioidussa tiedelehdessä julkaistussa artikkelissa kuva on muuten samanlainen (Fig 1 B) mutta käyrän alapuolella ei ole tekstiä "Marcott" eikä "Mann". Ne asiat on selitetty kuvatekstissä.

Ilmeisesti toimittaja tai webbijulkaisija on Marcottin kuvaan Fig 1 B lisännyt selittävät tekstit ja tuo muokattu kuva sitten julkaistu webissä tai jossakin muualla tiedelehtien ulkopuolella.

Ollaan siis tarkkoja niiden väitteiden kanssa. Jos sanot että joku asia on vertaisarvioidusta tieteellisestä julkaisusta niin väitteesi pitää olla kirjaimellisesti totta. Ei siis niin, että väität jonkun tiedelehdestä noukitun, toimittajan jälkikäteen muokkaaman ja sitten satunnaiselle webbisivustolle julkaiseman muokatun kuvan olevan vertaisarvioitua. Kun siis sitä se ei ole.

Olen sinua ennenkin ripittänyt näiden huonosti määriteltyjen irtokuvien käyttämisestä väitteidesi tukena. Kun syytit usein muita akuankkalinkeistä niin sinun pitäisi nykyään olla omien linkkiesi suhteen erityisen tarkka. Muuten omaa epätäsmällisyyttäsi käytetään pilaamaan keskustelua, kuten nyt tapahtui.

Lue lisää

Ahaa..poliitikko Jöns on harrastanut itsekin jotakin epämääräisiä kuvituksia ja kuvitelmia
harrastuksensa tueksi!!!
Veikkaisin tuon Mannin pitkän ajan lämpötilakuvaajan olevan se kaikkein väärennetyin.
Muilla ei sellaista häkkyrää ole.
Se ilmestyy säännöllisin väliajoin palstalle. Se on se kuvaaja joka piirtää lämpötilojen lähteneen laskuun jo tuhansia vuosia sitten ja nyt lämmöt pomskahtavat ylös lätkämailanlavan lailla.

"Pointti on siinä. että kuvan oikeellisuutta ei kukaan pysty kuitenkaan kiistämään."

Mannin lätkämailakuvat ovat hyvä esimerkki tuollaisesta kuitenkaan kiistämättömästä kuvasta. Lisää kiistämättömiä kuvia löytyy Aku Ankka-lehdestä ja Ilta-Sanomien sarjakuvasivuilta. Mustanaamio on kaikkein kiistämättömin henkilö.

Avaatko sitä miten tuo tekemäsi havainto denialistien ajatuksenjuoksusta liittyy lustotutkimusten luotettavuuteen?

Anonyymi kirjoitti:

Avaatko sitä miten tuo tekemäsi havainto denialistien ajatuksenjuoksusta liittyy lustotutkimusten luotettavuuteen?

AGW-uskovaiseksi hurahtaneelle mikä tahansa asia, esimerkiksi lehtijuttu tai hänen oma julistuksensa todistaa AGW:n totuudesta ja hiilidioksidijumalan vahvasta läsnäolosta.

Anonyymi kirjoitti:

Avaatko sitä miten tuo tekemäsi havainto denialistien ajatuksenjuoksusta liittyy lustotutkimusten luotettavuuteen?

Liittynee lähinnä tapaan, jolla aineistoa käytetään.

Voisitko jatkaa kirjoittamasi kirjan hopottamista jossakin muualla. Kun siis tuo on varsin läpinäkyvää mainostamista jota olet harrastanut jo vaikka kuinka monessa palstan keskustelussa. Kaava on joka kerta sama, vain lainauksen kohta vaihtelee.

Anonyymi kirjoitti:

Voisitko jatkaa kirjoittamasi kirjan hopottamista jossakin muualla. Kun siis tuo on varsin läpinäkyvää mainostamista jota olet harrastanut jo vaikka kuinka monessa palstan keskustelussa. Kaava on joka kerta sama, vain lainauksen kohta vaihtelee.

