Minne päätyy ihminen, joka e i usko Jumalaan, Taivaaseen menoon?

Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet, eikä merta ollut enää. Ilm 21:1.
Mutta meillä on hänen lupauksensa, ja siihen luottaen me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee. 2.Piet 3:13.
Tästä taivaasta kristityt puhuva on todellinen.

Tai maaelämän ajassa mitaten. Tuonpuoleisessa ei ole aikaa vai onko? Meneekö sata vuotta siellä yhdessä hujauksessa ?

Anonyymi kirjoitti:

Tai maaelämän ajassa mitaten. Tuonpuoleisessa ei ole aikaa vai onko? Meneekö sata vuotta siellä yhdessä hujauksessa ?

Tuonpuoleinen on tuossa aivan jalkojemme juuressa onton maapallon syvyyksissä siellä hienot sielumme asustelevat lihankappaleita täällä onttouden kuorella liikuttelevat.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18478160/jalleensyntymisoppi-poistettiin-kristinuskosta

Jälleensyntymisoppi poistettiin kristinuskosta

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18478160/jalleensyntymisoppi-poistettiin-kristinuskosta

Jälleensyntymisoppi poistettiin kristinuskosta

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18485694/muinaisten-tekstien-todenperaisyys

Hermeneutiikka käsittelee muun muassa muinaisten tekstien tarkkuutta, luotettavuutta, käännösvirheitä ja mahdollisia tulkintavirheitä.

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18485694/muinaisten-tekstien-todenperaisyys

Hermeneutiikka käsittelee muun muassa muinaisten tekstien tarkkuutta, luotettavuutta, käännösvirheitä ja mahdollisia tulkintavirheitä.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18536504/kuolemanrajakokemukset
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA helvetillä. Ja paikoissa, joissa kirjoitan he ovat laittaneet useita kymmeniä linkkejä, joissa viitataan "kadotukseen", joissa taas joku on käynyt helvetissä. Eli jopa yhdessä ketjussa on useita kymmeniä kauhutarinoita "kadotuksesta" Mutta se on subjektiivista, ei objektiivista. Jätätte näppärästi huomioimatta sen tosiasian, että myös muissa uskonnoissa on lähellä kuolemaa tapahtuneita kokemuksia, jotka ovat täsmälleen päinvastaisia kuin nuo kauhulinkit.

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18536504/kuolemanrajakokemukset
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA helvetillä. Ja paikoissa, joissa kirjoitan he ovat laittaneet useita kymmeniä linkkejä, joissa viitataan "kadotukseen", joissa taas joku on käynyt helvetissä. Eli jopa yhdessä ketjussa on useita kymmeniä kauhutarinoita "kadotuksesta" Mutta se on subjektiivista, ei objektiivista. Jätätte näppärästi huomioimatta sen tosiasian, että myös muissa uskonnoissa on lähellä kuolemaa tapahtuneita kokemuksia, jotka ovat täsmälleen päinvastaisia kuin nuo kauhulinkit.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18536504/kuolemanrajakokemukset
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA helvetillä. Ja paikoissa, joissa kirjoitan he ovat laittaneet useita kymmeniä linkkejä, joissa viitataan "kadotukseen", joissa taas joku on käynyt helvetissä. Eli jopa yhdessä ketjussa on useita kymmeniä kauhutarinoita "kadotuksesta" Mutta se on subjektiivista, ei objektiivista. Jätätte näppärästi huomioimatta sen tosiasian, että myös muissa uskonnoissa on lähellä kuolemaa tapahtuneita kokemuksia, jotka ovat täsmälleen päinvastaisia kuin nuo kauhulinkit.

Enemmän objektiivisuutta. On linkkejä, joissa ihmiset tapaavat Allahin ja saavat "syntinsä anteeksi", on linkkejä, joissa jopa kristityt tapaavat Vishnun. joissa buddhalaiset tapaavat Buddhan, joissa kristitty kääntyy pois kristinuskosta kuolemanläheisen kokemuksen seurauksena, joissa kristitty kääntyy islamiin, joissa kristitty kääntyy itämaiseen filosofiaan, joissa joku muu saa tietoa jälleensyntymisestä monissa muissa kuolemanläheisessä kokemuksessa. Tällaisia tapauksia on niin paljon.

NDE kokemukset reinkarnaatiosta:

Neurokirurgi Eben Alexander selittää, miten reinkarnaatio hänen mukaansa toimii ja miksi emme voi muistaa aiempia elämiämme.

https://www.youtube.com/watch?v=mg9V2351FFY&pp=ygUabmRlLiByZWluY2FybmF0aW9uIGlzIHRydWU=

Neurokirurgi Eben Alexander selittää, miten reinkarnaatio hänen mukaansa toimii ja miksi emme voi muistaa aiempia elämiämme.

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18536504/kuolemanrajakokemukset
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA helvetillä. Ja paikoissa, joissa kirjoitan he ovat laittaneet useita kymmeniä linkkejä, joissa viitataan "kadotukseen", joissa taas joku on käynyt helvetissä. Eli jopa yhdessä ketjussa on useita kymmeniä kauhutarinoita "kadotuksesta" Mutta se on subjektiivista, ei objektiivista. Jätätte näppärästi huomioimatta sen tosiasian, että myös muissa uskonnoissa on lähellä kuolemaa tapahtuneita kokemuksia, jotka ovat täsmälleen päinvastaisia kuin nuo kauhulinkit.

Enemmän objektiivisuutta. On linkkejä, joissa ihmiset tapaavat Allahin ja saavat "syntinsä anteeksi", on linkkejä, joissa jopa kristityt tapaavat Vishnun. joissa buddhalaiset tapaavat Buddhan, joissa kristitty kääntyy pois kristinuskosta kuolemanläheisen kokemuksen seurauksena, joissa kristitty kääntyy islamiin, joissa kristitty kääntyy itämaiseen filosofiaan, joissa joku muu saa tietoa jälleensyntymisestä monissa muissa kuolemanläheisessä kokemuksessa. Tällaisia tapauksia on niin paljon.

NDE kokemukset reinkarnaatiosta:

Neurokirurgi Eben Alexander selittää, miten reinkarnaatio hänen mukaansa toimii ja miksi emme voi muistaa aiempia elämiämme.

https://www.youtube.com/watch?v=mg9V2351FFY&pp=ygUabmRlLiByZWluY2FybmF0aW9uIGlzIHRydWU=

Neurokirurgi Eben Alexander selittää, miten reinkarnaatio hänen mukaansa toimii ja miksi emme voi muistaa aiempia elämiämme.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18525643/synkretismi-kristinuskon-ja-muinaisten-uskontojen-valilla-
Pakanallisilla jumalilla oli usein nimityksiä, kuten "maailman valo", "tie", "hyvä paimen" jne. Näitä nimiä on käytetty Jeesuksesta Kristuksesta.

Pakanalliset jumalat viettivät joskus "viimeisen ehtoollisen" seuraajiensa kanssa ennen kuolemaansa.

Pakanalliset jumalat herätettiin usein henkiin kuoleman jälkeen.

Kaste oli yleinen rituaali mysteerikulttien seuraajien keskuudessa. Johannes Kastaja saattoi jäljitellä tätä rituaalia ja tuoda sen juutalaisuuteen.

Perinne nauttia leipää ja viiniä jumalan symbolisena (tai todellisena) verenä ja lihana oli osa mysteeriuskontoja. Tämä vastaa Jeesuksen sanoja: "Joka syö minun lihaani ja juo minun vertani, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä" (Joh. 6:54).

Myös idän kanssa samankaltaisuutta.

Koska sekä Bhagavad-gita että Srimad-Bhagavatam sisältävät monia samankaltaisia tunteita ja kuvauksia kuin kristinusko, lukuisat kristityt tutkijat ovat yrittäneet todistaa, että niiden tarinat on lainattu Raamatusta. Tämä on kuitenkin osoittautunut päinvastaiseksi.

RAAMATTU ON KIRJOITETTU TUHANSIA VUOSIA MYÖHEMMIN.

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18525643/synkretismi-kristinuskon-ja-muinaisten-uskontojen-valilla-
Pakanallisilla jumalilla oli usein nimityksiä, kuten "maailman valo", "tie", "hyvä paimen" jne. Näitä nimiä on käytetty Jeesuksesta Kristuksesta.

Pakanalliset jumalat viettivät joskus "viimeisen ehtoollisen" seuraajiensa kanssa ennen kuolemaansa.

Pakanalliset jumalat herätettiin usein henkiin kuoleman jälkeen.

Kaste oli yleinen rituaali mysteerikulttien seuraajien keskuudessa. Johannes Kastaja saattoi jäljitellä tätä rituaalia ja tuoda sen juutalaisuuteen.

Perinne nauttia leipää ja viiniä jumalan symbolisena (tai todellisena) verenä ja lihana oli osa mysteeriuskontoja. Tämä vastaa Jeesuksen sanoja: "Joka syö minun lihaani ja juo minun vertani, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä" (Joh. 6:54).

Myös idän kanssa samankaltaisuutta.

Koska sekä Bhagavad-gita että Srimad-Bhagavatam sisältävät monia samankaltaisia tunteita ja kuvauksia kuin kristinusko, lukuisat kristityt tutkijat ovat yrittäneet todistaa, että niiden tarinat on lainattu Raamatusta. Tämä on kuitenkin osoittautunut päinvastaiseksi.

RAAMATTU ON KIRJOITETTU TUHANSIA VUOSIA MYÖHEMMIN.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18526953/mita-yhteista-horuksella-adoniksella--mithrasilla-tammuzilla-jeesuksella-ja-muilla
Zarathustra vs. Jeesus

Zarathustra syntyi neitsyestä ja "tahrattomasta hedelmöityksestä jumalallisen järjen säteen vaikutuksesta".
Hänet kastettiin joessa.
Nuoruudessaan hän hämmästytti viisaita miehiä viisaudellaan.
Paholainen kiusasi häntä erämaassa.
Hän aloitti palvelutehtävänsä 30-vuotiaana.
Zarathustra kastoi vedellä, tulella ja "pyhällä tuulella".
Hän ajoi ulos riivaajia ja palautti sokean miehen näön.
Hän opetti taivaasta ja helvetistä ja paljasti salaisuuksia, kuten ylösnousemuksen, tuomion, pelastuksen ja maailmanlopun.
Hänellä oli pyhä malja eli graalin malja.
Hänet surmattiin.
Hänen uskonnollaan oli eukaristia.
Hän oli "lihaksi tullut sana".
Zarathustran seuraajat odottavat "toista tulemista" neitseestä syntyneessä Saoshyantissa eli Vapahtajassa, jonka on määrä tulla vuonna 2341 jKr. ja joka aloittaa palvelutyönsä 30-vuotiaana ja aloittaa kultaisen aikakauden.

Yllättäviä yhtäläisyyksiä kristinuskon ja zarathustralaisuuden välillä

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18526953/mita-yhteista-horuksella-adoniksella--mithrasilla-tammuzilla-jeesuksella-ja-muilla
Zarathustra vs. Jeesus

Zarathustra syntyi neitsyestä ja "tahrattomasta hedelmöityksestä jumalallisen järjen säteen vaikutuksesta".
Hänet kastettiin joessa.
Nuoruudessaan hän hämmästytti viisaita miehiä viisaudellaan.
Paholainen kiusasi häntä erämaassa.
Hän aloitti palvelutehtävänsä 30-vuotiaana.
Zarathustra kastoi vedellä, tulella ja "pyhällä tuulella".
Hän ajoi ulos riivaajia ja palautti sokean miehen näön.
Hän opetti taivaasta ja helvetistä ja paljasti salaisuuksia, kuten ylösnousemuksen, tuomion, pelastuksen ja maailmanlopun.
Hänellä oli pyhä malja eli graalin malja.
Hänet surmattiin.
Hänen uskonnollaan oli eukaristia.
Hän oli "lihaksi tullut sana".
Zarathustran seuraajat odottavat "toista tulemista" neitseestä syntyneessä Saoshyantissa eli Vapahtajassa, jonka on määrä tulla vuonna 2341 jKr. ja joka aloittaa palvelutyönsä 30-vuotiaana ja aloittaa kultaisen aikakauden.

Yllättäviä yhtäläisyyksiä kristinuskon ja zarathustralaisuuden välillä

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18524846/apokryfikirjat-mita-quotkielletyt-kirjatquot-katkevat-sisaansa
Itämaiset palstat eivät ole Raamatun tai kristinuskon asialla, mutta koska meitä häiritään täällä, meidän on puhuttava aiheesta.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18518039/tasta-tiedamme-etta-raamattu-on-muutettu#comment-129801519
Tästä tiedämme että raamattu ON muutettu

https://rivalnations.org/censored-bible/
Raamattusi on sensuroitu

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18520364/tulta-ja-tulikivea-sarvia-ja-hantia
Tulta ja tulikiveä, sarvia ja häntiä

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18524846/apokryfikirjat-mita-quotkielletyt-kirjatquot-katkevat-sisaansa
Itämaiset palstat eivät ole Raamatun tai kristinuskon asialla, mutta koska meitä häiritään täällä, meidän on puhuttava aiheesta.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18518039/tasta-tiedamme-etta-raamattu-on-muutettu#comment-129801519
Tästä tiedämme että raamattu ON muutettu

https://rivalnations.org/censored-bible/
Raamattusi on sensuroitu

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18520364/tulta-ja-tulikivea-sarvia-ja-hantia
Tulta ja tulikiveä, sarvia ja häntiä

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18526280/quotmaailmanloppuquot-maailmanuskonnoissa
Ihmiset ovat ajatelleet maailmanloppua aikojen alusta lähtien. Niinpä planeetan suurimmat uskonnot ovat muotoilleet monimutkaisia näkemyksiä aiheesta. Kristinuskossa Raamatun Ilmestyskirjassa kerrotaan yksityiskohtaisesti Harmagedonista, Jumalan ja Saatanan voimien välisestä viimeisestä taistelusta maan päällä.

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18526280/quotmaailmanloppuquot-maailmanuskonnoissa
Ihmiset ovat ajatelleet maailmanloppua aikojen alusta lähtien. Niinpä planeetan suurimmat uskonnot ovat muotoilleet monimutkaisia näkemyksiä aiheesta. Kristinuskossa Raamatun Ilmestyskirjassa kerrotaan yksityiskohtaisesti Harmagedonista, Jumalan ja Saatanan voimien välisestä viimeisestä taistelusta maan päällä.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18541332/ikuinen-helvetti-ja-rakkaus-ovat-yhteensopimattomia
Helvetin etiketti

Vaikka kristillinen käsitys helvetistä olisikin sellainen, että helvetti olisi yksinoikeus vain kaikkein pahimmille sieluille - Adolf Hitlerille, Ian Bradylle ja Myra Hindleylle, Pol Potille - ajatuksen ikuisesta kidutuksesta brutaalin banaalius olisi silti moraalisesti käsittämätön. Itse asiassa lähes koko kristinuskon historian ajan vallitsevan näkemyksen mukaan helvetti on ollut paitsi hirviöiden myös kaikenlaisten vähäpätöisempien pahantekijöiden lopullinen määränpää: tuhlaajien, holtittomien, kastamattomien, epäuskoisten, epävalittujen...

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18541332/ikuinen-helvetti-ja-rakkaus-ovat-yhteensopimattomia
Helvetin etiketti

Vaikka kristillinen käsitys helvetistä olisikin sellainen, että helvetti olisi yksinoikeus vain kaikkein pahimmille sieluille - Adolf Hitlerille, Ian Bradylle ja Myra Hindleylle, Pol Potille - ajatuksen ikuisesta kidutuksesta brutaalin banaalius olisi silti moraalisesti käsittämätön. Itse asiassa lähes koko kristinuskon historian ajan vallitsevan näkemyksen mukaan helvetti on ollut paitsi hirviöiden myös kaikenlaisten vähäpätöisempien pahantekijöiden lopullinen määränpää: tuhlaajien, holtittomien, kastamattomien, epäuskoisten, epävalittujen...

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18520364/tulta-ja-tulikivea-sarvia-ja-hantia
TULTA JA TULIKIVEÄ, SARVIA JA HÄNTÄÄ.
Paholaisesta, demoneista ja helvetin planeetoista käytävät keskustelut ovat aina täynnä pelkoa ja väärinkäsityksiä. Tästä syystä niitä usein vältetään. Aihe on kuitenkin ymmärrettävä, jotta aineellisesta maailmasta saisi täydellisen ja ymmärrettävän kuvan ja jotta voisi toimia siinä tuottavasti hengellisenä soturina.

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18520364/tulta-ja-tulikivea-sarvia-ja-hantia
TULTA JA TULIKIVEÄ, SARVIA JA HÄNTÄÄ.
Paholaisesta, demoneista ja helvetin planeetoista käytävät keskustelut ovat aina täynnä pelkoa ja väärinkäsityksiä. Tästä syystä niitä usein vältetään. Aihe on kuitenkin ymmärrettävä, jotta aineellisesta maailmasta saisi täydellisen ja ymmärrettävän kuvan ja jotta voisi toimia siinä tuottavasti hengellisenä soturina.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18273516/ihmisen-metafyysinen-rakenne
Me kaikki tunnemme ihmisen anatomian, mutta entä metafyysinen rakenne?