Lue lisää

Voi kun pystyisinkin tuollaiseen teoksen luomaan.
Lainaan tuota tekstiä siksi, että en pysty itse sanomaan yhtä tiivistetysti ja pelkistetysti asioita. Koronakaranteenin aikana moni asia valkeni juuri tuon kirjan avulla. Parasta tuossa kirjassa on se, etteivät sen tekijät julistaudu kaikkitietäviksi vaan esittävät näkemyksensä muiden tutkittavaiksi. Minua ainakin vakuuttaa se, että koko ilmastoa käsittelevä paketti on pantu luettavaksi vapaasti ,joten tavoitteena ei voi ola rahastus vaan vilpitön keskustelun avaus.

Oma tarkoitukseni on saada muutama ihminen lukemaan tuo teksti, jotta voisin keskustella jonkun kanssa sen sisällöstä, Kun ei ole kontakteja asiantuntijoihin ei ole helppoa saada tarkenettua tietoja. Täällä valitettavasti kaikilla tuntuu olevan varma käsityss asioista, eikä uusia näkmyksiä juuuri hyväksytä. Kuitenkin jossain vaiheessa onnistuin saamaan täältä erinomaista tietoa stokastisita muuttujista, joka selkeytti kovasti tuon kirjan kolmisakaraista nuolta, jota en oikein ymmärtänyt aluksi.. Kiitos tälle keskustelijalle. Vastaavaan tasoista tietoa kalastelen täältä kyllä jatkossakin!

Anonyymi kirjoitti:

Voi kun pystyisinkin tuollaiseen teoksen luomaan.
Lainaan tuota tekstiä siksi, että en pysty itse sanomaan yhtä tiivistetysti ja pelkistetysti asioita. Koronakaranteenin aikana moni asia valkeni juuri tuon kirjan avulla. Parasta tuossa kirjassa on se, etteivät sen tekijät julistaudu kaikkitietäviksi vaan esittävät näkemyksensä muiden tutkittavaiksi. Minua ainakin vakuuttaa se, että koko ilmastoa käsittelevä paketti on pantu luettavaksi vapaasti ,joten tavoitteena ei voi ola rahastus vaan vilpitön keskustelun avaus.

Oma tarkoitukseni on saada muutama ihminen lukemaan tuo teksti, jotta voisin keskustella jonkun kanssa sen sisällöstä, Kun ei ole kontakteja asiantuntijoihin ei ole helppoa saada tarkenettua tietoja. Täällä valitettavasti kaikilla tuntuu olevan varma käsityss asioista, eikä uusia näkmyksiä juuuri hyväksytä. Kuitenkin jossain vaiheessa onnistuin saamaan täältä erinomaista tietoa stokastisita muuttujista, joka selkeytti kovasti tuon kirjan kolmisakaraista nuolta, jota en oikein ymmärtänyt aluksi.. Kiitos tälle keskustelijalle. Vastaavaan tasoista tietoa kalastelen täältä kyllä jatkossakin!

Lue lisää

Jos vastaavantasoisia tuotteita kaipaat niin olet oikealla palstalla. Riittää kun luet AGW-uskovaisten julistuksia IPCC:n konsensuksen saaneiden katekismusten ja mantrojen autuaaksitekevistä voimista. Sitten voit keskustella itsesi kanssa ja tulla julistamaan AGW-sanomaa niikuin itsensä asiantuntijaksi nimittäneen kuuluukin.

Anonyymi kirjoitti:

Jos vastaavantasoisia tuotteita kaipaat niin olet oikealla palstalla. Riittää kun luet AGW-uskovaisten julistuksia IPCC:n konsensuksen saaneiden katekismusten ja mantrojen autuaaksitekevistä voimista. Sitten voit keskustella itsesi kanssa ja tulla julistamaan AGW-sanomaa niikuin itsensä asiantuntijaksi nimittäneen kuuluukin.

Lue lisää

tämän palstan ongelma tuntuu olevan eriliset uskovaiset, joihin suinäkin tunnut kuuluvan kun otat kantaa asiaan , johon et ole perehtynyt, kuten nyt tuohon kirjaan,

Jos olisit perehtynyt kirjaan, et puhuisi mitään uskonkappaleista, koska nuo kirjan tekijät pitävät luonnon dynaamista systeemiä liian monimutkaisena mallinnettavaksi, joten lopullista tietoa ei ole heilläkään, ei sinulla, ei minulla, eikä kellään muullakaan. Kirja ei todellakaan ole mikään uskonkappale, Tieteen saavutuksia se ei kiistä, mutta esittää tieteen tekijöille haasteen tutkia noita stokastisia muuttujia.

Kävin läpi historiaa ja totesin , että tuon kirjan on tuonut näille palstoille nimimerkki "kaivarma" . Lukunäytteen perusteella tilasin kirjan ja luin sitä koronakaranteenin hiljaisuudessa, Ensi kertaa aloin ymmärtää mistä ilmastomuutoksessa on kysymys. Sivun17 kaaviokuva on todella puhutteleva.

Toivon totisesti lastenlasteni puolesta, että denialistit olisivat oikeassa, mutta tosiasioiden valossa näin ei näyttäisi olevan.

Jos viimeinkin päästäisiin keskustelemaan tuon kirjan esittämistä näkökulmista. En ymmärrä, miksi hyökkäät agressiivisesti .

Anonyymi kirjoitti:

tämän palstan ongelma tuntuu olevan eriliset uskovaiset, joihin suinäkin tunnut kuuluvan kun otat kantaa asiaan , johon et ole perehtynyt, kuten nyt tuohon kirjaan,

Jos olisit perehtynyt kirjaan, et puhuisi mitään uskonkappaleista, koska nuo kirjan tekijät pitävät luonnon dynaamista systeemiä liian monimutkaisena mallinnettavaksi, joten lopullista tietoa ei ole heilläkään, ei sinulla, ei minulla, eikä kellään muullakaan. Kirja ei todellakaan ole mikään uskonkappale, Tieteen saavutuksia se ei kiistä, mutta esittää tieteen tekijöille haasteen tutkia noita stokastisia muuttujia.

Kävin läpi historiaa ja totesin , että tuon kirjan on tuonut näille palstoille nimimerkki "kaivarma" . Lukunäytteen perusteella tilasin kirjan ja luin sitä koronakaranteenin hiljaisuudessa, Ensi kertaa aloin ymmärtää mistä ilmastomuutoksessa on kysymys. Sivun17 kaaviokuva on todella puhutteleva.

Toivon totisesti lastenlasteni puolesta, että denialistit olisivat oikeassa, mutta tosiasioiden valossa näin ei näyttäisi olevan.

Jos viimeinkin päästäisiin keskustelemaan tuon kirjan esittämistä näkökulmista. En ymmärrä, miksi hyökkäät agressiivisesti .

Lue lisää

"Toivon totisesti lastenlasteni puolesta, että denialistit olisivat oikeassa, mutta tosiasioiden valossa näin ei näyttäisi olevan. "

AGW-uskovaisten tosiasiat ovat toisenlaisia. Jos uskovaisille ja heidän jumalilleen nauraa, on tietysti uskovainen denialisti.

Anonyymi kirjoitti:

Voi kun pystyisinkin tuollaiseen teoksen luomaan.
Lainaan tuota tekstiä siksi, että en pysty itse sanomaan yhtä tiivistetysti ja pelkistetysti asioita. Koronakaranteenin aikana moni asia valkeni juuri tuon kirjan avulla. Parasta tuossa kirjassa on se, etteivät sen tekijät julistaudu kaikkitietäviksi vaan esittävät näkemyksensä muiden tutkittavaiksi. Minua ainakin vakuuttaa se, että koko ilmastoa käsittelevä paketti on pantu luettavaksi vapaasti ,joten tavoitteena ei voi ola rahastus vaan vilpitön keskustelun avaus.