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18274310/ihmisen-metafyysinen-rakenne--osa-2
Toinen esimerkki. Tehdäkseni asian niin selväksi. Vertauskuvallisesti keho on auto. Sielu tämän hienojakoisen kehon kuoressa on tämän auton matkustaja. Jää vielä selvittämättä, kuka on tämän monimutkaisen koneen kuljettaja? Ilmeisesti ei sielu. Sillä jos me olisimme tämän kehon kuljettaja, kaikki tapahtuisi elämässämme täysin niin kuin olemme suunnitelleet. Ja niin ei aina tapahdu. Se tarkoittaa joitakin kohtalon käänteitä, joitakin olosuhteita, joita haluaisimme välttää, mutta meidän on pakko jäädä niihin. Eli sanomme: "Kohtalo on johtanut..." tai minulle on tapahtunut jotakin..... tai jokin kohtalon voima. Eli tiettyyn pisteeseen asti minulla on vapaus, menen näin tai näin, mutta siinä on myös välttämättä jokin ennakointielementti ja tunnemme, että elämässämme on jokin muu voima, jotkut olosuhteet tai kohtalo, joka saa meidät toimimaan toisin kuin haluaisimme.

Nämä ovat siis vertauskuvallisia esimerkkejä.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18274383/hienojakoinen-keho
Mitä tarkoitetaan hienojakoisella keholla, Minulta on kysytty siitä täällä tällä palstalla. Tämä viestiketju on siis ikään kuin täydennys tähän viestiketjuun: ”Ihmisen metafyysinen rakenne”.
Siis yksityiskohtaisemmin siitä, mitä hienojakoinen keho on, koska on hyvin tärkeää ymmärtää erot, nähdä sielun ja hienojakoisen kehon väliset erot. Valitettavasti ihmiset sekoittavat usein nämä käsitteet.

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18273516/ihmisen-metafyysinen-rakenne
Me kaikki tunnemme ihmisen anatomian, mutta entä metafyysinen rakenne?

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18274310/ihmisen-metafyysinen-rakenne--osa-2
Toinen esimerkki. Tehdäkseni asian niin selväksi. Vertauskuvallisesti keho on auto. Sielu tämän hienojakoisen kehon kuoressa on tämän auton matkustaja. Jää vielä selvittämättä, kuka on tämän monimutkaisen koneen kuljettaja? Ilmeisesti ei sielu. Sillä jos me olisimme tämän kehon kuljettaja, kaikki tapahtuisi elämässämme täysin niin kuin olemme suunnitelleet. Ja niin ei aina tapahdu. Se tarkoittaa joitakin kohtalon käänteitä, joitakin olosuhteita, joita haluaisimme välttää, mutta meidän on pakko jäädä niihin. Eli sanomme: "Kohtalo on johtanut..." tai minulle on tapahtunut jotakin..... tai jokin kohtalon voima. Eli tiettyyn pisteeseen asti minulla on vapaus, menen näin tai näin, mutta siinä on myös välttämättä jokin ennakointielementti ja tunnemme, että elämässämme on jokin muu voima, jotkut olosuhteet tai kohtalo, joka saa meidät toimimaan toisin kuin haluaisimme.

Nämä ovat siis vertauskuvallisia esimerkkejä.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18274383/hienojakoinen-keho
Mitä tarkoitetaan hienojakoisella keholla, Minulta on kysytty siitä täällä tällä palstalla. Tämä viestiketju on siis ikään kuin täydennys tähän viestiketjuun: ”Ihmisen metafyysinen rakenne”.
Siis yksityiskohtaisemmin siitä, mitä hienojakoinen keho on, koska on hyvin tärkeää ymmärtää erot, nähdä sielun ja hienojakoisen kehon väliset erot. Valitettavasti ihmiset sekoittavat usein nämä käsitteet.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18285116/mita-ihminen-tekee-olipa-se-sitten-fyysista-tai-henkista-sama-energia-tulee-lopulta-takaisin
Karman laki.
Mitä ihminen tekee, olipa se sitten fyysistä tai henkistä, sama energia tulee lopulta takaisin

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18285116/mita-ihminen-tekee-olipa-se-sitten-fyysista-tai-henkista-sama-energia-tulee-lopulta-takaisin
Karman laki.
Mitä ihminen tekee, olipa se sitten fyysistä tai henkistä, sama energia tulee lopulta takaisin

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18525643/synkretismi-kristinuskon-ja-muinaisten-uskontojen-valilla-
Kristinuskon, juutalaisuuden ja muiden kulttuurien välillä on paljon muitakin yhtäläisyyksiä

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18525643/synkretismi-kristinuskon-ja-muinaisten-uskontojen-valilla-
Kristinuskon, juutalaisuuden ja muiden kulttuurien välillä on paljon muitakin yhtäläisyyksiä

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18524846/apokryfikirjat-mita-quotkielletyt-kirjatquot-katkevat-sisaansa
Aika ajoin tiedotusvälineet alkavat uutisoida Raamatun tekstejä koskevista sensaatioista.

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18524846/apokryfikirjat-mita-quotkielletyt-kirjatquot-katkevat-sisaansa
Aika ajoin tiedotusvälineet alkavat uutisoida Raamatun tekstejä koskevista sensaatioista.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18526280/quotmaailmanloppuquot-maailmanuskonnoissa
Maailmanloppua koskevia ennustuksia löytyy kaikista maailmanuskonnoista.

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18526280/quotmaailmanloppuquot-maailmanuskonnoissa
Maailmanloppua koskevia ennustuksia löytyy kaikista maailmanuskonnoista.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18541332/ikuinen-helvetti-ja-rakkaus-ovat-yhteensopimattomia
Itse asiassa lähes koko kristinuskon historian ajan vallitsevan näkemyksen mukaan helvetti on ollut paitsi hirviöiden myös kaikenlaisten vähäpätöisempien pahantekijöiden lopullinen määränpää: tuhlaajien, holtittomien, kastamattomien, epäuskoisten, epävalittujen... epäonnisten. Mutta tällä tuskin on merkitystä. Vaikka kuvittelisimme kuinka eksklusiivisia kriteerejä kadotettujen yhteiskunnan jäsenyydelle, mikään ei voi tehdä ajatuksesta moraalisesti johdonmukaista.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18520364/tulta-ja-tulikivea-sarvia-ja-hantia
DEMONIT: KEITÄ HE OVAT?
Sanotaan, että kaikki paha maailmassa on peräisin paholaisesta. Jotta lapset käyttäytyisivät hyvin, heitä joskus pelotellaan: "Mörkö vie sinut pois!". Kun lapsi kasvaa,mörkö muuttuu paholaiseksi, mutta pelko säilyy. Paholaiset ovat niin todellisia kuin haluat niiden olevan.

Kun kuolet vajoatko pimeyteen ja katoat universumista. Sehän olisi kauhea asia..
Itse uskon reinkarnaatioon ja karmaan.

"Minne päätyy ihminen, joka e i usko Jumalaan, Taivaaseen menoon?"

“Paratiisi on vain lomaa” Svarga (taivaalliset paratiisit) eivät ole lopullinen päämäärä. Ne ovat paikkoja, joissa hyvän karman hedelmiä nautitaan. Mutta kun ansiot loppuvat, loma päättyy. "Taivaasta" palataan takaisin.

Anonyymi00029 kirjoitti:

"Minne päätyy ihminen, joka e i usko Jumalaan, Taivaaseen menoon?"

“Paratiisi on vain lomaa” Svarga (taivaalliset paratiisit) eivät ole lopullinen päämäärä. Ne ovat paikkoja, joissa hyvän karman hedelmiä nautitaan. Mutta kun ansiot loppuvat, loma päättyy. "Taivaasta" palataan takaisin.

Lue lisää

Eli "paratiisi" ei vapauta syntymästä ja kuolemasta. Se on palkinto, ei herääminen.

Anonyymi00030 kirjoitti:

Eli "paratiisi" ei vapauta syntymästä ja kuolemasta. Se on palkinto, ei herääminen.

"Minne päätyy ihminen, joka e i usko Jumalaan, Taivaaseen menoon?"

MOLEMMA PALAAVAT TAKAISIN MAAPALLOLLE,

Anonyymi00031 kirjoitti:

"Minne päätyy ihminen, joka e i usko Jumalaan, Taivaaseen menoon?"

MOLEMMA PALAAVAT TAKAISIN MAAPALLOLLE,

"Minne päätyy ihminen, joka e i usko Jumalaan, Taivaaseen menoon?"

MOLEMMAT PALAAVAT TAKAISIN MAAPALLOLLE.

Maa on karma-bhūmi, paikka jossa sekä kärsimys että mahdollisuus vapautumiseen ilmestyvät uudelleen. Täällä vastakohdat jauhautuvat vastakkain: ilo ja tuska, nousu ja romahdus, valo ja varjo. Tätä voisi kutsua “myllyksi” – ei rangaistuksena, vaan puhdistuksena.

Anonyymi00032 kirjoitti:

"Minne päätyy ihminen, joka e i usko Jumalaan, Taivaaseen menoon?"

MOLEMMAT PALAAVAT TAKAISIN MAAPALLOLLE.

Maa on karma-bhūmi, paikka jossa sekä kärsimys että mahdollisuus vapautumiseen ilmestyvät uudelleen. Täällä vastakohdat jauhautuvat vastakkain: ilo ja tuska, nousu ja romahdus, valo ja varjo. Tätä voisi kutsua “myllyksi” – ei rangaistuksena, vaan puhdistuksena.

Lue lisää

"Minne päätyy ihminen, joka e i usko Jumalaan, Taivaaseen menoon?"

MOLEMMAT PALAAVAT TAKAISIN MAAPALLOLLE.

"Paratiisin"tavoittelu on uskonnon alin taso. Se on infantilismia, hienostunutta oman edun tavoittelua.

Alin taso: palkinto–rangaistus-uskonto

Tällä tasolla ihminen ajattelee: “Haluan paratiisiin” “Haluan välttää helvetin” “Haluan paremmat olot itselleni”

Tämä on dharma karmalle, ei vapautukselle.
Se on infantilismia, tietoisuutena (bāla-buddhi).

Anonyymi00033 kirjoitti:

"Minne päätyy ihminen, joka e i usko Jumalaan, Taivaaseen menoon?"

MOLEMMAT PALAAVAT TAKAISIN MAAPALLOLLE.

"Paratiisin"tavoittelu on uskonnon alin taso. Se on infantilismia, hienostunutta oman edun tavoittelua.

Alin taso: palkinto–rangaistus-uskonto

Tällä tasolla ihminen ajattelee: “Haluan paratiisiin” “Haluan välttää helvetin” “Haluan paremmat olot itselleni”

Tämä on dharma karmalle, ei vapautukselle.
Se on infantilismia, tietoisuutena (bāla-buddhi).

Lue lisää

"Minne päätyy ihminen, joka e i usko Jumalaan, Taivaaseen menoon?"

MOLEMMAT PALAAVAT TAKAISIN MAAPALLOLLE.

"Paratiisin"tavoittelu on uskonnon alin taso. Se on infantilismia, hienostunutta oman edun tavoittelua.

Alin taso: palkinto–rangaistus-uskonto

Tämä on dharma karmalle, ei vapautukselle.
Gaudiya-teksteissä tätä pidetään lapsenomaisena tietoisuutena (bāla-buddhi).

Ei siksi, että ihminen olisi “paha”, vaan siksi että:

ego on edelleen keskiössä

Jumala on väline, ei päämäärä

rakkaus puuttuu, laskelmointi hallitsee

Tässä mielessä sana infantiili on täysin oikea.

Anonyymi00034 kirjoitti:

"Minne päätyy ihminen, joka e i usko Jumalaan, Taivaaseen menoon?"

MOLEMMAT PALAAVAT TAKAISIN MAAPALLOLLE.

"Paratiisin"tavoittelu on uskonnon alin taso. Se on infantilismia, hienostunutta oman edun tavoittelua.

Alin taso: palkinto–rangaistus-uskonto

Tämä on dharma karmalle, ei vapautukselle.
Gaudiya-teksteissä tätä pidetään lapsenomaisena tietoisuutena (bāla-buddhi).

Ei siksi, että ihminen olisi “paha”, vaan siksi että:

ego on edelleen keskiössä

Jumala on väline, ei päämäärä

rakkaus puuttuu, laskelmointi hallitsee

Tässä mielessä sana infantiili on täysin oikea.

Lue lisää

"Minne päätyy ihminen, joka e i usko Jumalaan, Taivaaseen menoon?"

MOLEMMAT PALAAVAT TAKAISIN MAAPALLOLLE.

"Paratiisin"tavoittelu on uskonnon alin taso. Se on infantilismia, hienostunutta oman edun tavoittelua.


Miksi sitä kutsutaan jopa “rikolliseksi” tasoksi?

Ei juridisesti eikä moraalisesti, vaan tietoisuuden rakenteen tasolla.

Gaudiya-vaišnavismi sanoo:

uskonto, jota harjoitetaan vain oman edun vuoksi, on pyhän hyväksikäyttöä.

Se on kuin käyttäisi lakia rikastumiseen:

muoto on oikea

motiivi on väärä

Anonyymi00035 kirjoitti:

"Minne päätyy ihminen, joka e i usko Jumalaan, Taivaaseen menoon?"

MOLEMMAT PALAAVAT TAKAISIN MAAPALLOLLE.

"Paratiisin"tavoittelu on uskonnon alin taso. Se on infantilismia, hienostunutta oman edun tavoittelua.


Miksi sitä kutsutaan jopa “rikolliseksi” tasoksi?

Ei juridisesti eikä moraalisesti, vaan tietoisuuden rakenteen tasolla.

Gaudiya-vaišnavismi sanoo:

uskonto, jota harjoitetaan vain oman edun vuoksi, on pyhän hyväksikäyttöä.

Se on kuin käyttäisi lakia rikastumiseen:

muoto on oikea

motiivi on väärä

Lue lisää

“Paratiisi on tauko egolle”

Tämä lause osuu tarkasti:

ego ei kuole

se vain lepää paremmissa olosuhteissa

ja palaa takaisin, kun ansiot loppuvat

Siksi paratiisi ei vapauta.
Se säilöö kypsymättömyyden.

Anonyymi00037 kirjoitti:

“Paratiisi on tauko egolle”

Tämä lause osuu tarkasti:

ego ei kuole

se vain lepää paremmissa olosuhteissa

ja palaa takaisin, kun ansiot loppuvat

Siksi paratiisi ei vapauta.
Se säilöö kypsymättömyyden.

Lue lisää

"Minne päätyy ihminen, joka e i usko Jumalaan, Taivaaseen menoon?"

MOLEMMAT PALAAVAT TAKAISIN MAAPALLOLLE.

"Paratiisin"tavoittelu on uskonnon alin taso. Se on infantilismia, hienostunutta oman edun tavoittelua.

Maa on koulu sielulle

Maa ei ole rangaistus, vaan ainoa paikka, jossa:

valinta on mahdollinen

rakkaus voi syntyä ilman pakkoa

ego voi murtua

Anonyymi00038 kirjoitti:

"Minne päätyy ihminen, joka e i usko Jumalaan, Taivaaseen menoon?"

MOLEMMAT PALAAVAT TAKAISIN MAAPALLOLLE.

"Paratiisin"tavoittelu on uskonnon alin taso. Se on infantilismia, hienostunutta oman edun tavoittelua.

Maa on koulu sielulle

Maa ei ole rangaistus, vaan ainoa paikka, jossa:

valinta on mahdollinen

rakkaus voi syntyä ilman pakkoa

ego voi murtua

Lue lisää

"Minne päätyy ihminen, joka e i usko Jumalaan, Taivaaseen menoon?"

MOLEMMAT PALAAVAT TAKAISIN MAAPALLOLLE.

"Paratiisin"tavoittelu on uskonnon alin taso. Se on infantilismia, hienostunutta oman edun tavoittelua.

Mutta jos joku ajattelee:

“En halua palkintoa.
En halua turvaa.
En halua edes vapautusta.
Haluan totuuden – vaikka se maksaisi minut.”

Siinä hetkessä uskonto lakkaa olemasta vaihtokauppaa, bisnestä Jumalan kanssa.

Anonyymi00039 kirjoitti:

"Minne päätyy ihminen, joka e i usko Jumalaan, Taivaaseen menoon?"

MOLEMMAT PALAAVAT TAKAISIN MAAPALLOLLE.

"Paratiisin"tavoittelu on uskonnon alin taso. Se on infantilismia, hienostunutta oman edun tavoittelua.

Mutta jos joku ajattelee:

“En halua palkintoa.
En halua turvaa.
En halua edes vapautusta.
Haluan totuuden – vaikka se maksaisi minut.”

Siinä hetkessä uskonto lakkaa olemasta vaihtokauppaa, bisnestä Jumalan kanssa.

Lue lisää

Minne päätyy ihminen, joka e i usko Jumalaan, Taivaaseen menoon?"

MOLEMMAT PALAAVAT TAKAISIN MAAPALLOLLE.