Oma tarkoitukseni on saada muutama ihminen lukemaan tuo teksti, jotta voisin keskustella jonkun kanssa sen sisällöstä, Kun ei ole kontakteja asiantuntijoihin ei ole helppoa saada tarkenettua tietoja. Täällä valitettavasti kaikilla tuntuu olevan varma käsityss asioista, eikä uusia näkmyksiä juuuri hyväksytä. Kuitenkin jossain vaiheessa onnistuin saamaan täältä erinomaista tietoa stokastisita muuttujista, joka selkeytti kovasti tuon kirjan kolmisakaraista nuolta, jota en oikein ymmärtänyt aluksi.. Kiitos tälle keskustelijalle. Vastaavaan tasoista tietoa kalastelen täältä kyllä jatkossakin!

Lue lisää

Jatkokeskustelut kirjasta:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16471421/quottulevaisuuden-lyhyt-historiaquot-kirjan-mainostus

Kun siis tämä ei nyt liittynyt itse asiaan eli lustotutkimuksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Jatkokeskustelut kirjasta:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16471421/quottulevaisuuden-lyhyt-historiaquot-kirjan-mainostus

Kun siis tämä ei nyt liittynyt itse asiaan eli lustotutkimuksiin.

Lue lisää

Kyllä ensimmäinen kommetti liittyy mitä vahvimmin lustokeskusteluun, ja sillä halusin sanoa, että lustotutkimus ei anna juuri mitään informaatiota palstan pääaiheeseen, eli ilmastonmuutokseen, vaikka sinänä mielenkiintoista luonnontieteellistä tutkimusta onkin,

Lustotutkimuksen ongelma on , että ensiksikin se kertoo vain kasvukauden lämpötiloista tutkittuna aikana, ei siis keskilämpötiloista.
Toiseksi, se on pohjoisen pallonpuoliskon paikallisra tietoa, johon merivirroilla on kaikkein tärkein merkitys.
.
Yritin siis ottaa kantaa kohteliaasti siihen , että ilmastoskeptikot tarttuvat kaikenmaailman irralliseen tietoon todistaakseen IPCC:n joksikin salaliitoksi . En usko salaliittoihin. En edes öljyteollisuuden salaliittoon. Öljyteollisuus varmastikin taistelee markkinaosuuksistaan , ja hyöhyntää "hyödyllisiä idiootteja", mutta slaliittoihin en usko.

Detaljitietoa tähän maailmaan mahtuu ja niistä voi vetää kaikenlaisia johtopäätöksiä,
Sieltä kirjasta löytyy mainio lause. "Internetistä saa kyllä minkä tiedon tahansa, mutta ymmärrystä tulisi olla omasta takaa"

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä ensimmäinen kommetti liittyy mitä vahvimmin lustokeskusteluun, ja sillä halusin sanoa, että lustotutkimus ei anna juuri mitään informaatiota palstan pääaiheeseen, eli ilmastonmuutokseen, vaikka sinänä mielenkiintoista luonnontieteellistä tutkimusta onkin,

Lustotutkimuksen ongelma on , että ensiksikin se kertoo vain kasvukauden lämpötiloista tutkittuna aikana, ei siis keskilämpötiloista.
Toiseksi, se on pohjoisen pallonpuoliskon paikallisra tietoa, johon merivirroilla on kaikkein tärkein merkitys.
.
Yritin siis ottaa kantaa kohteliaasti siihen , että ilmastoskeptikot tarttuvat kaikenmaailman irralliseen tietoon todistaakseen IPCC:n joksikin salaliitoksi . En usko salaliittoihin. En edes öljyteollisuuden salaliittoon. Öljyteollisuus varmastikin taistelee markkinaosuuksistaan , ja hyöhyntää "hyödyllisiä idiootteja", mutta slaliittoihin en usko.

Detaljitietoa tähän maailmaan mahtuu ja niistä voi vetää kaikenlaisia johtopäätöksiä,
Sieltä kirjasta löytyy mainio lause. "Internetistä saa kyllä minkä tiedon tahansa, mutta ymmärrystä tulisi olla omasta takaa"

Lue lisää

"Sieltä kirjasta löytyy mainio lause. "Internetistä saa kyllä minkä tiedon tahansa, mutta ymmärrystä tulisi olla omasta takaa"

Tuommoinsen lauseen löytyminen kirjasta todistaa että kirja on ehtaa jumalan sanaa ja totuutta kannesta kanteen.

Anonyymi kirjoitti:

"Sieltä kirjasta löytyy mainio lause. "Internetistä saa kyllä minkä tiedon tahansa, mutta ymmärrystä tulisi olla omasta takaa"

Tuommoinsen lauseen löytyminen kirjasta todistaa että kirja on ehtaa jumalan sanaa ja totuutta kannesta kanteen.

Lue lisää

tuo kommentti on taas sanottu tietämättä kontekstia, jossa se on sanottu. Poimin tuon lauseen kirjan fiktio-osasta!

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä ensimmäinen kommetti liittyy mitä vahvimmin lustokeskusteluun, ja sillä halusin sanoa, että lustotutkimus ei anna juuri mitään informaatiota palstan pääaiheeseen, eli ilmastonmuutokseen, vaikka sinänä mielenkiintoista luonnontieteellistä tutkimusta onkin,

Lustotutkimuksen ongelma on , että ensiksikin se kertoo vain kasvukauden lämpötiloista tutkittuna aikana, ei siis keskilämpötiloista.
Toiseksi, se on pohjoisen pallonpuoliskon paikallisra tietoa, johon merivirroilla on kaikkein tärkein merkitys.
.
Yritin siis ottaa kantaa kohteliaasti siihen , että ilmastoskeptikot tarttuvat kaikenmaailman irralliseen tietoon todistaakseen IPCC:n joksikin salaliitoksi . En usko salaliittoihin. En edes öljyteollisuuden salaliittoon. Öljyteollisuus varmastikin taistelee markkinaosuuksistaan , ja hyöhyntää "hyödyllisiä idiootteja", mutta slaliittoihin en usko.

Detaljitietoa tähän maailmaan mahtuu ja niistä voi vetää kaikenlaisia johtopäätöksiä,
Sieltä kirjasta löytyy mainio lause. "Internetistä saa kyllä minkä tiedon tahansa, mutta ymmärrystä tulisi olla omasta takaa"

Lue lisää

Oikeasti, jos olisimme kirjastasi kiinnostuneita niin kyllä se ilmenisi vastauksistamme. Mínä siis itse olen sitä mieltä että IPCC AR5 kertoo varsin tarkasti sen, mikä tilanne on nyt ja millaisia tulevaisuuden näkymiä nykyisen parhaan tiedon perusteella on ilmaston osalta odotettavissa.

Vähemmän mainosta kirjallesi, enemmän keskustelua itse aiheesta. Joka siis tässä keskustelussa on lustotutkimusten luotettavuus viimeisten tuhansien vuosien ilmaston vaihtelun selvittämisessä.

Anonyymi kirjoitti:

tuo kommentti on taas sanottu tietämättä kontekstia, jossa se on sanottu. Poimin tuon lauseen kirjan fiktio-osasta!

Jaaha. Mahtaako kirjassa olla muuta kuin se yksi osa?

Anonyymi kirjoitti:

Oikeasti, jos olisimme kirjastasi kiinnostuneita niin kyllä se ilmenisi vastauksistamme. Mínä siis itse olen sitä mieltä että IPCC AR5 kertoo varsin tarkasti sen, mikä tilanne on nyt ja millaisia tulevaisuuden näkymiä nykyisen parhaan tiedon perusteella on ilmaston osalta odotettavissa.

Vähemmän mainosta kirjallesi, enemmän keskustelua itse aiheesta. Joka siis tässä keskustelussa on lustotutkimusten luotettavuus viimeisten tuhansien vuosien ilmaston vaihtelun selvittämisessä.

Lue lisää

Jos minä saisin päättää, niin antaisin tuolle kirjalle kymmenen pistettä ja papukaijamerkin ja IPCC:n 97 % konsensuksen hyvänä hartauskirjana jollaista voi suositella kaikille AGW-uskovaisille seurakuntalaisille.