"Paratiisin"tavoittelu on uskonnon alin taso. Se on infantilismia, hienostunutta oman edun tavoittelua.

Todellinen hengellisyys ei kysy:

“Mitä minä saan?”

Vaan:

“Kenelle minä kuulun?”

Ja siinä kohdassa koko paratiisi-ajatus romahtaa itsestään.

"Maanpäälle. Tahi erilaisille samankaltaisille planeetoille. "

Kyllä.

Kysymys:
Miten jälleensyntyminen on mahdollista, kun maapallon väkiluku kasvaa jatkuvasti jne.

Vastaus:
Emme synny uudelleen ainoastaan tähän, maan päälle, vaan myös muille planeetoille ja kokonaan muihin universumeihin. Jossain vaiheessa koko maailmankaikkeus tuhoutuu, mutta jonkin (pitkän) ajan kuluttua kaikki luodaan uudelleen. Universumit elävät eri aikoja. Joissakin universumeissa kaikki on vasta alussa, toisessa universumissa kaikki on keskivaiheilla ja jossain muualla maailmankaikkeudessa koko maailmankaikkeuden tuhoutuminen on jo lähellä. Universumit elävät eri aikoja. Mutta sielu vaeltaa niissä.

Olemme jo olleet monissa eri universumeissa. Voimme siis syntyä täysin eri historiallisiin ajanjaksoihin.

Anonyymi00041 kirjoitti:

"Maanpäälle. Tahi erilaisille samankaltaisille planeetoille. "

Kyllä.

Kysymys:
Miten jälleensyntyminen on mahdollista, kun maapallon väkiluku kasvaa jatkuvasti jne.

Vastaus:
Emme synny uudelleen ainoastaan tähän, maan päälle, vaan myös muille planeetoille ja kokonaan muihin universumeihin. Jossain vaiheessa koko maailmankaikkeus tuhoutuu, mutta jonkin (pitkän) ajan kuluttua kaikki luodaan uudelleen. Universumit elävät eri aikoja. Joissakin universumeissa kaikki on vasta alussa, toisessa universumissa kaikki on keskivaiheilla ja jossain muualla maailmankaikkeudessa koko maailmankaikkeuden tuhoutuminen on jo lähellä. Universumit elävät eri aikoja. Mutta sielu vaeltaa niissä.

Olemme jo olleet monissa eri universumeissa. Voimme siis syntyä täysin eri historiallisiin ajanjaksoihin.

Lue lisää

"Maanpäälle. Tahi erilaisille samankaltaisille planeetoille. "

Kyllä.

Hei, ystäväni.

Anonyymi00043 kirjoitti:

"Maanpäälle. Tahi erilaisille samankaltaisille planeetoille. "

Kyllä.

Hei, ystäväni.

"Maanpäälle. Tahi erilaisille samankaltaisille planeetoille. "

Kyllä.

Hei, ystäväni.


Sielu ei synny uudelleen vain maan päälle, eikä ihmiskunnan historia ole sen mitta. Maapallon väkiluvun kasvu ei ole ristiriita jälleensyntymisen kanssa, koska maa ei ole suljettu järjestelmä. Sieluja on lukemattomasti, ja ne vaeltavat planeetalta toiselle, universumista toiseen. Samalla kun joillakin maailmoilla elämä on vasta alussa, toiset ovat keskivaiheilla ja jotkut jo sammumassa. Universumit syntyvät ja tuhoutuvat omissa rytmeissään, mutta sielu ei katoa niiden mukana. Se jatkaa matkaansa, kantaa mukanaan muistamatonta historiaa lukemattomista kehoista ja aikakausista.

Olemme jo eläneet monissa eri universumissa, joita ei enää ole, ja tulemme syntymään maailmoihin, joita ei vielä ole luotu.


Ja siksi todellinen kysymys ei ole, missä synnymme seuraavaksi, vaan milloin lakkaamme vaeltamasta ja muistamme, keitä todella olemme.

Anonyymi00044 kirjoitti:

"Maanpäälle. Tahi erilaisille samankaltaisille planeetoille. "

Kyllä.

Hei, ystäväni.


Sielu ei synny uudelleen vain maan päälle, eikä ihmiskunnan historia ole sen mitta. Maapallon väkiluvun kasvu ei ole ristiriita jälleensyntymisen kanssa, koska maa ei ole suljettu järjestelmä. Sieluja on lukemattomasti, ja ne vaeltavat planeetalta toiselle, universumista toiseen. Samalla kun joillakin maailmoilla elämä on vasta alussa, toiset ovat keskivaiheilla ja jotkut jo sammumassa. Universumit syntyvät ja tuhoutuvat omissa rytmeissään, mutta sielu ei katoa niiden mukana. Se jatkaa matkaansa, kantaa mukanaan muistamatonta historiaa lukemattomista kehoista ja aikakausista.

Olemme jo eläneet monissa eri universumissa, joita ei enää ole, ja tulemme syntymään maailmoihin, joita ei vielä ole luotu.


Ja siksi todellinen kysymys ei ole, missä synnymme seuraavaksi, vaan milloin lakkaamme vaeltamasta ja muistamme, keitä todella olemme.

Lue lisää

Uskonnot ja uskomukset
Idän uskonnot
Hindulaisuus

Meillä ei ole käsitettä oikea Jumala vs. väärä jumala
Anonyymi-ap
2026-01-12 11:02:37

Gaudiya-vaishnavismissa ei ole käsitettä “oikea Jumala vs. väärä jumala” samalla tavalla kuin monissa dogmaattisissa uskonnoissa. Meille ei ole olemassa vääriä jumalia, vaan eri tapoja ymmärtää ja lähestyä samaa todellisuutta.

Muita jumaluuksia ei nähdä valheellisina tai harhaanjohtavina. Ne ymmärretään:

Krishnan energioiden ilmentyminä

kosmisen järjestyksen toiminnallisina periaatteina

tai Jumaluuden osittaisina ja rajatumpina ilmenemismuotoina

Ero ei ole siinä, onko jokin “totta” tai “epätotta”, vaan siinä, kuinka selkeä ja kokonaisvaltainen ymmärrys todellisuudesta on. Gaudiya-vaishnavismi operoi kategorioilla:

selkeämpi tai vähemmän selkeä ymmärrys samasta todellisuudesta

Tästä syystä tavalliset rukoukset ovat täysin päteviä. Vilpitön rukous kehittää tietoisuutta aina eteenpäin, riippumatta siitä, millä nimellä Jumaluutta kutsutaan tai millaisen käsitteellisen mallin kautta Häntä lähestytään. Tietoisuus vastaa vilpittömyyteen, ei terminologiaan.

Gaudiya-vaishnavismin erityisyys ei ole muiden rukousten tai lähestymistapojen mitätöinti, vaan se, että se tarjoaa tarkimman, henkilökohtaisimman ja systemaattisimman mallin Jumalasuhteesta. Se ei perustu kieltoihin tai poissulkemiseen, vaan ymmärryksen asteittaiseen tarkentumiseen.

Juuri tämä tekee Gaudiya-vaishnavismista samanaikaisesti henkisesti suvaitsevan ja filosofisesti täsmällisen perinteen: se tunnistaa yhden todellisuuden, mutta hyväksyy, että ihmiset lähestyvät sitä eri tietoisuuden tasoilta käsin.

Anonyymi00043 kirjoitti:

"Maanpäälle. Tahi erilaisille samankaltaisille planeetoille. "

Kyllä.

Hei, ystäväni.

Heipä hei! Aikoinaan sait minut hyväksymään ajatusmaailmani joka minulla oli jo luonnostaan vaikka synnyin lestadiolaiseen perheeseen. Kiitos siitä että nyt uskallan kuunnella ääntä sydämmessäni.🤷‍♀️

Anonyymi00045 kirjoitti:

Uskonnot ja uskomukset
Idän uskonnot
Hindulaisuus

Meillä ei ole käsitettä oikea Jumala vs. väärä jumala
Anonyymi-ap
2026-01-12 11:02:37

Gaudiya-vaishnavismissa ei ole käsitettä “oikea Jumala vs. väärä jumala” samalla tavalla kuin monissa dogmaattisissa uskonnoissa. Meille ei ole olemassa vääriä jumalia, vaan eri tapoja ymmärtää ja lähestyä samaa todellisuutta.

Muita jumaluuksia ei nähdä valheellisina tai harhaanjohtavina. Ne ymmärretään:

Krishnan energioiden ilmentyminä

kosmisen järjestyksen toiminnallisina periaatteina

tai Jumaluuden osittaisina ja rajatumpina ilmenemismuotoina

Ero ei ole siinä, onko jokin “totta” tai “epätotta”, vaan siinä, kuinka selkeä ja kokonaisvaltainen ymmärrys todellisuudesta on. Gaudiya-vaishnavismi operoi kategorioilla:

selkeämpi tai vähemmän selkeä ymmärrys samasta todellisuudesta

Tästä syystä tavalliset rukoukset ovat täysin päteviä. Vilpitön rukous kehittää tietoisuutta aina eteenpäin, riippumatta siitä, millä nimellä Jumaluutta kutsutaan tai millaisen käsitteellisen mallin kautta Häntä lähestytään. Tietoisuus vastaa vilpittömyyteen, ei terminologiaan.

Gaudiya-vaishnavismin erityisyys ei ole muiden rukousten tai lähestymistapojen mitätöinti, vaan se, että se tarjoaa tarkimman, henkilökohtaisimman ja systemaattisimman mallin Jumalasuhteesta. Se ei perustu kieltoihin tai poissulkemiseen, vaan ymmärryksen asteittaiseen tarkentumiseen.

Juuri tämä tekee Gaudiya-vaishnavismista samanaikaisesti henkisesti suvaitsevan ja filosofisesti täsmällisen perinteen: se tunnistaa yhden todellisuuden, mutta hyväksyy, että ihmiset lähestyvät sitä eri tietoisuuden tasoilta käsin.

Lue lisää

Gaudiya-vaišnavismissa ei tehdä jyrkkää vastakkainasettelua “oikean” ja “väärän” Jumalan välillä samalla tavalla kuin dogmaattisissa uskonnoissa. Todellisuutta ei nähdä kilpailevina jumaluuksina, vaan yhtenä äärettömänä Absoluuttina, jota lähestytään eri tavoin, eri tasoilla ja eri suhteissa. Se, mikä yhdelle ilmenee persoonattomana rajattomuutena, toiselle näyttäytyy kosmisena ylläpitäjänä ja kolmannelle intiiminä, rakastettavana persoonana.

Gaudiya-vaišnavismin mukaan nämä eivät ole eri jumalia, vaan eri näkökulmia samaan totuuteen, jotka vastaavat etsijän tietoisuuden, motiivien ja rakkauden kypsyyttä. Siksi muiden perinteiden jumalakäsityksiä ei mitätöidä “väärinä”, vaan nähdään osittaisina, funktionaalisina tai suhdekohtaisina ilmentyminä samasta lähteestä.

Kritiikki ei kohdistu siihen, ketä palvotaan, vaan miksi ja miten. Kun Jumalaa lähestytään pelon, kaupankäynnin tai oman edun kautta, suhde jää pinnalliseksi – mutta se ei silti ole valheellinen. Se on alku. Kun lähestyminen syvenee rakkaudeksi ilman ehtoja, totuus avautuu täydemmin.

Anonyymi00047 kirjoitti:

Gaudiya-vaišnavismissa ei tehdä jyrkkää vastakkainasettelua “oikean” ja “väärän” Jumalan välillä samalla tavalla kuin dogmaattisissa uskonnoissa. Todellisuutta ei nähdä kilpailevina jumaluuksina, vaan yhtenä äärettömänä Absoluuttina, jota lähestytään eri tavoin, eri tasoilla ja eri suhteissa. Se, mikä yhdelle ilmenee persoonattomana rajattomuutena, toiselle näyttäytyy kosmisena ylläpitäjänä ja kolmannelle intiiminä, rakastettavana persoonana.

Gaudiya-vaišnavismin mukaan nämä eivät ole eri jumalia, vaan eri näkökulmia samaan totuuteen, jotka vastaavat etsijän tietoisuuden, motiivien ja rakkauden kypsyyttä. Siksi muiden perinteiden jumalakäsityksiä ei mitätöidä “väärinä”, vaan nähdään osittaisina, funktionaalisina tai suhdekohtaisina ilmentyminä samasta lähteestä.

Kritiikki ei kohdistu siihen, ketä palvotaan, vaan miksi ja miten. Kun Jumalaa lähestytään pelon, kaupankäynnin tai oman edun kautta, suhde jää pinnalliseksi – mutta se ei silti ole valheellinen. Se on alku. Kun lähestyminen syvenee rakkaudeksi ilman ehtoja, totuus avautuu täydemmin.

Lue lisää

Tästä syystä Gaudiya-vaišnavismi ei pyri kumoamaan muiden uskontojen kokemuksia, vaan asettaa ne jatkumolle: sama todellisuus, eri syvyydet. Totuus ei loukkaannu siitä, että sitä kutsutaan eri nimillä – mutta se paljastaa itsensä yhä selkeämmin sille, joka lakkaa vaatimasta siltä jotain vastineeksi.

Anonyymi00048 kirjoitti:

Tästä syystä Gaudiya-vaišnavismi ei pyri kumoamaan muiden uskontojen kokemuksia, vaan asettaa ne jatkumolle: sama todellisuus, eri syvyydet. Totuus ei loukkaannu siitä, että sitä kutsutaan eri nimillä – mutta se paljastaa itsensä yhä selkeämmin sille, joka lakkaa vaatimasta siltä jotain vastineeksi.

Lue lisää

Kun Jumalaa lähestytään pelon, kaupankäynnin tai oman edun kautta, suhde jää pinnalliseksi – mutta se ei silti ole valheellinen. Se on alku. Kun lähestyminen syvenee rakkaudeksi ilman ehtoja, totuus avautuu täydemmin.

Anonyymi00049 kirjoitti:

Kun Jumalaa lähestytään pelon, kaupankäynnin tai oman edun kautta, suhde jää pinnalliseksi – mutta se ei silti ole valheellinen. Se on alku. Kun lähestyminen syvenee rakkaudeksi ilman ehtoja, totuus avautuu täydemmin.

Lue lisää

Uskonto muuttuu moraaliseksi rikokseksi silloin, kun se tekee hyvästä teosta maksuvälineen ja Jumalasta kirjanpitäjän.

Anonyymi00051 kirjoitti:

Uskonto muuttuu moraaliseksi rikokseksi silloin, kun se tekee hyvästä teosta maksuvälineen ja Jumalasta kirjanpitäjän.

Uskonnollinen järjestelmä, joka perustuu palkkio–rangaistus-logiikkaan, on eettisesti haavoittuva ja altis radikalisoitumiselle.


Uskonto muuttuu moraaliseksi rikokseksi silloin, kun se tekee hyvästä teosta maksuvälineen ja Jumalasta kirjanpitäjän.

Anonyymi00052 kirjoitti:

Uskonnollinen järjestelmä, joka perustuu palkkio–rangaistus-logiikkaan, on eettisesti haavoittuva ja altis radikalisoitumiselle.


Uskonto muuttuu moraaliseksi rikokseksi silloin, kun se tekee hyvästä teosta maksuvälineen ja Jumalasta kirjanpitäjän.

Lue lisää

Uskonto muuttuu moraaliseksi rikokseksi silloin, kun se tekee hyvästä teosta maksuvälineen ja Jumalasta kirjanpitäjän.



hyvästä teosta maksuvälineen - esimerkiski Lähestyskäsky ja ihmisten "pelastaminen" "ikuiselt a helvetiltä" - "hyvä teko" - taivaspisteiden kerääminen.

Anonyymi00053 kirjoitti:

Uskonto muuttuu moraaliseksi rikokseksi silloin, kun se tekee hyvästä teosta maksuvälineen ja Jumalasta kirjanpitäjän.



hyvästä teosta maksuvälineen - esimerkiski Lähestyskäsky ja ihmisten "pelastaminen" "ikuiselt a helvetiltä" - "hyvä teko" - taivaspisteiden kerääminen.

Lue lisää

Hyvä teko maksuvälineenä – moraalin valuuttateoria

Kun hyvä teko ymmärretään maksuksi (taivas, pelastus, palkinto), tapahtuu moraalinen siirtymä:

Etiikka → talous

Vastuu → hyöty

Lähimmäinen → väline


Hyvä ei ole enää hyvää toiselle, vaan hyödyllistä tekijälle.

Tämä on moraalifilosofisesti ratkaiseva muutos:
teon arvo ei enää perustu sen vaikutukseen kärsimykseen, vaan sen kirjanpidolliseen asemaan pelastustaseessa.

Anonyymi00054 kirjoitti:

Hyvä teko maksuvälineenä – moraalin valuuttateoria

Kun hyvä teko ymmärretään maksuksi (taivas, pelastus, palkinto), tapahtuu moraalinen siirtymä:

Etiikka → talous

Vastuu → hyöty

Lähimmäinen → väline


Hyvä ei ole enää hyvää toiselle, vaan hyödyllistä tekijälle.