Anonyymi kirjoitti:

Oikeasti, jos olisimme kirjastasi kiinnostuneita niin kyllä se ilmenisi vastauksistamme. Mínä siis itse olen sitä mieltä että IPCC AR5 kertoo varsin tarkasti sen, mikä tilanne on nyt ja millaisia tulevaisuuden näkymiä nykyisen parhaan tiedon perusteella on ilmaston osalta odotettavissa.

Vähemmän mainosta kirjallesi, enemmän keskustelua itse aiheesta. Joka siis tässä keskustelussa on lustotutkimusten luotettavuus viimeisten tuhansien vuosien ilmaston vaihtelun selvittämisessä.

Lue lisää

Ymmärrän hyvin, että kuulut niihin, joilla on riittävästi tietoa ja ymmärrystäkin akateemisen maailman jargonin ymmärtämiseksi, mutta olen ymärtänyt , että tämä palsta on tarkoitettu myös meille joille tuo maailma on vieras. Meitä on todellla paljon,

En todellakaan tiedä tuon kirjan tekijöitä, mutta minua ilahdutti suuresti, kun lopultakin meille tavallisille selostetaan kansantajuisesti ilmastomnuutoksen perussyy. enkä ole ainoa, joka on tuoosta kirjasta tälläkin palstalla lainannut!

Tuo kirjahan tukee vahvasti IPCC:n työtä

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärrän hyvin, että kuulut niihin, joilla on riittävästi tietoa ja ymmärrystäkin akateemisen maailman jargonin ymmärtämiseksi, mutta olen ymärtänyt , että tämä palsta on tarkoitettu myös meille joille tuo maailma on vieras. Meitä on todellla paljon,

En todellakaan tiedä tuon kirjan tekijöitä, mutta minua ilahdutti suuresti, kun lopultakin meille tavallisille selostetaan kansantajuisesti ilmastomnuutoksen perussyy. enkä ole ainoa, joka on tuoosta kirjasta tälläkin palstalla lainannut!

Tuo kirjahan tukee vahvasti IPCC:n työtä

Lue lisää

"enkä ole ainoa, joka on tuoosta kirjasta tälläkin palstalla lainannut!"

... mitä väitettä ei tietenkään pysty millään tavalla tarkistamaan. Kun siis kaikki olemme anonyymejä. Minäkin voisin halutessani esiintyä kymmenenä eri henkilönä kun tätä asiaa ei palstalla mitenkään valvota.

Joskus aikanaan joku kopioi Arvolan blogista tänne hänen väitteitään yksi kerrallaan ja pyysi kommentoimaan niitä. Ketään ei kiinnostanut keskusteleminen Arvolan tai siis hänen bloginsa kanssa välikäden kautta.

Anonyymi kirjoitti:

"enkä ole ainoa, joka on tuoosta kirjasta tälläkin palstalla lainannut!"

... mitä väitettä ei tietenkään pysty millään tavalla tarkistamaan. Kun siis kaikki olemme anonyymejä. Minäkin voisin halutessani esiintyä kymmenenä eri henkilönä kun tätä asiaa ei palstalla mitenkään valvota.

Joskus aikanaan joku kopioi Arvolan blogista tänne hänen väitteitään yksi kerrallaan ja pyysi kommentoimaan niitä. Ketään ei kiinnostanut keskusteleminen Arvolan tai siis hänen bloginsa kanssa välikäden kautta.

Lue lisää

Takoitukseni ei ole noiden kirjoittajien ajatusten todistaminen,. en edes ole kaikessa samaa mieltä heidän knssaan,
Mutta he ovat pukeneet sanoiksi ajatuksia, joiden avulla pystyn tuomaan näkemykseni keskusteluun.. Minun huoleni on lastenlasteni tulevaisuus, jota mielestäni ilmastonmuutos uhkaa,
Sodan jälkeen koulunkäyntimahdollisuudet olivat niin rajalliset, että akateemisesta sivistyksestä ei haaveiltu. Niinpä niin monimutkaisen asian kuin ilmasyonmuutoksen käsittelyyn tarvittavaa sanastoa ei minulla ole, joten käytän ajatusteni ilmaisemiseen muilta lainattuja tekstejä.