Tämä on moraalifilosofisesti ratkaiseva muutos:
teon arvo ei enää perustu sen vaikutukseen kärsimykseen, vaan sen kirjanpidolliseen asemaan pelastustaseessa.

Lue lisää

Helvetti moraalisena kiristyksenä

“Ikuinen helvetti” ei ole vain oppi, vaan eettinen painostusmekanismi:

Usko tai kärsi

Taivu tai pala

Olet vastuussa toisen kohtalosta

Tämä synnyttää kolme vaarallista rakennetta:

1. Pelastamisen pakon

Jos toinen joutuu helvettiin, sinä olet syyllinen, ellet “pelastanut” häntä.

Tästä syntyy aggressiivinen käännyttäminen, ei myötätunto.

Anonyymi00055 kirjoitti:

Helvetti moraalisena kiristyksenä

“Ikuinen helvetti” ei ole vain oppi, vaan eettinen painostusmekanismi:

Usko tai kärsi

Taivu tai pala

Olet vastuussa toisen kohtalosta

Tämä synnyttää kolme vaarallista rakennetta:

1. Pelastamisen pakon

Jos toinen joutuu helvettiin, sinä olet syyllinen, ellet “pelastanut” häntä.

Tästä syntyy aggressiivinen käännyttäminen, ei myötätunto.

Lue lisää

Moraalisen ylivallan

Pelastaja asettuu ontologisesti ylemmäksi:

Minä tiedän totuuden

Minä pelastan sinut

Sinä olet vaarassa

Tämä on suvaitsemattomuuden ydin.

Anonyymi00056 kirjoitti:

Moraalisen ylivallan

Pelastaja asettuu ontologisesti ylemmäksi:

Minä tiedän totuuden

Minä pelastan sinut

Sinä olet vaarassa

Tämä on suvaitsemattomuuden ydin.

Lue lisää

Uskonto, joka muuttaa moraalin kaupankäynniksi Jumalan kanssa, tekee rikoksen omia eettisiä lähtökohtiaan vastaan. Se ei ole Jumalan palvelemista, vaan Jumalan hyväksikäyttöä.


Hyvä teko maksuvälineenä – moraalin valuuttateoria



Taivaspisteiden kerääminen ja moraalin rapautuminen

Ajatus “taivaspisteistä” ei ole karikatyyri vaan looginen seuraus palkkio–rangaistus-järjestelmästä:

enemmän käännytettyjä → enemmän pisteitä

enemmän uhrauksia → suurempi palkinto

enemmän kärsimystä nyt → parempi ikuisuus

Tässä maailmassa kärsimys menettää moraalisen painonsa.
Se voidaan siirtää kirjanpidollisesti tulevaisuuteen.



Jumala kirjanpitäjänä – teologinen paradoksi

Anonyymi00057 kirjoitti:

Uskonto, joka muuttaa moraalin kaupankäynniksi Jumalan kanssa, tekee rikoksen omia eettisiä lähtökohtiaan vastaan. Se ei ole Jumalan palvelemista, vaan Jumalan hyväksikäyttöä.


Hyvä teko maksuvälineenä – moraalin valuuttateoria



Taivaspisteiden kerääminen ja moraalin rapautuminen

Ajatus “taivaspisteistä” ei ole karikatyyri vaan looginen seuraus palkkio–rangaistus-järjestelmästä:

enemmän käännytettyjä → enemmän pisteitä

enemmän uhrauksia → suurempi palkinto

enemmän kärsimystä nyt → parempi ikuisuus

Tässä maailmassa kärsimys menettää moraalisen painonsa.
Se voidaan siirtää kirjanpidollisesti tulevaisuuteen.



Jumala kirjanpitäjänä – teologinen paradoksi

Lue lisää

Kun Jumala toimii kirjanpitäjänä:

hyvät teot = kredit

synnit = debet

pelastus = saldo

syntyy paradoksi:

Jumala ei ole enää hyvyyden lähde

vaan maksujärjestelmän ylläpitäjä


Tällainen Jumala ei ole moraalin perusta, vaan sen korruptoija.

Anonyymi00058 kirjoitti:

Kun Jumala toimii kirjanpitäjänä:

hyvät teot = kredit

synnit = debet

pelastus = saldo

syntyy paradoksi:

Jumala ei ole enää hyvyyden lähde

vaan maksujärjestelmän ylläpitäjä


Tällainen Jumala ei ole moraalin perusta, vaan sen korruptoija.

Lue lisää

Uskonto, joka muuttaa moraalin kaupankäynniksi Jumalan kanssa, tekee rikoksen omia eettisiä lähtökohtiaan vastaan. Se ei ole Jumalan palvelemista, vaan Jumalan hyväksikäyttöä.


Hyvä teko maksuvälineenä – moraalin valuuttateoria

Anonyymi00059 kirjoitti:

Uskonto, joka muuttaa moraalin kaupankäynniksi Jumalan kanssa, tekee rikoksen omia eettisiä lähtökohtiaan vastaan. Se ei ole Jumalan palvelemista, vaan Jumalan hyväksikäyttöä.


Hyvä teko maksuvälineenä – moraalin valuuttateoria

Lue lisää

EMME AUTA PUKUJA, AUTAMME ELÄVIÄ OLENTOJA.




kärsimys syntyy kehoon ja asemaan samaistumisesta

todellinen tieto vapauttaa loukkaantumisesta ja ylpeydestä

henkinen opettaja voi näyttäytyä ulkoisesti vähäpätöisenä

valaistunut ihminen ei reagoi egosta, vaan totuudesta


Jotta sen ymmärtäisimme, auttaa vuoropuhelu, jota on kuvattu SB:ssa

Anonyymi00060 kirjoitti:

EMME AUTA PUKUJA, AUTAMME ELÄVIÄ OLENTOJA.




kärsimys syntyy kehoon ja asemaan samaistumisesta

todellinen tieto vapauttaa loukkaantumisesta ja ylpeydestä

henkinen opettaja voi näyttäytyä ulkoisesti vähäpätöisenä

valaistunut ihminen ei reagoi egosta, vaan totuudesta


Jotta sen ymmärtäisimme, auttaa vuoropuhelu, jota on kuvattu SB:ssa

Lue lisää

Maharaja Rahugana ja Jada Bharata

Kuningas Rahugana oli vedalainen hallitsija, ja siksi hän tunsi erinomaisesti kaikki vedalaisen tiedon hienoudet. Hän kuitenkin keskittyi pääasiassa vedalaisen tiedon aineelliseen puoleen. Vedakirjoituksissa hän piti erityisen tärkeinä niitä ohjeita, jotka auttoivat ihmistä saavuttamaan aineellista onnellisuutta tai kohoamaan aineellisessa mielessä. Tämän vuoksi hän reagoi elämänsä tapahtumiin materialistisesti.

Lyhyesti heidän vuoropuhelunsa:

Rahugana: Suuttuu ja moittii Jada Bharataa laiskuudesta ja huonosta kantamisesta.
Jada Bharata: Vastaa rauhallisesti ja selittää, että hän ei ole keho eikä kantaja – todellinen minä on sielu.
Rahugana: Ymmärtää virheensä, nöyrtyy ja pyytää anteeksi, tunnistaen Jada Bharatan valaistuneeksi viisaaksi.

Anonyymi00061 kirjoitti:

Maharaja Rahugana ja Jada Bharata

Kuningas Rahugana oli vedalainen hallitsija, ja siksi hän tunsi erinomaisesti kaikki vedalaisen tiedon hienoudet. Hän kuitenkin keskittyi pääasiassa vedalaisen tiedon aineelliseen puoleen. Vedakirjoituksissa hän piti erityisen tärkeinä niitä ohjeita, jotka auttoivat ihmistä saavuttamaan aineellista onnellisuutta tai kohoamaan aineellisessa mielessä. Tämän vuoksi hän reagoi elämänsä tapahtumiin materialistisesti.

Lyhyesti heidän vuoropuhelunsa:

Rahugana: Suuttuu ja moittii Jada Bharataa laiskuudesta ja huonosta kantamisesta.
Jada Bharata: Vastaa rauhallisesti ja selittää, että hän ei ole keho eikä kantaja – todellinen minä on sielu.
Rahugana: Ymmärtää virheensä, nöyrtyy ja pyytää anteeksi, tunnistaen Jada Bharatan valaistuneeksi viisaaksi.

Lue lisää

Alla pidempi, filosofinen selitys heidän vuoropuhelustaan:

Rahuganan ja Jada Bharatan vuoropuhelu ei ole tavallinen keskustelu, vaan kohtaaminen aineellisen maailmankuvan ja transsendentaalisen tietoisuuden välillä.

Aluksi Rahugana puhuu vallan ja kehon näkökulmasta. Hän samaistaa itsensä kuninkaaseen ja Jada Bharatan kantajaan. Hänen sanansa kumpuavat käsityksestä: ”Minä olen hallitsija, sinä olet palvelija; kehosi on olemassa palvellakseni minua.” Tässä ajattelussa arvo mitataan asemalla, tehokkuudella ja ruumiillisella toiminnalla. Kun Jada Bharata ei kanna palankiinia ”oikein”, Rahugana kokee sen loukkauksena omaa identiteettiään vastaan.

Jada Bharata vastaa täysin toiselta tasolta. Hän ei puolusta itseään eikä riitele, vaan purkaa koko Rahuganan oletusten perustan. Hän osoittaa, että keho ei ole todellinen toimija, eikä sielu ole kantaja tai kannettava. Jos keho on painava, kuka siitä kärsii? Jos joku on kuningas tai palvelija, koskeeko se sielua vai vain kehoa? Hänen puheensa on klassista vedanta-filosofiaa: ātman (sielu) on erillinen kehosta, toiminnasta ja sosiaalisista rooleista.

Vuoropuhelun ydin on se, että Rahugana puhuu ”sinä ja minä” -tasolta, kun taas Jada Bharata puhuu ”kuka minä olen” -tasolta. Rahugana haluaa korjata käytöstä; Jada Bharata paljastaa väärän identiteetin. Hän ei pyri opettamaan kuningasta auktoriteettina, vaan antaa totuuden puhua itsestään.

Kun Rahugana kuulee tämän, tapahtuu filosofinen murros: hänen tietonsa osoittautuu pinnalliseksi. Hän on tuntenut Vedat, mutta soveltanut niitä aineellisen hyödyn saavuttamiseen. Nyt hän ymmärtää eron tiedon (jñāna) ja viisauden (vijñāna) välillä – tiedon, joka on elettyä ja oivallettua.

Lopulta Rahugana nöyrtyy, ei siksi että Jada Bharata olisi loukannut häntä, vaan koska hänen egoonsa perustuva identiteettinsä romahtaa. Hän näkee, että todellinen nöyryys ei ole itsensä alentamista, vaan väärän minuuden luopumista. Jada Bharata ei muuttunut koko keskustelun aikana – muutos tapahtui Rahuganassa.

Anonyymi00062 kirjoitti:

Alla pidempi, filosofinen selitys heidän vuoropuhelustaan:

Rahuganan ja Jada Bharatan vuoropuhelu ei ole tavallinen keskustelu, vaan kohtaaminen aineellisen maailmankuvan ja transsendentaalisen tietoisuuden välillä.

Aluksi Rahugana puhuu vallan ja kehon näkökulmasta. Hän samaistaa itsensä kuninkaaseen ja Jada Bharatan kantajaan. Hänen sanansa kumpuavat käsityksestä: ”Minä olen hallitsija, sinä olet palvelija; kehosi on olemassa palvellakseni minua.” Tässä ajattelussa arvo mitataan asemalla, tehokkuudella ja ruumiillisella toiminnalla. Kun Jada Bharata ei kanna palankiinia ”oikein”, Rahugana kokee sen loukkauksena omaa identiteettiään vastaan.

Jada Bharata vastaa täysin toiselta tasolta. Hän ei puolusta itseään eikä riitele, vaan purkaa koko Rahuganan oletusten perustan. Hän osoittaa, että keho ei ole todellinen toimija, eikä sielu ole kantaja tai kannettava. Jos keho on painava, kuka siitä kärsii? Jos joku on kuningas tai palvelija, koskeeko se sielua vai vain kehoa? Hänen puheensa on klassista vedanta-filosofiaa: ātman (sielu) on erillinen kehosta, toiminnasta ja sosiaalisista rooleista.

Vuoropuhelun ydin on se, että Rahugana puhuu ”sinä ja minä” -tasolta, kun taas Jada Bharata puhuu ”kuka minä olen” -tasolta. Rahugana haluaa korjata käytöstä; Jada Bharata paljastaa väärän identiteetin. Hän ei pyri opettamaan kuningasta auktoriteettina, vaan antaa totuuden puhua itsestään.

Kun Rahugana kuulee tämän, tapahtuu filosofinen murros: hänen tietonsa osoittautuu pinnalliseksi. Hän on tuntenut Vedat, mutta soveltanut niitä aineellisen hyödyn saavuttamiseen. Nyt hän ymmärtää eron tiedon (jñāna) ja viisauden (vijñāna) välillä – tiedon, joka on elettyä ja oivallettua.

Lopulta Rahugana nöyrtyy, ei siksi että Jada Bharata olisi loukannut häntä, vaan koska hänen egoonsa perustuva identiteettinsä romahtaa. Hän näkee, että todellinen nöyryys ei ole itsensä alentamista, vaan väärän minuuden luopumista. Jada Bharata ei muuttunut koko keskustelun aikana – muutos tapahtui Rahuganassa.

Lue lisää

Filosofisesti vuoropuhelu opettaa, että:

kärsimys syntyy kehoon ja asemaan samaistumisesta

todellinen tieto vapauttaa loukkaantumisesta ja ylpeydestä

henkinen opettaja voi näyttäytyä ulkoisesti vähäpätöisenä

valaistunut ihminen ei reagoi egosta, vaan totuudesta


Rahuganan ja Jada Bharatan vuoropuhelu voidaan sanoa filosofisesti näin:

Rahugana (vallan ääni):
“Minä olen kuningas, sinä olet kantaja. Miksi et tottele? Miksi horjutat vaunuani?”

Jada Bharata (tiedon hiljaisuus):
“Kenet sinä kutsut kantajaksi, ja mitä vaunua luulet horjuvan?
Ruumis liikkuu, mutta minä en liiku.
Minä en kanna, enkä ole kannettava.”

Rahugana:
“Sinä puhut kuin tietäjä, mutta näytät typerältä.”

Jada Bharata:
“Typeryys ja viisaus kuuluvat mielelle, eivät todelliselle minuudelle.
Se, joka samastuu kehoon, näkee toiset ylempinä ja alempina.
Se, joka näkee totuuden, ei näe eroa.”

Rahugana:
“Mikä siis on ihminen?”

Jada Bharata:
“Ei se, mikä syntyy ja kuolee.
Ei se, mikä tekee ja kärsii.
Vaan se, mikä todistaa kaiken tämän muuttumattomana.”

Rahugana (nöyrtyen):
“Olen ollut sokea vallalleni.”

Jada Bharata:
“Valta sitoo, tieto vapauttaa.
Kun ‘minä’ katoaa, totuus jää.”

Anonyymi00063 kirjoitti:

Filosofisesti vuoropuhelu opettaa, että:

kärsimys syntyy kehoon ja asemaan samaistumisesta

todellinen tieto vapauttaa loukkaantumisesta ja ylpeydestä

henkinen opettaja voi näyttäytyä ulkoisesti vähäpätöisenä

valaistunut ihminen ei reagoi egosta, vaan totuudesta


Rahuganan ja Jada Bharatan vuoropuhelu voidaan sanoa filosofisesti näin:

Rahugana (vallan ääni):
“Minä olen kuningas, sinä olet kantaja. Miksi et tottele? Miksi horjutat vaunuani?”

Jada Bharata (tiedon hiljaisuus):
“Kenet sinä kutsut kantajaksi, ja mitä vaunua luulet horjuvan?
Ruumis liikkuu, mutta minä en liiku.
Minä en kanna, enkä ole kannettava.”

Rahugana:
“Sinä puhut kuin tietäjä, mutta näytät typerältä.”

Jada Bharata:
“Typeryys ja viisaus kuuluvat mielelle, eivät todelliselle minuudelle.
Se, joka samastuu kehoon, näkee toiset ylempinä ja alempina.
Se, joka näkee totuuden, ei näe eroa.”

Rahugana:
“Mikä siis on ihminen?”

Jada Bharata:
“Ei se, mikä syntyy ja kuolee.
Ei se, mikä tekee ja kärsii.
Vaan se, mikä todistaa kaiken tämän muuttumattomana.”

Rahugana (nöyrtyen):
“Olen ollut sokea vallalleni.”

Jada Bharata:
“Valta sitoo, tieto vapauttaa.
Kun ‘minä’ katoaa, totuus jää.”

Lue lisää

EMME AUTA PUKUJA, AUTAMME ELÄVIÄ OLENTOJA.


1. Jada Bharata ei opeta “minättömyyttä” vaan väärän samaistumisen purkamista

Gaudiya-vaishnavismi hyväksyy, että:

sielu (jīva) ei ole keho eikä mieli

mutta jīva on ikuinen yksilö, ei häviävä illuusio

Kun Jada Bharata sanoo:

“En kanna, enkä ole kannettava”

hän ei tarkoita:

“Minua ei ole olemassa”

vaan:

“Minä en ole tämä kehon rooli, jonka yhteiskunta on minulle antanut.”