Mutta noilla lainauksilla minä saan sanottavani sanotuksi ja edustavat siis minun mielipidettäni, ei kirjan kirjoittajien,

Anonyymi kirjoitti:

Jaaha. Mahtaako kirjassa olla muuta kuin se yksi osa?

On siinä toinenkin osa, mutta se on fiktiivinen revittely siitä mitä saattaisi seurata jos ilmastonmuutosta ei saada kuriin, Kuvaus on hyvin identtinen sen kanssa mitä Soininvaara kirjoitteli blogissaan viime joulukuussa.

Anonyymi kirjoitti:

On siinä toinenkin osa, mutta se on fiktiivinen revittely siitä mitä saattaisi seurata jos ilmastonmuutosta ei saada kuriin, Kuvaus on hyvin identtinen sen kanssa mitä Soininvaara kirjoitteli blogissaan viime joulukuussa.

Lue lisää

No sitten se sopii tälle palstalle aivan hyvin AGW-fiktion ja Mannin lätkämailan seuraan.

Samaa käydään lävitse nyt uudessa keskustelussa https://keskustelu.suomi24.fi/t/16658014/suomen-lampotilat-7641-vuoden-ajalta#comment-105146167 jonka osanottajien kannattaisi lukea mitä asiasta kirjoitettiin viimeksi ja sitä ennen ja sitä ennen ja... Ennenkuin siis itse aloittaa uudelleen samoista lähtöasemista.

Anonyymi kirjoitti:

Samaa käydään lävitse nyt uudessa keskustelussa https://keskustelu.suomi24.fi/t/16658014/suomen-lampotilat-7641-vuoden-ajalta#comment-105146167 jonka osanottajien kannattaisi lukea mitä asiasta kirjoitettiin viimeksi ja sitä ennen ja sitä ennen ja... Ennenkuin siis itse aloittaa uudelleen samoista lähtöasemista.

Lue lisää

Keskustelu lustotutkimuksista jatkuu edelleen vuonna 2021: https://keskustelu.suomi24.fi/t/16716491/kysymyksia-lustotutkijoille

Tutkimusmenetelmällä on edelleenkin samat ongelmat ja samat rajoitukset.

Anonyymi kirjoitti:

Keskustelu lustotutkimuksista jatkuu edelleen vuonna 2021: https://keskustelu.suomi24.fi/t/16716491/kysymyksia-lustotutkijoille

Tutkimusmenetelmällä on edelleenkin samat ongelmat ja samat rajoitukset.

Lue lisää

Lustotutkimuksiin viitattiin uudelleen

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16958614/taas-uutta-faktaa#comment-108399160

tietenkin mainitsematta niiden rajoituksia. Jostakin syystä johtuen nu rajoitukset jäävät aina mainitsematta kun asia otetaan esille.

Anonyymi kirjoitti:

Lustotutkimuksiin viitattiin uudelleen

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16958614/taas-uutta-faktaa#comment-108399160

tietenkin mainitsematta niiden rajoituksia. Jostakin syystä johtuen nu rajoitukset jäävät aina mainitsematta kun asia otetaan esille.

Lue lisää

Keskustelu lustotutkimuksesta otettiin uudelleen esille,

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17043062/7000-vuoden-lampotilat

nyt vuodelta 2009 olevan youtube videopätkän perusteella johon linkki tuossa keskustelussa.

Ilmastoasiat on jo uskonnon tasolla.
Jokaisella sukupolvella on radikalisoituneita nuoria nyt ilmastouskovaiset, jotka eivät kaihda käyttämästä koviakin otteita.