Gaudiya-ajattelussa tämä on ahaṅkāran (väärän egon) purkamista, ei persoonan kieltämistä.

Anonyymi00064 kirjoitti:

EMME AUTA PUKUJA, AUTAMME ELÄVIÄ OLENTOJA.


1. Jada Bharata ei opeta “minättömyyttä” vaan väärän samaistumisen purkamista

Gaudiya-vaishnavismi hyväksyy, että:

sielu (jīva) ei ole keho eikä mieli

mutta jīva on ikuinen yksilö, ei häviävä illuusio

Kun Jada Bharata sanoo:

“En kanna, enkä ole kannettava”

hän ei tarkoita:

“Minua ei ole olemassa”

vaan:

“Minä en ole tämä kehon rooli, jonka yhteiskunta on minulle antanut.”

Gaudiya-ajattelussa tämä on ahaṅkāran (väärän egon) purkamista, ei persoonan kieltämistä.

Lue lisää

2. Rahugana edustaa ahankaraa ja varna-ylpeyttä

Rahugana ajattelee:

“Olen kuningas”

“Sinä olet palvelija”

Gaudiya-vaishnavismin mukaan tämä on vaishnava-aparādhan alku:
arvioida pyhimystä ulkoisen aseman perusteella.

Krishna katsoo bhaktia, ei roolia.

Jada Bharata näyttää ulkoisesti tyhmältä (jada), mutta sisäisesti hän on:

Krishna-tietoinen

täysin vapaa karmasta

Bhagavanin palvelija

3. Jada Bharata puhuu bhaktan näkökulmasta, ei jñānin

Vaikka hänen kielensä kuulostaa advaitalta, Gaudiya-perinne tulkitsee sen näin:

“Todistaja” ≠ persoonaton Brahman

vaan ātma, joka on:

ikuinen

tietoinen

luonnostaan Krishnaan suuntautunut

Hän puhuu irrottautumiseksi egosta, ei liukenemiseksi Jumalaan.

Gaudiya-vaishnavismi opettaa:
vapautuminen ei ole identiteetin katoamista, vaan sen puhdistumista.

Anonyymi00065 kirjoitti:

2. Rahugana edustaa ahankaraa ja varna-ylpeyttä

Rahugana ajattelee:

“Olen kuningas”

“Sinä olet palvelija”

Gaudiya-vaishnavismin mukaan tämä on vaishnava-aparādhan alku:
arvioida pyhimystä ulkoisen aseman perusteella.

Krishna katsoo bhaktia, ei roolia.

Jada Bharata näyttää ulkoisesti tyhmältä (jada), mutta sisäisesti hän on:

Krishna-tietoinen

täysin vapaa karmasta

Bhagavanin palvelija

3. Jada Bharata puhuu bhaktan näkökulmasta, ei jñānin

Vaikka hänen kielensä kuulostaa advaitalta, Gaudiya-perinne tulkitsee sen näin:

“Todistaja” ≠ persoonaton Brahman

vaan ātma, joka on:

ikuinen

tietoinen

luonnostaan Krishnaan suuntautunut

Hän puhuu irrottautumiseksi egosta, ei liukenemiseksi Jumalaan.

Gaudiya-vaishnavismi opettaa:
vapautuminen ei ole identiteetin katoamista, vaan sen puhdistumista.

Lue lisää

4. Vuoropuhelun käännekohta: nöyryys ja antautuminen

Rahuganan muutos on ratkaiseva:

hän laskeutuu vaunuista

kumartuu

pyytää opetusta

Tämä on Gaudiya-vaishnavismin ydinkohta:

Krishna-tietoisuus alkaa, kun ego murtuu ja guru tunnistetaan.

Jada Bharata toimii tässä śikṣā-guruna, vaikka ei ulkoisesti näytä opettajalta.

5. Gaudiya-vaishnavinen ydinopetus vuoropuhelusta

Filosofisesti tiivistettynä:

Et ole kehosi

Asema ja varna eivät määritä todellista arvoa

Todellinen viisaus ilmenee nöyryytenä ja bhaktina

Pyhimys voidaan verhota yksinkertaisuuteen

Krishna lähettää gurun rikkomaan ylpeyden, ei silittämään sitä

6. Yksi Gaudiya-tyylinen tiivistys

“Se, joka näkee palvelijan, ei näe bhaktia.
Se, joka näkee bhaktin, ei näe palvelijaa.
Krishna asuu siellä, missä ego on kaatunut.”

Anonyymi00066 kirjoitti:

4. Vuoropuhelun käännekohta: nöyryys ja antautuminen

Rahuganan muutos on ratkaiseva:

hän laskeutuu vaunuista

kumartuu

pyytää opetusta

Tämä on Gaudiya-vaishnavismin ydinkohta:

Krishna-tietoisuus alkaa, kun ego murtuu ja guru tunnistetaan.

Jada Bharata toimii tässä śikṣā-guruna, vaikka ei ulkoisesti näytä opettajalta.

5. Gaudiya-vaishnavinen ydinopetus vuoropuhelusta

Filosofisesti tiivistettynä:

Et ole kehosi

Asema ja varna eivät määritä todellista arvoa

Todellinen viisaus ilmenee nöyryytenä ja bhaktina

Pyhimys voidaan verhota yksinkertaisuuteen

Krishna lähettää gurun rikkomaan ylpeyden, ei silittämään sitä

6. Yksi Gaudiya-tyylinen tiivistys

“Se, joka näkee palvelijan, ei näe bhaktia.
Se, joka näkee bhaktin, ei näe palvelijaa.
Krishna asuu siellä, missä ego on kaatunut.”

Lue lisää

Kuningas Rahūgana pani Jada Bharatan kantajakseen, koska hän ei tunnistanut Jada Bharatan todellista luonnetta.

Lyhyesti syy ja tausta:

Jada Bharata eli tarkoituksella kuin hidas ja välinpitämätön (“jada”), jotta ihmiset eivät häiritsisi häntä. Todellisuudessa hän oli korkeasti valaistunut viisas.

Kun Rahūgana matkusti kantotuolissa, yksi kantajista puuttui, ja Jada Bharata määrättiin tilalle, koska hän vaikutti heikolta ja sopivalta alhaiseen työhön.

Jada Bharata käveli varovasti, jottei astuisi muurahaisten päälle. Tämä teki matkasta epätasaisen.

Rahūgana suuttui, luullen Jada Bharatan olevan laiska ja kuriton, ja solvasi häntä.

Tämän jälkeen tapahtui käänne:

Jada Bharata vastasi kuninkaalle syvällisellä opetuksella sielusta, kehosta ja todellisesta tiedosta.

Rahūgana ymmärsi virheensä, nöyrtyi ja pyysi anteeksi, ja tunnusti Jada Bharatan suuren viisauden.

Opetus:
Tarina (Bhāgavata Purāna 5. kirja) korostaa, että todellista viisautta ei pidä arvioida ulkoisen olemuksen perusteella, ja että ego ja asema voivat sokaista jopa kuninkaan.

Anonyymi00067 kirjoitti:

Kuningas Rahūgana pani Jada Bharatan kantajakseen, koska hän ei tunnistanut Jada Bharatan todellista luonnetta.

Lyhyesti syy ja tausta:

Jada Bharata eli tarkoituksella kuin hidas ja välinpitämätön (“jada”), jotta ihmiset eivät häiritsisi häntä. Todellisuudessa hän oli korkeasti valaistunut viisas.

Kun Rahūgana matkusti kantotuolissa, yksi kantajista puuttui, ja Jada Bharata määrättiin tilalle, koska hän vaikutti heikolta ja sopivalta alhaiseen työhön.

Jada Bharata käveli varovasti, jottei astuisi muurahaisten päälle. Tämä teki matkasta epätasaisen.

Rahūgana suuttui, luullen Jada Bharatan olevan laiska ja kuriton, ja solvasi häntä.

Tämän jälkeen tapahtui käänne:

Jada Bharata vastasi kuninkaalle syvällisellä opetuksella sielusta, kehosta ja todellisesta tiedosta.

Rahūgana ymmärsi virheensä, nöyrtyi ja pyysi anteeksi, ja tunnusti Jada Bharatan suuren viisauden.

Opetus:
Tarina (Bhāgavata Purāna 5. kirja) korostaa, että todellista viisautta ei pidä arvioida ulkoisen olemuksen perusteella, ja että ego ja asema voivat sokaista jopa kuninkaan.

Lue lisää

Toinen tarina - Lyhyesti Śrīmad Bhāgavatamista (6. kirja, Citraketun tarina):

Kuningas Citraketu oli pitkään lapseton ja kärsi suuresti. Viisaiden siunauksesta hän sai vihdoin pojan, jota hän rakasti yli kaiken. Mustasukkaisten vaimojen juonien vuoksi lapsi kuitenkin myrkytettiin ja kuoli. Kuningas vaipui syvään suruun.

Viisaat Nārada ja Aṅgirā tulivat hänen luokseen ja herättivät pojan henkiin mystisellä voimalla. He pyysivät pojan sielua puhumaan vanhemmilleen.

Silloin sielu sanoi lapsen kautta:

“Kuinka voit kutsua itseäsi isäkseni ja häntä äidikseni?
Minulla on ollut lukemattomia isiä ja äitejä monissa elämissä.
Nämä sukulaisuudet ovat vain mayaa, ohimeneviä.”

Tämän opetuksen kautta Citraketu ymmärsi, että keho ja maalliset suhteet eivät ole sielun todellinen identiteetti. Hän luopui kiintymyksestään, sai hengellistä oivallusta ja kääntyi bhaktin eli Jumalalle omistautumisen tielle.

Tarinan ydin:
Sielu on ikuinen, mutta ruumiilliset suhteet ovat väliaikaisia. Kärsimys syntyy kiintymyksestä siihen, mikä ei ole pysyvää.

Anonyymi00068 kirjoitti:

Toinen tarina - Lyhyesti Śrīmad Bhāgavatamista (6. kirja, Citraketun tarina):

Kuningas Citraketu oli pitkään lapseton ja kärsi suuresti. Viisaiden siunauksesta hän sai vihdoin pojan, jota hän rakasti yli kaiken. Mustasukkaisten vaimojen juonien vuoksi lapsi kuitenkin myrkytettiin ja kuoli. Kuningas vaipui syvään suruun.

Viisaat Nārada ja Aṅgirā tulivat hänen luokseen ja herättivät pojan henkiin mystisellä voimalla. He pyysivät pojan sielua puhumaan vanhemmilleen.

Silloin sielu sanoi lapsen kautta:

“Kuinka voit kutsua itseäsi isäkseni ja häntä äidikseni?
Minulla on ollut lukemattomia isiä ja äitejä monissa elämissä.
Nämä sukulaisuudet ovat vain mayaa, ohimeneviä.”

Tämän opetuksen kautta Citraketu ymmärsi, että keho ja maalliset suhteet eivät ole sielun todellinen identiteetti. Hän luopui kiintymyksestään, sai hengellistä oivallusta ja kääntyi bhaktin eli Jumalalle omistautumisen tielle.

Tarinan ydin:
Sielu on ikuinen, mutta ruumiilliset suhteet ovat väliaikaisia. Kärsimys syntyy kiintymyksestä siihen, mikä ei ole pysyvää.

Lue lisää

Citraketun tarina Śrīmad Bhāgavatamissa (6. kirja)

Kuningas Citraketu hallitsi suurta valtakuntaa, mutta hänen elämänsä oli täynnä sisäistä kärsimystä, koska hänellä ei ollut lasta. Hänellä oli monta vaimoa, rikkautta ja valtaa, mutta silti hän koki elämänsä tyhjäksi. Tämä osoittaa jo alussa Bhāgavatamin perusajatuksen: ulkoinen menestys ei poista eksistentiaalista puutetta.

Viisas Aṅgirā Muni saapui hänen luokseen ja näki kuninkaan kärsimyksen. Hän antoi Citraketulle mahdollisuuden saada poika, mutta varoitti samalla, että liiallinen kiintymys tuo kärsimystä. Citraketu hyväksyi siunauksen.

Poika syntyi yhdelle kuningattarista, ja Citraketu kiintyi lapseen äärimmäisesti. Muut vaimot tulivat mustasukkaisiksi ja myrkyttivät lapsen. Kun lapsi kuoli, kuningas romahti täysin: hän menetti järkensä, tahtonsa ja elämänhalunsa.

Silloin viisaat Nārada ja Aṅgirā saapuivat paikalle. He eivät tulleet vain lohduttamaan, vaan herättämään ymmärryksen. Mystisen joogisen voiman avulla he kutsuivat lapsen sielun hetkeksi takaisin ruumiiseen ja pyysivät häntä puhumaan vanhemmilleen.

Sielu puhui lapsen muodossa, mutta täysin tietoisena:

“Kuka teistä on äitini ja kuka isäni?
Olen vaeltanut lukemattomissa kehoissa.
Minulla on ollut monia isiä ja äitejä.
Nämä suhteet syntyvät kehosta ja katoavat kehon mukana.
Ne ovat mayaa.”

Tämän jälkeen sielu poistui jälleen ruumiista. Kuningas Citraketu koki syvän sisäisen heräämisen. Hänen surunsa haihtui, ja hän ymmärsi, että hän oli rakastanut kehoa ja roolia, ei sielua. Hän luopui maallisesta kiintymyksestä ja omistautui hengelliselle polulle.

Filosofinen selitys
1. Sielu ja keho

Bhāgavatamin perusopetus on, että:

ātman (sielu) on ikuinen

deha (keho) on väliaikainen

Suhteet kuten isä, äiti ja lapsi kuuluvat kehoon, eivät sieluun. Kun sielu vaihtaa kehoa, myös roolit vaihtuvat.

2. Kiintymys (moha) ja kärsimys

Citraketun kärsimys ei syntynyt lapsen kuolemasta sinänsä, vaan:

hänen kiintymyksestään omistamiseen

hänen harhastaan, että lapsi “kuului” hänelle

Bhāgavatamin mukaan kärsimys syntyy, kun ihminen rakentaa identiteettinsä katoavan varaan.

3. Maya – suhteellinen todellisuus

Maya ei tarkoita, että maailma olisi olematon, vaan että:

se on väliaikainen

se näyttää pysyvältä, vaikka ei ole

Perhesuhteet ovat todellisia kokemuksina, mutta eivät lopullinen totuus sielusta.

4. Myötätunto ilman kiintymystä

Tarinan syvin opetus ei ole kylmyys, vaan:

Rakkaus ilman omistamista vapauttaa.

Bhakti-polulla ihminen oppii näkemään kaikki olennot Jumalan sieluina, ei “minun” ja “minun menetettynä”.

Anonyymi00069 kirjoitti:

Citraketun tarina Śrīmad Bhāgavatamissa (6. kirja)

Kuningas Citraketu hallitsi suurta valtakuntaa, mutta hänen elämänsä oli täynnä sisäistä kärsimystä, koska hänellä ei ollut lasta. Hänellä oli monta vaimoa, rikkautta ja valtaa, mutta silti hän koki elämänsä tyhjäksi. Tämä osoittaa jo alussa Bhāgavatamin perusajatuksen: ulkoinen menestys ei poista eksistentiaalista puutetta.

Viisas Aṅgirā Muni saapui hänen luokseen ja näki kuninkaan kärsimyksen. Hän antoi Citraketulle mahdollisuuden saada poika, mutta varoitti samalla, että liiallinen kiintymys tuo kärsimystä. Citraketu hyväksyi siunauksen.

Poika syntyi yhdelle kuningattarista, ja Citraketu kiintyi lapseen äärimmäisesti. Muut vaimot tulivat mustasukkaisiksi ja myrkyttivät lapsen. Kun lapsi kuoli, kuningas romahti täysin: hän menetti järkensä, tahtonsa ja elämänhalunsa.

Silloin viisaat Nārada ja Aṅgirā saapuivat paikalle. He eivät tulleet vain lohduttamaan, vaan herättämään ymmärryksen. Mystisen joogisen voiman avulla he kutsuivat lapsen sielun hetkeksi takaisin ruumiiseen ja pyysivät häntä puhumaan vanhemmilleen.

Sielu puhui lapsen muodossa, mutta täysin tietoisena:

“Kuka teistä on äitini ja kuka isäni?
Olen vaeltanut lukemattomissa kehoissa.
Minulla on ollut monia isiä ja äitejä.
Nämä suhteet syntyvät kehosta ja katoavat kehon mukana.
Ne ovat mayaa.”

Tämän jälkeen sielu poistui jälleen ruumiista. Kuningas Citraketu koki syvän sisäisen heräämisen. Hänen surunsa haihtui, ja hän ymmärsi, että hän oli rakastanut kehoa ja roolia, ei sielua. Hän luopui maallisesta kiintymyksestä ja omistautui hengelliselle polulle.

Filosofinen selitys
1. Sielu ja keho

Bhāgavatamin perusopetus on, että:

ātman (sielu) on ikuinen

deha (keho) on väliaikainen

Suhteet kuten isä, äiti ja lapsi kuuluvat kehoon, eivät sieluun. Kun sielu vaihtaa kehoa, myös roolit vaihtuvat.

2. Kiintymys (moha) ja kärsimys

Citraketun kärsimys ei syntynyt lapsen kuolemasta sinänsä, vaan:

hänen kiintymyksestään omistamiseen

hänen harhastaan, että lapsi “kuului” hänelle

Bhāgavatamin mukaan kärsimys syntyy, kun ihminen rakentaa identiteettinsä katoavan varaan.

3. Maya – suhteellinen todellisuus

Maya ei tarkoita, että maailma olisi olematon, vaan että:

se on väliaikainen

se näyttää pysyvältä, vaikka ei ole

Perhesuhteet ovat todellisia kokemuksina, mutta eivät lopullinen totuus sielusta.

4. Myötätunto ilman kiintymystä

Tarinan syvin opetus ei ole kylmyys, vaan:

Rakkaus ilman omistamista vapauttaa.

Bhakti-polulla ihminen oppii näkemään kaikki olennot Jumalan sieluina, ei “minun” ja “minun menetettynä”.

Lue lisää

5. Miksi lapsi puhuu?

Symbolisesti totuus tulee:


egon ulkopuolelta

viattomasta muodosta

suoraan sielun tasolta

Ego ei kykene itse murtamaan omaa harhaansa.
Yhteenveto yhdellä lauseella

Citraketun tarina opettaa, että suru syntyy kiintymyksestä kehoon ja rooleihin, mutta vapaus syntyy, kun ihminen tunnistaa itsensä ja toiset ikuisina sieluina.


Alla vertaan Citraketun tarinan filosofiaa länsimaiseen ajatteluun ja sen jälkeen selitän miten sitä voi soveltaa arjessa. Pidän kielen selkeänä ja maanläheisenä.

1. Vertailu länsimaiseen filosofiaan
🔹 Plato

Platon erotti muuttuvan aistimaailman ja pysyvän todellisuuden (ideoiden maailma).

Bhāgavatam:
Keho ja roolit = maya (muuttuva)
Sielu = ikuinen

Platon:
Keho ja aistit = varjot luolassa
Totuus = näkymätön ja pysyvä

Citraketun pojan puhe vastaa Platonin luolavertausta: isä näkee varjon (”minun lapseni”), mutta totuus on syvemmällä.

Stoalaiset (Epiktetos, Marcus Aurelius)

Stoalaiset opettivat, että kärsimys syntyy siitä, että kiinnymme asioihin, joita emme voi hallita.

Lapsen elämä ja kuolema → ei kuninkaan vallassa

Kärsimys syntyy uskomuksesta: “Tämän ei olisi pitänyt tapahtua”

Anonyymi00070 kirjoitti:

5. Miksi lapsi puhuu?

Symbolisesti totuus tulee:


egon ulkopuolelta

viattomasta muodosta

suoraan sielun tasolta

Ego ei kykene itse murtamaan omaa harhaansa.
Yhteenveto yhdellä lauseella

Citraketun tarina opettaa, että suru syntyy kiintymyksestä kehoon ja rooleihin, mutta vapaus syntyy, kun ihminen tunnistaa itsensä ja toiset ikuisina sieluina.


Alla vertaan Citraketun tarinan filosofiaa länsimaiseen ajatteluun ja sen jälkeen selitän miten sitä voi soveltaa arjessa. Pidän kielen selkeänä ja maanläheisenä.

1. Vertailu länsimaiseen filosofiaan
🔹 Plato

Platon erotti muuttuvan aistimaailman ja pysyvän todellisuuden (ideoiden maailma).

Bhāgavatam:
Keho ja roolit = maya (muuttuva)
Sielu = ikuinen

Platon:
Keho ja aistit = varjot luolassa
Totuus = näkymätön ja pysyvä

Citraketun pojan puhe vastaa Platonin luolavertausta: isä näkee varjon (”minun lapseni”), mutta totuus on syvemmällä.

Stoalaiset (Epiktetos, Marcus Aurelius)

Stoalaiset opettivat, että kärsimys syntyy siitä, että kiinnymme asioihin, joita emme voi hallita.

Lapsen elämä ja kuolema → ei kuninkaan vallassa

Kärsimys syntyy uskomuksesta: “Tämän ei olisi pitänyt tapahtua”

Lue lisää

2. Miten tätä voi soveltaa arjessa

Rakkaus ilman omistamista

Bhāgavatam ei opeta välinpitämättömyyttä, vaan:

rakasta täysin

mutta tiedosta: ihmiset eivät ole sinun

Käytännössä:
Lapsesi, puolisosi tai vanhempasi eivät ole identiteettisi jatkeita, vaan itsenäisiä sieluja/ihmisiä.

Surun käsittely

Tämä filosofia ei kiellä surua, mutta antaa sille mittasuhteet.

Kysymys arjessa:

Kärsinkö siksi, että rakastan – vai siksi, että vaadin pysyvyyttä?

Surusta tulee kevyempää, kun siihen ei lisää ajatusta “tätä ei olisi saanut tapahtua”.


Identiteetin keventäminen

Citraketu kärsi, koska hän oli ennen kaikkea isä.
Kun rooli murtui, myös minäkuva romahti.

Harjoitus:
Kysy itseltäsi:

Kuka olen ilman ammattia?

Kuka olen ilman ihmissuhteita?

Kuka olen ilman menestystä tai epäonnistumista?

Tämä ei vie merkitystä, vaan vapauttaa.

Läsnäolo ja kiitollisuus

Kun tiedät kaiken olevan väliaikaista:

et pidä mitään itsestäänselvyytenä
olet enemmän läsnä


Myötätunto laajenee

Kun et näe ihmisiä “minun ihmisinäni”, vaan:

saman olemassaolon osina

saman haurauden jakajina

myötätunto ei rajoitu perheeseen tai ryhmään.

Yhteenveto yhdellä lauseella

Citraketun tarina opettaa saman kuin parhaat länsimaiset filosofit: kärsimys syntyy kiintymyksestä siihen, mikä ei ole hallittavissa, ja vapaus syntyy ymmärryksestä, ei tunteiden tukahduttamisesta.
Äänestä

Anonyymi00071 kirjoitti:

2. Miten tätä voi soveltaa arjessa

Rakkaus ilman omistamista

Bhāgavatam ei opeta välinpitämättömyyttä, vaan:

rakasta täysin

mutta tiedosta: ihmiset eivät ole sinun

Käytännössä:
Lapsesi, puolisosi tai vanhempasi eivät ole identiteettisi jatkeita, vaan itsenäisiä sieluja/ihmisiä.

Surun käsittely

Tämä filosofia ei kiellä surua, mutta antaa sille mittasuhteet.

Kysymys arjessa:

Kärsinkö siksi, että rakastan – vai siksi, että vaadin pysyvyyttä?

Surusta tulee kevyempää, kun siihen ei lisää ajatusta “tätä ei olisi saanut tapahtua”.


Identiteetin keventäminen

Citraketu kärsi, koska hän oli ennen kaikkea isä.
Kun rooli murtui, myös minäkuva romahti.

Harjoitus:
Kysy itseltäsi:

Kuka olen ilman ammattia?

Kuka olen ilman ihmissuhteita?

Kuka olen ilman menestystä tai epäonnistumista?

Tämä ei vie merkitystä, vaan vapauttaa.

Läsnäolo ja kiitollisuus

Kun tiedät kaiken olevan väliaikaista:

et pidä mitään itsestäänselvyytenä
olet enemmän läsnä


Myötätunto laajenee

Kun et näe ihmisiä “minun ihmisinäni”, vaan:

saman olemassaolon osina

saman haurauden jakajina

myötätunto ei rajoitu perheeseen tai ryhmään.

Yhteenveto yhdellä lauseella

Citraketun tarina opettaa saman kuin parhaat länsimaiset filosofit: kärsimys syntyy kiintymyksestä siihen, mikä ei ole hallittavissa, ja vapaus syntyy ymmärryksestä, ei tunteiden tukahduttamisesta.
Äänestä

Lue lisää

Tässä vertailu Citraketun tarinan ja Bhagavad-gītān keskeisten jakeiden välillä – selkeästi ja filosofisesti.

Citraketu & Bhagavad-gītā
1. Sielu ei synny eikä kuole

Bhagavad-gītā 2.20

“Sielu ei synny eikä kuole koskaan… Se on ikuinen, pysyvä ja muinainen.”

Citraketun tarina:
Lapsen sielu palaa hetkeksi kehoon ja puhuu tietoisuudesta käsin. Kuolema ei koske sielua, vain kehoa.

Sama opetus: kuolema on kehon tapahtuma, ei minuuden.

Anonyymi00072 kirjoitti:

Tässä vertailu Citraketun tarinan ja Bhagavad-gītān keskeisten jakeiden välillä – selkeästi ja filosofisesti.

Citraketu & Bhagavad-gītā
1. Sielu ei synny eikä kuole

Bhagavad-gītā 2.20

“Sielu ei synny eikä kuole koskaan… Se on ikuinen, pysyvä ja muinainen.”

Citraketun tarina:
Lapsen sielu palaa hetkeksi kehoon ja puhuu tietoisuudesta käsin. Kuolema ei koske sielua, vain kehoa.

Sama opetus: kuolema on kehon tapahtuma, ei minuuden.

Lue lisää

Sama opetus: kuolema on kehon tapahtuma, ei minuuden.

Anonyymi00073 kirjoitti:

Sama opetus: kuolema on kehon tapahtuma, ei minuuden.

2. Keho vaihtuu, sielu jatkaa

Bhagavad-gītā 2.13

“Kuten sielu siirtyy lapsuudesta nuoruuteen ja vanhuuteen, samoin se siirtyy kuoleman jälkeen toiseen kehoon.”

Citraketun tarina:
Lapsi sanoo:

“Minulla on ollut lukemattomia isiä ja äitejä.”

Isä–poika-suhde on väliaikainen rooli, ei ikuinen identiteetti.



3. Kiintymys synnyttää surun

Bhagavad-gītā 2.62–63

“Kiintymyksestä syntyy halu, halusta viha, vihasta harha ja harhasta muistin menetys.”

Citraketu:
Hän rakastaa lasta niin, että koko minuutensa rakentuu sen varaan. Kun lapsi kuolee, mieli romahtaa.
Gītā ja Bhāgavatam ovat yksimielisiä:
kiintymys ilman viisautta johtaa kärsimykseen.

Anonyymi00074 kirjoitti:

2. Keho vaihtuu, sielu jatkaa

Bhagavad-gītā 2.13

“Kuten sielu siirtyy lapsuudesta nuoruuteen ja vanhuuteen, samoin se siirtyy kuoleman jälkeen toiseen kehoon.”

Citraketun tarina:
Lapsi sanoo:

“Minulla on ollut lukemattomia isiä ja äitejä.”

Isä–poika-suhde on väliaikainen rooli, ei ikuinen identiteetti.



3. Kiintymys synnyttää surun

Bhagavad-gītā 2.62–63

“Kiintymyksestä syntyy halu, halusta viha, vihasta harha ja harhasta muistin menetys.”

Citraketu:
Hän rakastaa lasta niin, että koko minuutensa rakentuu sen varaan. Kun lapsi kuolee, mieli romahtaa.
Gītā ja Bhāgavatam ovat yksimielisiä:
kiintymys ilman viisautta johtaa kärsimykseen.

Lue lisää

4. Viisas ei sure kuollutta

Bhagavad-gītā 2.11

“Viisaat eivät sure eläviä eivätkä kuolleita.”

Tämä ei tarkoita kylmyyttä, vaan:

ei harhaa

ei omistamista

ei identiteetin romahtamista

Citraketun oivallus:
Surun haihtuminen ei tule tunteiden tukahduttamisesta, vaan ymmärryksestä.

5. Maya – roolit ja harha

Bhagavad-gītā 7.14

“Tämä jumalallinen maya on vaikea ylittää.”

Citraketun lapsi:

“Nämä suhteet ovat mayaa.”

Maya = se, että luulemme:

kehoa minuudeksi

roolia todelliseksi olemukseksi

suhdetta pysyväksi

Yhteenveto

Bhagavad-gītā antaa teorian, Bhāgavatam näyttää sen tarinana.

Gītā sanoo: “Sielu on ikuinen.”

Bhāgavatam näyttää isän, joka kokee sen totena kivun kautta.

Citraketun tarina on Gītān filosofia elävänä esimerkkinä.

Anonyymi00075 kirjoitti:

4. Viisas ei sure kuollutta

Bhagavad-gītā 2.11

“Viisaat eivät sure eläviä eivätkä kuolleita.”

Tämä ei tarkoita kylmyyttä, vaan:

ei harhaa

ei omistamista

ei identiteetin romahtamista

Citraketun oivallus:
Surun haihtuminen ei tule tunteiden tukahduttamisesta, vaan ymmärryksestä.

5. Maya – roolit ja harha

Bhagavad-gītā 7.14

“Tämä jumalallinen maya on vaikea ylittää.”

Citraketun lapsi:

“Nämä suhteet ovat mayaa.”

Maya = se, että luulemme:

kehoa minuudeksi

roolia todelliseksi olemukseksi

suhdetta pysyväksi

Yhteenveto

Bhagavad-gītā antaa teorian, Bhāgavatam näyttää sen tarinana.

Gītā sanoo: “Sielu on ikuinen.”

Bhāgavatam näyttää isän, joka kokee sen totena kivun kautta.

Citraketun tarina on Gītān filosofia elävänä esimerkkinä.

Lue lisää

Kuolema: tietoisuuden siirtymä, ei loppu

Gaudiya-vaišnavismissa kuolema määritellään näin:

Kuolema = sielun irtautuminen karkeasta kehosta
(maan, veden, tulen, ilman ja eetterin yhdistelmästä)

Sielu jatkaa olemassaoloaan hienovaraisessa kehossa:

mieli (manas)

äly (buddhi)

ego (ahaṅkāra)

Siksi:

kuolema ei ole pimeys

kuolema ei ole tuomio

kuolema on jatkumo

Ihminen ei “lakkaa olemasta”, vaan lakkaa olemasta tietyssä roolissa.

Anonyymi00076 kirjoitti:

Kuolema: tietoisuuden siirtymä, ei loppu

Gaudiya-vaišnavismissa kuolema määritellään näin:

Kuolema = sielun irtautuminen karkeasta kehosta
(maan, veden, tulen, ilman ja eetterin yhdistelmästä)

Sielu jatkaa olemassaoloaan hienovaraisessa kehossa:

mieli (manas)

äly (buddhi)

ego (ahaṅkāra)

Siksi:

kuolema ei ole pimeys

kuolema ei ole tuomio

kuolema on jatkumo

Ihminen ei “lakkaa olemasta”, vaan lakkaa olemasta tietyssä roolissa.

Lue lisää

Et ole se, mitä näet



Jopa sielun sijainti kehossa tulkitaan väärin.

Pikemminkin keho yhdessä koko maailman kanssa on sielussa tai yksinkertaisesti sanottuna sen tietoisuudessa.

Sielu (atma)

आत्मा

Sielu (sanskritiksi ātma) – elävä olento tai yksilöllinen olemus. Se on ikuinen atominen osa Maailmansielua tai Ylitietoisuutta. Sielun ilmenemisalue ...on materiaalisen ja henkisen maailman välinen rajallinen energia (Tataṣṭha-shakti). Tämä on aineeton alue, ja kuten kaikki olemassa oleva, se sijaitsee Korkeimman (Jumalan) tietoisuudessa. Siksi yritykset punnita, valokuvata, koskettaa tai nähdä sielu silmin ovat absurdi ja merkityksetön ajatus.

...
Jopa sielun sijainti kehossa tulkitaan väärin.

Pikemminkin keho yhdessä koko maailman kanssa on sielussa tai yksinkertaisesti sanottuna sen tietoisuudessa.

Materiaalimaailmassa sielu on sidottu väärään egoon, mieleen, älyyn ja aisteihin. Henkimaailmaan päästyään sielu löytää todellisen tarkoituksensa. Sielulla on kolme erottamatonta ominaisuutta: Sat-Chit-Ananda. Sat – (kuolemattomuus), Chit – (tietoisuus), Ananda – (autuus). Sielulla on täysin ikuinen kuolematon olemassaolo ja tietoisuus. Ananda eli autuus on se, mitä sielu kaipaa ja mihin se pyrkii. Se on elämän todellinen tarkoitus ja sen ilmentymisen (syntymän) tarkoitus.

Tämä pieni kommentti ei pysty paljastamaan koko merkitystä niin syvälliselle käsitteelle kuin sielu. Monien aikakausien viisaat ovat löytäneet sielun erilaisia puolia, mutta tähän päivään mennessä meillä ei ole tarkkaa ja kattavaa käsitystä siitä, mitä se on....

Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj

https://scsmathbrasildotcom.wordpress.com/wp-content/uploads/2013/07/sudhirmjj.jpg?w=512&h=340

*****************

Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä.