Maaseudun tulevaisuus 20.9.202412:00 - hae: "Poikkeuksellisen lämmin kasvukausi näkyy luston leveydessä"

Onhan tämä ollut tiedossa iät ajat, miksi aiheesta nyt väännetään kuin jostain uutuudesta?

Anonyymi kirjoitti:

Onhan tämä ollut tiedossa iät ajat, miksi aiheesta nyt väännetään kuin jostain uutuudesta?

Jotta muistaisimme kylmyyden tuhot😱 ja nauttisimme lämpimistä keleistä 🌞

Tuolla aiemmassa 21.9 klo 16:01 kommentissa tuodaan esiin yksi lustojen kertoman ongelmista. Kun toisen puun lustojen mukaan jokin vuosi tai kaksi- kolme peräkkäistäkin vuotta ovat olleet lämpimiä ja kasvulle erittäin otollisia mutta toisen puun mukaan ne samat ajankohdat eivät ole ole olleet viereiselle puuyksilölle mitenkään hyvinä erottuvat niin kuinka tätä tulkitaan?
Kun vähän kauemmas mennään ajassa, 2-3000 vuotta vaikka, säilynyttä puuta ei juurikaan löydy joten joten vaikka historia- käsitteellä tarkoitettaisiin vain aikaa josta tiedetään jotain suhteellisen luotettavaa ihmisen elämästä ja olosta niin sitäkään kohtuu lyhyttä aikaa ei lustojen avulla ole mahdollista muuta kuin raapaista pinnasta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuolla aiemmassa 21.9 klo 16:01 kommentissa tuodaan esiin yksi lustojen kertoman ongelmista. Kun toisen puun lustojen mukaan jokin vuosi tai kaksi- kolme peräkkäistäkin vuotta ovat olleet lämpimiä ja kasvulle erittäin otollisia mutta toisen puun mukaan ne samat ajankohdat eivät ole ole olleet viereiselle puuyksilölle mitenkään hyvinä erottuvat niin kuinka tätä tulkitaan?
Kun vähän kauemmas mennään ajassa, 2-3000 vuotta vaikka, säilynyttä puuta ei juurikaan löydy joten joten vaikka historia- käsitteellä tarkoitettaisiin vain aikaa josta tiedetään jotain suhteellisen luotettavaa ihmisen elämästä ja olosta niin sitäkään kohtuu lyhyttä aikaa ei lustojen avulla ole mahdollista muuta kuin raapaista pinnasta.

Lue lisää

On siis epätieteellistä verrata mitattuja lämpötiloja historiaan, koska menneiden aikojen lämpötiloja ei voi tarkasti määrittää millään menetelmillä , arvioiden virhemarginaali on useita asteita.

Sen sijaan paleontologian avulla, vertaamalla nykyajan luontoon, voidaan nähdä, että maapallolla on aiemmin ollut paljon nykyistä lämpimämpää esim liitukaudella, eem kauden lopussa ja Holoseenin lämpöhuipun aikaan. Kyse on luonnontieteestä, nähdään millaista kasvillisuutta ja muita eliölajeja ja sitä kautta olosuhteet ovat vallinneet eri alueilla maapallolla milloinkin ja verrata niitä nykyisiin.

Anonyymi kirjoitti:

On siis epätieteellistä verrata mitattuja lämpötiloja historiaan, koska menneiden aikojen lämpötiloja ei voi tarkasti määrittää millään menetelmillä , arvioiden virhemarginaali on useita asteita.

Sen sijaan paleontologian avulla, vertaamalla nykyajan luontoon, voidaan nähdä, että maapallolla on aiemmin ollut paljon nykyistä lämpimämpää esim liitukaudella, eem kauden lopussa ja Holoseenin lämpöhuipun aikaan. Kyse on luonnontieteestä, nähdään millaista kasvillisuutta ja muita eliölajeja ja sitä kautta olosuhteet ovat vallinneet eri alueilla maapallolla milloinkin ja verrata niitä nykyisiin.

Lue lisää

Entä sitten?

Anonyymi kirjoitti:

Entä sitten?

Mietipä sitä. Normaalijärkiselle asia on merkittävä.