Sielu (élan vital - "elämän impulssi") etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tässä etsinnässä se ruumiillistuu eri kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehossa. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

Kuun heijastuminen vesistön pinnasta auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja heiluu aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla vakaasti ja liikkumattomana. Myös sielu loistaa hengellisestä sijainnistaan (ajan ja avaruuden tuolla puolen), joka heijastuu aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Ruumis on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon synnyttää itseilmaisu, joka perustuu väärään käsitykseen itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, mieli, mieli ja aistit. Sielu itsessään on hienovarainen, tietoinen tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella ruumiin aineellisia kuoria kokemalla ruumiillisen olemassaolon.

***************************

Vain katkelmia. Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielllä.


Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Anonyymi00079 kirjoitti:

Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj

https://scsmathbrasildotcom.wordpress.com/wp-content/uploads/2013/07/sudhirmjj.jpg?w=512&h=340

*****************

Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä.


Sielu (élan vital - "elämän impulssi") etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tässä etsinnässä se ruumiillistuu eri kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehossa. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

Kuun heijastuminen vesistön pinnasta auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja heiluu aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla vakaasti ja liikkumattomana. Myös sielu loistaa hengellisestä sijainnistaan (ajan ja avaruuden tuolla puolen), joka heijastuu aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Ruumis on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon synnyttää itseilmaisu, joka perustuu väärään käsitykseen itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, mieli, mieli ja aistit. Sielu itsessään on hienovarainen, tietoinen tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella ruumiin aineellisia kuoria kokemalla ruumiillisen olemassaolon.

***************************

Vain katkelmia. Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielllä.


Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Lue lisää

Väärä ego (ahamkara)

अहंंकाऱ


Väärä ego (AHAMKARA) on substanssi (ei fyysinen), joka ympäröi meidän "todellista itseämme" – sieluamme – jotta voimme kokea aineellisen maailman ja toimia siinä.

Esimerkiksi voisi olla näin: nukut ja näet unen, jossa yhdistät itsesi toiseen persoonaan, joka saattaa olla jopa vastakkaista sukupuolta, tai ehkä eri biologinen laji, esimerkiksi lintu. Unen tapahtumat vievät mukaansa, iloitset tai kärsit, eläen unen juonta ja täysin identifioiden itsesi sen hahmon kanssa. Heräämiseen asti sinä ja hahmo olette yksi ja sama. Luulet olevasi hän, ja uskot kaikkeen, mitä unessa tapahtuu, aivan kuin se olisi objektiivinen todellisuus.

Mutta herätys asettaa kaiken paikoilleen, sinä olet taas sinä, etkä unen hahmo. Unen hahmo oli vain päälle asetettu persoona omine muistoineen ja tunteineen.

Kysymys kuuluu: onko se, mikä heräsi, varmasti sinä? Oletko herännyt täysin, vai onko jälleen päälle asetettu väärä ymmärrys itsestäsi?


Vedoissa voidaan kohdata tällainen väite: "Et ole se, mitä näet."

Väärän egon pääasiallinen tehtävä on ylläpitää meissä varmuutta siitä, että me olemme me, ja että kaikki ympärillämme tapahtuu todellisesti. Olen mukana erittäin tärkeässä tehtävässä tässä ajallisessa maailmassa, etsin onnea. Kysykäämme itseltämme: jos meillä on väärä ego, onko olemassa myös todellinen ego? Kuka me todella olemme?


Vedat selittävät, että jokaisella on todellinen ego, oma paikkansa tai tarkoituksensa, mutta se sijaitsee henkimaailmassa, ei aineellisessa.

********************

Vain katkelmia. Erittäin paljon k äännösvirheitä suomen kielllä.


Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Anonyymi00080 kirjoitti:

Väärä ego (ahamkara)

अहंंकाऱ


Väärä ego (AHAMKARA) on substanssi (ei fyysinen), joka ympäröi meidän "todellista itseämme" – sieluamme – jotta voimme kokea aineellisen maailman ja toimia siinä.

Esimerkiksi voisi olla näin: nukut ja näet unen, jossa yhdistät itsesi toiseen persoonaan, joka saattaa olla jopa vastakkaista sukupuolta, tai ehkä eri biologinen laji, esimerkiksi lintu. Unen tapahtumat vievät mukaansa, iloitset tai kärsit, eläen unen juonta ja täysin identifioiden itsesi sen hahmon kanssa. Heräämiseen asti sinä ja hahmo olette yksi ja sama. Luulet olevasi hän, ja uskot kaikkeen, mitä unessa tapahtuu, aivan kuin se olisi objektiivinen todellisuus.

Mutta herätys asettaa kaiken paikoilleen, sinä olet taas sinä, etkä unen hahmo. Unen hahmo oli vain päälle asetettu persoona omine muistoineen ja tunteineen.

Kysymys kuuluu: onko se, mikä heräsi, varmasti sinä? Oletko herännyt täysin, vai onko jälleen päälle asetettu väärä ymmärrys itsestäsi?


Vedoissa voidaan kohdata tällainen väite: "Et ole se, mitä näet."

Väärän egon pääasiallinen tehtävä on ylläpitää meissä varmuutta siitä, että me olemme me, ja että kaikki ympärillämme tapahtuu todellisesti. Olen mukana erittäin tärkeässä tehtävässä tässä ajallisessa maailmassa, etsin onnea. Kysykäämme itseltämme: jos meillä on väärä ego, onko olemassa myös todellinen ego? Kuka me todella olemme?


Vedat selittävät, että jokaisella on todellinen ego, oma paikkansa tai tarkoituksensa, mutta se sijaitsee henkimaailmassa, ei aineellisessa.

********************

Vain katkelmia. Erittäin paljon k äännösvirheitä suomen kielllä.


Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Lue lisää

Persoona, persoonallisuus.


Kokoelma luonteenpiirteitä ja käyttäytymistä, jotka ilmenevät tietyissä olosuhteissa. Puhuttaessa sanan "persoonallisuus" merkityksestä, on syytä huomata, että alun perin ...tarkoitti naamaria, joka peitti kasvonpiirteet ja ilmaisut, ja samankaltainen merkitys löytyy myös kreikkalaisesta sanasta persona - teatterinaamari.

Naamion suu oli tavallisesti koristeltu metallilla, kuten kuparilla tai hopealla, resonanssin lisäämiseksi, ja naamiossa saattoi olla myös kaiutin (tämän vuoksi roomalaiset käyttivät sanaa persona, joka tulee sanasta personare — "soittaa läpi"). Ihminen on yksi, mutta hänellä on monta kasvoa. Näin voidaan sanoa, että henkilö, jolla on pääasiassa surullinen tai tyytymätön ilme, on synkkä tai murehtiva persoona. Toisaalta elämäniloinen ja iloinen ihminen, jolla on kasvoillaan naurunjuonteet ja virnistävät silmät, reagoi useammin positiivisesti. Positiivinen persoona, positiivinen hahmo (ransk.).

Mutta ei aina ihmiset ole vilpittömiä, eivätkä kaikki ajatukset ihmisen mielessä heijastu hänen kasvoiltaan. Jotkut pystyvät tuntemaan sisällään yhtä, mutta näyttämään kasvoillaan aivan muuta.... Ihminen voi sovittaa itselleen erilaisia naamioita eri olosuhteissa, toimiessaan omien etujensa mukaan. Kaksinaamaisuus ja moninaamaisuus ovat seurausta vilpittömyyden puutteesta, salailusta, pelosta ja ristiriitaisista haluista sisällä. Nykypsykologia pitää useiden persoonien samanaikaista olemassaoloa yhdessä ihmisessä patologiana dissosiatiivisten häiriöiden yhteydessä."

Kyllä, todellakin, yhdessä tietoisuudessa voi olla useita persoonallisuuksia, sillä persoonallisuus on toissijainen ja johdettu suhteessa ensisijaiseen tietoisuuteen. Elävän olennon tietoisuus voi ahmakaran (väärän egon) ansiosta eläytyä mihin tahansa rooliin (ja niitä voi olla useita samanaikaisesti), mutta ongelma näkyy yksinkertaisessa kaavassa: yhden vahvan persoonallisuuden sijaan tietoisuuteen muodostuu useita heikkoja persoonallisuuksia, jotka esiintyvät vuorotellen riippuen ympärillä tapahtuvista asioista. Ne toimivat ristiriitaisesti aiheuttaen ”konfliktin itsensä kanssa”. Ei ole selvää, millaista persoonallisuutta tällainen ”selkärangaton” ihminen kasvattaa itsessään.

Kysy itseltäsi koko ajan: ”Mitä persoonallisuuden piirteitä: hyveitä tai paheita, kasvatat itsessäsi? Miten muut näkevät minut? Kuka olen persoonallisuutena ympäristölleni?” Ja viimeinen asia. Minä olen minä. Minun persoonallisuuteni on minun persoonallisuuteni. Henkilökohtaiset tiedot (nimi, syntymäaika jne.) voivat muuttua. Mutta minä olen muuttumaton, jos toimin tietoisesti.

Anonyymi00081 kirjoitti:

Persoona, persoonallisuus.


Kokoelma luonteenpiirteitä ja käyttäytymistä, jotka ilmenevät tietyissä olosuhteissa. Puhuttaessa sanan "persoonallisuus" merkityksestä, on syytä huomata, että alun perin ...tarkoitti naamaria, joka peitti kasvonpiirteet ja ilmaisut, ja samankaltainen merkitys löytyy myös kreikkalaisesta sanasta persona - teatterinaamari.

Naamion suu oli tavallisesti koristeltu metallilla, kuten kuparilla tai hopealla, resonanssin lisäämiseksi, ja naamiossa saattoi olla myös kaiutin (tämän vuoksi roomalaiset käyttivät sanaa persona, joka tulee sanasta personare — "soittaa läpi"). Ihminen on yksi, mutta hänellä on monta kasvoa. Näin voidaan sanoa, että henkilö, jolla on pääasiassa surullinen tai tyytymätön ilme, on synkkä tai murehtiva persoona. Toisaalta elämäniloinen ja iloinen ihminen, jolla on kasvoillaan naurunjuonteet ja virnistävät silmät, reagoi useammin positiivisesti. Positiivinen persoona, positiivinen hahmo (ransk.).

Mutta ei aina ihmiset ole vilpittömiä, eivätkä kaikki ajatukset ihmisen mielessä heijastu hänen kasvoiltaan. Jotkut pystyvät tuntemaan sisällään yhtä, mutta näyttämään kasvoillaan aivan muuta.... Ihminen voi sovittaa itselleen erilaisia naamioita eri olosuhteissa, toimiessaan omien etujensa mukaan. Kaksinaamaisuus ja moninaamaisuus ovat seurausta vilpittömyyden puutteesta, salailusta, pelosta ja ristiriitaisista haluista sisällä. Nykypsykologia pitää useiden persoonien samanaikaista olemassaoloa yhdessä ihmisessä patologiana dissosiatiivisten häiriöiden yhteydessä."

Kyllä, todellakin, yhdessä tietoisuudessa voi olla useita persoonallisuuksia, sillä persoonallisuus on toissijainen ja johdettu suhteessa ensisijaiseen tietoisuuteen. Elävän olennon tietoisuus voi ahmakaran (väärän egon) ansiosta eläytyä mihin tahansa rooliin (ja niitä voi olla useita samanaikaisesti), mutta ongelma näkyy yksinkertaisessa kaavassa: yhden vahvan persoonallisuuden sijaan tietoisuuteen muodostuu useita heikkoja persoonallisuuksia, jotka esiintyvät vuorotellen riippuen ympärillä tapahtuvista asioista. Ne toimivat ristiriitaisesti aiheuttaen ”konfliktin itsensä kanssa”. Ei ole selvää, millaista persoonallisuutta tällainen ”selkärangaton” ihminen kasvattaa itsessään.

Kysy itseltäsi koko ajan: ”Mitä persoonallisuuden piirteitä: hyveitä tai paheita, kasvatat itsessäsi? Miten muut näkevät minut? Kuka olen persoonallisuutena ympäristölleni?” Ja viimeinen asia. Minä olen minä. Minun persoonallisuuteni on minun persoonallisuuteni. Henkilökohtaiset tiedot (nimi, syntymäaika jne.) voivat muuttua. Mutta minä olen muuttumaton, jos toimin tietoisesti.

Lue lisää

Tietoisuus (Chitta)

चित्त

Ajattelen, siis olen olemassa. Kyky tiedostaa itsensä ja ympärillä tapahtuva erottaa meidät elottomasta aineesta. Filosofiassa ja joissakin vedatekstien käännöksissä tietoisuus ja sielu ymmärretään usein samaksi asiaksi. Ilman tietoista ymmärtämistä ei voi kutsua itseään eläväksi. Sielua käsittelevässä osiossa on jo kuvattu joitakin sen ominaisuuksia, mutta on mainittava vielä yksi tärkeä piirre: vapaus valita. Tietoinen valinta. Me voimme valita, mitä teemme ja miten toimimme erilaisissa elämäntilanteissa. Mutta valinnanvapaus tarkoittaa myös mahdollisuutta tehdä virhe. Siksi on suotavaa olla kirkkaassa, selkeässä tietoisuuden tilassa. ...
Valinnanvapaus on suuri lahja ja suuri vastuu....

Anonyymi00082 kirjoitti:

Tietoisuus (Chitta)

चित्त

Ajattelen, siis olen olemassa. Kyky tiedostaa itsensä ja ympärillä tapahtuva erottaa meidät elottomasta aineesta. Filosofiassa ja joissakin vedatekstien käännöksissä tietoisuus ja sielu ymmärretään usein samaksi asiaksi. Ilman tietoista ymmärtämistä ei voi kutsua itseään eläväksi. Sielua käsittelevässä osiossa on jo kuvattu joitakin sen ominaisuuksia, mutta on mainittava vielä yksi tärkeä piirre: vapaus valita. Tietoinen valinta. Me voimme valita, mitä teemme ja miten toimimme erilaisissa elämäntilanteissa. Mutta valinnanvapaus tarkoittaa myös mahdollisuutta tehdä virhe. Siksi on suotavaa olla kirkkaassa, selkeässä tietoisuuden tilassa. ...
Valinnanvapaus on suuri lahja ja suuri vastuu....

Lue lisää

Äly (Buddhi)
बुद्धि

Vain yksi ihmisen kyky erottaa hänet olennaisesti muista olennoista – se on kyky ajatella loogisesti, päättelemään. Tämän kyvyn ihmiselle antaa äly Ja vedat sanovat, että se voi olla kahdessa eri tilassa.

Ensimmäinen tila on aineellinen maallinen äly (buddhi). Maallinen äly asettaa itselleen tavoitteeksi johtaa elävä olento läpi kaikki houkutukset ja esteet kohti sen kohtaloa (lopullista päämäärää) tai elämän tarkoitusta. Materiaalimaailmassa merkitys on aina ollut ja on edelleen: perhe, aistilliset nautinnot, terveys, aineellinen hyvinvointi, muiden kunnioitus, valta ja maine. Järki on aistien ja mielen yläpuolella, analysoiden ympäristöä ja kokemuksemme maailmaa. Se määrittelee, mikä on hyödyllistä ja mikä haitallista elävälle olennolle näiden tavoitteiden saavuttamisen kontekstissa. Mieli, joka saa tietoa aisteilta, pyrkii miellyttävään kohteeseen, mutta järki voi pysäyttää sen, jos tämä kohde edustaa jonkinlaista vaaraa elävälle olennolle tai ei vastaa järkeviä tavoitteita. (Esimerkiksi mielelle voi olla miellyttävää alkoholipäihtymys ja rentoutuminen työpäivän päätteeksi, mutta jos sinun on ajetava autoa, juuri järki kertoo, että nyt ei kannata juoda, koska tavoitteesi on päästä illalla töiden jälkeen kotiin ehjänä ja vahingoittumattomana. Valitettavasti kaikki tavoitteet, joihin homo sapiens (järkevä ihminen kädellisten heimosta) pyrkii, ovat aineellisia eivätkä kykene antamaan hänelle todellista onnea.

Toinen tila – ylimaallinen äly (Divya Buddhi) – asettaa tavoitteekseen johtaa meidät todelliseen todellisuuteen (ylitietoisuuden maailmaan tai henkimaailmaan), maailmaan, joka ulottuu aistillisen kokemuksen rajojen ulkopuolelle. Vain Divya Buddhin avulla voimme päästä sinne, missä on todellinen kohtalomme ja elämän todellinen tarkoitus. Yksi sen ainutlaatuisista ominaisuuksista on kyky analysoida itseään ilman mielen ja aistien apua, asettamalla tavoitteita ajasta ja tilasta riippumatta. ...
...

Se etsii Totuutta illuusion takaa erottaen ikuisen ajallisesta.

Anonyymi00083 kirjoitti:

Äly (Buddhi)
बुद्धि

Vain yksi ihmisen kyky erottaa hänet olennaisesti muista olennoista – se on kyky ajatella loogisesti, päättelemään. Tämän kyvyn ihmiselle antaa äly Ja vedat sanovat, että se voi olla kahdessa eri tilassa.

Ensimmäinen tila on aineellinen maallinen äly (buddhi). Maallinen äly asettaa itselleen tavoitteeksi johtaa elävä olento läpi kaikki houkutukset ja esteet kohti sen kohtaloa (lopullista päämäärää) tai elämän tarkoitusta. Materiaalimaailmassa merkitys on aina ollut ja on edelleen: perhe, aistilliset nautinnot, terveys, aineellinen hyvinvointi, muiden kunnioitus, valta ja maine. Järki on aistien ja mielen yläpuolella, analysoiden ympäristöä ja kokemuksemme maailmaa. Se määrittelee, mikä on hyödyllistä ja mikä haitallista elävälle olennolle näiden tavoitteiden saavuttamisen kontekstissa. Mieli, joka saa tietoa aisteilta, pyrkii miellyttävään kohteeseen, mutta järki voi pysäyttää sen, jos tämä kohde edustaa jonkinlaista vaaraa elävälle olennolle tai ei vastaa järkeviä tavoitteita. (Esimerkiksi mielelle voi olla miellyttävää alkoholipäihtymys ja rentoutuminen työpäivän päätteeksi, mutta jos sinun on ajetava autoa, juuri järki kertoo, että nyt ei kannata juoda, koska tavoitteesi on päästä illalla töiden jälkeen kotiin ehjänä ja vahingoittumattomana. Valitettavasti kaikki tavoitteet, joihin homo sapiens (järkevä ihminen kädellisten heimosta) pyrkii, ovat aineellisia eivätkä kykene antamaan hänelle todellista onnea.

Toinen tila – ylimaallinen äly (Divya Buddhi) – asettaa tavoitteekseen johtaa meidät todelliseen todellisuuteen (ylitietoisuuden maailmaan tai henkimaailmaan), maailmaan, joka ulottuu aistillisen kokemuksen rajojen ulkopuolelle. Vain Divya Buddhin avulla voimme päästä sinne, missä on todellinen kohtalomme ja elämän todellinen tarkoitus. Yksi sen ainutlaatuisista ominaisuuksista on kyky analysoida itseään ilman mielen ja aistien apua, asettamalla tavoitteita ajasta ja tilasta riippumatta. ...
...

Se etsii Totuutta illuusion takaa erottaen ikuisen ajallisesta.

Lue lisää

Tietoisuuden tasot (pancha kosha)
पञ्च कोश

Elävä olento, jolla on aineellinen keho, käy läpi viisi olemassaolon vaihetta:
anna-maya, prāṇa-maya, mano-maya, vijñāna-maya ja lopulta ānanda-maya.
Elämän alussa jokainen ajattelee vain ruokaa. Lapsi tai eläin kokee tyydytystä vain silloin, kun se voi syödä herkullista ruokaa. Tätä tietoisuuden kehitysvaihetta, jossa elävän olennon pääasiallinen tavoite on syödä itsensä kylläiseksi, kutsutaan anna-mayaksi. Sana anna tarkoittaa ”ruokaa”.

Sitten ihminen alkaa tiedostaa olemassaolonsa ja on onnellinen, jos hänen elämäänsä ei uhkaa vaara. Tätä vaihetta kutsutaan prana-mayaksi, eli tietoisuudeksi omasta olemassaolosta. Ihmisen tietoisuus, joka on noussut mielen tasolle (manas), kutsutaan manomayaksi.

Materialistinen sivilisaatio on pääasiassa näillä kolmella tasolla: anna-maya, prana-maya ja mano-maya. Sivistyneiden ihmisten ensimmäinen huolenaihe on varmistaa taloudellinen hyvinvointinsa, toinen on suojella itseään kaikelta, mikä uhkaa elämää.

Kun ihminen saavuttaa seuraavan kehitysvaiheen tietoisuudessaan, hän alkaa pohtia ja kehittää filosofisen lähestymistavan elämän arvoihin. Jos filosofisten näkemyksiensä kehittyessä ihminen alkaa elää älyn (buddhi) tasolla ja ymmärtää, että hän ei ole aineellinen keho, vaan ikuinen sielu, hän on saavuttanut vigyana-maya-vaiheen.

Henkisesti kehittyessään hän sitten ymmärtää Korkeimman Jumalan – Korkeimman Sielun. Kun ihminen palauttaa suhteensa Jumalaan...
...
hän saavuttaa ananda-maya-vaiheen. Ananda-maya on ...

********************

Katkelmia. Käännösvirheitä suomen kielllä.


Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Anonyymi00084 kirjoitti:

Tietoisuuden tasot (pancha kosha)
पञ्च कोश

Elävä olento, jolla on aineellinen keho, käy läpi viisi olemassaolon vaihetta:
anna-maya, prāṇa-maya, mano-maya, vijñāna-maya ja lopulta ānanda-maya.
Elämän alussa jokainen ajattelee vain ruokaa. Lapsi tai eläin kokee tyydytystä vain silloin, kun se voi syödä herkullista ruokaa. Tätä tietoisuuden kehitysvaihetta, jossa elävän olennon pääasiallinen tavoite on syödä itsensä kylläiseksi, kutsutaan anna-mayaksi. Sana anna tarkoittaa ”ruokaa”.

Sitten ihminen alkaa tiedostaa olemassaolonsa ja on onnellinen, jos hänen elämäänsä ei uhkaa vaara. Tätä vaihetta kutsutaan prana-mayaksi, eli tietoisuudeksi omasta olemassaolosta. Ihmisen tietoisuus, joka on noussut mielen tasolle (manas), kutsutaan manomayaksi.

Materialistinen sivilisaatio on pääasiassa näillä kolmella tasolla: anna-maya, prana-maya ja mano-maya. Sivistyneiden ihmisten ensimmäinen huolenaihe on varmistaa taloudellinen hyvinvointinsa, toinen on suojella itseään kaikelta, mikä uhkaa elämää.

Kun ihminen saavuttaa seuraavan kehitysvaiheen tietoisuudessaan, hän alkaa pohtia ja kehittää filosofisen lähestymistavan elämän arvoihin. Jos filosofisten näkemyksiensä kehittyessä ihminen alkaa elää älyn (buddhi) tasolla ja ymmärtää, että hän ei ole aineellinen keho, vaan ikuinen sielu, hän on saavuttanut vigyana-maya-vaiheen.

Henkisesti kehittyessään hän sitten ymmärtää Korkeimman Jumalan – Korkeimman Sielun. Kun ihminen palauttaa suhteensa Jumalaan...
...
hän saavuttaa ananda-maya-vaiheen. Ananda-maya on ...

********************

Katkelmia. Käännösvirheitä suomen kielllä.


Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Lue lisää

Fyysinen keho (sthula-sharira)

स्थूलशरीर

Karkea fyysinen keho, eli shthūla-śarira, on fyysinen muoto, joka on vuorovaikutuksessa aineellisen maailman kanssa viiden elementin kautta: eetteri, ilma, tuli, vesi ja maa. Se on keino hankkia kokemusta Jivalle, sielulle, joka käyttää aisteja ja toimintoja vuorovaikutukseen ympäristön kanssa.

Karkea keho on alttiina syntymälle, vanhenemiselle ja kuolemalle, se tuhoutuu, mutta sielu hienojakoisessa kehossa saa reinkarnaation seurauksena uuden fyysisen kuoren, ja kaikki toistuu uudelleen.

Anonyymi00085 kirjoitti:

Fyysinen keho (sthula-sharira)

स्थूलशरीर

Karkea fyysinen keho, eli shthūla-śarira, on fyysinen muoto, joka on vuorovaikutuksessa aineellisen maailman kanssa viiden elementin kautta: eetteri, ilma, tuli, vesi ja maa. Se on keino hankkia kokemusta Jivalle, sielulle, joka käyttää aisteja ja toimintoja vuorovaikutukseen ympäristön kanssa.

Karkea keho on alttiina syntymälle, vanhenemiselle ja kuolemalle, se tuhoutuu, mutta sielu hienojakoisessa kehossa saa reinkarnaation seurauksena uuden fyysisen kuoren, ja kaikki toistuu uudelleen.

Lue lisää

Hienojakoinen keho ( sukshma sharira)

सूक्ष्मशरीर


Yksi kolmesta kehosta, jotka muodostavat ihmisen.

Sūkṣmaśarīra koostuu 18 elementistä, mukaan lukien mieli (manas), äly (buddhi), ego (ahamkara), kymmenen aistielintä (5 ) ja toimintaa (5), sekä viisi hienojakoista elementtiä (pancha mahabhuta).

Hienojakoinen keho ei tuhoudu kuoleman jälkeen, vaan siirtyy uuteen inkarnaatioon, joka kantaa mukanaan edellisten elämien karmallisia jälkiä.


Näin ollen sūkṣmaśarīra(hienojakoinen keho) näyttelee keskeistä roolia jälleensyntymän ja karmallisen siirtymisen prosessissa.

Anonyymi00086 kirjoitti:

Hienojakoinen keho ( sukshma sharira)

सूक्ष्मशरीर


Yksi kolmesta kehosta, jotka muodostavat ihmisen.

Sūkṣmaśarīra koostuu 18 elementistä, mukaan lukien mieli (manas), äly (buddhi), ego (ahamkara), kymmenen aistielintä (5 ) ja toimintaa (5), sekä viisi hienojakoista elementtiä (pancha mahabhuta).

Hienojakoinen keho ei tuhoudu kuoleman jälkeen, vaan siirtyy uuteen inkarnaatioon, joka kantaa mukanaan edellisten elämien karmallisia jälkiä.


Näin ollen sūkṣmaśarīra(hienojakoinen keho) näyttelee keskeistä roolia jälleensyntymän ja karmallisen siirtymisen prosessissa.

Lue lisää

Sielu on kokonaan toisessa ulottuvuudessa, ja se heijastetaan tänne.

On väärin sanoa, että ihmisillä on sielu; todellisuudessa elävät olennot ovat itse sieluja, joilla on väliaikain fyysinen keho.

Sanotaan, että ihmisellä on sielu, kun he puhuvat alkeelliselle yleisölle, jotta he voivat ymmärtää edes jotain, heidän ymmärryksensä tasoa vastaavasti.

Sielu heijastuu kokonaisuudessaan toisesta ulottuvuudesta sydämen ALUEELLE. Sielu ei ole fyysisessä sydämessä, vaan METAFYYSISESSÄ sydämessä.

Anonyymi00046 kirjoitti:

Heipä hei! Aikoinaan sait minut hyväksymään ajatusmaailmani joka minulla oli jo luonnostaan vaikka synnyin lestadiolaiseen perheeseen. Kiitos siitä että nyt uskallan kuunnella ääntä sydämmessäni.🤷‍♀️

Lue lisää

Kiitos itsellesi!

>> Eikö olekin mukava usko?>>
Kovin mukavaa ja ainoa oikeaa.

"Minne päätyy ihminen, joka e i usko Jumalaan, Taivaaseen menoon?"

Ihminen ei päädy mihinkään rangaistuksena siksi, ettei “usko Jumalaan”.

Anonyymi00095 kirjoitti:

"Minne päätyy ihminen, joka e i usko Jumalaan, Taivaaseen menoon?"

Ihminen ei päädy mihinkään rangaistuksena siksi, ettei “usko Jumalaan”.

"Minne päätyy ihminen, joka e i usko Jumalaan, Taivaaseen menoon?"

Sellaiseen ei ole lainkaan pakko uskoa, se on alinta tasoa.

Anonyymi00096 kirjoitti:

"Minne päätyy ihminen, joka e i usko Jumalaan, Taivaaseen menoon?"

Sellaiseen ei ole lainkaan pakko uskoa, se on alinta tasoa.

"Minne päätyy ihminen, joka e i usko Jumalaan, Taivaaseen menoon?"

Kyse ei ole uskomuksesta vaan tietoisuudesta ja karmasta.

Anonyymi00097 kirjoitti:

"Minne päätyy ihminen, joka e i usko Jumalaan, Taivaaseen menoon?"

Kyse ei ole uskomuksesta vaan tietoisuudesta ja karmasta.

"Taivaalliset" ja "helvetilliset"tilat ovat väliaikaisia. Ne kuuluvat materiaaliseen maailmaan
Niihin synnytään ja niistä poistutaan karman loppuessa.

Anonyymi00098 kirjoitti:

"Taivaalliset" ja "helvetilliset"tilat ovat väliaikaisia. Ne kuuluvat materiaaliseen maailmaan
Niihin synnytään ja niistä poistutaan karman loppuessa.

Eli vaikka joku “pääsisi taivaaseen”, hän syntyy sieltäkin aikanaan uudelleen.

Anonyymi00099 kirjoitti:

Eli vaikka joku “pääsisi taivaaseen”, hän syntyy sieltäkin aikanaan uudelleen.

Tämä "taivas" ei ole lopullinen, kun "hyvät teot" kuluvat loppuun, syntyy uudelleen, riippumatta uskonnosta.

Anonyymi00100 kirjoitti:

Tämä "taivas" ei ole lopullinen, kun "hyvät teot" kuluvat loppuun, syntyy uudelleen, riippumatta uskonnosta.

Mitä tapahtuu ihmiselle, joka ei usko Jumalaan?
Ei mitään automaattista rangaistusta. Edistyneimmissä uskonnoissa ja filosofioissa ei ole käsitettä, jonka mukaan Jumala rankaisisi ihmisiä pelkästään heidän uskon puutteensa vuoksi.

Anonyymi00102 kirjoitti:

Mitä tapahtuu ihmiselle, joka ei usko Jumalaan?
Ei mitään automaattista rangaistusta. Edistyneimmissä uskonnoissa ja filosofioissa ei ole käsitettä, jonka mukaan Jumala rankaisisi ihmisiä pelkästään heidän uskon puutteensa vuoksi.

Lue lisää

"Minne päätyy ihminen, joka e i usko Jumalaan, Taivaaseen menoon?"

“Keppi ja porkkana” -malli uskonnoissa on aika infantiili tapa ymmärtää sekä ihmistä että todellisuutta.

Anonyymi00103 kirjoitti:

"Minne päätyy ihminen, joka e i usko Jumalaan, Taivaaseen menoon?"

“Keppi ja porkkana” -malli uskonnoissa on aika infantiili tapa ymmärtää sekä ihmistä että todellisuutta.

Lue lisää

Jos joku tekee “hyvää” vain taivaspalkinnon toivossa tai välttää “pahaa” helvetin pelosta, se on infantilismi.

Anonyymi00104 kirjoitti:

Jos joku tekee “hyvää” vain taivaspalkinnon toivossa tai välttää “pahaa” helvetin pelosta, se on infantilismi.

Lapselle sanotaan:
“Jos teet näin, saat karkkia. Jos et, tulee rangaistus.”

Samoin: Jos joku tekee “hyvää” vain taivaspalkinnon toivossa tai välttää “pahaa” helvetin pelosta, se on lapsellistaa.

Anonyymi00105 kirjoitti:

Lapselle sanotaan:
“Jos teet näin, saat karkkia. Jos et, tulee rangaistus.”

Samoin: Jos joku tekee “hyvää” vain taivaspalkinnon toivossa tai välttää “pahaa” helvetin pelosta, se on lapsellistaa.

Lue lisää

Siksi epäusko ei ole ongelma. Epäusko voi olla: älyllinen rehellisyys, psykologinen kypsyys, askel pois infantiilista Jumala-kuvasta.

Anonyymi00106 kirjoitti:

Siksi epäusko ei ole ongelma. Epäusko voi olla: älyllinen rehellisyys, psykologinen kypsyys, askel pois infantiilista Jumala-kuvasta.

Vilpitön etsintä on arvokkaampaa kuin pelosta syntynyt hurskaus.

Anonyymi00107 kirjoitti:

Vilpitön etsintä on arvokkaampaa kuin pelosta syntynyt hurskaus.

Miksi se on infantilismia?
Lapsi tarvitsee ulkoisen uhkan tai palkinnon ohjatakseen käytöstään.
“Infantiilinen keppi ja porkkana” -uskonto kontrolloi käytöstä, mutta ei kasvata tietoisuutta.

Anonyymi00108 kirjoitti:

Miksi se on infantilismia?
Lapsi tarvitsee ulkoisen uhkan tai palkinnon ohjatakseen käytöstään.
“Infantiilinen keppi ja porkkana” -uskonto kontrolloi käytöstä, mutta ei kasvata tietoisuutta.

Lue lisää

“Keppi ja porkkana” -uskonto on behavioristinen järjestelmä. Sen tavoite ei ole ymmärrys, vaan ennustettava käytös.

Anonyymi00109 kirjoitti:

“Keppi ja porkkana” -uskonto on behavioristinen järjestelmä. Sen tavoite ei ole ymmärrys, vaan ennustettava käytös.

Jos Jumala tarvitsee uhkauksia saadakseen ihmiset “hyviksi”, kyse ei ole jumaluudesta vaan hallinnasta.

Anonyymi00110 kirjoitti:

Jos Jumala tarvitsee uhkauksia saadakseen ihmiset “hyviksi”, kyse ei ole jumaluudesta vaan hallinnasta.

“Keppi ja porkkana” -uskonto voi tehdä ihmisistä tottelevaisia, mutta se ei tee heistä tietoisia.

En minä lainkaan murehdi; aloittaja on huolissaan asiasta.